5) Hallituksen esitys laiksi eräissä Suomen sotiin
liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta
annetun lain muuttamisesta
Valto Koski /sd (esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti niin kuin edellisenkin
esittelyn osalta haluan todeta valiokunnan kannanotot ja sitten
ehkä keskittyä enemmänkin siihen, mitä tämä esitys
pitää muilta osin sisällään.
Tässähän todetaan, että "ehdotetaan
muutettavaksi eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden
kuntoutuksesta annettua lakia siten, että valtion varoista
maksettavaan kuntoutukseen oikeutettujen piiriä laajennettaisiin
karjan evakuointitehtäviin sotatoimialueilla osallistuneisiin
miehiin sekä Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteiksi
joutuneisiin henkilöihin."
Tässä voidaan sanoa niin, että kun
aikaisemmin nämä karjan evakuointitehtäviin
osallistuneet miehet eivät olleet tämän
lain piirissä, sen sijaan naiset olivat, niin nyt tässä tasa-arvoistetaan
tämän lakimuutoksen kautta tämäkin
puoli, joka on ehkä silloin jäänyt huomioon
ottamatta. Toisen kautta on syytä myöskin huomata,
että vasta äskettäin eduskunta sääti
lain, jossa Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteiksi joutuneet
henkilöt tulivat tietyn lain piiriin, ja tältä osin
he nyt sitten ovat myöskin tulleet kuntoutuksen piiriin.
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotuksethan on nimenomaan
sillä tavoin täällä sanottu, että tavoitteena
on laajentaa kuntoutuspalveluihin oikeutettuja henkilöryhmiä siten,
että tähän tulisivat äsken mainitut
henkilöt, jotka ovat sotatoimialueella vuosina 1939—45
osallistuneet näihin tehtäviin, nimenomaan miehet.
Nykyisin vastaaviin tehtäviin osallistuneet naiset ovat
jo kuntoutukseen oikeutettuja.
Sitten täällä todetaan, että "osallistuminen
välirauhan aikana Kaakkois-Suomen ja Hangon sekä syksyllä 1944
Porkkalan evakuointiin ei ole ollut rintamapalvelustunnukseen oikeuttavaa palvelusta",
ja näin ollen se on sitten rajattu tämän
lain ulkopuolelle.
Mitä valiokunnan kannanottoihin tulee, niin näillä perusteilla
valiokunta esittää lakiesityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Toisen kautta valiokunnan mietinnössä korostetaan
sitä, että kuntoutuspalvelujen tuottaminen tulevina
vuosina nopeasti kasvavalle vanhusväestölle on
suuri haaste kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolle, jonka järjestämisvastuulle
koko ikääntyvän väestön
kuntoutus kuuluu. Veteraanikuntoutus on tuottanut paljon tietoa
kuntoutuksen merkityksestä ja vaikuttavuudesta ikäihmisten
keskuudessa. Sen tähden valiokunta toteaakin, että veteraanien
ikääntyessä ja määrän
vähentyessä tulee veteraanikuntoutusta lisätä ja
suunnata veteraanikuntoutuksesta säästyvät
määrärahat myöhemminkin ikääntyneiden
kuntoutukseen. Haluan kiinnittää huomiota vain
siihen, että tämä on aika merkittävä tulevaisuuden
kannanotto, kun valiokunta on tällaisen kannan määritellyt.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Markku Koski.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tuo, mitä valiokunnan puheenjohtaja
Valto Koski viimeksi totesi, on erittäin tärkeä asia. Siitä puhuttiin
myös viime vaalikaudella. Kun tämä ikäluokka
pienenee nopeasti, niin nimenomaan rahat pitää säilyttää ikäihmisten
kuntoutukseen.
Mitä tulee kuntoutuksen pituuteen ja laitoskuntoutuksen
lyhentämiseen, mikä on tässä budjettiesityksessä ja
mihin täällä kiinnitettiin huomiota,
13 päivästä 10 päivään,
niin sillä on myös oma kielteinen merkityksensä.
Laitoskuntoutuksen pituuden pitää olla järkevä.
