Täysistunnon pöytäkirja 103/2004 vp

PTK 103/2004 vp

103. TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Kuntien mahdollisuudet peruspalveluista huolehtimiseen

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kunnallisvaalit ovat runsaan kahden viikon päästä, ja kaikkien eri puolueiden ehdokkaat kunnissa puhuvat ja haluavat toimia peruspalveluiden kehittämisen puolesta. Kyse on terveydenhuollosta, potilaiden oikeudesta päästä ajoissa hoitoon, hyvästä vanhustenhuollosta, perusopetuksen riittävän pienistä opetusryhmistä, opettajien mahdollisuudesta täydennyskoulutukseen, lasten päivähoidosta jne. (Ed. Backman: Onko tämä vaalipuhe vai kysymys?) Valtion toimenpiteet vaikuttavat aika paljon siihen, mitkä ovat kuntien mahdollisuudet pitää hyvää huolta kansalaisten arvostamista tärkeistä peruspalveluista.

Arvoisa hallitus, parhaillaan eduskunnassa käsitellään hallituksen antamaa säästö- ja leikkauslakia, jolla hallitus ottaa kunnilta pakkolainan, joka ensi vuoden osalta merkitsee sitä, että kunnilla on 416 miljoonaa euroa, siis yli 2,5 miljardia vanhaa markkaa, vähemmän rahaa käytettävissään ensi vuonna kansalaisten arvostamien peruspalvelujen tuottamiseen kuin olisi voimassa olevan lain mukaan, kuin olisi, ellei hallitus tätä säästölakia olisi eduskunnalle antanut. (Puhemies: Kysymys!) Kysyn teiltä, kuntaministeri Manninen:

Eikö tällainen säästölaki, leikkauslaki, pakkolaina, huomattavasti vaikeuta kuntien mahdollisuutta huolehtia kansalaisille kuuluvista peruspalveluista ja huomattavasti heikennä kansalaisten mahdollisuuksia näiden peruspalvelujen saamiseen?

Toinen varapuhemies:

Varmuuden vuoksi totean tässä, että sekä kysymysten että vastausten kesto on maksimissaan minuutti.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa herra puhemies! Tämä on säästölaki, mutta sillä tavalla erikoinen säästölaki, että se tuo kunnille lisää rahaa (Naurua) 86 miljoonaa euroa.

Edelleen on ehkä syytä kertoa, milloin ja miksi tämä pakkolaina, joksi ed. Zyskowicz tätä mainitsi, syntyi. Siksi, että nykyisin oppositiossa olevien puolueiden edustajat valtiovarainministeri Niinistö ja kuntaministeri Korhonen alimitoittivat vuosina 1999—2002 sosiaali- ja terveydenhuollossa ja 2002—2003 opetustoimessa valtionosuudet ja menoarviot, ja tämä alimitoituksen lasku on nyt langennut nykyhallituksen maksettavaksi, ja me maksamme tästä tämän hallituskauden aikana yli 250 miljoonaa euroa. (Ed. O. Ojala: Teillä on varaa maksaa sitä! — Hälinää)

Toinen varapuhemies:

 (koputtaa)

Keskustelu kyllä jatkuu, ja suosin fiksuja välihuomautuksia, mutta yleinen hälinä ei ole parlamentin tapojen mukaista.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa puhemies! Meinaa mennä jo komiikan puolelle. (Eduskunnasta: Niin menee! — Naurua) Siis kunnat ministeri Mannisen äskeisen todistuksen mukaan ovat saaneet valtiolta vähemmän kuin mitä niille kuuluisi. Tarkistuslaskennassa tämä on käynyt ilmi ja on todettu, että kuntien tulee saada 502 miljoonaa euroa. Voimassa olevan lain mukaan, ministeri Manninen, siis sen lain mukaan, joka vielä on voimassa, kuntien kuuluisi saada se 502 miljoonaa euroa, jonka ne tarvitsevat kansalaisten peruspalvelujen tuottamiseen ensi vuonna.

