Valto Koski  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti niin kuin edellisenkin esittelyn osalta haluan todeta valiokunnan kannanotot ja sitten ehkä keskittyä enemmänkin siihen, mitä tämä esitys pitää muilta osin sisällään.

Tässähän todetaan, että "ehdotetaan muutettavaksi eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annettua lakia siten, että valtion varoista maksettavaan kuntoutukseen oikeutettujen piiriä laajennettaisiin karjan evakuointitehtäviin sotatoimialueilla osallistuneisiin miehiin sekä Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteiksi joutuneisiin henkilöihin."

Tässä voidaan sanoa niin, että kun aikaisemmin nämä karjan evakuointitehtäviin osallistuneet miehet eivät olleet tämän lain piirissä, sen sijaan naiset olivat, niin nyt tässä tasa-arvoistetaan tämän lakimuutoksen kautta tämäkin puoli, joka on ehkä silloin jäänyt huomioon ottamatta. Toisen kautta on syytä myöskin huomata, että vasta äskettäin eduskunta sääti lain, jossa Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteiksi joutuneet henkilöt tulivat tietyn lain piiriin, ja tältä osin he nyt sitten ovat myöskin tulleet kuntoutuksen piiriin.

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotuksethan on nimenomaan sillä tavoin täällä sanottu, että tavoitteena on laajentaa kuntoutuspalveluihin oikeutettuja henkilöryhmiä siten, että tähän tulisivat äsken mainitut henkilöt, jotka ovat sotatoimialueella vuosina 1939—45 osallistuneet näihin tehtäviin, nimenomaan miehet. Nykyisin vastaaviin tehtäviin osallistuneet naiset ovat jo kuntoutukseen oikeutettuja.

Sitten täällä todetaan, että "osallistuminen välirauhan aikana Kaakkois-Suomen ja Hangon sekä syksyllä 1944 Porkkalan evakuointiin ei ole ollut rintamapalvelustunnukseen oikeuttavaa palvelusta", ja näin ollen se on sitten rajattu tämän lain ulkopuolelle.

Mitä valiokunnan kannanottoihin tulee, niin näillä perusteilla valiokunta esittää lakiesityksen hyväksymistä muuttamattomana. Toisen kautta valiokunnan mietinnössä korostetaan sitä, että kuntoutuspalvelujen tuottaminen tulevina vuosina nopeasti kasvavalle vanhusväestölle on suuri haaste kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolle, jonka järjestämisvastuulle koko ikääntyvän väestön kuntoutus kuuluu. Veteraanikuntoutus on tuottanut paljon tietoa kuntoutuksen merkityksestä ja vaikuttavuudesta ikäihmisten keskuudessa. Sen tähden valiokunta toteaakin, että veteraanien ikääntyessä ja määrän vähentyessä tulee veteraanikuntoutusta lisätä ja suunnata veteraanikuntoutuksesta säästyvät määrärahat myöhemminkin ikääntyneiden kuntoutukseen. Haluan kiinnittää huomiota vain siihen, että tämä on aika merkittävä tulevaisuuden kannanotto, kun valiokunta on tällaisen kannan määritellyt.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tuo, mitä valiokunnan puheenjohtaja Valto Koski viimeksi totesi, on erittäin tärkeä asia. Siitä puhuttiin myös viime vaalikaudella. Kun tämä ikäluokka pienenee nopeasti, niin nimenomaan rahat pitää säilyttää ikäihmisten kuntoutukseen.

Mitä tulee kuntoutuksen pituuteen ja laitoskuntoutuksen lyhentämiseen, mikä on tässä budjettiesityksessä ja mihin täällä kiinnitettiin huomiota, 13 päivästä 10 päivään, niin sillä on myös oma kielteinen merkityksensä. Laitoskuntoutuksen pituuden pitää olla järkevä. Nythän tällaisia viiden päivän pätkiä pidetään, joista kaksi päivää on matkustamista ja kolme päivää on täysipainoisesti olemista kuntoutuslaitoksessa. Tämä nollasummapeli on huonoa peliä. Ja mitä vielä tähän nollasummapeliin tulee, niin ajan mittaan nimenomaan ikäihmisten väestöosuus väestöpyramidissa levenee, se on yhä suurempi, jolloin kuntoutukseen pitäisi olla enemmän varoja kuin tähän saakka. Näin ollen tämä on tärkeä linjaus, minkä valiokunta on tehnyt, ja oikean suuntainen.

