Täysistunnon pöytäkirja 107/2014 vp

PTK 107/2014 vp

107. KESKIVIIKKONA 5. MARRASKUUTA 2014 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen talouspolitiikka ja Suomen talouden kehitys

 

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Jos teille käy, niin tekisimme niin, että kun valtiovarainministeri Rinne saapuu paikalle, niin hän voi ottaa tekstissä kiinni, jos teille sopii.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Eiköhän tehdä niin, että pääministeri lukee alusta loppuun ja sitten kuunnellaan erikseen valtiovarainministeriä myöhemmässä vaiheessa. — Olkaa hyvä.

Puhuja:

Tämä käy myös. — Arvoisa herra puhemies! Globaalin talouden isossa kuvassa viimeiset 15 vuotta ovat merkinneet isoja muutoksia. Kiinan avautumisen myötä talouden kasvun painopistealue on siirtynyt vahvasti Aasiaan. Eurooppa on muuttunut hitaan talouskasvun alueeksi muun muassa siksi, että kasvun ja kilpailukyvyn edellyttämiä rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty ajoissa.

Suomen kaltaiselle viennistä vahvasti riippuvaiselle pienelle kansantaloudelle tällä kehityksellä on ollut melkoisia vaikutuksia. Suomen vientituotteista merkittävä osa on investointihyödykkeitä, lähes 60 prosenttia Suomen viennistä menee Euroopan unionin alueelle. Kun Euroopan heikkoa kasvua on jatkunut pitkään, se on merkinnyt vakavia ongelmia täällä toimiville yrityksille.

Globaalin talouden murroksen rinnalla osa Suomen metsäteollisuudesta on ollut samana ajanjaksona suuressa murroksessa. Painopaperin globaali kysyntä on digitalisaation myötä hiipunut jo hyvin pitkään. Suomalaisten metsäyhtiöiden tuotepaletissa painopaperin valmistus on ollut keskeisessä asemassa. Nämä tekijät ovat johtaneet 2000-luvulla useiden painopaperikoneiden sulkemiseen ja tuhansien ja taas tuhansien ihmisten työpaikkojen menetykseen. Nokian kännykkäbisnes oli tärkeä osa kokonaisuutta, jolla Suomi nousi 1990-luvun lamasta. Nokian menestys loi kymmeniätuhansia työpaikkoja suomalaisille. 2010-luvulle tultaessa, kaikkien tuntemalla tavalla, näitä työpaikkoja on kadonnut.

Yhdysvaltain asuntoluottokupla puhkesi vuonna 2008, kun globaalin talouden mittapuiden mukaan pieni toimija Lehman Brothers ajautui konkurssiin. Tämä johti finanssimarkkinoiden jäätymiseen, joka kiertyi nopeasti reaalitalouden kriisiksi. Se horjutti Euroopan pankkeja, Suomen teollisuutta ja johti euroalueen taantumaan.

Suomesta on vuosina 2008—2013 hävinnyt nettona — siis menetetyt työpaikat miinus uudet työpaikat — yli 70 000 työpaikkaa. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote pieneni lähes 10 prosentilla ja teollisuuden tuotanto sukelsi yli 20 prosentilla.

Tästä yli vaalikausien kestäneestä sekä useiden hallitusten aikaisesta kriisien ja murrosten ketjusta Suomi ei ole kunnolla toipunut. Vuodesta 2008 lähtien olemme menettäneet bruttokansantuotteestamme — ihan euroina — karkeasti 30 miljardia verrattuna aiempaan kasvu-uraan. Tämä on aiheuttanut merkittävät verotulojen menetykset.

Arvoisa puhemies! Edellä esitetty lyhyt ja epätäydellinen kuvaus asettaa toivottavasti tämän välikysymyskeskustelun oikeisiin mittasuhteisiin sen kannalta, millaisessa toimintaympäristössä nykyinen ja useat edeltävät hallitukset ovat päätöksiään tehneet — ja tulevat hallitukset tulevat tekemään.

Arvoisa herra puhemies! Välikysymyksessä viitataan historiallisen huonoon talouden kehitykseen. Tämä pitää paikkansa, vuodesta 2008 lähtien. Siihen ovat vaikuttaneet edellä kuvaamani tapahtumat.

Talouden näkymä on edelleen mollivoittoinen.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston syyskuun 2014 ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote ei kasva vuonna 2014. Euroopan komission eilisen ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,4 prosenttia tänä vuonna.

Tavaroiden ja palveluiden vienti lisääntyy kuitenkin hieman samalla, kun tuonti puolestaan vähenee. Nettoviennin vaikutus talouden kasvuun on selvästi positiivinen. Tämä on merkittävin tekijä kuluvan vuoden loppupuolella käynnistyvän heiveröisen kasvun taustalla.

Tuonnin vaimeutta selittää osin heikko yksityinen kulutus. Tänä vuonna yksityinen kulutus ei kasva. Yksityiset investoinnit, erityisesti asuinrakennusinvestoinnit ja kone- ja laiteinvestoinnit, alenevat tänä vuonna.

Ensi vuonna talous kasvaa ennusteen mukaan 1,2 prosenttia ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Korostan kuitenkin ennusteisiin liittyvää epävarmuutta.

Pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä. Taantuma on heikentänyt erityisesti valtiontalouden rahoitusasemaa. Lähivuosina alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä.

Talouden taantuma näkyy työmarkkinoilla. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen tänä vuonna. Työttömyysaste nousee keskimäärin 8,6 prosenttiin tänä vuonna, ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosenttia. Ennusteen mukaan työttömyys ei juuri alene seuraavan parin vuoden aikana. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittäviä ja rakenteellisen työttömyyden taso on korkea.

Tämän vaikean suhdannetilanteen lisäksi Suomen taloutta vaivaavat rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat. Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen kestävyysvajeen. Toisin sanoen tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kasvun puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti ensi vuosikymmenellä.

Valtiovarainministeriön syksyllä 2014 tarkistaman arvion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on noin 4,0 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos ja kun edellä kuvaamani suhdannekäänne tapahtuu, se ei riitä poistamaan tätä kestävyysvajetta.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä kiinnitetään huomiota luottoluokitukseen.

Luottoluokituslaitos Standard & Poor’s laski tässä kuussa Suomen valtion pitkäaikaisen velan luottoluokituksen kolmen A:n luokasta luokkaan AA+. S&P toteaa, että luokituksen näkymät ovat vakaat. Tämä tarkoittaa, että luokitus pysyy todennäköisesti ennallaan seuraavat kaksi vuotta.

Valtiovarainministeri Rinne kävi S&P-ihmisten kanssa keskustelua heidän arviointimatkansa yhteydessä reilu kuukausi sitten. Väestön ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen, ict- ja metsäsektorin vaikeudet sekä työmarkkinoiden toiminnan parantaminen vaativat meiltä toimia, joihin voimme vaikuttaa itse. Luokituksen laskun kannalta ratkaisevia olivat tässä keskustelussa globaalin talouden, erityisesti Euroopan unionin tulevan talouskehityksen, arviot ja niiden vaikutukset potentiaalisen kasvun mahdollisuuksiin.

Tästä näkökulmasta ja ottaen huomioon meidän vientivetoisen talouden sekä sen, että Suomi vie nimenomaan investointihyödykkeitä — koneita ja moottoreita, joita tarvitaan tehtaiden uusimiseen ja rakentamiseen — Euroopan yritysten hyytyminen on näkynyt vahvasti Suomessa.

Suomen viennin pääongelma on heikentynyt kilpailukyky. Kilpailukykyä on aina syytä kohentaa, mutta toinen ongelma on juuri nyt siinä, että suomalaisten vientiyritysten asiakkaat eivät uskalla ostaa tuotteitamme. Suomen kasvu edellyttää siis toimia myös EU-alueella.

Luottoluokituslaitos Fitch Ratings vahvisti syyskuussa parhaan mahdollisen luottoluokituksen. Fitch pitää Suomen luottoluokituksen näkymiä vakaina. Kolmas keskeinen luottoluokituslaitos Moody"s ei tehnyt päätöstä Suomen luottoluokituksesta ennakkoon ilmoitettuna luottoluokitusnäkymien julkistamispäivänä 3. lokakuuta. S&P:n luottoluokituksen heikennys on huono uutinen.

Luottoluokituksen lasku ei ole vaikuttanut merkittävästi Suomen valtionvelan korkoon markkinoilla. S&P:n mukaan luottoluokitusta voitaisiin nostaa, jos taloudessa olisi nähtävissä vahvempaa kasvua, jota tukisivat koheneva ulkoinen kysyntä ja Suomen rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä kysytään, mitä hallitus aikoo tehdä talouden heikolle kehitykselle ja työttömyydelle. Samalla kysytään, mitä hallitus tekee edistääkseen sitä, että luottoluokitus olisi tulevaisuudessa paras mahdollinen kaikkien luokittajien arvion mukaan.

Vastauksena näihin molempiin kysymyksiin on talouden edellytysten parantaminen tasapainotellen kolmenlaisten toimien välillä: Tarvitaan vientiyritysten kilpailukykyä, kotimaista kysyntää ja talouden kasvuedellytyksiä parantavia toimia. Tarvitaan toimia julkisen talouden velkaantumisen taittamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa sopeutusta. Tulot ja menot siis sopeutetaan vastaamaan toisiaan, jotta velkaantuminen loppuu. Tarvitaan myös toimia julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa rakenteellisia toimia. Samaan aikaan välttämättömien sopeutustoimien ohella hallitus on tukenut ja tukee kotimaista kysyntää sekä vahvistaa talouden pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä, kilpailukykyä ja siten työllisyyttä.

Keväällä 2014 kehyspäätöksen yhteydessä valtion varallisuutta päätettiin ohjata tuottavampaan käyttöön. Toimenpiteiden aiheuttama lisätuloutus valtiolle on noin 1,9 miljardia euroa vuosina 2014—2015. Tästä lisätuloutuksesta noin 600 miljoonaa euroa käytetään merkittäviin kasvupanostuksiin, muun muassa osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne- ja rakentamishankkeisiin. Näiden määrä on yhteensä noin 460 miljoonaa euroa vuosina 2014—2015.

Kaikkiaan hallituksen päätökset toteutuessaan laittavat liikkeelle miljardiluokan liikenne- ja asuntoinvestoinnit tuleville vuosille. Keskeisiä näistä ovat Pisara-rata, Länsimetron rakentaminen ja sopimus pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tonttitarjonnan lisäämisestä. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan näiden työllisyysvaikutukset ovat noin 60 000 henkilötyövuoden luokkaa.

Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa budjetissa on myös lukuisia toimia työllisyyden tukemiseksi. Esimerkkeinä näistä mainittakoon seuraavat:

— Alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan ehdotetaan 20 miljoonaa euroa.

— Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainavaltuuksiksi ehdotetaan 167 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 60 miljoonaa euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon nähden.

— Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 80 miljoonaa euroa. Tästä 30 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää Kasvurahastojen Rahasto II:n toimintaan ja 50 miljoonaa euroa erityisesti teollisten yritysten uudistamiseen, monipuolistamiseen ja kasvuun sekä biotalous- ja terveysalan yritysten kasvua edistävään pääomasijoitustoimintaan.

Lisäksi tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa 48 miljoonaa euroa on osoitettu nopeasti käynnistyviin hankkeisiin jo tälle vuodelle. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan tämä synnyttää 2 000—3 000 työpaikkaa jo tänä vuonna.

Tällä hallituskaudella vientiyritysten kilpailukykyä on parannettu veroratkaisuilla, maltillisella työmarkkinaratkaisulla, rikkidirektiivin kustannusten osittaisella kompensaatiolla sekä päätöksellä olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia.

Sopeutuksena tällä hallituskaudella on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista, jotka vahvistavat valtiontaloutta nettomääräisesti arviolta 6,4 miljardia euroa vuoden 2018 tasolla. Sopeutustoimista huolimatta valtiontalouden alijäämät säilyvät suurina.

Viime vaalikaudella 2007—2011 valtion velka kasvoi noin 16,2 miljardia euroa ollen vaalikauden alussa 58,9 miljardia euroa ja vaalikauden päättyessä 75,2 miljardia euroa. Vuonna 2010 valtiontalouden alijäämä oli 10 miljardia euroa. Tämä oli lähtökohta, kun hallitus keväällä 2011 vaihtui. Tämän vaalikauden aikana, kun olemme koko ajan olleet kriisin ja murroksen kourissa, lisävelkaa on tullut vuodesta 2011 vuoden 2014 loppuun noin 20 miljardia euroa.

Julkisen talouden velka jatkaa kasvuaan ja ylittää 60 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2015. Valtionvelan kasvu kuitenkin pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2017.

Kasvu- ja työllisyystoimien ja sopeutuksen lisäksi on julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi välttämätöntä toteuttaa rakenteellisia uudistuksia. Näistä hallitus on päättänyt rakennepoliittisessa ohjelmassa, joka sisältää kolme kokonaisuutta eli julkisen talouden vakauttamisen, työmarkkinoiden toimivuuden parantamisen ja työurien pidentämisen sekä kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisen. Toimet ovat moninaisia ja toisiinsa nivoutuvia.

Ohjelma sisältää lukuisia toimia rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja nuorisotyöllisyyden kohentamiseksi. Myönteistä on ollut se, että työllisyys on supistunut selvästi tuotannon laskua vähemmän. Hallitus on erityisesti panostanut pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen parantamiseen. (Mauri Pekkarinen: Ja pitkäaikaistyöttömyys vain kasvaa!) Toimijoiden yhteistyötä on tehostettu ja paikallistasolla on rakennettu uusia toimintatapoja. Palkkatuen uudistus tukee niitä, joiden työllistyminen on vaikeinta.