Nyt te annatte eduskunnalle lakiesityksen, jolla te lykkäätte tätä maksatusta niin, että ensi vuonna kunnat saavat 416 miljoonaa euroa vähemmän kuin voimassa olevan lain mukaan niiden pitäisi saada, ja te kehtaatte täällä sanoa, että se on sellainen säästölaki, joka tuo kunnille lisää rahaa. Siis kunnat saavat sitä, mitä valtio on niille velkaa, mutta eivät saa, kiitos teidän säästölakinne, kuitenkaan sitä kokonaisuudessaan vaan siitä alle viidesosan, ja te säästätte yli 400 miljoonaa euroa ja vaikeutatte peruspalvelujen tuottamista. (Puhemies: Kysymys!) Kysymys kuuluu:

Eikö tämä ole totuus? (Naurua)

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Se, miksi vastasin näin, perustuu siihen, että jos mennään vuosi taaksepäin, ei kenelläkään Suomen kunnissa, ei ministeriössä, niin kuin valtiovarainministeri Kalliomäki on täällä useita kertoja todennut, ollut mitään tietoa, mihin suuntaan tämä laskelma tulee osoittamaan. Kysymys on siitä, että niihin ennusteisiin ja niihin lukuihin, joilla kuntataloutta on arvioitu ja budjetteja tehty, tämä antaa todella lisää 86 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Toinen varapuhemies:

Lyhyt vastauspuheenvuoro, ed. Zyskowicz. (Ed. O. Ojala: On täällä muitakin!)

Ben Zyskowicz /kok:

Kiitos, herra puhemies! Otetaan kansantajuinen esimerkki:

Veronmaksaja Hannes Manninen on tehnyt veroilmoituksen eikä tiedä, meneekö se aivan tasan, saako hän palautusta vai joutuuko hän maksamaan jälkiveroa. Käy ilmi, että hän on saamassa tuntuvasti palautusta. Verottaja ilmoittaa, että me palautamme kyllä tämän, mutta me palautamme sen vasta vuosien saatossa teille, kansalainen Manninen. Koetteko silloin, että te olette itse asiassa saanut jotain verottajalta, vai koetteko, että verottaja on ottanut teiltä pakkolainan, että te ette saakaan kaikkea sitä, mikä teille kuuluisi, ajoissa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Näinhän kokoomuslaisen valtiovarainministerin aikana minullekin on käynyt. (Naurua) Onneksi olen saanut koron kyllä sille rahalle.

Toinen varapuhemies:

 (koputtaa)

Pyydän salia rauhoittumaan!

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä koko ajan on käymässä se suunta, joka Tuntemattomassa sotilaassa joskus on todettu, että kun sotilas menee valittamaan nälkää, hänelle sanotaan, että ei teillä voi olla nälkä, kun te olette kaloreja saanut riittävän määrän. Ministeri Manninen todistaa aivan samaa. Minusta on aivan käsittämätöntä, että hän nyt palaa menneisyyteen, kun pitää puhua tulevaisuudesta ja niistä päätöksistä, mistä te olette vastuussa. Nyt kunnat ovat saamassa rahaa, ja nyt ollaan lakia muuttamassa niin, että tätä myöhennetään. Se on se totuus.

Minä otan toisen esimerkin; koettakaa sekin kääntää toisinpäin. Nyt kun kunnat tarvitsevat harkinnanvaraista rahaa lisää, niin te olette sitäkin vähentämässä 18 miljoonaa euroa. Mikä linja tämä on? Kun tässä hallituksessa kolme miestä vastaa päätöksistä ja yksi on paikalla, ministeri Enestam, niin onko tämä, ministeri Enestam, teistä oikea linja: koko ajan kurittaa kuntia lisää ja panna palveluja tiukemmalle?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa herra puhemies! Tiedän, että ed. Korhosella on enemmän kokemuksia kuntien kurittamisesta kuin minulla. (Naurua)

Toinen varapuhemies:

 (koputtaa)