Nythän tällaisia viiden päivän
pätkiä pidetään, joista kaksi
päivää on matkustamista ja kolme päivää on
täysipainoisesti olemista kuntoutuslaitoksessa. Tämä nollasummapeli
on huonoa peliä. Ja mitä vielä tähän
nollasummapeliin tulee, niin ajan mittaan nimenomaan ikäihmisten
väestöosuus väestöpyramidissa
levenee, se on yhä suurempi, jolloin kuntoutukseen pitäisi
olla enemmän varoja kuin tähän saakka.
Näin ollen tämä on tärkeä linjaus, minkä valiokunta
on tehnyt, ja oikean suuntainen.
Lopuksi: Kun puhutaan rintamatunnuksesta, niin on todella ongelma,
että vuonna 94 joulukuun viimeisenä päivänä sen
myöntäminen lopetettiin ja on tuhansia ihmisiä,
jotka jäivät sen ulkopuolelle, Ruotsissa asuvia
ja monia, jotka eivät osanneet eivätkä tienneet
hakea sitä tuon vuoden viimeisen päivän
loppuun mennessä. Näin ollen se pitäisi
kyllä avata uudelleen. Mielestäni olisi kyllä valiokunnan
tehtävä ottaa lakialoitteet tässä asiassa
huomioon.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen
lakiesityksen osalta voi todeta, että hitaat ovat herrojen
tiet.
Joskus 80-luvun lopulla, kun minut valittiin ensi kertaa kansanedustajaksi,
muistan, kun käsissä oli muutamia päätöksiä siitä,
että ne naiset saivat tunnuksen ja oikeuden kuntoutukseen,
jotka nuorina tyttöinä olivat olleet ajamassa
karjaa sotatoimialueella. Silloin yritettiin myös miespuolisille
henkilöille saada samoja oikeuksia, mutta nämä evättiin.
Minulla on tuolla arkistossa useampia tämän tyylisiä hakemuksia
ja valituksia. Silloin nykyinen oikeuskansleri istui minun vieressäni
tuolla takapenkillä ja entisenä tasa-arvovaltuutettuna
sanoi, että hän on tehnyt tästä asiasta
huomautuksen, mutta ei tuolla hallituksessa eikä ministeriössä ole
siihen reagoitu. Toisaalta on tietysti hyvä, että nyt,
kun on kulunut yli 15 vuotta muistamani mukaan niistä valituksista,
joita silloin kirjoitin, hallitus on sitten vihdoin tuonut tämän,
kun tämä porukka on aika paljon vähentynyt.
Mielenkiintoista näissä asioissa yleensä on
se, millä tavoin näyttö voidaan antaa.
Hallituksen esityksen 2 §:n perusteluissa tästä on
aika tarkasti mainittu niitä seikkoja, mutta niin sanottu
toverinäyttö tuntui olevan nimenomaan näitten
naispuolisten henkilöitten osalta sellainen seikka, että se
huomioitiin, mutta yleisestikin ottaen miespuolisten osalta tätä asiaa
ei huomioitu juuri lainkaan. Toivon mukaan nyt, kun joukko on niin paljon
vähentynyt ja Sota-arkistosta tietoja tuskin tältä osin
löytyy, niin sanottu toverinäyttö hyväksyttäisiin.
Kyse on vain siitä, kuinka paljon on enää elossa
niitä henkilöitä, jotka olivat samaan
aikaan ajamassa karjaa sieltä. En tiedä, onko
valiokunnassa selvitetty tätä asiaa, koska mielestäni
näitten tosiasioitten perusteella, mitä kirjallista
kirjeenvaihtoa olen käynyt, saa vain epäillä,
että sieltä ei sitä tule.
Se, mitä ed. Tiusanen sanoi tunnusasioista, on totta.
Lisäksi voisi sanoa näin, että kun olen
yrittänyt selvittää vuosien varrella
erilaisia merkintöjä, mitä näistä sodanaikaisista
tapahtumista on, niin esimerkiksi Nurmeksen koulutuskeskuksessa
päiväkirjat loppuvat jo vuoteen 43 ja mistään desanttitorjuntaoperaatiosta
tai mistään muista vastaavista ei löydy
merkintöjä ollenkaan. Kun puhutaan näistä koulutuskeskuksista,
tällä tarkoitan lähinnä 26 syntyneitten
ongelmaa. Nurmeksen koulutuskeskuksen osalta ei löydy minkäänlaisia
merkintöjä, vaikka todistettavasti siellä on
koulutuskeskus ollut toiminnassa ja sieltä miehiä on
lähetetty.