Lopuksi: Kun puhutaan rintamatunnuksesta, niin on todella ongelma, että vuonna 94 joulukuun viimeisenä päivänä sen myöntäminen lopetettiin ja on tuhansia ihmisiä, jotka jäivät sen ulkopuolelle, Ruotsissa asuvia ja monia, jotka eivät osanneet eivätkä tienneet hakea sitä tuon vuoden viimeisen päivän loppuun mennessä. Näin ollen se pitäisi kyllä avata uudelleen. Mielestäni olisi kyllä valiokunnan tehtävä ottaa lakialoitteet tässä asiassa huomioon.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen lakiesityksen osalta voi todeta, että hitaat ovat herrojen tiet.

Joskus 80-luvun lopulla, kun minut valittiin ensi kertaa kansanedustajaksi, muistan, kun käsissä oli muutamia päätöksiä siitä, että ne naiset saivat tunnuksen ja oikeuden kuntoutukseen, jotka nuorina tyttöinä olivat olleet ajamassa karjaa sotatoimialueella. Silloin yritettiin myös miespuolisille henkilöille saada samoja oikeuksia, mutta nämä evättiin. Minulla on tuolla arkistossa useampia tämän tyylisiä hakemuksia ja valituksia. Silloin nykyinen oikeuskansleri istui minun vieressäni tuolla takapenkillä ja entisenä tasa-arvovaltuutettuna sanoi, että hän on tehnyt tästä asiasta huomautuksen, mutta ei tuolla hallituksessa eikä ministeriössä ole siihen reagoitu. Toisaalta on tietysti hyvä, että nyt, kun on kulunut yli 15 vuotta muistamani mukaan niistä valituksista, joita silloin kirjoitin, hallitus on sitten vihdoin tuonut tämän, kun tämä porukka on aika paljon vähentynyt.

Mielenkiintoista näissä asioissa yleensä on se, millä tavoin näyttö voidaan antaa. Hallituksen esityksen 2 §:n perusteluissa tästä on aika tarkasti mainittu niitä seikkoja, mutta niin sanottu toverinäyttö tuntui olevan nimenomaan näitten naispuolisten henkilöitten osalta sellainen seikka, että se huomioitiin, mutta yleisestikin ottaen miespuolisten osalta tätä asiaa ei huomioitu juuri lainkaan. Toivon mukaan nyt, kun joukko on niin paljon vähentynyt ja Sota-arkistosta tietoja tuskin tältä osin löytyy, niin sanottu toverinäyttö hyväksyttäisiin. Kyse on vain siitä, kuinka paljon on enää elossa niitä henkilöitä, jotka olivat samaan aikaan ajamassa karjaa sieltä. En tiedä, onko valiokunnassa selvitetty tätä asiaa, koska mielestäni näitten tosiasioitten perusteella, mitä kirjallista kirjeenvaihtoa olen käynyt, saa vain epäillä, että sieltä ei sitä tule.

Se, mitä ed. Tiusanen sanoi tunnusasioista, on totta. Lisäksi voisi sanoa näin, että kun olen yrittänyt selvittää vuosien varrella erilaisia merkintöjä, mitä näistä sodanaikaisista tapahtumista on, niin esimerkiksi Nurmeksen koulutuskeskuksessa päiväkirjat loppuvat jo vuoteen 43 ja mistään desanttitorjuntaoperaatiosta tai mistään muista vastaavista ei löydy merkintöjä ollenkaan. Kun puhutaan näistä koulutuskeskuksista, tällä tarkoitan lähinnä 26 syntyneitten ongelmaa. Nurmeksen koulutuskeskuksen osalta ei löydy minkäänlaisia merkintöjä, vaikka todistettavasti siellä on koulutuskeskus ollut toiminnassa ja sieltä miehiä on lähetetty.