Ohjelma lähti tavoittelemaan pitkäaikaista maltillista palkkaratkaisua. Sellainen syntyi viime syksynä. Palkkaratkaisulla on merkittävä vaikutus kilpailukyvyn vahvistamisessa ja kestävyysvajeen hillitsemisessä.

Ohjelma lähti myös tavoittelemaan tonttitarjonnan ja asuntotuotannon tuntuvaa lisäystä erityisesti metropolialueella. Kesällä syntyi sopimus asiasta valtion ja metropolialueen 14 kunnan välillä.

Sote-uudistuksesta saavutettiin viime keväänä parlamentaarinen sopimus. Jotta sote-palveluiden rahoitus olisi yhdenmukaista ja seurattavaa, käyttöön otetaan myös sote-palveluiden menokehys. Valtio ja sote-palveluista vastaavat tahot käyvät palvelut, niiden kustannukset sekä tuotannon tehostamisen läpi ja muodostavat kokonaiskehyksen näillä tiedoin.

Jotta työuria saadaan pidennettyä, työuran alkuun ja katkoksiin kiinnitetään huomiota. Lisäksi hallitus edisti jo syntynyttä eläkeratkaisua. Se yksin pienentää arviota kestävyysvajeesta noin yhdellä prosenttiyksiköllä.

Valtaosa rakennepoliittisen ohjelman toimista on edennyt toteutukseen Kataisen hallituksen keväällä päättämän aikataulun mukaisesti. Tämä hallitus vahvisti rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa päätöksellään 28.8.2014.

Nyt ohjelman toimeenpano on etenemässä vaiheeseen, jossa suuri määrä ohjelman toimeenpanoon liittyviä hallituksen esityksiä on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi. On hyvin tärkeää, että loppuvaalikauden aikana eduskunta asettaa käsittelyjärjestyksessä etusijalle rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyvät hallituksen esitykset.

Arvoisa herra puhemies! Kaikkiaan välikysymyksen allekirjoittajat ovat kiinnittäneet huomionsa erittäin tärkeään asiaan kysyessään Suomen talouden ja työllisyyden kehityksestä. Hallitus on kuitenkin tunnistanut nämä vaikeudet, joita allekirjoittajat kuvailevat, ja ryhtynyt toimiin. Toteutamme kysyntää, talouden kasvuedellytyksiä ja työllisyyttä lyhyellä aikavälillä tukevia toimia. Samalla keskipitkän aikavälin talouden tasapainon saavuttaaksemme sopeutamme valtiontaloutta. Hyvinvointiyhteiskunnan pitkän aikavälin edellytysten turvaamiseksi teemme rakenteellisia uudistuksia. Jo hallituksessa päätettyjen toimenpiteiden lisäksi olemme ryhtyneet toimiin vielä uusien toimenpiteiden löytämiseksi. Näiden kolmen pallon pitäminen ilmassa yhtä aikaa ei ole mikään helppo tehtävä, mutta se ei ole mahdoton tehtävä. Se ei ole myöskään yksin tämän hallituksen tehtävä. Näitä kolmea tehtävää on toteuttanut jo edellinen, Kataisen hallitus. Osaa esimerkiksi rakenteellisista uudistuksista ovat yrittäneet jo aiemmat hallitukset, esimerkiksi Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset. Näitä tehtäviä tulee olemaan myös tulevien hallitusten asialistalla.

Toivonkin lopuksi eduskunnalta nyt hyviä esityksiä ja ennen muuta vastuullisia esityksiä talouden ja työllisyyden kohentamiseksi. Sillä, jolla on näihin asioihin vaatimuksia, saattaa olla hyvinkin edessään niiden toteuttaminen. (Martti Korhonen: Puheet olivat Rinteen, mutta ääni oli Stubbin! — Naurua)

Keskustelu välikysymyksen johdosta

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi, kiitoksia pääministerille ja syvä paheksunta valtiovarainministerille siitä, että hän (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) ei tullut... (Jukka Gustafsson: Oli tehtäviä suuressa valiokunnassa!) — Oli syy mikä tahansa. (Jukka Gustafsson: Raukkamaista käytöstä!)

Arvoisa puhemies! Kaikki tämän jo tietävät, mutta pakko se on sanoa ääneen: (Jukka Gustafsson: Siellä oli perussuomalaisia valiokunnassa viivyttämässä!) hallitus on täysin epäonnistunut talouspolitiikassaan. Stubbin hallitus piti voimassa Kataisen hallituksen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet: työllisyysasteen noston 72 prosenttiin, työttömyyden alentamisen 5 prosenttiin, valtion velkaantumisen taittamisen laskun sekä kolmen A:n luottoluokituksen säilyttämisen. On täysin selvää, että yksikään näistä ei tule toteutumaan.

Hallituksen epäonnistuminen on ollut niin täydellistä, että keskeiset talouspoliittiset tavoitteet ovat nyt kauempana kuin kauden alussa. Hallitus on kolme vuotta yrittänyt laittaa talouttamme kuntoon lähinnä leikkauksilla ja veronkorotuksilla, ja tulos on tässä: valtio velkaantuu miljardikaupalla enemmän kuin vuonna 2011, työllisyysaste on selvästi alhaisempi ja työttömänä on noin 100 000 suomalaista enemmän.

Kataisen ja Stubbin hallitukset päätyvät ennätysten kirjoihin historiallisen heikosta talouskehityksestä. Tästä vuodesta näyttää vahvasti tulevan kolmas peräkkäinen taantumavuosi, jolla sivutaan Ahon 90-luvun lama-ajan hallituksen kyseenalaista ennätystä, ja jos talouspolitiikan suuntaa ei pikaisesti korjata, nykyinen hallitus saattaa omia tuon kyseenalaisen kunnian kokonaan itselleen. On myös erittäin todennäköistä, että ensimmäistä kertaa sitten Ahon hallituksen jopa kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskevat hallituskauden aikana. Tätä kaikkea ei millään voi laittaa pelkästään eurokriisin tai muun ulkoisen seikan piikkiin. Hallitus on talouspolitiikassaan epäonnistunut, ja pahasti.

Arvoisa puhemies! On hyvä ymmärtää Standard & Poor’sin keskeinen taloudellinen syy Suomen luottoluokituksen laskulle. Se ei ollut maamme valtionvelan suuri määrä. Esimerkiksi kolmen A:n Saksalla on velkaa selvästi enemmän. Luokitus laski, koska talouskasvua ei ole näkyvissä ja koska velkaantuminen ei näytä taittuvan, eikä se ilman kasvua taitukaan. Luottoluokituksen lasku on hyvä muistutus siitä, että velkakestävyydessä on kyse lopulta talouskasvusta. Ilman sitä ei ole velkakestävyyttäkään.

Luottoluokittaja Standard & Poor’sin listaamat taloutemme ongelmat ovat olleet jo pitkään yleisesti tiedossa. Luottoluokittajat ovat kuitenkin luottaneet siihen, että Suomen hallitus kykenee tarvittaessa tekemään vaikeitakin päätöksiä talouden kääntämiseksi nousuun. Nyt tämä luottamus on selvästi mennyt, sillä luokituksen laskun toinen keskeinen syy oli hallituksen kyvyttömyys viedä uudistuksia eteenpäin.

Tämä kyvyttömyys on luettavissa myös budjettiriihen yhteydessä julkaistusta raportista, jossa käsitellään rakennepaketin edistymistä. Keskeiset uudistukset ovat myöhässä ja jäljessä tavoitteista. Uudistusten tekemisen sijaan hallitus on keskittynyt riitelemään julkisesti lähes asiasta kuin asiasta ja pyörittämään omaa nimitysrulettiaan.

Väitän, että kalastuslaki tai soidensuojelu eivät ole niitä ihan keskeisiä asioita, joilla saamme taloutemme nousuun. Jos niistäkin saadaan aikaan lihava julkinen riita, ei ole ihme, etteivät isot uudistukset etene. Tämä pitkään jatkunut hallituspuolueiden avoin, julkinen riitely on takuulla ollut keskeinen syy luottamuksen ja täten myös luottoluokituksen menetykseen. (Tuija Brax: Älä nyt viitsi!) Jos päähallituspuolueiden puheenjohtajilla olisi edes johtajuuden rippeet jäljellä, he viheltäisivät poikki tämän maatamme vahingoittavan jatkuvan riitelyn.

Arvoisa puhemies! Mitä hallitus tekee tämän kritiikin jälkeen? Kuin todistaakseen kritiikin oikeaksi se ei kääri hihojaan ja ryhdy töihin. Pääministeri Stubb tilaa vain jälleen uuden selvityksen, nyt ruotsalaiselta poliitikolta. Pitää kai olla tyytyväinen, ettei sentään Himaselta. Valtiovarainministeri Rinne taas pisti päänsä tukevasti pensaaseen ja kertoi, ettei syy luottoluokituksen laskuun ole ainakaan hallituksen talouspolitiikassa. Käsittämätöntä vastuun pakoilua. En oikein enää tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, tai molempia yhtä aikaa.

Ehdotan myös, että ministerit lopettavat näiden hallituksen ja opposition yhteisten talouskeskustelukerhojen koolle kutsumisen, jos niissä ei ole tarkoitus päättää mistään. Olemme jo tarpeeksi kuulleet virkamiesten luentoja talouden tilannekuvasta. Arvon pääministeri, yhteinen tilannekuva ei ole se ongelma, vaan se, että te ette kykene sen vaatimiin toimiin. (Jouko Skinnari: No, kerro nyt, mitä pitää tehdä!)

Arvoisa puhemies! Standard & Poor’sin luottoluokituksen laskun perusteluista on luettavissa myös se karu totuus, että Suomi ei ole eurokunnossa. Talouspolitiikkamme ja talouden rakenteemme on päivitettävä euroaikaan, sillä devalvaatiolla emme voi talouspolitiikan virheitä enää korjata. Suomi on nyt laitettava eurokuntoon tai sitten meidän on vakavasti harkittava eurosta lähtemistä, muuten meitä odottaa jopa kriisimaiden kaltainen massatyöttömyys.

Oppikirjan mukaan nykytilanteessa pitäisi luonnollisesti ennen kaikkea devalvoida. Kun sitä ei voi tehdä, kysymys kuuluu: miten voimme nykytilanteessa päästä mahdollisimman lähelle suuren devalvaation vaikutusta, ja mahdollisimman nopeasti? Tämä ei ole perussuomalaisten laatimaa tekstiä, vaan Osuuspankkiryhmän pääekonomisti Reijo Heiskasen, ja siitä me olemme samaa mieltä.

Miten tämä devalvaation kaltainen vaikutus saadaan aikaan? Palkkojen leikkaus on tähän väärä tie, sillä se tuhoaa ostovoiman vähäisetkin rippeet ja kurjistaa tilannetta entisestään. Parempi tie on leikata väliaikaisesti työnantajien sivukuluja ja alentaa tuntuvasti energiaverotusta. Työnantajien sivukulujen väliaikaista alennusta varten meillä on työkalukin olemassa, eli Emu-puskurit, joiden käytön säännöistä työmarkkinaosapuolet sopivat tuoreen eläkesovun yhteydessä. Työmarkkinaosapuolille siis terveiset: teidän juuri sopimanne Emu-puskureiden käyttökriteerit ovat paukkuneet. Sanoista tekoihin, jotta suomalaisen työn kilpailukykyä voidaan parantaa.

Euroaikana on katse käännettävä myös Frankfurtin suuntaan. Euroopan keskuspankin pitää hoitaa paremmin huolehtiminen hintavakaudesta ja inflaation pysymisestä kahden prosentin tuntumassa. Kuvaavaa on, että vaikka euroalueella kokonaisuudessaan menee huonosti, Suomen vienti on heikentynyt nimenomaan euroalueen ulkopuolelle. Nykymuotoinen rahaliitto on sekä poliittisesti että taloudellisesti toimimaton.

Arvoisa puhemies! Mitä muuta sitten pitäisi tehdä? Opposition varjobudjettia käsitellään ensi viikolla, joten keskitytään tänään välikysymyksen luonteen mukaan kuuntelemaan niitä hallituksen lääkkeitä, mutta jotta emme tästä huolimatta kuulisi sitä ikuista valitusta, että oppositiolta ei tule vaihtoehtoja, esitän tähän muutaman.

Yksi: Hyvinvointiyhteiskuntamme on pikku hiljaa paisunut holhousyhteiskunnaksi, jossa byrokraatti säätelee mitä ihmeellisimpiä asioita. Järjettömäksi pöhöttynyttä lupabyrokratiaa ja epäonnistunutta sääntelyä on purettava. EK:n mukaan lupaprosesseissa seisoo tällä hetkellä yli 3,5 miljardin euron edestä investointeja, ja onko tämä edes ihme, kun Suomessa on noin 20 000 erilaista lupaa ja kaiken kukkuraksi elyt ja avit valittavat toistensa päätöksistä. Ruotsissa pärjätään alle 5 000 luvalla, joten luulisi saman määrän meillekin riittävän. Järjettömän sääntelyn purku on taas syytä aloittaa miljardiluokan virheen eli jätevesiasetuksen purkamisesta. Myös pakkoruotsi on järjetöntä resurssien haaskausta, ja viiden vuoden suoja-ajasta kuntaliitosten yh-teydessä on syytä luopua.

