Herra puhemies! Ruotsia kuohuttaa Dagens Nyheterin eilinen kirjoitus, jossa kerrotaan Ruotsin sosiaalihallituksen raportista, jonka mukaan 28 prosenttia Ruotsin terveyden- ja sairaanhoidon potilaista kärsii aliravitsemuksesta. Syynä on liian vähäinen hoitoväki. Ei ehditä katsoa, että vanhukset saavat syötyä sen ruuan, joka heille toimitetaan.

Arvoisa peruspalveluministeri, minun käsitykseni on se, että Suomen tilanne on samantyyppinen: väkeä on yksinkertaisesti liian vähän sekä vanhuspuolella että vuodeosastoilla. Onko Suomessa selvitetty tätä tilannetta? Nähdäänkö meilläkin nälkää, vaikka pitäisi potilaspuolella kaiken olla kunnossa, liian vähän henkilöstön vuoksi?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on vuodesta 95 lähtien tullut 40 000 henkeä kuntiin lisää töihin, ja he ovat kyllä osittain sijoittuneet tietysti myöskin sosiaalipuolelle. Meillähän on terveydenhuollossa ollut paljon lisäystä. Edelleen tällä vaalikaudella Kansallinen sosiaalihanke pyrkii nimenomaan kehittämään vanhustenhuoltoa. Siinä ovat henkilöstökysymykset yhtenä osana, ja hoitokäytännöt ja muut näihin liittyvät asiat ovat niissä lukuisissa osioissa myöskin mukana. Tämä sosiaalihankehan saa lisää rahoitusta kaikkina näinä vuosina. Osa tästä rahoituksesta suunnataan suoraan henkilöstömääriin, elikkä vanhustenosastoille lisää henkilöstöä. Näin se meiltä lähtee tässä. Tämä rahoitus on takapainotteinen. Vaalikauden loppua kohti se on 5, 5, 5 ja 15 miljoonaa euroa nimenomaan tähän henkilöstökysymykseen, mutta sitten näihin sosiaalihankkeen muihin kysymyksiin rahoitus on erikseen.

Herra puhemies! Suomessa on tutkittu Kuopiossa sairaanhoitajien tilannetta. Se osoitti, että 80 prosenttia sairaanhoitajista tuntee valtavaa työperäistä stressiä liian kovasta työtahdista. Potilasvahinkoja tulee aivan liian paljon. Yhtä sairaanhoitajaa kohti oli tämän tutkimuksen mukaan yksitoista potilasta vuodeosastolla.

Pidättekö te todella kohtuullisena tämmöistä tilannetta, että niin vähällä väellä koetetaan revittää töitä ja sitten tulos on kuitenkin se, että kukaties Suomessakin esimerkiksi sinne kotipalveluun viety ruoka jää syömättä ja vanhus on meilläkin aliravittu? Te tunnutte pitävän hyvänä tilannetta, mutta minusta nämä luvut osoittavat, joita tässä Suomen tutkimuksessakin on, että lisää pitää saada väkeä eli lisää rahaa kunnille.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kansallinen sosiaalihanke on nimenomaan laitettu tämän sosiaalipuolen kehittämiseen, ei sellaisiin projekteihin, jotka alkavat ja joskus päättyvät, vaan sen perusinfrastruktuurin vahvistamiseen. Täytyy muistaa, että meillä on kunnissa sekä sosiaali- että terveyspuolella erittäin korkeasti koulutettu hoitajakunta. Meillä on perushoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, ja he ovat työhönsä motivoituneita. Osassa kuntia on liian vähän henkilökuntaa ja näillä osastoilla on liian vähän henkilökuntaa. Näissä meillä on Stakesin suositukset annettu. Jokaisen kunnanvaltuuston tehtävähän on katsoa, miten meidän kunnassamme nämä suositukset toteutuvat. Eri kunnissa on tietenkin vähän erilaiset tilanteet, mutta myöskään näissä palvelutaloissa ja vanhustenosastoilla ne eivät ole yksi yhteen tietenkään; myöskin rakennukset ja muut vaikuttavat tähän henkilökuntatarpeeseen, miten paljon se on. Mutta tässä on kehitystä kyllä tapahtumassa.

