Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Ruotsia kuohuttaa Dagens Nyheterin eilinen kirjoitus,
jossa kerrotaan Ruotsin sosiaalihallituksen raportista, jonka mukaan
28 prosenttia Ruotsin terveyden- ja sairaanhoidon potilaista kärsii aliravitsemuksesta.
Syynä on liian vähäinen hoitoväki.
Ei ehditä katsoa, että vanhukset saavat syötyä sen
ruuan, joka heille toimitetaan.
Arvoisa peruspalveluministeri, minun käsitykseni on
se, että Suomen tilanne on samantyyppinen: väkeä on
yksinkertaisesti liian vähän sekä vanhuspuolella
että vuodeosastoilla. Onko Suomessa selvitetty tätä tilannetta?
Nähdäänkö meilläkin
nälkää, vaikka pitäisi potilaspuolella
kaiken olla kunnossa, liian vähän henkilöstön
vuoksi?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Meillä on vuodesta 95 lähtien tullut
40 000 henkeä kuntiin lisää töihin,
ja he ovat kyllä osittain sijoittuneet tietysti myöskin sosiaalipuolelle.
Meillähän on terveydenhuollossa ollut paljon lisäystä.
Edelleen tällä vaalikaudella Kansallinen sosiaalihanke
pyrkii nimenomaan kehittämään vanhustenhuoltoa.
Siinä ovat henkilöstökysymykset yhtenä osana,
ja hoitokäytännöt ja muut näihin
liittyvät asiat ovat niissä lukuisissa osioissa
myöskin mukana. Tämä sosiaalihankehan
saa lisää rahoitusta kaikkina näinä vuosina.
Osa tästä rahoituksesta suunnataan suoraan henkilöstömääriin,
elikkä vanhustenosastoille lisää henkilöstöä.
Näin se meiltä lähtee tässä.
Tämä rahoitus on takapainotteinen. Vaalikauden
loppua kohti se on 5, 5, 5 ja 15 miljoonaa euroa nimenomaan tähän
henkilöstökysymykseen, mutta sitten näihin
sosiaalihankkeen muihin kysymyksiin rahoitus on erikseen.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Suomessa on tutkittu Kuopiossa sairaanhoitajien tilannetta.
Se osoitti, että 80 prosenttia sairaanhoitajista tuntee
valtavaa työperäistä stressiä liian
kovasta työtahdista. Potilasvahinkoja tulee aivan liian
paljon. Yhtä sairaanhoitajaa kohti oli tämän
tutkimuksen mukaan yksitoista potilasta vuodeosastolla.
Pidättekö te todella kohtuullisena tämmöistä tilannetta,
että niin vähällä väellä koetetaan
revittää töitä ja sitten tulos
on kuitenkin se, että kukaties Suomessakin esimerkiksi
sinne kotipalveluun viety ruoka jää syömättä ja
vanhus on meilläkin aliravittu? Te tunnutte pitävän
hyvänä tilannetta, mutta minusta nämä luvut
osoittavat, joita tässä Suomen tutkimuksessakin
on, että lisää pitää saada
väkeä eli lisää rahaa kunnille.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Kansallinen sosiaalihanke on nimenomaan laitettu
tämän sosiaalipuolen kehittämiseen, ei
sellaisiin projekteihin, jotka alkavat ja joskus päättyvät,
vaan sen perusinfrastruktuurin vahvistamiseen. Täytyy muistaa,
että meillä on kunnissa sekä sosiaali-
että terveyspuolella erittäin korkeasti koulutettu
hoitajakunta. Meillä on perushoitajat, sairaanhoitajat,
terveydenhoitajat, ja he ovat työhönsä motivoituneita.
Osassa kuntia on liian vähän henkilökuntaa
ja näillä osastoilla on liian vähän
henkilökuntaa. Näissä meillä on
Stakesin suositukset annettu. Jokaisen kunnanvaltuuston tehtävähän
on katsoa, miten meidän kunnassamme nämä suositukset
toteutuvat. Eri kunnissa on tietenkin vähän erilaiset
tilanteet, mutta myöskään näissä palvelutaloissa
ja vanhustenosastoilla ne eivät ole yksi yhteen tietenkään;
myöskin rakennukset ja muut vaikuttavat tähän
henkilökuntatarpeeseen, miten paljon se on. Mutta tässä on
kehitystä kyllä tapahtumassa.
Toinen varapuhemies:
Lyhyt lisäkysymys, ed. Tennilä!
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Ei saa tulla väärinkäsitystä.
Minäkin arvostan sekä lääkäreitä,
sairaanhoitajia että perushoitajia, erittäin hyvin
motivoitunutta porukkaa, erittäin osaavaa porukkaa, mutta,
arvoisa ministeri, sitä on vaan liian vähän
siihen potilasmäärään nähden.
Nyt te jotenkin väännätte tätä kysymystä muuksi.