Minun mielestäni suuri ongelma tässä ovat
26 syntyneet. Olisin toivonut, että valiokunta olisi siihen
puuttunut. Ne, jotka täällä pidempään
ovat olleet, muistavat sen erään operaation, joka
oli sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: kun kerran jo 26-vuotiaitten
asia meni lävitse, (Ed. Vihriälä: 26 syntyneiden!)
26 syntyneitten asia meni lävitse — ed. Vihriälältä aivan
oikea huomautus — niin muodollisesti todettiin, että valiokunta
ei ollutkaan sillä tavoin kokoon kutsuttu, kuin pelisääntöjen
mukaan olisi pitänyt olla, ja uusi kokous sitten samana
päivänä kumosi aikaisemman päätöksen.
26 syntyneitten osalta ongelmana on se, että yksi kolmannes
on kuollut, yksi kolmannes saanut tunnuksen ja yksi kolmannes on
sitten siinä välimaastossa eikä ole saanut
tunnusta eikä ole tasavertaisessa asemassa. Eli se, mitä ed.
Tiusanen totesi tunnusten saamisen avaamisesta, on ihan perusteltu.
Minun mielestäni tässä laissa olisi voinut
olla uusi, 8. kohta, jossa olisi erikseen mainittu 26 syntyneet
ja vuonna 44 koulutuskeskukseen kutsutut. Siitä minulla
on lakialoite tuolla sisällä, mutta joskus ja
jossakin vaiheessa myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunta
toimii erittäin ripeästi, niin kuin tässä asiassa,
joten siltä osin sitä ei saatu varsinaisesti rinnakkaislakialoitteeksi
eli se tukee lähinnä vain sitä talousarvioaloitetta,
joka 26 syntyneitten osalta on tehty.
Jukka Vihriälä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys,
joka nyt on käsittelyssä, liittyy kiinteästi
tähän niin sanottuun veteraanipakettiin. On hyvä — kun
peruspalveluministeri Hyssälän nimi on moneen
kertaan mainittu jo tämänkin istunnon kuluessa — todeta,
että ministeri Hyssälä on nyt ollut tätä positiivista
lakiesitystä yhdessä tasavallan presidentin ja
hallituksen kanssa antamassa tänne saliin.
Kun ed. Vistbacka edellä peräsi sitä,
keitä tämä koskee, niin perusteluissahan
todetaan, että järjestelmän piiriin voidaan
arvioida tulevan noin 3 000 henkilöä,
joista runsas 2 000 on työskennellyt sotatoimialueella
karjan evakuointitehtävissä. Nämähän
ovat arvioita, eihän meistä kukaan sitä tarkkaan
tiedä. Minusta on tasa-arvon kannaltakin hyvä,
että tämä virhe, joka on ollut, korjataan.
Toinen on sitten partisaani-iskujen kohteeksi tulleet henkilöt,
että myöskin nämä pääsevät
tämän kuntoutuksen piiriin. Tämän
kustannusvaikutushan on 500 000 euroa, ja kaikki tämä raha otetaan
myöskin Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta, niin kuin
perusteluissa todetaan, että se tulee momentille 58.
Herra puhemies! Haluaisin kiinnittää huomiota
sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön viimeiseen lauseeseen,
jossa todetaan: "Valiokunta toteaa, että veteraanien ikääntyessä ja
määrän vähentyessä tulee
veteraanikuntoutusta lisätä ja suunnata veteraanikuntoutuksesta
säästyvät määrärahat
myöhemminkin ikääntyneiden kuntoutukseen."
Tämä lause on sinänsä erittäin
hyvä, näinhän pitää tehdä,
mutta nyt kun meillä käytäntö on,
että kuntoutusrahat tulevat 99-prosenttisesti Raha-automaattiyhdistyksen
tuotosta, niin minusta ei voi olla oikein, että tulevaisuudessa
Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta rahoitetaan myöskin
muun ikääntyneen väestön kuntoutusta.