Kaksi: Verotustamme on muokattava kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Aloittavia ja kasvavia yrityksiä on tuettava verotuksellisesti nykyistä paremmin. Tähän oiva keino olisi arvonlisäveron alarajan nostaminen 20 000 euroon ja niin sanotun huojennusalueen katon nosto 40 000 euroon sekä Viron mallisen yritysverotuksen käyttöönotto työllistäville kasvuyrityksille. Tuloverotusta on taas uudistettava niin, että tonnin kuussa voisi ansaita verovapaasti. (Jouni Backman: Paljonko maksaa?) Sen lisäksi, että tämä olisi oikeudenmukainen uudistus, se tekisi myös työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa. Veroton ensimmäinen tonni purkaisi näin merkittävästi kannustinloukkua.

Kolme: Fiksu sopeutus sellaisista kohteista, jotka eivät juuri haittaa talouskasvuamme ja työllisyyttä. Tällöin listan kärjessä on oltava maan ulkopuolelle suuntautuvat erät. Kehitysapumme on toteutettava esittämämme rakenteellisen uudistuksen mukaan, joka säästäisi valtion menoja 600 miljoonalla eurolla. Lisäksi, kun vuonna 2016 EU:n budjettiin suoritetaan puolivälitarkastelu, sitä on leikattava, sillä taloutemme ei kestä nykyistä EU:n asettamaa yli miljardin euron vuosittaista lisätaakkaa.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti taidan osata ennustaa, mitä täällä salissa tänään tapahtuu. Pääministeri jo kertoi, että hänkin on huolissaan Suomen taloudesta, mutta vannoi kautta kiven ja kannon, että hallitus on tehtäviensä tasalla ja on tehnyt vaikka mitä talouden oikaisemiseksi ja tekee edelleen. Kohta kuulemme kahdeksan, tai kymmenen, ryhmäpuhetta, joissa myös ollaan kaikesta hyvin huolestuneita, ja riippuen siitä, onko kyseessä oppositio- vai hallituspuolue, kehutaan ja haukutaan hallitusta, ja sitten kenties vielä listataan joukko uudistuksia, joita pitäisi kyseisen puolueen mukaan sitten toteuttaa. Tämän jälkeen käymme pari tuntia debattia, jossa toistellaan samoja teemoja. Debatti voi olla hyvin rakentavaakin jopa, ja päädymme jonkunlaiseen yhteisymmärrykseenkin joistain asioista. Ja mitä tämän jälkeen tapahtuu? Ei mitään. Ei tapahdu yhtään mitään, mikään ei muutu. Yksikään puheessa listattu uudistus ei etene tai ilmesty hallituksen agendalle. Suomen ongelmat eivät ole yhtään lähempänä ratkaisua.

Tai eivät ole, jos luottamusäänestyksessä hallituksesta ei löydy tarpeeksi edustajia, jotka ovat valmiita pistämään isänmaan edun oman ja puolueen edun edelle. Kaikki me tiedämme, että vaalit olisi pitänyt pitää heti Kataisen hallituksen eron jälkeen. Tämä virhe on nyt korjattavissa. Ainoastaan vaalien kautta tähän maahan saadaan todellisiin uudistuksiin kykenevä, toimintakykyinen hallitus. (Tuija Brax: Jännä nähdä, kuinka monta perussuomalaista on paikalla!) Tämä on ainoa oikea ratkaisu, ja te kaikki tiedätte sen. Nyt tarvitaan vain rohkeutta toimia niin kuin tietää oikein olevan.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan nojalla teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen: "Eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Hallitus ei ole myöskään kyennyt esittämään välittömiä toimia, joilla Suomen taloutta ja työllisyyttä voidaan kohentaa. Näin ollen eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti sen luottamusta."

Kimmo Sasi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taloudesta, valtionvelasta, suhdanteista ja talouspolitiikasta puhuttaessa tulee aina pitää mielessä, miksi näistä asioista on niin tärkeää puhua: jotta Suomi olisi hyvä maa, jossa kaikista pidetään huolta, sairaana pääsee hoitoon, koulutus on ilmaista ja työtä riittää kaikille.

Suomen kansantalous on haastavassa tilanteessa. Finanssi- ja velkakriisiä seuranneen eurooppalaisen kaksoistaantuman johdosta on kansantuotteemme vuoden 2006 tasolla. Hallitusneuvotteluissa kesäkuussa 2011 valtiovarainministeriön kasvuarvio oli 3,9 prosenttia vuodelle 2011 ja sen jälkeen yli 2 prosenttia per vuosi. Osa neuvottelijoista tuolloin uskoi sitäkin parempaan kasvuun. Todellisuudessa talous on supistunut viimeiset kaksi vuotta ja tälle vuodelle ennakoidaan myös nollakasvua. Suomea on elvytetty massiivisesti tänä aikana, ja valtionvelka on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Se elvytys ei ole kuitenkaan luonut kasvua.

Vaikea taloussuhdanne jatkuu. Teollisuuden rakennemuutoksessa elektroniikkateollisuus on sukeltanut eikä palaudu nopeasti, vaikka osaavia insinöörejä Suomessa on paljon. Myös metsäteollisuuden tulee uudistua. Uudet alat, kuten nyt suosittu peliala, ovat vielä kasvuvaiheessa. Talouskasvua pitää etsiä kaikilta mahdollisilta toimialoilta.

Koska talouskasvu on ennusteista poiketen ollut olematonta, hallitus on joutunut tekemään lukuisia lisäsäästöpäätöksiä. Valtion menojen kasvu onkin saatu pysäytettyä, ja ensi vuonna budjetin loppusumma jopa laskee toisen vuoden peräkkäin. Säästöt on pyritty kohdistamaan tasapuolisesti kaikille. Ilman tasapainottamistoimenpiteitä emme voisi kutsua taloudenpitoamme vastuulliseksi, ja edustaja Lindströmille täytyy sanoa: kyllä hallitus on vienyt asioita eteenpäin vuodesta 2011, mutta mikä on perussuomalaisten panos? Laskekaa tuon ehdotustenne listan tasapainovaikutukset.

Yli 6,5 miljardin sopeutuspäätökset, merkittävät rakenneratkaisut, yhteisöveron alennus, maltillisen palkkaratkaisun tukeminen ja monet pienemmät päätökset on tehty vaikeissa oloissa. Nyt jotkut vaativat menojen lisäystä velkarahalla. Talouden haasteita ei näin ratkaista. Sen sijaan valtion menot ja verorakenne tulee uudelleen kohdistaa kasvua paremmin tukeviksi. Tarvitsemme kestävää talouskasvua, joka perustuu yritysten menestykseen. Valtion laiskaa pääomaa on otettava tehokkaaseen käyttöön.

Suhdannetilanteen lisäksi Suomella on ennen kaikkea myös valtavia rakenteellisia haasteita. Väestön nopea ikääntyminen edellyttää työurien pidentämistä ja julkisten toimintojen tehostamista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmällä on selkeä käsitys, kuinka taloutemme pitää tervehdyttää, ja uudistuksissa ollaan vasta alussa. Suomalaisen työn ja yritystoiminnan kilpailukykyä tulee parantaa. Neuvottelujärjestelmää ja palkkojen muotoutumista on kehitettävä siten, että vientiteollisuuden kilpailukyky turvataan. Maltillinen palkkaratkaisu tarvitsee ensi kesänä jatkoa.

Kokoomus jakaa huolen miesten ja naisten tasa-arvosta työelämässä. Esimerkiksi työnantajien vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle sekä parantaisi naisten työllisyyttä. Näin voidaan toimia.

Suomen ei pidä olla halpapalkkamaa, mutta hyvät palkat voivat perustua vain muita parempaan osaamiseen. Sivistyspuolueena kokoomus korostaa, että koulutusta ja osaamista on vahvistettava. Huippututkimus ja tuotekehitys ovat pitkällä aikavälillä kasvun paras lähde. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää siitä, että budjettiriihessä valtaosa esitetyistä tutkimus- ja kehitysleikkauksista peruttiin. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan on syytä edelleen harkita lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä koulutukseen.

Kuntien tehtävien karsimista on vietävä tehokkaasti eteenpäin. Ministereiden on valvottava tätä työtä. Tässä yhteydessä varsinkin tarpeettomia lupia ja turhaa valvontaa on karsittava — tässä voimme toimia yhdessä. Elinkeinoelämän mukaan investointeja on miljardikaupalla jonossa pitkien lupaprosessien vuoksi, ja tämä on tietysti pois kasvusta.

Kotimainen bioenergia taas on kasvun mahdollisuus. Hallituksen tämänpäiväinen päätös laskea turpeen verotusta ja lisätä metsähankkeen tukea vaarantamatta metsäteollisuuden puun saantia on erinomainen. Päätöksiä tehdään, kiitokset ministeri Vapaavuorelle ja ministeri Rinteelle.

Eläkeuudistus on toteutettava sovitun pohjalta. Eliniän noustessa on luonnollista, että osa pidemmästä elämästä käytetään työskentelyyn. Uudistuksessa on pidettävä huoli siitä, että järjestelmään ei rakenneta poikkeuksia, jotka johtavat eläkeiän noston tehon heikkenemiseen. Kannustimien jatkaa työelämässä on oltava riittäviä.

Suomen linjan on oltava työlinja. Menestyksekäs työn kysynnän ja tarjonnan malli on tuonut Ruotsissa yli 300 000 työpaikkaa. Työ on myös kokoomuksen mielestä parasta sosiaaliturvaa ja elvytystä. Kaikki ponnistelut pitää suunnata työllisyyden parantamiseen. Ruotsissa työllisyysaste eli työtätekevien osuus työvoimasta oli reilut 74 prosenttia viime vuonna, Suomessa 69. Jos Suomessa olisi Ruotsin työllisyysaste, olisi julkinen talous jopa 3,2 miljardia vahvempi.

Hyvinvointi perustuu vain työhön. Verojärjestelmän on kannustettava työllistämiseen ja työntekoon. Sosiaaliturvajärjestelmän on kannustettava trampoliinin lailla toimeliaisuuteen. Se edellyttää osallistavaa sosiaaliturvaa. Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä. Uusi osaava ulkomainen yrittäjä Suomessa auttaa Suomea kasvuun. Kokoomuksen Suomi on suvaitsevainen Suomi.

Arvoisa puhemies! Suomen ongelmia ei ratkaista mielikuvilla, (Puhemies koputtaa) ei pikkunäppärillä poliittisilla täyillä eikä heitoilla uusista kasvurahastoista, puuyliopistoista tai "kymmenientuhansien virkamiesten vähentämisestä". Ongelmia ei myöskään ratkaista velkaelvytyksellä. Ainoa tie on määrätietoinen uudistaminen työlinjan mukaan. Suomen talous on saatettava sellaiseen kuntoon, että se selvittää kaikki kansantalouden stressitestit. (Puhemies koputtaa) Tähän kokoomus on sitoutunut.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Huomautan puhujia yhteisesti sovituista puherajoista, jotka koskevat kaikkia puhujia.

Jukka Gustafsson /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Paheksun syvästi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lindströmin antamaa väärää todistusta valtiovarainministeri Rinteen myöhästymisestä istuntoon. Rinne oli vastaamassa suuren valiokunnan kokouksessa kansanedustajien kysymyksiin, myöskin perussuomalaisten. Hän siis oli tekemässä vastuullista työtään. Raukkamaista teidän taholtanne!

Arvoisa puhemies! Kasvu ja työllisyys ovat keskiössä, kun haluamme turvata arjen hyvinvoinnin Suomessa. Sosialidemokraattien politiikan ytimenä on työ — niin sen määrä, laatu kuin pelisäännötkin.

Kun huonoina aikoina yksityinen sektori ei investoi tarpeeksi, on muun yhteiskunnan otettava enemmän vastuuta. Nyt on huono aika pitkittyvän kansainvälisen taloustaantuman vuoksi.

Työllisyys ei todellakaan ole riittävällä tasolla. Me emme voi vain katsella vierestä, kun ihmisiä on sadoin tuhansin työttöminä. Meille sosialidemokraateille on tärkeää, että yhteiskunta nyt kantaa vastuuta ihmisten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Se tarkoittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa, julkisia investointeja ja yritysten toimintaedellytysten parantamista. Valtiovarainministeri Rinteen aloitteesta käynnistyvät infrahankkeet eri osissa maata tarjoavat välittömästi töitä tuhansille ja myöhemmin kymmenilletuhansille. Toivottavasti myös kunnat ja kuntayhtymät jatkavat kasvua ja paikallista työllisyyttä tukevia investointeja. Nyt ei ole aika jarruttaa.

Investointien rahoittaminen edellyttää lyhyellä aikavälillä jopa lisävelkaantumista. Se ei saa estää järkevän politiikan tekemistä. Lukuisat maamme johtavat talousoppineet tukevat nyt sosialidemokraattien tavoin elvytystä. Sitä tukee myös Kansainvälinen valuuttarahasto. Laajempi elvytys euroalueella olisi nyt tarpeen talous- ja työllisyyskehityksen kääntämiseksi.

Nyt on torjuttava myös keskustan ja perussuomalaisten vaatimukset julkisen sektorin leikkaamisesta ja työntekijöiden vähentämisestä. Eihän työllisten määrää sillä tavalla lisätä. Puheenjohtajien Sipilän ja Soinin olisi syytä tarkentaa tässä keskustelussa, missä tehtävissä valtiolla ja kunnilla on heidän mielestään kymmeniätuhansia turhia työntekijöitä (Välihuutoja).