Intohimoista huolimatta pyydän, että pyritään kuitenkin kuuntelemaan, mitä sekä edustajat että ministerit sanovat.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä keskustelu alkaa mennä ala-arvoiseksi, jos ministereitten asenne on kuntataloutta kohtaan tällainen. Ministeri Enestam, te olitte edellisessä hallituksessa tekemässä yksimielisiä päätöksiä. Edellisen hallituksen aikaan, jos te katsotte mitä tahansa tunnuslukua, kuntatalous nousi. Nyt kun kuntatalous on todella syöksykierteessä, te kehtaatte vastata tällä tavalla. Minusta tuo on vastuutonta ministerin käyttäytymistä. Minä kysyn uudelleen:

Onko teistä oikea tapa nyt tällä hetkellä, kun kuntatalous on todella tiukalla, että te kuritatte tällaisilla lakiesityksillä kuntataloutta ja sitä kautta kuntalaisia? Eihän talous ole itseisarvo. Itseisarvo on se, että kuntalaisten palveluja joudutaan leikkaamaan ja ihmiset siellä ovat ahdingossa.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa herra puhemies! Tarkoituksena tietenkään ei ollut tätä ongelmaa vähätellä, mutta tosiasia, kuten tässä nyt ilmenee, on, että nyt maksetaan takaisin sitä, mitä väärin perustein on tätä ennen kustannustenjaossa tehty. Kunnat saavat tätä kautta nyt lisää rahaa, palautuksena, se kai on tosiasia.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Herra puhemies! Ensi vuoden talousarviossa, jos katsotaan esimerkiksi valtionosuuksia, tulee 267 miljoonaa euroa. Valtion toimenpiteet vaikuttavat sillä tavoin, että kunnille tulee lisää rahaa indeksitarkistukset huomioiden 256 miljoonaa euroa. Jos tarkastellaan viimeisen 13 vuoden aikaa, tämä on toiseksi suurin summa. Vuonna 2002 tämä summa oli 304 miljoonaa euroa. Kaikkina muina vuosina se on ollut selvästi alempi kuin ensi vuonna tuleva lisäsumma. Eli hallituksen toimenpiteiden johdosta kuntatalouteen annetaan merkittävästi lisää voimavaroja ensi vuonna.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisien ministerien vastauksista on käynyt selville, että ne rahat ovat teillä kassassa, kunnille kuuluvat rahat ovat teillä kassassa.

Onko nyt käynyt vahingossa sillä tavalla, että te olette tuhlanneet ne johonkin, kun ette pysty niitä välittömästi kunnille maksamaan? Nimittäin Lipposen hallitusten aikana varauduttiin tietysti lakien noudattamiseen ja varattiin ne rahat. Missä ne ovat nyt?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Valtion kassa toimii yleisperiaatteella, niin kuin varmasti täällä tiedetään. Mitä tulee ed. Pulliaisen väitteeseen, että aiemmin oli tähän varauduttu, sehän ei pidä ollenkaan paikkaansa. Nimittäin, kun edellisen kerran tehtiin nelivuotistarkistus vuonna 2000, silloin hallitus antoi eduskunnalle esityksen, että se velka, joka silloin oli hiukan yli 400 miljoonaa euroa, maksetaan kolmessa vuodessa. Sitten seuraavana vuonna, kun tupossa nostettiin kunnille tiettyjä rasituksia, niin sanotuksi korvaukseksi maksettiin se loppu neljäsosa, silloin toisena vuonna, jolloinka se käytännössä maksettiin kahtena vuonna. Näin tapahtui. Elikkä säästölaki samalla tavalla annettiin silloinkin.

Toinen varapuhemies:

Lyhyt lisäkysymys, ed. Pulliainen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Valtion tilinpäätös oli silloin ylijäämäinen, siellä olivat ne rahat.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Kun täällä on ryhdytty menneitä muistelemaan, niin allekirjoittanut itse on ollut kahdessa edellisessä hallituksessa ministerinä, joista neljä vuotta kuntaministerinä. (Ed. Ollila: Onko ed. Backmanilla kysymystä?)