Se tulee tietämään sitä, että jos
tämä piikki avataan, niin Raha-automaattiyhdistyksen tuotto,
joka on nimenomaan sosiaali- ja terveysalan järjestöille
tarkoitettu, kyllä imeytyy sitä kautta tyhjiin.
Nimenomaan näkisin, että kun viimeinenkin veteraani
on kuntoutettu ja veteraanisukupolvi on saatettu ikilepoon, niin
sen jälkeen ne rahat, mitä tällä hetkellä Raha-automaattiyhdistyksen
tuotosta on tähän käytetty, palautuvat sosiaali-
ja terveysalan järjestöille.
Tämä on erittäin hyvä lause
täällä, mutta tästä voi
lukea myöskin niin, että tässä avataan
piikki sitten sille, että Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta
tulevaisuudessa rahoitettaisiin ikääntyneen väestön
kuntoutustoiminta, joka on erittäin hyvä asia.
Näen kyllä, että totta kai ne laitokset,
jotka tänä päivänä kuntoutusta
toimittavat ja joiden käyttömenoja Raha-automaattiyhdistys
myöskin invalidien kohdalta tänään
vahvasti tukee, tulevat sitten tulevaisuudessa ikääntyvien
ihmisten kuntoutusyksiköiksi, mutta kyllä minusta
nämä pitää hoitaa valtion yleiskatteellisen
budjetin pääluokasta eikä suinkaan Raha-automaattiyhdistyksen
varoista. Tästä saattaa saada sen käsityksen,
jos tätä tarkkaan lukee.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsenenä haluan
kiinnittää ilolla huomiota tähän
lakiesitykseen. Tällä uudistuksellahan saatetaan
karjan evakuointitehtäviin osallistuneet miehet kuntoutuspalvelujen
osalta samaan asemaan kuin vastaavia tehtäviä aikoinaan
hoitaneet naiset. On hienoa, että tasa-arvo myös
näin päin edistyy eduskunnassa.
Toinen asia, mihin kiinnittäisin huomiota, kun täällä on
puhuttu veteraanikuntoutuksen vaikuttavuudesta: itse kun olen niitä ollut
arvioimassa, niin totean, että siinä on kyllä vielä paljon
tehtävää eli kyllä vaikuttavuutta
pitää lisätä.
Sitten täällä lopussa kun lukee,
että veteraanikuntoutuksesta säästyvät
määrärahat myöhemminkin käytettäisiin
ikääntyneiden kuntoutukseen, niin haluan omalta
osaltani vahvistaa sitä. Pidän kyllä ed.
Vihriälän kommenttia Raha-automaattiyhdistyksestä aika
kaukaa haettuna. Ei meillä kyllä ole mikään
Raha-automaattiyhdistys tämän lauseen takana ollut.
Kyllä tässä on ihan ollut kysymys budjettirahoista.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Tasa-arvovaliokunnan jäsenenä olen
ihmeissäni, kun tätä luin. En tiennytkään,
että tämmöinen suomalaisia miehiä sortava
epäkohta on 60 vuotta voinut tässä yhteiskunnassa
olla voimassa eikä tätä ole korjattu.
Yhden tapauksen itsekin muistan — Olin silloin varmaan
ensimmäistä vuotta eduskunnassa — kun
ihmettelin tätä, miksi miehille tätä ei
myönnetä, mutta nyt se oikeastaan tänä iltana
paljastuikin, jotta tässähän on miehiä sorrettu
näin pitkään. Onneksi tämä nyt
tällä korjaantuu.
Mutta tässä voi tulla se ongelma, niin kuin
ed. Vistbacka totesi tuolta edestä, jotta on tämä näytön
paikka, millä tavalla voidaan osoittaa se, jotta on ollut
siellä sotatoimialueella, koska monet kaverit ovat mahdollisesti
kuolleet. Viimeinen soitto tästä — toissa
päivänä soitettiin minulle kännykkään — on
kaverilta Ilomantsista. Kun tiesin tämän, mikä juttu
on tulossa tänne eduskuntaan, selitin, että etsi
nyt kavereita, jotka voivat todistaa, että olette siellä olleet,
koska näitähän karja-ajoja, tämmöisiä evakuointitehtäviä,
ei mistään sota-arkistosta löydä vaan
on etsittävä todistaja. En tiedä, miten
tämän ilomantsilaisen kaverin kohdalla käy,
mutta samanlaisia varmasti tulee. Niistä lähes
3 000:sta, joista puhuttiin, kaikki eivät varmaan
ole missään kirjoissa eikä kansissa.