Arvoisa puhemies! Kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on painotettava koulutuksen ja osaamisen merkitystä. Työn ja opiskelun välistä liittoa on edelleen vahvistettava. Suomessa on yli 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta ilman toisen asteen koulutusta. Heillä on suuri riski ajautua erilaiseen huono-osaisuuteen. Siksi panostukset nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja nuorten yhteiskuntatakuuseen ovat tärkeää työn, toivon ja suojateiden rakentamista tulevaisuuteen.

Kansakuntamme menestyy sitä paremmin, mitä leveämmällä pohjalla meillä on monipuolista osaamista. Samalla hyvä koulutus ja ammattisivistys vahvistavat ihmistä kestämään takaiskuja ja huonoja aikoja. Koulutus antaa vahvemmat siivet vastata uusiin haasteisiin. Siksi kannamme koulutuksesta näinä vaikeinakin aikoina niin paljon huolta. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää työmarkkinaosapuolia ryhdikkyydestä. Vaikka Suomen tilanne ei ole heille yhtään sen helpompi kuin eduskunnallekaan, työmarkkinaosapuolet ovat jälleen, taas kerran, todistaneet sopimusyhteiskunnan voiman ja saaneet aikaan sekä palkkasovun että eläkesovun. Molemmat näistä sopimuksista ovat positiivisia ja vakauttavia tekijöitä. Sitä positiivisuutta ja vakautta me nimenomaan tarvitsemme, emme synkistelyä, emme epävarmuutta.

Tilanne on vaikea, mutta me sosialidemokraatit emme nytkään anna periksi. Voivottelulla ei Suomea nosteta taantumasta. Suomella on edessään, meillä on käsissämme valttikortteja, joilla kansainvälisellä kentällä pärjätään. Monien, lähes kaikkien kansainvälisten vertailujen mukaan me olemme edelleen maailman kärkimaita. Hyvä paikka elää, hyvä paikka yrittää. Olemme vahvan osaamisen, korkean teknologian, ahkeran työnteon ja yhdessä sopimisen maa. Näillä vahvuuksilla meillä on kaikki mahdollisuudet voittaa vaikeudet. Kysymys on nyt siitä, miten nämä vahvuudet saadaan tuottamaan kasvua ja työtä. Ei vain osalle Suomen kansaa, vaan kaikille.

Jussi Niinistö /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä ymmärtää, miksi me teimme välikysymyksen. Syynä ei ollut yksinomaan luottoluokituksen lasku. Ei, vaikka hallitus katsoi luottoluokituksen säilymisen niin tärkeäksi, että kirjasi sen hallitusohjelmaansa. Luottoluokituksen lasku on jälleen yksi osoitus taloutemme surkeasta tilasta. Ja jos talous ei ole kunnossa, ei meillä ole rahaa sosiaaliturvaan, ei terveydenhuoltoon, ei uskottavaan puolustukseen eikä eläkkeisiin. Hyvinvointiyhteiskunnalta putoaa pohja pois. (Mauri Pekkarinen: On pudonnut jo!) Tästä on kyse. Tämän takia me teimme välikysymyksen.

Kuten kysymyksessä todetaan, hallitus ei ole kyennyt saavuttamaan yhtäkään itselleen asettamaansa tavoitetta talouden saralla. Tämä on ollut nähtävissä jo pitkään, mutta tästä huolimatta hallitus ei ole kääntänyt talouspolitiikkansa linjaa. Ei, vaikka kummatkin päähallituspuolueet ovat vaihtaneet jo puheenjohtajaa.

Erityisesti pitää ihmetellä, mihin viime kevään Antti Rinne oikein on kadonnut. Toki ihmetellä pitää sitäkin, miksi ministeri Rinne ei osannut saapua ajoissa välikysymysvastausta antamaan, (Jukka Gustafsson: Voi jestas sentään, ettäs kehtaatte! Raukkamaista! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa) ottaen huomioon, että suuressa valiokunnassa on sosialidemokraattinen puheenjohtaja. (Eduskunnasta: Juuri näin! — Tuija Brax: Niin lapsellista, ettei mitään rajaa!) Mutta erityisesti on ihmeteltävä sitä, että SDP:n puheenjohtajaehdokas Rinne, joka haukkui hallituksen talouspolitiikan lyttyyn ja lupasi muutosta, on nyt vaihtunut ministeri Rinteeksi, joka ei ilmeisesti pidä hallituksen talouspolitiikkaa millään tavalla syypäänä luottoluokituksen laskuun. Ei, vaikka talouspolitiikan iso kuva ei ole muuttunut mihinkään viime keväästä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat erityisen huolissaan työttömyydestä, joka kasvaa tällä hetkellä euroalueen nopeinta tahtia. Samalla pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat räjähtämässä käsiin. Tästä huolimatta hallitus ei tee työllisyyttä ja talouskasvua tukevaa suhdannepolitiikkaa. Miksi? (Jukka Gustafsson: Ettekö te kuunnelleet hallituksen vastausta?) — Pääministerin lukema välikysymysvastaus ei perussuomalaisia tyydytä, edustaja Gustafsson. — Hallituspuolueet ovat näemmä unohtaneet 90-luvun laman keskeisen opetuksen: jos annamme työttömyyden nousta rajusti, on sitä todella vaikeaa palauttaa takaisin edes pitkän taloudellisen nousukauden aikana. Esimerkiksi nuoren valmistumi-nen kortistoon tai pitkäaikaistyöttömyys varjostaa koko loppuelämää. Osa syrjäytyy pysyvästi. Tämä jos mikä on perintö, jota emme halua lapsillemme antaa.

Kun hallituksen harjoittaman politiikan tulokset ovat näin laihoja, herää kysymys: miksi hallitus ei käytä perussuomalaisten jo pitkään ehdottamia keinoja talouden parantamiseksi? Edustaja Lindström listasi jo muutaman perussuomalaisen ratkaisun, ja listaa voi hyvin jatkaa vaikka työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme joustavoittamisella, energiaomavaraisuutemme nostamisella sekä maahanmuuttopolitiikkamme järkevöittämisellä. (Johannes Koskinen: Mihinkä suuntaan?) Hallitus voi edelleen muuttaa politiikkansa suuntaa ja toteuttaa esimerkiksi edellä mainittuja uudistuksia, mutta toive taitaa ikävä kyllä olla turha, pääministeri Stubb kun on useaan otteeseen todennut, että tämä hallitus ei tee uusia päätöksiä. Sen sijaan poliittisia virkanimityksiä se kyllä tekee. (Eduskunnasta: No se on huomattu!)

Arvoisa puhemies! Kaikki me tiedämme, että rakenteelliset uudistukset eivät ole edistyneet toivotulla tavalla. Näin ollen on käsittämätöntä, että kokoomus haluaa torpedoida kaikkein tärkeimmän uudistuksen eli sote-uudistuksen, vieläpä puhtaasti ideologisista syistä. Vihervasemmiston rintamakarkuruuden jälkeen olisi myös kuvitellut, (Tuija Brax: Whos’s talking? Kuka puhuu? — Välihuutoja) että edes ympäristöpolitiikkaan saataisiin kunnon käänne. On toki hyvä, että turpeen vainoamiseen tulee pientä muutosta, mutta miksi esimerkiksi ilmastolaki on edelleen eduskunnassa? (Jukka Gustafsson: Naurattaa jo puhujaakin!) Ja miksi ette ole saaneet edes täysin järjetöntä haja-asutusalueiden jätevesiasetusta kumottua? (Tuija Braxin välihuuto)

Tässä välikysymyksessä ei ole kyse julkisuustempusta tai vaalikampanjoinnista, (Välihuutoja vasemmalta) vaan meillä on huoli isänmaasta. Itse asiassa meille olisi varmasti poliittisesti edullisinta antaa näin surkean hallituksen jatkaa loppuun saakka. Monia tässä salissa varmasti pelottavat ennenaikaiset vaalit ja mahdollinen oman paikan menetys, mutta nyt maan edun pitää mennä oman edun edelle. Maahan tarvitaan pikaisesti pesänselvityshallitus, joka kääntää kurssin. Arvoisa puhemies, tarvitaan käänne.

Juha Sipilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on vakava. Suomesta on tullut porvarillinen DDR. (Kari Rajamäki: Se on seuraavalla kaudella!) Olemme rakentaneet keskinäisen luottamuksen tilalle tiukasti säännellyn ja normitetun yhteiskunnan.

Arvoisa hallitus, kuunnelkaa ihmisten arkea. Tapaamani sairaanhoitaja kertoi työpäivänsä koostuvan raportoinnista, tilastoinnista ja päällekkäisistä tehtävistä, joista hän haluaisi eroon ja keskittyä potilaiden hoitamiseen. Eilen Rovaniemellä tapaamani kunnanjohtaja kertoi, että kunnan työntekijöiden aika kuluu yhä enemmän ja enemmän eri lakeihin perustuvien suunnitelmien ja raporttien tekemiseen. Nämä yhteiskunnan palvelijat haluaisivat mieluummin uudistaa ja kehittää ihmisten peruspalveluita. (Jukka Gustafsson: Kahdeksan vuotta pääministeripuolueena!)

Lauantaina tapaamani yksin yrittävä palkkaisi itselleen työntekijän, mutta koki sen mukanaan tuoman byrokratian liian raskaaksi ja kertoi mieluummin jatkavansa yksin. (Jouko Skinnari: Ei ehtinyt Pekkarinen kahdeksassa vuodessa!) Viime viikolla kävin lääkärissä, ja lääkäri valitteli sitä, että vastaanottoajasta meni puolet huonosti toimivan tietojärjestelmän kourissa. Edelliset esimerkit kertovat siitä, mistä tuottavuuden parantamisessa ja byrokratian karsimisessa on oikeasti kyse. Kysymys on turhan ja päällekkäisen tekemisen karsimisesta. Tässä jokainen työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Olen tästä täysin vakuuttunut saamani runsaan palautteen perusteella.

Keskusta julkaisi 101 konkreettista ehdotusta normien purkamiseksi jo elokuussa, ja niiden pohjalta olemme jättäneet lähes 30 laki- ja toimenpidealoitetta. Työ jatkuu. (Jouko Skinnari: Korjaatteko kaikki virheenne?)

Syyt luottoluokituksen laskuun johtuvat hallituksen epärealistisesta talousohjelmasta. Uutena asiana luokittaja nosti esiin uudistusten ja päätösten teon vaikeudet. Hallituksen rakennepaketin toimeenpano on ollut poikkeuksellisen saamatonta. Samoin kaikki budjetit ja kasvuennusteet ovat olleet liian toiveikkaita toteutuneeseen verrattuna. Esimerkiksi ensi vuoden budjetti perustuu tuplakasvulle verrattuna komission eiliseen ennusteeseen. Olipa selitys mikä tahansa, hallitus on epäonnistunut kaikissa talouspoliittisissa tavoitteissaan.

Tarvitsemme tiukan menokurin ja toimia talouskasvun vauhdittamiseksi. Rakenneuudistukset ja julkisten palvelujen tuottavuuden kasvu ovat paras tae menojen kurissa pitämiselle. Sote-uudistuksen eteenpäin viennissä ja kuntien tehtävien karsinnassa ei saa vitkutella. Jos talouskasvumme ensi vuoden jälkeen on 2 prosenttia ja julkisten palvelujen tuottavuus paranee 0,5 prosenttia vuodessa, valtion tulot ja menot ovat tasapainossa vuonna 2020. Tämäkin edellyttää sitä, etteivät mitkään kulut nouse inflaatiota enempää. Jos tällä uralla ei pysytä, tarvitaan muita lisätoimia.

Keskustan maanantaina pidetyssä Työpäivä-tilaisuudessa tunnistettiin kasvumahdollisuuksia erityisesti biotaloudessa. 200 000 uuden työpaikan luominen on täysin mahdollista kymmenessä vuodessa. Se vaatii kaikkien puolueiden, työmarkkinaosapuolten sekä yrittäjien yhteistä sopimusta näivettymisen ja apatian tilan lopettamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tuottavuuskeskustelu on Suomessa todella vaikeaa. Verohallinto on tästä kuitenkin hyvä esimerkki. Siellä saavutettiin yli 20 prosentin tuottavuushyppy digitalisaation ja tietotekniikan avulla kymmenessä vuodessa. Henkilöstö väheni noin 2 000 hengellä eläköitymisen kautta. Henkilöstön työtehtävät muuttuivat asiantuntijatehtäviksi ja työtyytyväisyys parani. Meidän verovelvollisten veroilmoitus on nykyään sähköinen ja pitkälle automaattinen. Tätä tuottavuuskehitys on käytännössä.

Myös valtion talousohjauksen ja johtamisen mekanismit on muutettava. Seuraavan neljän vuoden kuluessa tässä salissa käsittelyssä olevan talousarvion pitää sisältää myös tuloslaskelma ja tase. Nykyinen talousarvio on kassavirtalaskelma, joka on vain osa budjettiprosessia. Kasvun ja tuottavuuden aikaansaamiseksi voidaan käyttää valtion tasetta. Osa valtion omistuksista voidaan muuttaa taseessa aktiivisemmalle riville. Voimme luoda kasvua esimerkiksi kasvurahastojen muodossa tai parantaa tuottavuutta tietojärjestelmäinvestoinneilla.