Minun mielestäni suuri ongelma tässä ovat 26 syntyneet. Olisin toivonut, että valiokunta olisi siihen puuttunut. Ne, jotka täällä pidempään ovat olleet, muistavat sen erään operaation, joka oli sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: kun kerran jo 26-vuotiaitten asia meni lävitse, (Ed. Vihriälä: 26 syntyneiden!) 26 syntyneitten asia meni lävitse — ed. Vihriälältä aivan oikea huomautus — niin muodollisesti todettiin, että valiokunta ei ollutkaan sillä tavoin kokoon kutsuttu, kuin pelisääntöjen mukaan olisi pitänyt olla, ja uusi kokous sitten samana päivänä kumosi aikaisemman päätöksen.

26 syntyneitten osalta ongelmana on se, että yksi kolmannes on kuollut, yksi kolmannes saanut tunnuksen ja yksi kolmannes on sitten siinä välimaastossa eikä ole saanut tunnusta eikä ole tasavertaisessa asemassa. Eli se, mitä ed. Tiusanen totesi tunnusten saamisen avaamisesta, on ihan perusteltu. Minun mielestäni tässä laissa olisi voinut olla uusi, 8. kohta, jossa olisi erikseen mainittu 26 syntyneet ja vuonna 44 koulutuskeskukseen kutsutut. Siitä minulla on lakialoite tuolla sisällä, mutta joskus ja jossakin vaiheessa myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunta toimii erittäin ripeästi, niin kuin tässä asiassa, joten siltä osin sitä ei saatu varsinaisesti rinnakkaislakialoitteeksi eli se tukee lähinnä vain sitä talousarvioaloitetta, joka 26 syntyneitten osalta on tehty.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys, joka nyt on käsittelyssä, liittyy kiinteästi tähän niin sanottuun veteraanipakettiin. On hyvä — kun peruspalveluministeri Hyssälän nimi on moneen kertaan mainittu jo tämänkin istunnon kuluessa — todeta, että ministeri Hyssälä on nyt ollut tätä positiivista lakiesitystä yhdessä tasavallan presidentin ja hallituksen kanssa antamassa tänne saliin.

Kun ed. Vistbacka edellä peräsi sitä, keitä tämä koskee, niin perusteluissahan todetaan, että järjestelmän piiriin voidaan arvioida tulevan noin 3 000 henkilöä, joista runsas 2 000 on työskennellyt sotatoimialueella karjan evakuointitehtävissä. Nämähän ovat arvioita, eihän meistä kukaan sitä tarkkaan tiedä. Minusta on tasa-arvon kannaltakin hyvä, että tämä virhe, joka on ollut, korjataan.

Toinen on sitten partisaani-iskujen kohteeksi tulleet henkilöt, että myöskin nämä pääsevät tämän kuntoutuksen piiriin. Tämän kustannusvaikutushan on 500 000 euroa, ja kaikki tämä raha otetaan myöskin Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta, niin kuin perusteluissa todetaan, että se tulee momentille 58.

Herra puhemies! Haluaisin kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön viimeiseen lauseeseen, jossa todetaan: "Valiokunta toteaa, että veteraanien ikääntyessä ja määrän vähentyessä tulee veteraanikuntoutusta lisätä ja suunnata veteraanikuntoutuksesta säästyvät määrärahat myöhemminkin ikääntyneiden kuntoutukseen." Tämä lause on sinänsä erittäin hyvä, näinhän pitää tehdä, mutta nyt kun meillä käytäntö on, että kuntoutusrahat tulevat 99-prosenttisesti Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta, niin minusta ei voi olla oikein, että tulevaisuudessa Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta rahoitetaan myöskin muun ikääntyneen väestön kuntoutusta. Se tulee tietämään sitä, että jos tämä piikki avataan, niin Raha-automaattiyhdistyksen tuotto, joka on nimenomaan sosiaali- ja terveysalan järjestöille tarkoitettu, kyllä imeytyy sitä kautta tyhjiin. Nimenomaan näkisin, että kun viimeinenkin veteraani on kuntoutettu ja veteraanisukupolvi on saatettu ikilepoon, niin sen jälkeen ne rahat, mitä tällä hetkellä Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta on tähän käytetty, palautuvat sosiaali- ja terveysalan järjestöille.