On löydettävä semmoinen ihminen, joka
todistaa, että on ollut todistettavasti siellä sotatoimialueella
tehtävissä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota asiaan, mitä tässä mietinnössä nyt
ei ole, asiaan, joka kuitenkin siinä voisi olla, koska
tätä etuuden piiriä laajennetaan tällä hallituksen
esityksellä, joka sinänsä on ihan hyvää tarkoittava.
Tarkoitan nimittäin vuonna 26 syntyneitä. Nyt
olisi vihonviimeinen hetki ja aika eräällä tavalla
selvittää tämä asia lopullisesti. Kun
tässä hetken kuluttua puheenvuoron käyttää sosiaali-
ja terveysvaliokunnan arvoisa puheenjohtaja, esitän hänellekin
toivomuksen vastattavaksi: Eikö nyt voitaisi löytää sopiva
tilanne esimerkiksi budjettilausunnon yhteydessä valtiovarainvaliokunnalle,
että nyt valtiovarainvaliokunta ottaisi tähän
26 syntyneitten asiaan kantaa ja niin kuin eräällä tavalla
viitoitettaisiin asia hallituksen toimenpiteeksi lähitulevina
aikoina?
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! On hyvä jatkaa tästä ed.
Vistbackan esille ottamasta ja ed. Pulliaisen tukemasta 26 syntyneitten
asiasta. Kyllähän, kun saadaan tämä asia tässä järjestykseen,
mikä nyt valitettavasti tällä mietinnöllä ja
tällä hallituksen esityksellä ei tule järjestykseen,
sen jälkeen tämä 26 syntyneitten asia
on ainakin yhtä tärkeä, jopa vieläkin
tärkeämpi.
Tämän mietinnön osalta toteaisin,
että olisi tässä mietinnössä voitu
jotenkin syventyä siihen asiaan, mikä on tämä näytön
paikka. Täällä hallituksen esityksessä todetaan:
"Evakuointi toteutettiin sotilas- ja siviiliviranomaisten yhteistyönä,
eikä luotettavia arkistotietoja välttämättä ole käytettävissä."
Herra puhemies! Tähän syntyy väkisin
sellainen logiikka, että syntyy kisa siitä, kenellä näyttö riittää,
kenellä ei. Näin ei saisi olla olemassa. Kyllä tässä pitäisi
olla selvät perusteet; tämä näyttökysymys
olisi pitänyt selvittää myöskin.
Kun hallituksen esityksessä tätä asiaa ei
hoidettu, tämän mietinnön kautta tulisi
saada tämä parempaan hoitoon.
Puhemies! Jos tämä 26 syntyneitten asia ei tule
kuntoon, se on tämän ja tulevien eduskuntien todellinen
häpeä tälle suomalaiselle yhteiskunnalle
ja niille, jotka tämän maan ovat, sanoisin niin,
puolustaneet, raivanneet ja rakentaneet.
Valto Koski /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelan ja osittain ed. Seppo Lahtelankin
kysymykseen — Lahtelat yleensä näyttävät
olevan samaa mieltä: Tästä on aika helppo
lukea, kun olisitte tutkineet tämän hallituksen
esityksen perustelut ja tämän 2 §:n sisällön,
että siellähän nimenomaan sanotaan, että "tulee
luotettavalla tavalla selvittää", mikä tarkoittaa
sitä, että ei ole pelkästään
Sota-arkistosta kysymys vaan kysymys voi perustua muuhunkin näyttöön.
(Välihuuto) — Se on alkujohdatusta, mutta lakipykälä pitää sisällään
tämän näyttökysymyksen näin laajana,
ja sitä on kyllä valiokunnan käsittelyn yhteydessä käyty
läpi jo silloin, kun partisaanien uhreja koskeva lainsäädäntö tehtiin.