Arvoisa puhemies! Meidän täytyy ensin luottaa itseemme ja toisiimme, jotta kansainvälinen luottamus Suomen talouteen voi palautua. Suomi nostetaan hyvällä koulutuksella, osaamisella, kovalla työn tekemisellä, yrittämisellä ja yhteistyöllä. Kohta satavuotias Suomi ansaitsee parempaa.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lindströmin esittämää epäluottamuslausetta.

Risto Kalliorinne /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talouden tilanne on synkkä. Talouskasvua ei ole, teollisuus hiipuu, yhteisöverotulot laskevat, ja työttömyys kasvaa. Ulkopuolista pelastajaa ei näy, kun Venäjän talouspakotteet ja koko maailmantalouden epävarmat näkymät nakertavat uskoa tulevaisuuteen.

Mutta ei mitään hätää. Vanha oppositio on löytänyt syyllisen Suomen taloustilanteeseen ja keinot talouden tasapainottamiseen. Syy Suomen velkaantumiseen on paisuneessa julkisessa sektorissa, ja siksi puheenjohtajat Soini ja Sipilä vaativat viime viikolla kymmenientuhansien työntekijöiden vähentämistä julkiselta sektorilta. (Välihuuto) Aiemmin tässä eduskuntasalissa kuntatyöntekijät jo pikkunilkeiksi nimennyt Soini aikoo siis siirtyä nyt sanoista tekoihin eli jakamaan irtisanomislappuja ja saa tukea gallupsuosikki keskustalta. Mitä pahaa nämä julkisen sektorin työntekijät ovat tehneet ansaitakseen tällaisen ajojahdin ja syyllisyyden maan talousongelmista? Ei kai julkinen sektori romuttanut Nokian matkapuhelinten myyntiä tai ajanut metalli- ja paperiteollisuutta alamäkeen? Miksi opettajien, hoitajien, poliisien, keittäjien, lumiaurakuskien pitää kantaa vastuu Suomen elinkeinoelämän töppöilyistä?

Jos etsisi syyllistä Suomen työllisyystilanteeseen ja talouden alamäkeen, niin kannattaisi aloittaa Helsingin Etelärannasta. Olen varma, että siellä tälläkin hetkellä jossakin kabinetissa elinkeinoelämän ahneet bonusherrat istuvat ja suunnittelevat jonkin tuotantolaitoksen siirtämistä ulkopuolelle, antavat vinkkejä yritysten veronkiertoon ja trimmaavat johdon palkitsemisjärjestelmiä entistäkin anteliaammiksi.

Arvoisa puhemies! Todellisuudessa julkinen sektori ei ole paisunut, vaan yksityinen sektori, lähinnä teollisuus, on hiipunut. Tämän takia julkisten menojen suhteellinen osuus bkt:stä on kasvanut. Monet johtavat poliitikot eivät tätä tapahtunutta kehitystä ymmärrä vaan jatkavat puhetta julkisen sektorin paisumisesta.

Vanhan opposition talousanalyysi ja resepti on siis väärä, mutta valitettavasti parempaan ei pysty hallituskaan. Pääministeri Stubb kulkee elinkeinoelämän seminaareissa lupailemassa suuria veronalennuksia, jotka toteutuessaan romuttaisivat hyvinvointivaltion. Valtiovarainministeri Rinne puhuu elvytyksestä ja uusista työpaikoista mutta todellisuudessa teki taloutta kiristävän budjettiesityksen, joka rapauttaa perusturvaa ja luo työttömyyttä. (Pentti Kettunen: Kalliorinne pääministeriksi!) Tätä budjettiesitystä me paheksumme, emme tämänpäiväistä myöhästymistä.

Myös hallituksen päätöksentekoa ohjaavat keskeiset voimat ovat osoittautuneet kuplaksi. Velkaantumisen pelolla ja luottoluokituksen säilyttämisen verukkeella poliitikkoja on patisteltu koviin leikkauspäätöksiin. Kilpailukyvyn parantamisen varjolla on taivuttu yritysten veronalennuksiin ja pidättäydytty palkankorotuksista. Kansalaisten kriisitietoisuutta on vahvistettu karkeilla uhkakuvilla, jotta ihmiset hyväksyisivät perusturvan leikkaukset, palvelujen näivettymisen, työttömyyden kasvun, eläkeiän nostamisen ja nollatason palkkaratkaisut. Vallitseva todellisuus on ollutkin jotain ihan muuta. Todellisuudessa matala korkotaso on laskenut valtion velanhoidon kustannuksia ja korkeimman luottoluokituksen menettämisen vaikutus valtionvelan korkotasoon olikin olematon. Todellisuudessa pidättäytyminen palkankorotuksista ja yhteisöveron alentaminen eivät ole sitouttaneet yrityksiä luomaan työpaikkoja ja investoimaan Suomeen, (Pentti Kettunen: Niinhän te lupasitte!) vaan vaatimukset uusista veronalennuksista jatkuvat, ja kotimaisen teollisuuden tuhoaminen etenee vauhdilla.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto ei ole hallituksen ja vanhan opposition kurituslinjalla vaan talouden asiantuntijoiden linjalla. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja valtiovarainvaliokunnassa vierailleet kotimaan talousviisaat suosittavat tässä tilanteessa Suomelle elvyttävämpää talouspolitiikkaa, ja tätä viestiä me vasemmistossa kuulemme herkällä korvalla. Työttömyyden kasvu lisää julkisia menoja, kasvattaa palvelujen tarvetta, aiheuttaa valtion velkaantumista. Massatyöttömyys on jo täällä, ja sen taltuttaminen on parasta taloudenhoitoa. (Martti Korhonen: Näin se on!) Tarvitsemme kasvua ja uutta työtä. Tämän vuoksi vasemmistoliitto esittelee ensi viikolla elvyttävän vaihtoehtobudjetin, ja syksyn aikana tuomme esille myös konkreettisen elvytyshankkeiden listauksen, jonka avulla luodaan kasvua, työtä ja hyvinvointia koko Suomeen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi esitys. Hallitus ei selvästikään ymmärrä, että tässä tilanteessa Suomen ja muun euroalueen tulee edistää talouden kasvua investoinnein ja välttää pitkittämästä ja syventämästä lamaa säästötoimin ja veronkorotuksin. Tästä syystä esitän, että eduskunta hyväksyy seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: "Hallitus ei suostu kannustamaan taloutta kasvuun ja parantamaan siten työllisyyttä muun muassa riittävin julkisin investointipanostuksin, vaan päinvastoin syventää ahdinkoa pienentämällä kotimaista ostovoimaa eläkkeiden, työttömyysturvan, opintotuen ja muiden etuisuuksien indeksileikkauksella. Näin ollen hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Pekka Haavisto /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin on kai osoitettava ymmärrystä valtiovarainministeri Rinteelle. Ihminen ei voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, ja kun on tärkeä toinen eduskunnan tilaisuus, niin tätä on kyllä kaikkien täällä ymmärrettävä. (Jukka Gustafsson: Alkoi hyvin! — Sosialidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!)

Arvoisa puhemies! Suomen talouden ongelmat ovat tiedossa: Nokia-vetoisen ict-klusterin nopea romahdus, korkean teknologian tuotteiden vientiosuuden putoaminen yli 20 prosentista alle 10 prosenttiin ja tuoreimpana Venäjän-kaupan vaikeudet.

Olemme jääneet Saksan ja Ruotsin vauhdista. Niiden taloudet ovat monipuolisempia, ja Ruotsissa on kotimaista kysyntää ylläpitämällä pystytty pitämään talous virkeänä. Tukalassa tilanteessa kannattaa kuunnella kaikkia neuvoja, myös Anders Borgia. Jotakin on Ruotsissa kai tehty myös oikein.

Talous ja tuotanto vaativat kehittyäkseen innovaatioita ja uudelleenajattelua. Suuret projektit muuttavat maailmaa: ihminen kuuhun, auto ilman kuljettajaa tai Saksassa käynnissä oleva Energiewende ovat esimerkkejä tällaisista teknologiaharppauksista. Mutta myös Suomessa osataan: biotalous, cleantech, robottiteollisuus, digitalisaatio, terveysteknologia, startupit, peliteollisuus, Messukeskukseen tuleva Slush-tapahtuma.

Näitä kasvuyrityksiä vaivaa kuitenkin pääomien puute, osaava raha, joka auttaisi uusia yrityksiä viimeistelemään tuotteensa ja löytämään markkinansa. Tämän vuoksi monet ideat valuvat Suomen ulkopuolelle. Tälle asialle on tehtävissä jotain, makaahan Suomessa lähes 100 miljardia euroa tuottamattomana pankkitileillä. Julkista ja yksityistä rahaa yhdistäviä kasvurahastoja tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Tehokkaat julkiset palvelut ovat kilpailukykymme kannalta avainasemassa. Suomi ei elä vain vientiteollisuuden parissa työskentelevien panoksesta, vaan tarvitsemme kaikkia: palvelusektorin väkeä, bussinkuljettajia, opettajia, tutkijoita, maanviljelijöitä. Tarvitsemme hyvät koulutus- ja terveyspalvelut, ja ne voi tuottaa tehokkaasti. Tähän tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Olemme huolissamme sote-ratkaisun viivästymisestä, siitä hallitus voi syyttää itseään. Oppositiossa on valmius viedä Suomen kannalta tärkeä ratkaisu maaliin. Eläkeratkaisu tarvittiin. Kunta- ja metropoliratkaisut tarvittaisiin.

Arvoisa puhemies! Koulutus on avain Suomen tulevaisuuteen. Oppimisen on oltava elämänikäistä. Ihmisellä pitää olla valmiudet tehdä erilaisia työtehtäviä työuransa aikana. Yrittäjäkoulutusta tarvitaan kaikissa oppilaitoksissa: yhä useampi on itsensä työllistäjä tai yrittäjä tulevaisuudessa. Tarvitaan uskoa työhön. Jokaisen työtehtävä on arvokas.

Suomessa on noin 250 000 yritystä, jotka työllistävät alle 10 henkeä. Jos niistä joka viides palkkaa uuden työntekijän vuoteen 2020 mennessä, syntyy 50 000 uutta työpaikkaa. Työllisyyden ja yrittäjyyden saralla oleellista on työn tekemisen ja tarjoamisen kannattavuuden parantaminen.

Suomi uusteollistui 90-luvulla ict-sektorin avulla. Missä ovat seuraavat uuden teollisen buumin mahdollisuudet? Ne ovat digitalisaatiossa, robotiikassa, teollisessa ja tavaroiden internetissä. Tavarat kommunikoivat tulevaisuudessa keskenään. Digitalisaatio on osa myös julkisen sektorin tehostumista. Suomalainen terveydenhuolto ja koulutus voisivat tässä ottaa suuren harppauksen.

Samalla kun teemme kestävälle taloudelle tilaa rakenteellisten uudistusten kautta, meidän on investoitava pitääksemme oman infrastruktuurimme kunnossa. Nyt on aika korjata homekoulut ja lisätä julkisen liikenteen investointeja. (Silvia Modig: Kyllä!)

Ärade talman! Arbete och ekonomi är vardagligt arbete. Man arbetar ändå bättre om man ser ett mål i horisonten som man försöker nå. Nu gör vi det fjärde Finland. Bakom oss är lantbruks-Finland, som föddes med självständigheten, industri-Finland efter krigen och informationsteknik-Finland efter internationaliseringen. Det fjärde Finlands nyckelord är miljö, innovation — och människan, som hela ekonomin är till för.

Työ ja talous ovat arkista puurtamista. Työ tulee kuitenkin tehtyä paremmin, vähän enemmän ponnistaen, kun taivaanrannassa häämöttää maali, tavoite, jota kohti mennään. Nyt tehdään neljättä Suomea. Takana ovat itsenäistymisen jälkeinen maatalous-Suomi, sotien jälkeinen teollisuus-Suomi ja kansainvälisen avautumisen jälkeinen tietotekniikan Suomi. Neljännen Suomen avainsanat ovat mielestämme ympäristö, innovaatiot ja ihminen, jota varten koko taloutta pyöritämme. Vihreille neljäs Suomi on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä Suomi, joka kantaa myös globaalin vastuunsa. Se ei jätä ketään heitteille mutta rohkaisee uudistuksiin ja innovaatioihin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi epäluottamuslauseponsi pääministeri Stubbin hallitukselle näin kuuluvana:

"Suomen taloudessa eletään kriittisiä hetkiä. Luottoluokituksen putoaminen osaltaan kuvaa epäuskoa siihen, että hallitus kykenisi toteuttamaan lupaamansa rakenteelliset uudistukset. Energiataloudessa hallitus on valinnut epävarmoille laskelmille perustuvan ydinvoiman, ei kotimaista ja työllisyyttä parantavaa uusiutuvaa energiaa. Kestävää energiataloutta ja muita rakenteellisia uudistuksia tarvitaan velkaantumisen pysäyttämiseksi, työllisyyden parantamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi. Eduskunta toteaa, että hallituksen keinot kestävän energiapolitiikan toteuttamiseksi ja rakenteellisten uudistusten vauhdittamiseksi eivät ole riittäviä eikä hallitus siksi nauti eduskunnan luottamusta."

Mats Nylund /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Om man är ärlig så märks inte beslutet om ett lägre kreditbetyg för Finland. Ändå vill jag genast från början säga att det ska tas som en allvarlig signal. Vi måste fråga oss vad vi inte har gjort som kunde ha förhindrat denna degradering.