Eihän kysymys ole näitten työntekijöiden
heikkoudesta vaan siitä, että heitä on
liian vähän, ja sen he tässä tutkimuksessa
itse sanovat ja pyytävät lisää porukkaa
töihin.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Meillä on myöskin nämä työnjakokysymykset,
jotka tuovat lisää auttavia käsiä sinne,
kunhan meillä lisää edelleen jaetaan
työtä. Meillä sairaanhoitajille ollaan
siirtämässä niitä töitä,
joita lääkärit ovat ennen tehneet, ja
perushoitajien ja sairaanhoitajien välisen työnjaon
selkiyttäminen on yksi asia. Mutta lisää rahaa
on tulossa meillä nimenomaan tämän sosiaalihankkeen
puitteissa. Samaan aikaanhan me kehitämme myöskin
omaishoitoa ja kaikkia näitä muitakin hoitomuotoja.
Nämä ovat kokonaan sinne vanhusväestöön
suunniteltuja. Myönsin jo, että meillä on
osassa kuntia ongelmia, joissa hoitohenkilökuntaa on liian
vähän.
Maija Perho /kok:
Arvoisa puhemies! Nämä suositukset, joihin
ministeri Hyssälä viittasi, ovat tietysti hyvä pohja
kehittää vanhustenhuoltoa. Kysyisin:
Millä tavalla näiden suositusten toteutumista seurataan?
Seurannassa varmaan käy ilmi, että vaihtelut ovat
suuria, puutteita on edelleen. Millä tavalla ministeriö aikoo
sitten jatkossa huolehtia siitä, että paremmin
näitä suosituksia noudatetaan?
Toinen kysymys, joka liittyy tähän ravitsemusongelmaan
ja mahdollisesti aliravitsemustilanteeseen, on vanhusväestön
suun terveys, joka on aika monessa vanhustenhuollon laitoksessa hyvin
kehnolla tasolla. Mitä sen suhteen on aiottu tehdä?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Kuntien luottamushenkilöitten tehtävä on
luonnollisesti ensisijaisesti seurata oman kuntansa asioita, mutta
meillä on myöskin Stakesissa ja ministeriössä,
kuten ministeri Perho hyvin omalta ministerikaudeltaan tietää,
hyvin tärkeät ja tarkat seurantajärjestelmät,
ja kyllä näitä asioita tässä katsotaan.
Me olemme suuntaamassa myöskin hankerahoitusta entistä enemmän
tällaisista pienistä hankkeista niihin toimintakäytännön
muutoksiin, joissa todella sitten tapahtuu näitä uudistuksia
siihen suuntaan, että edelleen tämä palvelu
paranee ja että henkilökuntaa olisi enemmän.
Sekin on osa tätä palvelurakenteen muutosta.
Mitä tulee tähän suun terveyden asiaan,
niin tämähän on mukana meillä tässä hoitotakuussa. Se
on ihan tasavertaisena muun terveydenhuollon kanssa. Siinä ovat
eduskunnan hyväksymät aikamäärät
myöskin. Se koskee myös vanhuksia. Siinä ei
ole olemassa mitään ikärajoja enää suun
terveyden osalta kuten ennen, joten kyllä vanhukset ovat
samassa asemassa. (Puhemies koputtaa) Laitosten aktiviteetista riippuu,
miten usein sinne hammaslääkäri lähetetään.
Virpa Puisto /sd:
Arvoisa puhemies! Jatkan tavallaan ed. Perhon kysymystä näistä suosituksista.
Kun tiedämme nyt joka tapauksessa, että kunnat
saavat lisää rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon
ja peruspalveluihin, miten ohjaatte kuntia, että tätä tavoiteohjelman
ja toteuttamisohjelman suuntausta noudatetaan siten, että kunnat
vahvistavat myös omaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen
henkilöstömääräänsä,
ja kun yksityistetään, minkä määrärahoista
kokoomus on varmasti huolestunut, ettei ole riittävästi,
kuka valvoo, kuka ohjaa kuntia kilpailuttamaan, arvioimaan palvelujen
laadun ja hinnan ja valvomaan, miten se toteutetaan, ja miten taataan,
jos yksityistetään porvarien tahdon mukaisesti,
että myös köyhät saavat palvelut?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Ed. Puisto hyvin tietää,
miten meillä on tämä hallinto sillä tavalla
uudistettu, että meillä ei ole ministeriössä enää sellaista
mekanismia, johon ed. Puisto viittasi.
Mitä tulee yksityistämiseen ja näitten
yksityisten palveluntuottajien valvontaan, meillähän
on lääninhallitukset, jotka valvovat niitä,
ja lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoilla
on tässä suuri vastuu. Kun ovat tulleet isot läänit
niin kuin Länsi-Suomen lääni, todella
on tullut hankaluuksia. Olisiko nyt sitten hyvä aika puhua
täällä hallinnonuudistuksesta myöskin
tästä näkökulmasta? Meillähän
on ollut selvityshenkilö, joka on katsonut näitä asioita
nyt. Raportti tuli hiljattain, ja siinä nimenomaan oli
yhtenä asiana tämä valvonnan tehostaminen,
miten se tulevaisuudessa rakennettaisiin. On hyvä, että eduskunta
kävisi siitä myöskin keskustelun.