Toinen kysymys: Kun tähän on nyt varattu 500 000
euroa kustannukseksi, sehän vasta konkretisoituu sitten,
kun näitten partisaanien uhrien ja muiden tähän
lakiin sisältyvien ihmisten hakuaika tähän
etuuksien piiriin päättyy. Kustannusarvio tiedetään
aikaisintaan 31. päivänä joulukuuta 2006,
johon asti on tätä hakuaikaa. Sitten on huomattava,
että sen jälkeenkin on varattu mahdollisuus niille
ihmisille, jotka eivät ehkä ole huomanneet tätä etuutta
hakea, tulla tämän piiriin.
Sitten ed. Vihriälä kysyi, mistä varat.
Ymmärrän hänen näkemyksenä Raha-automaattiyhdistyksen
hallituksen puheenjohtajana erittäin hyvin, ja on hyvä,
että se otettiin esiin. Kysymys tässä on
enemmänkin, niin kuin esittelypuheenvuorossani halusin
todeta, siitä ettei näitä veteraanikuntoutuksen
jälkeisiä aikoja laskettaisi sen varaan, ettei
kuntoutusrahaa olisi riittävästi. Tässä on
ainoastaan kysymys siitä, että kuntoutusrahan
taso pidettäisiin suurin piirtein samana.
Mitä tulee näihin ed. Pulliaisen ja muiden
puheenvuoroihin 2006 syntyneistä, lyhyesti vain totean,
että se ei nyt tämän lain piiriin kuulunut
ja tätä asiaa varmasti tarkastellaan tulevaisuudessa ihan
sen mukaisesti kuin tämä lainvalmistelu etenee.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tarkoitan 1926 syntyneitä, ei 2006
syntyneitä.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa puhemies! Kun tuli nyt esille tämä 1926
syntyneiden asema, totean, että varmasti ennen kuin tulin
eduskuntaan, siitä on keskusteltu, mutta siitä keskusteltiin
hyvinkin paljon 90-luvun alkupuolella. Kyllä tämä on
sellainen kysymys, joka tulee vastaan, kun me kentällä liikumme.
Tosiasia on, että nämä 1926 syntyneet
kokevat, että heille ei ole annettu sitä arvoa,
mikä heille kuuluu.
Jos poliittisella päätöksellä voidaan
korjata joku epäkohta tai ihmisten mielipaha ilman että tekisi
toiselle ryhmälle vahinkoa, kyllähän
meidän pitäisi se korjata. Kyllä he olivat
valmiit menemään rintamalle, jos käsky
olisi kuulunut; jotkut menivät, jotkut saivat rintamatunnuksen, mutta
kaikki olivat valmiit. Mielestäni, aivan niin kuin tässä aikaisemmin
todettiin, jos ei se ole häpeäpilkku, se on meidän
saamattomuuttamme, jos me emme anna heille sitä kunniaa,
mikä heille kuuluu.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis, kuten aina, puhui asiaa
ja vielä oikein ja totta mitenkään sitä vääristelemättä taikka
kääntämättä väärin.
Tältä osin voisi todeta, että kyllä myöskin
siihen samaan nippuun pitää hoitaa se kotirintaman
väki, joka hoiti ja teki ja pyöritti maata. Sitäkään
ei pidä unohtaa. Mutta se nyt ei, puhemies, liity tähän
asiaan.
Niin kuin täällä keskustelussa on
ilmi tullut, tämä on otettu esille ikään
kuin tasa-arvoasiana. Se näkyy täällä hallituksen
esityksessäkin, että tasa-arvoasiain kysymys on
tullut valtuutetun kohdalta, että se on ristiriidassa.
Tämä osoittaa sen, kuinka kepein perustein tätä asiaa
on hoidettu elikkä ei ole hoidettu ollenkaan, ja sitten
sen, kuinka kevyesti kuitenkin tasa-arvoasiainvaltuutetun osalta
tämä lähtee liikkeelle. On paljon korjattavaa
tässä yhteiskunnassa. Tämän
illan keskustelun perusteella voisi olettaa, koska kukaan ei erikseen
tätä vastaankaan ollut, että tämä eduskunnan
tahto toteutuu ja etenee tämä asia tässä.
Yleiskeskustelu päättyy.