Som professor Haaparanta konstaterade på finansutskottets öppna hearing, började den ekonomiska krisen på finansmarknaderna. Året var 2008. I dag skriver vi 2014 och professor Haaparanta betecknar krisen fortfarande primärt som en finansmarknadskris, där den privata sektorns höga skuldgrad är ett av de stora problemen.

Som politiker är vår uppgift inte enbart att se till att statens skuldspiral bryts. Den här regeringen har åtminstone sett till att utvecklingen har svängt. Nettoupplåningen minskar nästa år med hela 37 procent, vilket kräver en rejäl anpassning. Men som politiker sträcker sig vårt ansvar längre än så. Det är genom våra politiska åtgärder den privata sektorn ska ges förutsättningar att växa. Bara genom tillväxt kan företagen lätta på sitt skuldproblem.

Svenska riksdagsgruppen anser att fokus borde ligga vid de små och medelstora företagen. Då de får bättre flyt kan de anställa och få de negativa sysselsättningstrenderna att vända.

Arvoisa puhemies! Tukipolitiikka tulisi vielä rohkeammin kohdistaa uusiin innovatiivisiin yrityksiin. On tärkeää voida myöntää, että kyse ei ole ideologisesta valinnasta tässä tilanteessa, joko julkisen tai yksityisen sektorin suosimisesta. Molemmat olisi saatava tasapainoon. OECD:n lukujen mukaan Suomessa julkisen sektorin suhde bruttokansantuotteeseen on yli 58 prosenttia, kun se vielä laman alkaessa vuonna 2008 liikkui 50 prosentin paikkeilla. Teollisuusmaista Suomi on näin ollen ohittanut Tanskan, jolla oli aiemmin tämä kyseenalainen huippusija.

Ensi sijassa uudet työpaikat on luotava pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yksityiselle sektorille on tarjottava kasvun edellytyksiä hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksen turvaamiseksi. Tämä kaikkien pitäisi voida myöntää.

Arvoisa puhemies! Välikysyjät huomauttavat tästä vuodesta tulevan kolmas peräkkäinen taantumavuosi. Näinhän asia on. Etlan mukaan Suomen kokonaistuotanto kutistuu 0,4 prosenttia vuonna 2014. Tässä on kuitenkin syytä pidemmän aikavälin tarkasteluun. Vanhasen hallitus onnistui melko voimakkaan elvytyspolitiikan avulla estämään vuoden 2008 jyrkän taantuman raskaat vaikutukset. Samalla valtiontalous velkaantui voimakkaasti, ja tätä laskua maksamme edelleen.

Totuus on, että nykyisen velkaantuneen valtiontalouden ja edelleen heikon kasvun vuoksi emme voi tarjota vastaavia elvytysruiskeita. Tie on valitettavasti pidempi, ja niin kestävyys kuin sitkeyskin ovat tarpeen. Samalla juuri ennen jyrkän taantuman vuotta 2008 palkkojen tasokorotukset muodostuivat meillä selvästi kilpailijamaita suuremmiksi, mikä vaikeuttaa nykyistä tilannetta. Kansantaloustieteilijät ovat yksimielisiä siitä, että tämä heikensi Suomen kilpailukykyä huomattavasti. Vaikka korjaustoimet ovatkin alkaneet purra, tämän laskun maksaminen vaikuttaa kasvun hitauteen. Tämän hallituskauden merkittävä päätös on varsin pidättyväinen tulosopimus. On ehkä tarpeetonta lisätä, että samaa asennetta tarvitaan työmarkkinoilla nyt, kun tulosopimuksia uudistetaan.

Värderade talman! En bra trepartslösning är fortfarande en mycket återhållsam inkomstlösning kombinerad med skattelättnader för lönearbete. Vi borde inte blunda för att totalskattegraden i Finland är högst i hela Europa. Återhämtning kan ske om vi ökar medborgarnas köpkraft. Fastän det kan låta litet paradoxalt, så har det visat sig att en återhållsam inkomstlösning i den här tappningen är en fördel också för de svagaste grupperna i samhället. Utöver det behöver vi mera flexibilitet i arbetslivet, välriktade stöd till innovativa företag, en sporrande skattepolitik, en större invandring och internationalism samt en kvalitativ utbildning. Om man studerar den gula budgetboken så ser man att regeringen målmedvetet har tagit små steg i den riktningen.

Parallellt behövs de stora stegen då vi reformerar strukturerna. Pensionsreformen var en sådan. Vårdreformen måste också vara inriktad på att förena tillgänglig vård för alla, demokratiskt inflytande över vårdbesluten och en minskning av hållbarhetsunderskottet.

Till sist, herr talman: Finland kan åter förbättra sin kreditvärdighet och få arbetslösheten att minska, men det låter sig inte göras med några smarta dragningar, utan med en långsiktig och trovärdig politik.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen talous oli syöksykierteessä jo vuonna 2008, mikä ei ollut Kataisen tai Stubbin hallitusten syytä, kuten ei sekään, että vientiteollisuutemme ajautui kysyntävaikeuksiin. Suomella on vielä mahdollisuus menestymiseen, mutta se vaatii toimia. Tällä hetkellä kansalaiset ja yrittäjät eivät kaipaa sen korostamista, kuinka huonoja me olemme. Uuden yritystoiminnan ja kasvun luominen vie aikansa kansainvälisen talouslaman oloissa.

Meidän on ollut pakko sopeuttaa julkista taloutta vähentyneisiin verotuloihin. Mikäli nyt välikysymyksen esittäneet puolueet ovat ensi kaudella hallituksessa, ne joutuvat tällä linjalla jatkamaan. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että nykyinen hallitus saa maaliin valmisteilla olevan sote-uudistuksen.

Värderade talman! Vi måste få mera lättnader i byråkratin och en mera sporrande politik som uppmuntrar till företagsamhet, så att vi får mera företag. Tyvärr har det också under den förra regeringsperioden gjorts beslut som har ökat byråkratin bland företagen. Utvidgningen av samarbetslagen att också gälla småföretag är ett exempel på den ökade byråkratin som åsamkar stora problem för företagen.

Arvoisa puhemies! Maailmankaupassa ja tuotannossa on meneillään uusjako. Kiina on ohittanut USA:n ostovoimaindeksillä mitattuna. Vastikään teollistuneissa maissa työvoima on halvempaa ja tekniikka uutta. Esimerkiksi Japanin on täytynyt sopeuttaa talouttaan uusien kilpailijoiden edessä. Samassa kilpailutilanteessa ovat USA ja Eurooppa, joissa ei pidä sortua samanlaiseen pitkään velaksi elämiseen ja stagnaatioon kuin Japanissa.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä ratkaisu ei ole lisävelanotto vaan parempi kilpailukyky. Siinä ei puhuta vain palkkakustannuksista vaan myös tuottavuudesta ja laadusta, jotka edellyttävät innovaatioita. Tarvitsemme suuntautumista niihin aloihin, joilla voimme olla maailman parhaita globaalisessa työnjaossa.

Arvoisa puhemies! Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksissä. Niiden toimintaedellytyksiä on parannettava vähentämällä niitä kuormittavaa byrokratiaa ja yleiskuluja. Suomessa tehdään toiseksi lyhyintä työviikkoa Euroopassa. Palkkakulut sivukuluineen ovat muodostuneet yhdeksi pahimmista ongelmista yrittäjille. Tekemättömästä työstä maksettavat välilliset palkat nostavat työn hintaa alimmillaankin 27—30 prosenttia ja sosiaaliturvamaksut lähes yhtä paljon. Työnantajalle palkkakustannukset ovat siten 50—70 prosenttia korkeammat kuin työntekijän saama brutto- palkka. On siis syytä pohtia uusia ratkaisuja. VATTin tutkija Juhana Vartiaisen mielestä palkoista sopiminen tulisi siirtää enemmän yritysten hoidettavaksi.

Arvoisa puhemies! Samalla on korjattava tilannetta pitkällä aikavälillä. Se ei onnistu nykyisellä väestökehityksellä. Syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason ja laskenut merkittävästi viimeisten neljän vuoden aikana. On syytä ottaa opiksi aiemmista perhepolitiikan virheistä ja panostaa perheisiin. (Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä) Tulevaisuus kasvaa perheissä. Uusia nokioita ja supercellejä on turha odottaa, jos niiden potentiaaliset keksijät, kehittäjät ja työntekijät eivät edes synny tähän maahan.

Arvoisa puhemies! Pienten ja mikroyritysten sisältä voi syntyä merkittäviä innovaatioita, joiden riskirahoitukseen tulee löytyä tukea. Tekesin ja Teollisuussijoituksen yrityskiihdyttämö-kasvurahastotoiminnassa tulee siirtää painopistettä pieniin ja mikroyrityksiin, osallistua pilotointi- ja demonstrointihankkeiden rahoitukseen ja innovaatioiden suojaamiseen. KD:n eduskuntaryhmän mielestä ei tarvita uutta kasvurahastoa uusine hallintohäkkyröineen vaan nykyisten rahastojen tehostamista. (Sirkka-Liisa Anttilan välihuuto)

Lopuksi, arvoisa puhemies: Suomeen on saatava suunnanmuutos. On raivattava työllistymisen esteet. Meidän on löydettävä uusia segmenttejä ja helpotettava pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. On aika ei ainoastaan herätä, vaan nousta sängystä ja ryhtyä talkoisiin.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän jälkeen valtioneuvoston puolesta ministeri Rinteen puheenvuoro, 5 minuuttia puhuja-aitiosta. — Olkaa hyvä.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Pahoittelen teille, että en ollut täällä vastaamassa tai kertomassa hallituksen kantaa tähän välikysymyskeskusteluun alun perin. Se johtui siitä, että olin työtehtävissä tuolla toisella puolella, ja sinne tuli tieto, että ollaan myönnetty lisäaika 10 minuuttia jatkaa kokousta, ja sen takia en päässyt paikan päälle kuin vasta nyt kokouksen alettua. (Kokoomuksen ryhmästä: Näin oli!) Minä olin siis vastaamassa kansanedustajille tässä eduskunnassa asioihin. (Jukka Gustafsson: Kaikki muut ymmärtää, perussuomalaisilla on vaikeata!)

Arvoisa puhemies! Haluan todeta uudelleen tässä tilaisuudessa sen, että meidän vaikeutemme johtuvat siitä, että talouden globalisaatio on muuttanut maailmantaloutta tosi nopeasti tässä 2000-luvun kuluessa. Talouden kasvun painopiste on siirtynyt Aasiaan selkeästi, ja se on johtanut siihen, että meidän tärkein vientialueemme, Euroopan unionin alue, on ollut hitaan talouskasvun aluetta paljon pidempään kuin kukaan meistä on varmaan osannut kuvitella.

2009, itse asiassa 2008, alkoi finanssikriisi pienen yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin konkurssista, joka johti siihen, että vuoden 2009 aikana finanssitalous jäätyi ja sen seurauksena reaalitalous todella sukelsi. Meillä pienenä vientivetoisena kansakuntana tämä tarkoitti bkt:n lähes 10 prosentin, 8,3 prosentin, sukeltamista. Se tarkoitti sitä, että vientiteollisuus menetti volyymistaan 20 prosenttia, teollisuustuotanto kokonaisuudessaan 30 prosenttia näitten muutamien kuukausien aikana 2009. Tästä tilanteesta me emme oikein päässeet irti. Se johtuu edelleen samoista tekijöistä, siis globaalin talouden tilanteesta, että Eurooppa on samanlaisessa kurimuksessa kuin me suomalaiset olemme tällä hetkellä.

Me olemme näissä olosuhteissa — tämä hallitus, samoin kuin edelliset hallitukset — pyrkineet tekemään oikeita ratkaisuja, joilla saadaan Suomi talouskasvuun ja työpaikkoja Suomeen luotua lisää. Tämä hallitus on säästänyt, tasapainottanut valtion julkista taloutta 6,4 miljardin edestä — siis tarkoitan nyt Kataisen hallitusta ja Stubbin hallitusta. Tämä hallitus on tehnyt rakenteellisia muutoksia miljardien edestä, jos se rahalla mitataan. Tämä hallitus on nyt viimeisinä kuukausina myöskin lisännyt panoksia siihen, että saadaan syntymään uutta työtä nopeasti. Me olemme tehneet tuleville vuosille, 4—5 vuotta tästä eteenpäin, yhteenlaskettuna noin kahden miljardin euron paketin, jolla luodaan uutta infraa, jonka kautta saadaan syntymään nopeasti työpaikkoja, tämän ja ensi vuoden aikana 2 000—3 000 työpaikkaa, yhteensä näiden 4—5 vuoden aikana 60 000 henkilötyövuotta lisää työpaikkoja. (Mauri Pekkarinen: Mitkä ovat tulokset neljälle vuodelle?) — Ne ovat täällä päätettävänä tällä hetkellä eduskunnassa. Kun saadaan budjetti ulos, niin kyllä tämä alkaa toteutua.

Totean velkaantumiseen liittyen, että 2007—2010, edellisen hallituksen aikana, valtio velkaantui 16 miljardia euroa, 16,2, ja koko tuo aika ei ollut tällaista talouden heikkoa aikaa. 2007—2008 talous kasvoi vielä tosi kovasti, 2009—2010 ei. Ja tämä edellinen hallitus velkaantui 16,2 miljardia. Me olemme velkaantuneet tällä kaudella 20 miljardia euroa noin karkeasti ottaen ja olemme pystyneet pitämään ihmisille palveluita, olemme pystyneet maksamaan työttömyysturvaa. Ne ovat suurimmat syyt, minkä takia ollaan velkaannuttu. Kun on tuloja menetetty toistakymmentä miljardia euroa, niin on tarvittu velkaa, jotta voidaan hoitaa ihmisille palvelut.