Tämä on erittäin hyvä lause täällä, mutta tästä voi lukea myöskin niin, että tässä avataan piikki sitten sille, että Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta tulevaisuudessa rahoitettaisiin ikääntyneen väestön kuntoutustoiminta, joka on erittäin hyvä asia. Näen kyllä, että totta kai ne laitokset, jotka tänä päivänä kuntoutusta toimittavat ja joiden käyttömenoja Raha-automaattiyhdistys myöskin invalidien kohdalta tänään vahvasti tukee, tulevat sitten tulevaisuudessa ikääntyvien ihmisten kuntoutusyksiköiksi, mutta kyllä minusta nämä pitää hoitaa valtion yleiskatteellisen budjetin pääluokasta eikä suinkaan Raha-automaattiyhdistyksen varoista. Tästä saattaa saada sen käsityksen, jos tätä tarkkaan lukee.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsenenä haluan kiinnittää ilolla huomiota tähän lakiesitykseen. Tällä uudistuksellahan saatetaan karjan evakuointitehtäviin osallistuneet miehet kuntoutuspalvelujen osalta samaan asemaan kuin vastaavia tehtäviä aikoinaan hoitaneet naiset. On hienoa, että tasa-arvo myös näin päin edistyy eduskunnassa.

Toinen asia, mihin kiinnittäisin huomiota, kun täällä on puhuttu veteraanikuntoutuksen vaikuttavuudesta: itse kun olen niitä ollut arvioimassa, niin totean, että siinä on kyllä vielä paljon tehtävää eli kyllä vaikuttavuutta pitää lisätä.

Sitten täällä lopussa kun lukee, että veteraanikuntoutuksesta säästyvät määrärahat myöhemminkin käytettäisiin ikääntyneiden kuntoutukseen, niin haluan omalta osaltani vahvistaa sitä. Pidän kyllä ed. Vihriälän kommenttia Raha-automaattiyhdistyksestä aika kaukaa haettuna. Ei meillä kyllä ole mikään Raha-automaattiyhdistys tämän lauseen takana ollut. Kyllä tässä on ihan ollut kysymys budjettirahoista.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tasa-arvovaliokunnan jäsenenä olen ihmeissäni, kun tätä luin. En tiennytkään, että tämmöinen suomalaisia miehiä sortava epäkohta on 60 vuotta voinut tässä yhteiskunnassa olla voimassa eikä tätä ole korjattu. Yhden tapauksen itsekin muistan — Olin silloin varmaan ensimmäistä vuotta eduskunnassa — kun ihmettelin tätä, miksi miehille tätä ei myönnetä, mutta nyt se oikeastaan tänä iltana paljastuikin, jotta tässähän on miehiä sorrettu näin pitkään. Onneksi tämä nyt tällä korjaantuu.