Arvoisa puhemies! Ei saa tulla väärinkäsitystä. Minäkin arvostan sekä lääkäreitä, sairaanhoitajia että perushoitajia, erittäin hyvin motivoitunutta porukkaa, erittäin osaavaa porukkaa, mutta, arvoisa ministeri, sitä on vaan liian vähän siihen potilasmäärään nähden. Nyt te jotenkin väännätte tätä kysymystä muuksi. Eihän kysymys ole näitten työntekijöiden heikkoudesta vaan siitä, että heitä on liian vähän, ja sen he tässä tutkimuksessa itse sanovat ja pyytävät lisää porukkaa töihin.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on myöskin nämä työnjakokysymykset, jotka tuovat lisää auttavia käsiä sinne, kunhan meillä lisää edelleen jaetaan työtä. Meillä sairaanhoitajille ollaan siirtämässä niitä töitä, joita lääkärit ovat ennen tehneet, ja perushoitajien ja sairaanhoitajien välisen työnjaon selkiyttäminen on yksi asia. Mutta lisää rahaa on tulossa meillä nimenomaan tämän sosiaalihankkeen puitteissa. Samaan aikaanhan me kehitämme myöskin omaishoitoa ja kaikkia näitä muitakin hoitomuotoja. Nämä ovat kokonaan sinne vanhusväestöön suunniteltuja. Myönsin jo, että meillä on osassa kuntia ongelmia, joissa hoitohenkilökuntaa on liian vähän.

Arvoisa puhemies! Nämä suositukset, joihin ministeri Hyssälä viittasi, ovat tietysti hyvä pohja kehittää vanhustenhuoltoa. Kysyisin:

Millä tavalla näiden suositusten toteutumista seurataan? Seurannassa varmaan käy ilmi, että vaihtelut ovat suuria, puutteita on edelleen. Millä tavalla ministeriö aikoo sitten jatkossa huolehtia siitä, että paremmin näitä suosituksia noudatetaan?

Toinen kysymys, joka liittyy tähän ravitsemusongelmaan ja mahdollisesti aliravitsemustilanteeseen, on vanhusväestön suun terveys, joka on aika monessa vanhustenhuollon laitoksessa hyvin kehnolla tasolla. Mitä sen suhteen on aiottu tehdä?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kuntien luottamushenkilöitten tehtävä on luonnollisesti ensisijaisesti seurata oman kuntansa asioita, mutta meillä on myöskin Stakesissa ja ministeriössä, kuten ministeri Perho hyvin omalta ministerikaudeltaan tietää, hyvin tärkeät ja tarkat seurantajärjestelmät, ja kyllä näitä asioita tässä katsotaan. Me olemme suuntaamassa myöskin hankerahoitusta entistä enemmän tällaisista pienistä hankkeista niihin toimintakäytännön muutoksiin, joissa todella sitten tapahtuu näitä uudistuksia siihen suuntaan, että edelleen tämä palvelu paranee ja että henkilökuntaa olisi enemmän. Sekin on osa tätä palvelurakenteen muutosta.

Mitä tulee tähän suun terveyden asiaan, niin tämähän on mukana meillä tässä hoitotakuussa. Se on ihan tasavertaisena muun terveydenhuollon kanssa. Siinä ovat eduskunnan hyväksymät aikamäärät myöskin. Se koskee myös vanhuksia. Siinä ei ole olemassa mitään ikärajoja enää suun terveyden osalta kuten ennen, joten kyllä vanhukset ovat samassa asemassa. (Puhemies koputtaa) Laitosten aktiviteetista riippuu, miten usein sinne hammaslääkäri lähetetään.

Arvoisa puhemies! Jatkan tavallaan ed. Perhon kysymystä näistä suosituksista.

Kun tiedämme nyt joka tapauksessa, että kunnat saavat lisää rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja peruspalveluihin, miten ohjaatte kuntia, että tätä tavoiteohjelman ja toteuttamisohjelman suuntausta noudatetaan siten, että kunnat vahvistavat myös omaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstömääräänsä, ja kun yksityistetään, minkä määrärahoista kokoomus on varmasti huolestunut, ettei ole riittävästi, kuka valvoo, kuka ohjaa kuntia kilpailuttamaan, arvioimaan palvelujen laadun ja hinnan ja valvomaan, miten se toteutetaan, ja miten taataan, jos yksityistetään porvarien tahdon mukaisesti, että myös köyhät saavat palvelut?

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ed. Puisto hyvin tietää, miten meillä on tämä hallinto sillä tavalla uudistettu, että meillä ei ole ministeriössä enää sellaista mekanismia, johon ed. Puisto viittasi.

Mitä tulee yksityistämiseen ja näitten yksityisten palveluntuottajien valvontaan, meillähän on lääninhallitukset, jotka valvovat niitä, ja lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoilla on tässä suuri vastuu. Kun ovat tulleet isot läänit niin kuin Länsi-Suomen lääni, todella on tullut hankaluuksia. Olisiko nyt sitten hyvä aika puhua täällä hallinnonuudistuksesta myöskin tästä näkökulmasta? Meillähän on ollut selvityshenkilö, joka on katsonut näitä asioita nyt. Raportti tuli hiljattain, ja siinä nimenomaan oli yhtenä asiana tämä valvonnan tehostaminen, miten se tulevaisuudessa rakennettaisiin. On hyvä, että eduskunta kävisi siitä myöskin keskustelun.