Tästä näkökulmasta minusta on tärkeää, että tämä keskustelu pysyy oikeissa uomissa. Kysymys ei ole siis pelkästään siitä, että meidän päätöksemme vaikuttaisivat. Meillä on iso, iso toimintaympäristön muutos, jonka kautta meidän taloutemme on tässä tilanteessa, ja tässä kokonaisuudessa edellinen hallitus ja myös tämä hallitus on pyrkinyt tekemään toimenpiteitä, joilla saadaan talous kasvuun, työpaikkoja luotua. Koko Eurooppa on samanlaisessa tilanteessa tällä hetkellä. — Kiitos.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ennen kuin mennään debattiin, niin myös puhemiehen on syytä todeta, että puhemiehen saaman selityksen mukaisesti eduskunnan täysistunnon alkaessa suuri valiokunta on ollut koolla ja ministeri Rinne on ollut suuren valiokunnan kokouksessa vastaamassa edustajien hänelle osoittamiin kysymyksiin. Ministeri Rinteen myöhästymisestä siis näin ollen ei voida syyttää häntä.

Sen sijaan on syytä käydä lävitse eduskunnan omat käytännöt, joilla turvataan se, että valiokunnat eivät työskentele istunnon kanssa samaan aikaan. Säännöksethän kieltävät tämän. Toivon, että jatkon osalta tämä myöhästyminen voidaan katsoa tällä käsitellyksi eikä siihen tarvitse keskustelussa enää viitata.

Tämän jälkeen mennään debattiin, ja pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tähän debattiin ottaa osaa, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on väitetty, että hallitus ei ole tehnyt mitään. Hallitus on koko ajan tehnyt toimenpiteitä. Otan vain esimerkkinä: Fennovoimaa viedään eteenpäin, 4 000 miljoonan investointi. Turun telakka on pelastettu, kiitos ministeri Vapaavuorelle. Ihan tämän päivän päätöksiä, tosiaan tänään sekä turpeen että kotimaisen puuenergian osalta on tehty myönteisiä päätöksiä. On tehty myöskin päätös siitä, että ministeri Tarasti selvittää, millä tavalla lupaprosesseja voitaisiin yksinkertaistaa. Työ jatkuu koko ajan määrätietoisesti.

Edustaja Sipilä sanoi "porvarillinen DDR" sen takia, että meillä on valtava määrä sääntöjä. Mutta täytyy sanoa, että ehkä se huippu näistä säännöistä on tämä jätevesiasetus, ja siitä kyllä keskusta kantaa pitkälti vastuun, se on huippu tälle byrokratialle. Kunnat tekevät sääntöjä. Keskusta on vahva kunnissa. Ne ovat kuntien tekemiä sääntöjä. Myös te olette olleet luomassa tätä byrokratiaa. (Välihuuto keskustan ryhmästä) Jos me ajattelemme sotea, kysyn teiltä: Potilaan hoito edellä vai hallinto edellä? Millä mallilla mennään tässä asiassa? Te sanotte, että realistinen talousohjelma. Totuus on se, että 2011 kuviteltiin, että laman jälkeen syntyy kasvujakso. Sitä ei tullut, tuli kaksoistaantuma, ja olemme nyt siellä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä debatissahan on minuutin puheenvuororajoitus olemassa, että mennään sen mukaisesti. Seuraavaksi edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilän puheesta jäi lähinnä mieleen se, että totta kai turhaa ja päällekkäistä työtä pitää poistaa. Totta kai pitää olla tiukkaa menokuria ja niin edelleen.

Sen sijaan ette vastannut kysymykseen, jonka esitin, kun puhuitte siitä, että julkiselta sektorilta pitää kymmeniätuhansia työntekijöitä vähentää. Sitten, kun olitte tämän esittäneet yrittäjäkuulijakunnalle, niin seuraavana päivänä suunnilleen muutitte näkemyksenne. Tämä ei ole sitä Sipilää, mitä on totuttu kuuntelemaan, että ei vaihdeta mielipidettä sen mukaan, kenelle puhutaan ja missä ollaan. Tämä esimerkki, jonka otitte Verohallinnosta, jossa on 2 000 ihmistä vähennetty: me kaikki tiedämme, että jossain pankkisektorilla oli 30 000—40 000 työntekijää (Puhemies koputtaa) ja nyt on muutama tuhat. Sinne sopii hyvin...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Arvoisa edustaja, aika on tullut täyteen.

Puhuja:

...tämä ict-teknologia, mutta toivon, että... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä välikysymyksestä äänestetään ensi perjantaina. Ennen napin painamista kannattaa todellakin miettiä tarkkaan, meneekö meillä, meneekö Suomella niin hyvin, että meillä on varaa ylläpitää toimintakyvytöntä hallitusta. Kuka uskoo, että tämä hallitus, joka käytännössä kolmeen ja puoleen vuoteen ei ole pystynyt tekemään rakenteellisia uudistuksia, alkaa yhtäkkiä väsätä niitä puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja?

Arvoisa puhemies! Tosiasioiden tunnustaminen on viisautta. Kuinka monta A:ta me olemme valmiit menettämään, ennen kuin tunnustamme tosiasiat?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu osoittaa tuottavuuden käsitteen ymmärtämisen vaikeuden. Kun olen puhunut tuottavuudesta, olen puhunut 10 vuoden ajanjaksosta, tuottavuuden kehityksestä puoli prosenttia vuodessa. Se käytännössä tarkoittaisi noin 20:tä työntekijää tai henkilötyövuotta vuotuisena panoksena. En ole puhunut koskaan mitään irtisanomisista. Edustaja Soinin puheista en tiedä, enkä niistä vastaa.

Tämä Verohallinnon esimerkki on hyvä esimerkki siitä, mitä digitalisoinnilla ja tietojärjestelmillä voidaan kunkin tehtävissä... (Välihuutoja sosialidemokraattisesta eduskuntaryhmästä) Me olemme saaneet tästä digitalisoinnista vasta nähdä maistiaiset. Se näkyy meidän jokaisen työtehtävissä, jokaisessa palvelussa, jokaisessa tuotteessa tulevaisuudessa. Se näkyy myöskin sairaanhoitajan tulevassa työssä. Me emme missään tapauksessa hoitavia käsiä voi korvata digitalisoinnilla, mutta siitä 50 prosentista, joka on sitä muuta tuottamatonta työtä, jonka nämä tekijät kokevat tuottamattomaksi, voidaan karsia (Puhemies koputtaa) ja se voidaan korvata tietotekniikalla.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Arvoisa edustaja, aika on tullut täyteen. Seuraavaksi edustaja Kalliorinne.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa ja julkisuudessa oikeistopuolueet pelottelevat aina valtionvelalla, luottoluokituksen menettämisellä ja loppujen lopuksi Kreikan kohtalolla. He ilmoittavat myös samaan syssyyn, että meillä ei ole varaa elvytykseen. Eilen viimeksi Ajankohtaisessa kakkosessa sekä Sipilä että Vapaavuori olivat samaa mieltä, samalla linjalla: meillä ei ole varaa elvytykseen, ja Kreikan kohtalokin siellä siinsi puheissa.

Vasemmisto on täysin eri mieltä. Me olemme sitä mieltä, että meillä ei ole varaa olla elvyttämättä, (Martti Korhonen: Näin se menee!) koska muuten meitä uhkaa Kreikan kohtalo. Kreikassa on leikattu julkisia menoja rajusti, yksityistetty todella vauhdilla. Kriisi on vain syventynyt, työttömyys kasvanut, talouskasvu menee alas, velka nousee. Tämä on se Kreikan tie, joka pitää välttää, eli kriisin syventäminen omalla toiminnalla.

Haluan kysyä ministeri Rinteeltä: kannatatteko (Puhemies koputtaa) voimakasta elvytyslinjaa vai tätä budjettikirjan menoleikkauspolitiikkaa?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun vihreät ovat myös kritisoineet rakenteellisten uudistusten hitautta, niin tietysti ensimmäisenä tulee mieleen sote-uudistus. Kun pääministeri on paikalla, olisi hyvä kuulla, missä asiassa mennään, koska tämä on asia, jossa vielä tämän hallituskauden aikana voisi olla hallitus—oppositio-yhteistyötä, jos siitä tulee esityksiä.

Täällä myöskin edustaja Lindström perussuomalaisten puolesta ehdotti taas kerran sitä, että luopuisimme suurin piirtein kaikesta kansainvälisestä yhteistyöstä kehitysyhteistyön ja humanitäärisen toiminnan osalta. Minä kyllä ihmettelen tätä linjaa tehdä Suomesta kansainvälinen kääpiö näissä olosuhteissa, joissa olemme riippuvaisia ulkomaankaupasta, riippuvaisia uusien markkinoiden kehityksestä, suhteistamme uusille mantereille ja uusiin talouksiin, lähettää se viesti maailmalle, että meitä ei kiinnosta pätkääkään, mitä maailmalla tapahtuu, meitä ei kiinnosta toisten hätä, ei toisten tilanne. Tämä olisi huonoin mahdollinen viesti Suomesta, joka kamppailee siitä, että pärjäisimme tuolla uusilla markkinoilla maailmalla.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen kaltaiselle maalle vientiteollisuus ja vienti on äärimmäisen tärkeä. Hallitus sanoo myös, että Suomen viennin pääongelma tässä tilanteessa on heikentynyt kilpailukyky, ja listaa myös, että tarvitaan vientiyritysten kilpailukykyä, ja esittää erilaisia toimenpiteitä.

Yksi ongelma jää mainitsematta: meillä on erittäin korkea kokonaisveroaste Suomessa. Kun me luemme julkisen talouden ohjelmasta, vanhasta kehyspäätöksestä, me näemme, että se nousee lähivuosina. Tämä on meidän yhteinen ongelmamme, hallituspuolueet ja oppositiopuolueet. Nyt lähdemme tämän suunnitelman mukaan, mutta tästä lähtien kaikkien pitäisi ottaa vastuuta siitä, että kokonaisveroaste ei tästä lähtien nouse.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä suurin este talouskasvulle on investointien vähäisyys, epävarmuus siitä, mitä tapahtuu globaaleilla markkinoilla, ja yritykset pohtivat, mistä voisi saada kasvua. Näillä näkymin se ei tule ainakaan Euroopasta. Me olemme siis oravanpyörässä. Kun yrityksillä ei ole työtä tai tilauskantaa, ei ole myöskään tuloja, ja kun ei ole tuloja, ne eivät voi investoida. Meillä on jäykät rahoitusmarkkinat, pankit eivät uskalla rahoittaa vakavaraisuusvaatimuksista johtuen, ja tämä on tällä hetkellä yksi suurimpia ongelmia. Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä, löytyisikö tähän jotain työkalua, miten me voisimme saada joustavammat rahoitusmarkkinat täällä Suomessa, kun kerran on todettu, että meillä on aika terve pankkisektori.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastauksessa todetaan, että työmarkkinoitten tilanne heikkenee edelleen tänä vuonna ja että ennusteen mukaan työttömyys ei juuri alene seuraavien parin vuoden aikana. Näin todella on, työttömyys kasvaa hyvin nopeasti, mutta aikaisempien massatyöttömyysjaksojen aikana on nähty, että se alenee vastaavasti paljon hitaammin. Kokonaistyöttömyys on jo pitkästi yli 300 000, pitkäaikaistyöttömiä oli 90 000 ja nuoria työttömiä yli 40 000. Kuinka aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan sopii se, että pahimpana vuonna te olette jättäneet käyttämättä työllisyysmäärärahoja 95 miljoonaa euroa, ja se, että kun työttömyystilanne vaikeutuu, myöskin pitkäaikaistyöttömien tilanne, niin te olette nyt päättäneet, että työttömyysturvaa leikataan 50 miljoonaa euroa vuodessa?

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nähdäkseni Suomen talousongelmien, kuten monien muidenkin vakavien ongelmien, pimeänä ytimenä on kosmopoliittien fantasia ja apokalyptinen petovaltio nimeltä Euroopan unioni. Itsenäisyytemme lisäksi olemme menettäneet sen ahnaaseen kitaan oman työkalun säädellä talouden vaihteluita eli oman valuutan. Suomi on raahattu syvälle suohon. Syyllinen ei ole tietenkään pelkästään nykyinen valtiojohto, mutta nyt pitäisi mahdollisimman pikaisesti heivata konnat jäähylle ja saada Suomeen sellainen hallitus, joka varmasti kuuntelee kansalaismielipidettä ja jonka johdolla Suomi vapautetaan Euroopan unionin orjuudesta. Tässä on nyt iso ratas sijoiltaan.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Haavistolle ensiksi kehitysapumallistamme: se on rakenteellinen uudistus ja se antaa mahdollisuuden auttaa, mutta se ei velvoita siihen. Kehitysapurahoitus voi tämän mallimme kautta olla suurempi, jolloin lopputulos on se, että Suomi ei ole mikään kehitysavun käpykylä.