Mutta tässä voi tulla se ongelma, niin kuin ed. Vistbacka totesi tuolta edestä, jotta on tämä näytön paikka, millä tavalla voidaan osoittaa se, jotta on ollut siellä sotatoimialueella, koska monet kaverit ovat mahdollisesti kuolleet. Viimeinen soitto tästä — toissa päivänä soitettiin minulle kännykkään — on kaverilta Ilomantsista. Kun tiesin tämän, mikä juttu on tulossa tänne eduskuntaan, selitin, että etsi nyt kavereita, jotka voivat todistaa, että olette siellä olleet, koska näitähän karja-ajoja, tämmöisiä evakuointitehtäviä, ei mistään sota-arkistosta löydä vaan on etsittävä todistaja. En tiedä, miten tämän ilomantsilaisen kaverin kohdalla käy, mutta samanlaisia varmasti tulee. Niistä lähes 3 000:sta, joista puhuttiin, kaikki eivät varmaan ole missään kirjoissa eikä kansissa. On löydettävä semmoinen ihminen, joka todistaa, että on ollut todistettavasti siellä sotatoimialueella tehtävissä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota asiaan, mitä tässä mietinnössä nyt ei ole, asiaan, joka kuitenkin siinä voisi olla, koska tätä etuuden piiriä laajennetaan tällä hallituksen esityksellä, joka sinänsä on ihan hyvää tarkoittava. Tarkoitan nimittäin vuonna 26 syntyneitä. Nyt olisi vihonviimeinen hetki ja aika eräällä tavalla selvittää tämä asia lopullisesti. Kun tässä hetken kuluttua puheenvuoron käyttää sosiaali- ja terveysvaliokunnan arvoisa puheenjohtaja, esitän hänellekin toivomuksen vastattavaksi: Eikö nyt voitaisi löytää sopiva tilanne esimerkiksi budjettilausunnon yhteydessä valtiovarainvaliokunnalle, että nyt valtiovarainvaliokunta ottaisi tähän 26 syntyneitten asiaan kantaa ja niin kuin eräällä tavalla viitoitettaisiin asia hallituksen toimenpiteeksi lähitulevina aikoina?

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä jatkaa tästä ed. Vistbackan esille ottamasta ja ed. Pulliaisen tukemasta 26 syntyneitten asiasta. Kyllähän, kun saadaan tämä asia tässä järjestykseen, mikä nyt valitettavasti tällä mietinnöllä ja tällä hallituksen esityksellä ei tule järjestykseen, sen jälkeen tämä 26 syntyneitten asia on ainakin yhtä tärkeä, jopa vieläkin tärkeämpi.

Tämän mietinnön osalta toteaisin, että olisi tässä mietinnössä voitu jotenkin syventyä siihen asiaan, mikä on tämä näytön paikka. Täällä hallituksen esityksessä todetaan: "Evakuointi toteutettiin sotilas- ja siviiliviranomaisten yhteistyönä, eikä luotettavia arkistotietoja välttämättä ole käytettävissä." Herra puhemies! Tähän syntyy väkisin sellainen logiikka, että syntyy kisa siitä, kenellä näyttö riittää, kenellä ei. Näin ei saisi olla olemassa. Kyllä tässä pitäisi olla selvät perusteet; tämä näyttökysymys olisi pitänyt selvittää myöskin. Kun hallituksen esityksessä tätä asiaa ei hoidettu, tämän mietinnön kautta tulisi saada tämä parempaan hoitoon.

Puhemies! Jos tämä 26 syntyneitten asia ei tule kuntoon, se on tämän ja tulevien eduskuntien todellinen häpeä tälle suomalaiselle yhteiskunnalle ja niille, jotka tämän maan ovat, sanoisin niin, puolustaneet, raivanneet ja rakentaneet.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelan ja osittain ed. Seppo Lahtelankin kysymykseen — Lahtelat yleensä näyttävät olevan samaa mieltä: Tästä on aika helppo lukea, kun olisitte tutkineet tämän hallituksen esityksen perustelut ja tämän 2 §:n sisällön, että siellähän nimenomaan sanotaan, että "tulee luotettavalla tavalla selvittää", mikä tarkoittaa sitä, että ei ole pelkästään Sota-arkistosta kysymys vaan kysymys voi perustua muuhunkin näyttöön. (Välihuuto) — Se on alkujohdatusta, mutta lakipykälä pitää sisällään tämän näyttökysymyksen näin laajana, ja sitä on kyllä valiokunnan käsittelyn yhteydessä käyty läpi jo silloin, kun partisaanien uhreja koskeva lainsäädäntö tehtiin.