Ajanjakso, jolloin jouduttiin leikkaamaan kunnilta kaikkien aikojen suurin määrä valtionosuuksia, on kuitenkin ainoa ajanjakso suomalaisessa kuntahistoriassa, jolloin kunnat alensivat omaa tuloveroprosenttiaan. Se on ajanjakso, jolloin kunnat pystyivät maksamaan omia velkojaan pois. Sen takia kuntatalouskeskustelu, toivottavasti, ei jatkossa ole tämän tasoista.

Ensi vuonna tilanne on se, että kunnat tulevat saamaan lisää rahaa. Kuntatalous on arvioissa muuttunut parempaan siitä, mitä se oli vuosi sitten. Se ei ole hyvä tilanne, mutta se on menossa parempaan siihen verrattuna, mikä se oli vuosi sitten.

Arvoisa ministeri! Haluan kysyä siitä hyvin tärkeästä yhteistyösuhteesta, joka on Kuntaliiton kanssa: Mikä on ollut näissä keskusteluissa tähän neuvottelumekanismiin liittyen se arvio, joka Kuntaliitosta on esitetty siitä toimintatavasta, joka hallituksella on ollut?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Me olemme käyneet Kuntaliiton kanssa lain edellyttämät neuvottelut asiasta, ja yleisesti ottaen on perinteisesti tietysti ollut eriäviä näkemyksiä indeksitarkistuksen kanssa historiallisesti, ja sitten on toivottu etupainoisemmaksi tätä nelivuotistarkistusta. Kokonaan sen maksamista yhtä aikaa ei ole vaadittu, koska sitä ei ole katsottu mahdolliseksi myöskään Kuntaliiton kannalta.

Mitä tulee sitten kokonaisuutena tähän neuvottelumekanismiin, voi todeta, että meillähän on peruspalveluohjelma, joka luo vakautta, pitkäjänteisyyttä, ja Kuthanek elikkä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta, joka vastaa virkamiespohjalta talousennusteista. Näiden puitteissa me olemme toimineet hyvässä yhteisymmärryksessä. Sen lisäksi olemme järjestäneet toimestani Kuntaliiton työvaliokunnan kanssa ja muiden ministerien kanssa — viimeksi oli ministeri Haatainen lisäksi siellä mukana — neuvotteluja ja keskusteluja kuntatalouden tilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Hyvin rakentava ja asiallinen henki näissä neuvotteluissa on vallinnut.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minusta ministeri Enestam osoitti suurta ylimielisyyttä, kun hän vastasi kysymykseen. Ja, ministeri Manninen, kun teiltä verovelvollisena pidätettiin liikaa veroa, niin verot palautettiin korkoineen, aivan niin kuin laki edellyttää. Yrititte verrata tätä kuntien tilanteeseen. Kunnat ovat lain mukaan oikeutettuja saamaan 502 miljoonaa huomenna. Te muutatte lain ja asetatte velkojan, tässä tapauksessa velallisena, huonoon asemaan. Eikö hallituksen pitäisi osoittaa esimerkkiä ja noudattaa lakia eikä muuttaa lakia omaksi edukseen? Minä en tuota ymmärrä. Kysyn: Mitä te ajattelette, jos kaikki velalliset alkaisivat ilmoittaa, että maksetaan nyt puolet ja sitten joskus myöhemmin toinen puolisko? (Puhemies: Minuutti!) Näinhän te menettelette.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, on syytä todeta, että valtion ja kunnan välillähän käsitellään samojen veronmaksajien maksamia rahoja, mikä on syytä ottaa tässä huomioon.

Toisekseen, kun vastasin tähän pakkolainaan, niin ed. Kalliskin varmaan muistaa, että en puhunut veronpalautuksista yhden vuoden sisällä, vaan aikaisemmin, jolloinka otettiin todella pakkolainaa, veronmaksajilta otettiin pakkolainaa.