Toinen kysymys: Kun tähän on nyt varattu 500 000 euroa kustannukseksi, sehän vasta konkretisoituu sitten, kun näitten partisaanien uhrien ja muiden tähän lakiin sisältyvien ihmisten hakuaika tähän etuuksien piiriin päättyy. Kustannusarvio tiedetään aikaisintaan 31. päivänä joulukuuta 2006, johon asti on tätä hakuaikaa. Sitten on huomattava, että sen jälkeenkin on varattu mahdollisuus niille ihmisille, jotka eivät ehkä ole huomanneet tätä etuutta hakea, tulla tämän piiriin.

Sitten ed. Vihriälä kysyi, mistä varat. Ymmärrän hänen näkemyksenä Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana erittäin hyvin, ja on hyvä, että se otettiin esiin. Kysymys tässä on enemmänkin, niin kuin esittelypuheenvuorossani halusin todeta, siitä ettei näitä veteraanikuntoutuksen jälkeisiä aikoja laskettaisi sen varaan, ettei kuntoutusrahaa olisi riittävästi. Tässä on ainoastaan kysymys siitä, että kuntoutusrahan taso pidettäisiin suurin piirtein samana.

Mitä tulee näihin ed. Pulliaisen ja muiden puheenvuoroihin 2006 syntyneistä, lyhyesti vain totean, että se ei nyt tämän lain piiriin kuulunut ja tätä asiaa varmasti tarkastellaan tulevaisuudessa ihan sen mukaisesti kuin tämä lainvalmistelu etenee.

Erkki Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkoitan 1926 syntyneitä, ei 2006 syntyneitä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Kun tuli nyt esille tämä 1926 syntyneiden asema, totean, että varmasti ennen kuin tulin eduskuntaan, siitä on keskusteltu, mutta siitä keskusteltiin hyvinkin paljon 90-luvun alkupuolella. Kyllä tämä on sellainen kysymys, joka tulee vastaan, kun me kentällä liikumme. Tosiasia on, että nämä 1926 syntyneet kokevat, että heille ei ole annettu sitä arvoa, mikä heille kuuluu.

Jos poliittisella päätöksellä voidaan korjata joku epäkohta tai ihmisten mielipaha ilman että tekisi toiselle ryhmälle vahinkoa, kyllähän meidän pitäisi se korjata. Kyllä he olivat valmiit menemään rintamalle, jos käsky olisi kuulunut; jotkut menivät, jotkut saivat rintamatunnuksen, mutta kaikki olivat valmiit. Mielestäni, aivan niin kuin tässä aikaisemmin todettiin, jos ei se ole häpeäpilkku, se on meidän saamattomuuttamme, jos me emme anna heille sitä kunniaa, mikä heille kuuluu.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis, kuten aina, puhui asiaa ja vielä oikein ja totta mitenkään sitä vääristelemättä taikka kääntämättä väärin. Tältä osin voisi todeta, että kyllä myöskin siihen samaan nippuun pitää hoitaa se kotirintaman väki, joka hoiti ja teki ja pyöritti maata. Sitäkään ei pidä unohtaa. Mutta se nyt ei, puhemies, liity tähän asiaan.

Niin kuin täällä keskustelussa on ilmi tullut, tämä on otettu esille ikään kuin tasa-arvoasiana. Se näkyy täällä hallituksen esityksessäkin, että tasa-arvoasiain kysymys on tullut valtuutetun kohdalta, että se on ristiriidassa. Tämä osoittaa sen, kuinka kepein perustein tätä asiaa on hoidettu elikkä ei ole hoidettu ollenkaan, ja sitten sen, kuinka kevyesti kuitenkin tasa-arvoasiainvaltuutetun osalta tämä lähtee liikkeelle. On paljon korjattavaa tässä yhteiskunnassa. Tämän illan keskustelun perusteella voisi olettaa, koska kukaan ei erikseen tätä vastaankaan ollut, että tämä eduskunnan tahto toteutuu ja etenee tämä asia tässä.