Mitä tulee tähän tilanteeseen, niin hallitushan todella päätti kehysneuvottelujen yhteydessä, että tämä nykymuotoinen automaattinen nelivuotistarkistusjärjestelmä lopetetaan, ja keskeinen syy oli juuri ed. Kalliksen mainitsema. Sellaisia lakeja, joita ei koskaan ole ennenkään noudatettu eikä nytkään ollut mahdollista noudattaa taloudellisista syistä, (Puhemies: Aika!) ei ole syytä pitää voimassa, ja luodaan uusi järjestelmä, joka on parhaillaan työn alla.

Ed. Arja Alho merkitään läsnä olevaksi.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun vanhat puolueet ovat jemmanneet rahaa, mikä milläkin verukkeella, voiko nyt tapahtua tulevaisuudessa sitten niin, että kun täältä on tulossa tipoittain vuoteen 2008 asti jonkun verran rahaa, niin te toisella kädellä sitten, niin kuin tämän vuoden budjetissa, karsitte harkinnanvaraisia valtionapuja, joita hallituksen saarnamiehet sitten kulkevat pitäjillä vaatimassa korotettavaksi? Onko tämä nyt tilanne, joka jatkossa tulee toistumaan, että annatte toisella kädellä ja toisella kädellä otatte pois?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Koska valtion ja kuntien väliset suhteet ovat niin moninaisia ja jatkuvasti tapahtuu muutoksia eri ministeriöissä, aina toisilla kohden tulee menonlisäyksiä tai tulonvähennyksiä. Elikkä totta kai näinkin tapahtuu.

Mitä tulee siihen, että kehysbudjetissa on harkinnanvaraisten tasoa alennettu, niin se perustuu siihen ajatteluun ja lähtökohtaan, että kun suoritamme valtionosuusuudistuksen, sen tarkoituksena on luoda sellaiset edellytykset, että mahdollisimman vähän olisi sellaisia kuntia, jotka ovat tilapäisen, harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen tarpeessa. Tällä hetkellähän tilanne on se, että valitettavasti on muutamia kymmeniä kuntia, joille avustuksia joudutaan jatkuvasti myöntämään, ja tämä ongelma pitää nyt sitten pyrkiä ratkaisemaan (Puhemies koputtaa) valtionosuusuudistuksella.

Toinen varapuhemies:

Pyydän kaikkia puheenvuoron käyttäjiä pitäytymään edelleen tässä aiemmin sopimassamme 1 minuutin aikarajoituksessa.

Jere Lahti /kok:

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota kokonaisuuteen — itse asiassa ministeri Manninen juuri päätyikin siihen. Elikkä me kaikki tiedämme, että varsinainen ongelma on kuntien kannattamattomuus. Meillä on lukuisia kuntia, joissa valtionosuuksien ja yhteisövero-osuuksien summa on suurempi kuin kunnallisvero. Tähän pitää kiinnittää huomiota. Nyt te siis leikkaatte tätä määrää, johon kunnat ovat oikeutettuja.

Onko teillä olemassa suunnitelmaa, millä tämä kriisi vältetään, kun syliin kaatuvat todellakin kannattamattomat, elinkelvottomat kunnat? Elikkä jos teillä on olemassa suunnitelma, jolla kuntarakennetta merkittävästi kevennetään ja saadaan sillä tavalla aikaan terve tilanne, niin tämä lainojen lykkääminen on tervetullut asia.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Meillähän on vuosikymmeniä pyritty kuntarakennetta selvästi järjestämään niin, että se enemmän vastaisi taloudellista palvelurakennetta, mutta kaikki me tiedämme, että tänä päivänä taloudelliset palvelurakenteet ja kuntarakenne eivät kohtaa toisiaan. Siinä on silloin kaksi tietä: joko se, että kuntarakenteita kuntayhtymien tai -liitosten kautta hoidetaan, tai yhteistyö niin, että palvelurakenteet muutetaan vastaamaan taloudellisia yksiköitä. Hallitus on lähtenyt etenemään molemmilla linjoilla. Me edistämme vapaaehtoisia kuntaliitoksia erittäin suurin rahallisin summin, mutta olemme aloittaneet myöskin — eduskunnassa on määräaikainen lakiehdotus — harkinnanvaraisen yhteistoiminnan tukemisen silloin, jos se muuttaa rakenteita sillä alueella ja merkitsee palveluissa selvästi osoitettavaa säästöä.

Ed. Heidi Hautala merkitään läsnä olevaksi.

Suvi-Anne Siimes /vas:

Herra puhemies! Kyllä tässä keskustelussa nyt kuntaministerillä on mennyt paitsi puurot ja vellit sekaisin myöskin asiantuntemus aivan jonnekin muille areenoille kuin tänne eduskuntaan. Pidin loukkaavana myös veronmaksaja Mannisen kommenttia tästä muinaisesta veromuodossa otetusta pakkolainasta. Se oli laman säästötoimenpide, johon te työssä olevana, palkkatuloja saavana henkilönä osallistuitte; ne olivat lamatalkoot, jotka monet muut maksoivat menettämällä työpaikkansa. Näitä asioita ei voi verrata keskenään.

Mutta kyllä se todellinen ongelma, ministeri Manninen, tässä kunta-asiassakin on tämä menokatto, joka ei hallitusohjelman mukaan saa mennä rikki, ja sen vastinparina on sitten veronalennusten pohjaton luukku, jonne voidaan ajaa kuinka paljon rahaa vaan.

Miksi siis kunnissa leikataan, ministeri Manninen, jos teidän hallituksenne oikeasti muka antaisi niin paljon rahaa kunnille kuin te väitätte? Miksi kuntalaisten tarpeisiin ei vastata, vaan palveluja vähennetään, vaikka teidän ajamanne kuntapolitiikka on voimassa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Palvelut tässä maassa käytännössä kasvavat koko ajan ja myöskin erilaisia terveydenhuollon toimenpiteitä ja muita vastaavia tehdään huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Kysymys on siitä, että tarve ja mahdollisuudet kasvavat paljon nopeammin kuin taloudelliset voimavarat antavat myöten. Totta kai hallitus lähtee siitä, että se noudattaa valitsemaansa talouspoliittista linjaa ja talouspolitiikan uskottavuuden ja luottamuksen säilyttämiseksi näin on myöskin välttämätöntä tehdä. On päivänselvää, että kun kansantalous kasvaa, sanotaanko, pidemmällä tähtäyksellä ehkä noin 2,5 prosenttia vuosittain, niin ei kai julkinen talouskaan voi oleellisesti enempää pidemmällä tähtäyksellä kasvaa. Rationalisointihyödystä saamme tietyn etuuden, mutta on päivänselvää, että meidän täytyy ottaa talouden (Puhemies koputtaa) realiteetit huomioon.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Kuntataloussuunnittelu on vaikeaa, koska kuntien on käytännössä mahdotonta ennakoida valtion vuosittain tempoilevien toimien vaikutuksia edes saman vuoden, saati seuraavien vuosien talouteen. Tätä ei tee yhtään helpommaksi se, että ministeriössä ei ilmeisesti osata laskea. Vuodesta toiseen tämä laskelma, josta nytkin puhutaan, on heittänyt sen noin 500 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Espoon tasolla tämä tarkoittaa toistakymmentä miljoonaa euroa vuositasolla eli käytännössä lisäbudjettia, jolla talous sovitetaan tähän tilanteeseen. Mietinkin, mitenhän kävisi, jos Espoo jättäisi toistakymmentä miljoonaa euroa tilittämättä valtiolle. Kysynkin:

Milloin ministeriössä aloitetaan Elon laskuopin syventävä kertauskurssi eli koska siellä opitaan laskemaan?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Nämä laskelmathan tehdään eri ministeriöissä ja yhteistyössä osittain tietysti katsotaan, mutta se tilastoaineisto, jonka pohjalta se lasketaan, on tietyissä laskentakeskuksissa, ja jos siellä on sitten virheellistä tilastoaineistoa, niin tällaista tulee tietysti. Mutta myöskin on sanottava, että nämä laskentajärjestelmät ovat erittäin monimutkaisia, lainsäädäntö hankalaa tulkita ja se on myöskin yksi syy, jonka vuoksi luovutaan nykyisestä järjestelmästä ja ryhdytään noudattamaan jatkossa selkeämpää ja yksinkertaisempaa järjestelmää. Mitä tulee sitten kokonaisuutena pitkäjänteisyyteen kuntapolitiikassa, niin väitän, että tämän hallituksen kuntapolitiikka on ollut selkeämpää, pitkäjänteisempää ja vakaampaa — se on päivänselvä asia — ja hallitusohjelmaa on noudatettu prikulleen kaikilta osin.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Täytyy ehkä rakentaa siltaa yli vaalikausien ja satunnaisten oppositio—hallitus-vaihdosten yli. Nimittäin tässä keskustelussa on kokonaan unohtunut se tärkeä korjaustekijä elikkä peruspalvelubudjetti, joka nyt on jo sovellettavana, jotta saataisiin jo etukäteen mahdollisimman tarkka tieto koko kuntasektorin ja yksittäisten kuntien tilanteesta ja se olisi samalla aikaa tiedossa, kun me teemme valtionosuuksia koskevia tulevan vuoden ratkaisuja. Tämä peruspalvelubudjetointi tuo ikään kuin ajantasaisen elementin tähän, eikä tarvittaisi niitä jälkikäteisiä yllätyksellisiä 400 tai 500 miljoonan euron korjauseriä. Tätä kautta pystytään ennalta ehkäisemään senkaltaiset ongelmat. Tätä peruspalvelubudjetti-ideaa oli valmistelemassa edellinen hallitus, ja siellä ministeri Siimes oli mukana, ja haettiin sellaista ratkaisua, jolla pystytään välttämään tämänkaltaiset keskustelut, joissa tehdään puhdasta päivänpolitiikkaa sellaisesta asiasta, joka ei sellaiseen anna mitään aihetta.

Tämä kustannus oli tosiaan yllätys. Jos olisi tiedetty, että tämmöinen 500 miljoonan lisäkustannus oli olemassa, olisi siitä ollut kauhea melu jo kuukausia sitten esimerkiksi Kuntaliiton toimesta. Kyllä on kysymys ollut niin monipolvisista laskelmista, (Puhemies koputtaa) että se on vasta paljastunut, kun on ihan luukku kerrallaan käyty läpi, minkälainen menokehitys on ollut.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun valtiovarainvaliokunnassa on alustavasti kuultu budjetista ja myöskin peruspalvelubudjetista, niin pidän sitä todella hyvänä uutena avauksena ja käytäntönä, joka luo vakautta kunta—valtio-suhteessa. Keskustan taholta viime vaalikaudella esitin useaan otteeseen kuntasopimusta. Nyt valtio—kunta-suhteessa on saavutettu vakautta mielestäni merkittävästi, ja tämä olkoon hallitukselle kunniaksi.

Puhemies! Jos mahdollisesti tehdään veronkevennyksiä, kun työmarkkinalinja selviää, nyt tässä budjetissa kuntien tulonveronkevennykset suoraan ja hyvin tarkkaan kompensoidaan kunnille. Varmistan ministeri Manniselta: Näinhän on tarkoitus tehdä myöskin jatkossa? (Naurua)

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kyllä peruspalvelubudjetin käsittelyn yhteydessä on sovittu, että sitä hallitusohjelman kohtaa noudatetaan, jossa sanotaan, että valtion toimenpitein kuntien vähennyksien muutoksilla aiheutetut verotulonmenetykset korvataan kunnille, ja tämä hallitus ja tämän hallituksen valtiovarainministeri on ainoa, joka on myöskin pitänyt ja noudattanut tätä hallitusohjelman kohtaa. Aikaisemminkin sellainen on ollut, mutta valitettavasti aikaisemmin sitä ei ole noudatettu. Mutta tällä hallituksella on kyllä puhtaat paperit tältä osin.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Kunnallinen peruspalvelubudjetointihan on edellisen hallituksen aikaansaannosta, ja se on hyvä. Siitä olemme samaa mieltä. Täällä nyt kaivattiin Elon laskuoppia, mutta, arvoisa kuntaministeri, Ojalan laskuopin ja Mannisen laskuopin välillä on kyllä nyt aivan pahasti jotakin häiriötä. Te sanoitte, että kunnat saavat lisää rahaa 250 miljoonaa ensi vuonna. Eiväthän ne saa mitään lisää rahaa, kun niiden pitäisi saada 502 miljoonaa. Jos ne saavat vähemmän kuin sen 502, eihän se ole enemmän. Mikä ihmeen laskuoppi tämä on: ne saavat enemmän, kun eivät saa sitä, mitä niille kuuluu?

Ed. Nousiainen, Kuntaliiton puheenjohtaja, toi täällä esille tätä etupainotteisuutta, mihin ministeri myöskin viittasi Kuntaliiton kantana. Miksi te ette tee edes niin, että te maksaisitte ensi vuonna sen 244 miljoonaa euroa, jonka te nyt aiotte jättää sinne vuoteen 2008 eli seuraavalle eduskuntakaudelle?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kun sanon, että saa enemmän rahaa ensi vuonna, niin totta kai vertauskohteena on tämä vuosi. Se on päivänselvää. Olen minäkin opiskellut Ojalan laskuoppia ihan kohtuullisella menestyksellä. Mutta siitä huolimatta voi todeta, että asioita voidaan tietysti esittää erilaisista näkökulmista, jos halutaan päästä erilaisiin lopputuloksiin.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kun me puhumme tästä pakkolainasta, jonka ministeri Manninen on täällä jo myöskin pakkolainaksi tunnustanut, meidän pitää muistaa se, että samaan aikaan hallitus on tehnyt paljon muita sellaisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat kuntien palvelutarjontaan kielteisesti. Ensinnäkin työttömyys on kääntynyt nousuun monilla alueilla, sitten investoinnit on siirretty koko maata kattaen tuponeuvottelujen yli, maatalouspuolen osalta on tehty ratkaisuja, jotka ovat ehdottoman kielteisiä maaseutuväestölle ja maataloutta harjoittaville, työpaikat ovat vähentyneet, ja tämän kaiken tiedostaen te painatte jarrua. Te teette kielteisiä ratkaisuja ottamalla kunnilta tämän pakkolainan. Minä kysyn teiltä, arvoisat ministerit, kuka teistä sitten vastaakin:

Milloin te teette ensimmäisen suuren luokan ratkaisun kuntia ajatellen, että niillä on varaa tarjota tulevina vuosina ne palvelut, joita kansalaiset toivovat?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt koko ajan johdonmukaisesti vuosittain merkittäviä ratkaisuja kuntien kannalta ja tulee tekemään myöskin jatkossa. Jos ed. Vielma luettelee täällä kielteisiä, voidaan ottaa myönteisiäkin esimerkkejä. Kun esimerkiksi hyväksyimme veteraanipaketin ja siinä annoimme sotainvalideille alemmalla korvausprosentilla avohuollon palvelut, sieltä tulee lähes 10 miljoonan säästö kunnille. Monia muita tällaisia esimerkkejä kyllä löytyy hyvin helposti.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä asia on nyt kuitenkin eduskunnan päätettävissä, ja kun asiasta tiistaina keskusteltiin, kaikista puolueista tuli selkeitä mielipiteitä, että lakia pitää täällä muuttaa, että nämä kuntien rahat pitää kunnille antaa etupainotteisemmin kuin nyt.

Onko ministeri Manninen valmis tukemaan tätä eduskunnan selvästi laajasti jakamaa kantaa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallituksen ministeri tukee tietysti hallituksen kantaa. Sen kai pitäisi olla selvää.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​