Toisekseen, tämä keskustelu julkisen sektorin työntekijöistä: Jos yksityinen sektori, varsinkin vientiteollisuus, joka tuo tähän maahan uutta rahaa, vähentää koko ajan työntekijöitään, silloin vähenevät myös verotulot. Jos samaan aikaan julkinen sektori — en käytä sanaa "paisuu" — pysyy samana, niin millä ihmeellä me kustannamme sen julkisen sektorin? Me emme ole hyökkäämässä niitten tekevien käsien kimppuun, mutta jos siellä kuntaliitoksen jälkeen on esimerkiksi seitsemänportainen hallinto, niin kysyn vasemmistolta, sekä SDP:ltä että vasemmistoliitolta: oletteko sitä mieltä, että tähän ei voi puuttua?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen luottoluokituksen laskua perusteltiin sillä, että enää luottoluokittaja ei luota Suomen hallituksen kykyyn tehdä uudistuksia ja päätöksiä ja ei luoteta Suomen kykyyn kääntää Suomen suuntaa taloudellisen kasvun ja työpaikkojen luomisen linjalle. No, miten hallitus vastaa, kun kysymme, mihin te ryhdytte? Te kertaatte tehtyjä toimenpiteitä, mutta ne tulokset ovat ne, mitä joudumme tarkastelemaan, ja tulosten mukaan — huolimatta siitä, että kerrotte, että hallitus on erityisesti panostanut pitkäaikaistyöttömyyteen — pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Te olette panostaneet kasvuun omien sanojenne mukaan, mutta talous menee alamäkeen ja työttömyys pahenee. Tuloksista teitä pitää arvioida. Yhtään uutta toimenpidettä ei tullut, ellei sitten oteta tätä: "Vanhojen toimenpiteiden lisäksi olemme ryhtyneet toimiin uusien toimenpiteiden löytämiseksi." — Kiitos. (Jukka Gustafsson: Mikä vika siinä on?)

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä edustajat Sipilä, Lindström ja muut, jotka ovat puhuneet siitä, että julkinen sektori on liian suuri suhteessa yksityiseen, siinä perusasiassa ihan oikeassa ovat, ja pitää noudattaa tietysti tiukkaa taloudenpitoa julkisella sektorilla, hyödyntää nämä tietotekniikan mahdollisuudet ja niin edespäin, mutta ei tämä maa kyllä sillä eteenpäin mene, että me rupeamme poliisista tai oikeuslaitoksesta väkeä vähentämään. Eli kyllä kyse on siitä, että meidän pitää saada se yksityinen sektori suuremmaksi, ja meidän pitää saada kilpailukykyä. Suomalaisen työn kilpailukykyä pitää pystyä parantamaan, jotta vientisektori lähtee vetämään, jolloin meillä se yksityinen sektori kantaa ne välttämättömät palvelut, joita julkinen sektori sitten tuottaa. Uskon, että tästä asiasta olemme yhtä mieltä.

Hallitus on toiminut erittäin hyvin siinä, että näitä merkittäviä täsmätoimia on saatu jo aikaan: Turun telakkaa, Fennovoimaa, infrainvestointeja kytkettynä asumisrakentamiseen. Ne ovat juuri sellaista täsmäelvytystä, (Puhemies koputtaa) mitä tarvitaan.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitushan on juuri tehnyt sitä: leikannut oikeuslaitokselta, sieltä irtisanotaan ihmisiä, poliisilta, sieltä irtisanotaan ihmisiä, Rajavartiolaitokselta, sieltä irtisanotaan ihmisiä, Puolustusvoimilta, sieltä irtisanotaan ihmisiä. Tämä toimintamalli ei ole tuottavuuden kehitystä. Leikataan kunnilta: sieltä joudutaan irtisanomaan ihmisiä tai korottamaan veroja. Se nostaa sitä bruttoveroastetta. Sen sijaan pitkäjänteisessä tuottavuuden kehittämisessä keskeisimmässä asemassa on näitten rakenneuudistusten tekeminen, ja toinen tärkeä asia on byrokratian ja normien purkaminen.

Velkaelvytykseen sen verran, että onko tämä nyt seitsemäs vuosi peräkkäin, kun otetaan 8 miljardia keskimäärin velkaa. Kyllä me velkaelvytystä olemme tässä kokeilleet. Sehän on vähän sama kuin me kehottaisimme kansalaisia ottamaan lisää pikavippejä esimerkiksi. Mutta sen sijaan tase voidaan panna paremmin töihin. Taseessa meillä on laiskaa omaisuutta, (Puhemies koputtaa) joka voidaan panna töihin...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Aika on tullut täyteen.

Puhuja:

...kasvun ja tuottavuuden parantamiseksi.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sen verran edustaja Sipilää korjata, että olemme pitäneet kyllä huolta siitä, että esimerkiksi poliisin, kentällä olevien poliisien määrästä pidetään kiinni, ja nyt juuri sen takia onneksi käynnistyy parlamentaarinen työryhmä, jossa me katsomme kaikki puolueet yhdessä sen, että poliisin ja oikeuslaitoksen resurssit ovat sillä tasolla, että kansalaisten oikeusturva ja sisäinen turvallisuus voidaan taata, aivan kuten on tehty puolustuspoliittisessa työryhmässä jo aikaisemmin. Uskon, että olemme tästä hyvin pitkälle yhtä mieltä. (Keskustan ryhmästä: Ei olla! — Välihuutoja)

Kuten sanoin, en missään nimessä vastusta sitä, että me tietotekniikan kehityksen ja muun tiukan menokurin kautta pyrkisimme supistamaan julkista sektoria, mutta täytyy olla se realismi mukana siinä, kuinka nopeasti se on mahdollista ja millä tavalla niitä tehtäviä oikeasti voidaan sieltä vähentää.

Kysyisin myös, kun te korostatte tässä kuntapuolta, ja on totta, että siellä on enemmän mahdollisuuksia, niin oletteko valmis edistämään kuntaliitoksia, jotta sitä kautta saadaan tätä väkeä vähennettyä.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota siihen samaan asiaan kuin edustaja Satonenkin. Haluaisin kysyä edustaja Sipilältä: kuinka monta poliisia on irtisanottu, jotka toimivat kenttätoiminnassa, kuinka monta esimerkiksi Rajavartiolaitoksessa, jotka toimivat varsinaisessa kenttätoiminnassa?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistaakseni edustaja Sipilä ei ollut paikalla valtiovarainvaliokunnan julkisessa asiantuntijakuulemisessa. Oliko näin? (Juha Sipilän välihuuto) — Joo, teillä ei ollut mahdollisuutta. — No, olin siellä koko ajan, kolme tuntia. Kuuntelin Suomen huippuasiantuntijoita, heitä oli kuusi kappaletta siellä. Oikeastaan yhtä lukuun ottamatta he olivat kuka voimakkaammin, kuka kuitenkin sitä mieltä, että lisäelvytys on tarpeen. Tänä aamuna viimeksi aamutelevisiossa professori Sixten Korkman esitti asuntotuotannon lisäämistä. Tohtori Kiander oli voimakkaasti sitä mieltä, että pitäisi tehdä suurehkokin — hän käytti tätä termiä, suurehkokin — infrapaketti, joka pitäisi sisällään niitä investointeja, joita Suomen teollisuus, kunnat, asuntotuotanto ja muu edellyttävät. (Puhemies koputtaa) Tätä me sosialidemokraatit haluamme. Pökyä pesään nyt! Työtä ihmisille! (Välihuutoja)

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mutta mitä hallitus tekee? Tätähän sosialidemokraatit haluavat, mutta mitä hallitus tekee? Tässä keskustelussa on nyt selvä ristiriita: mikä on hallituksen linja tämän elvytyksen kanssa?

Me olemme moneen kertaan todenneet, että valtion tasetta voidaan panna aktiivisesti toimimaan ja siirtää sitä aktiivisempaan muotoon kasvun aikaansaamiseksi esimerkiksi kasvurahaston muodossa, infran rakentamiseen esimerkiksi Infra Oy:n muodossa ja niin edespäin. Sitä voidaan myöskin käyttää tuotekehitykseen, ja sitä voidaan käyttää tuottavuutta parantaviin investointeihin, kuten tietojärjestelmiin. Silloin se siirtyy siellä taseessa passiiviselta riviltä aktiiviselle riville. Tämä on myöskin syy, miksi keskusta esittää sitä, että tämä budjetti, tilinpitokäytäntö, muutetaan sillä tavalla, että täällä ruvetaan puhumaan tuloslaskelmasta ja taseesta kassavirtalaskelman sijasta. Se on osa tätä keskustelua.

Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On outoa, että edustaja Sipilä käyttää täällä usean puheenvuoron elvytystä vastaan ja sitten toisaalta puhuu tuottavuuden puolesta, mutta hän esittää kasvurahastoa, joka tekisi täysin päinvastaista. Se tekisi valtion taseesta käytännössä vipurahaston eli ottaisi edullisesti markkinoilta velkaa ja pistäisi virkamiehet päättämään, mihin kohteisiin rahaa sijoitetaan. (Sirkka-Liisa Anttila: Outo tulkinta!) Se ei tällä hetkellä ole käytännössä kasvuyritysten intressissä. Hyvät yhtiöt saavat tälläkin hetkellä mielin määrin rahaa markkinoilta. Rajat ovat auki. Mutta mitä tulee huonoihin yrityksiin, niin veronmaksajien ei pitäisi joutua maksamaan sitä, että huonoja yrityksiä ylläpidetään, eikä myöskään toisaalta sitä kautta hidastaa luonnollista rakennemuutosta, minkä tällainen tukipolitiikka tekisi. Tämän lisäksi vielä tällainen ehdotus tuhoaisi käytännössä nykyisin täysin toimivan pääomasijoitusmarkkinan, joka Suomessa on. Se on käytännössä tuon kasvurahaston kokoinen, (Puhemies koputtaa) eli se siirtäisi yksityisiä työpaikkoja julkiselle.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siitä, että pannaan taseet töihin esimerkiksi kasvun aikaansaamiseksi: meillä on siellä toimivat käytännöt tällä hetkellä olemassa. Meillä on esimerkiksi Teollisuussijoitus, joka on tehnyt erinomaisen hyvää työtä. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Siellä on erittäin hyvä ja minkä tahansa yksityisen kanssa vertailukelpoinen sijoituksen tuottohistoria. Sen resurssien vahvistamisesta tässä esimerkiksi on kysymys.

Mutta se on päivänselvä asia, että jos me tavoittelemme 200 000:aa uutta työpaikkaa, niin ne vaativat myöskin rahaa, ja sen rahan pitää olla aina yksityinen edellä, mutta me voimme olla siellä valtion rahalla perässä, esimerkiksi Teollisuussijoituksen toimintamalleilla. Se on päivänselvä asia, että lisää rahaa tarvitaan, jos me oikeasti uskomme siihen yhteiseen visioon 200 000 uudesta työpaikasta.

Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Korostan sitä, että kasvuyritykset eivät tällä hetkellä kärsi pääoman puutteesta kuin korkeintaan velkarahoituksen osalta, ja tähän keskustan kasvurahasto ei ota minkäänlaista kantaa. Nykyinen Suomen pääomasijoitusmarkkina on noin 5 miljardin kokoinen ja sijoittaa noin 500 miljoonaa vuodessa erilaisiin yrityksiin. Suurin osa rahastoista on tällä hetkellä jo ylimerkittyjä, mikä tarkoittaa sitä, että rahan tarjontaa olisi paljon enemmän kuin olisi hyviä sijoituskohteita. Nyt jos valtio lähtee tähän vielä niin sanotusti sotkemaan ja laajentamaan kapasiteettiaan, niin se tarkoittaa sitä, että väkisinkin rahaa ohjautuu sellaisiin hankkeisiin, joissa se käyttö ei ole tuottavaa, ja se on veronmaksajilta pois.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Kun kuuntelee edustaja Lepomäkeä, niin täytyy sanoa, että miten irti todellisuudesta olette. Rahaa on niin paljon markkinoilla, ja sitä tarjotaan, ja kysymys on vain siitä, että ei ole sopivia sijoituskohteita pääomamarkkinoilla — ei pidä paikkaansa, kyllä meillä on yrityksillä tällä hetkellä ongelmia nimenomaan rahoituksen suhteen.

Arvoisa puhemies! Olen erityisesti huolissani siitä, että valtiovarainministeri Rinne sanoo omassa puheessaan, itse asiassa kaksi kertaa, että koko Eurooppa on samanlaisessa tilanteessa. Hän päätti myös puheensa tähän, että koko Eurooppa on samassa tilanteessa. Minä olen huolissani siitä, että valtiovarainministeri ei tiedä, missä tilanteessa Suomi on. Vielä enemmän olen huolissani siitä, jos valtiovarainministeri tietää tilanteen, missä Suomi on, mutta sanoo, että koko Eurooppa on samassa tilanteessa. Jos katsoo EU:n taloutta, EU-alueella talous hiukan kasvaa, Suomen talous ei kasva. Ja jos katsoo sitten EU-alueella euromaitten taloutta, (Puhemies koputtaa) sekin hiukan kasvaa, mutta Suomen talous ei kasva.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos julkisen sektorin työntekijät kuuntelevat keskustelua, niin on syytä olla huolissaan. Perussuomalaisilla ja keskustalla tuntuu olevan jo yhteinen vaalilause: "Äänestäkää meitä, irtisanomme teitä." (Välihuutoja) Mihin muuhun johtopäätökseen voi päätyä, kun vaaditte kuntatyöntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä — irtisanomissuojan heikentämistä?

Edustaja Sipilä, teillä on hyvin yksipuolinen käsitys tuottavuudesta. Teille tuottavuus tarkoittaa sitä, että vähennetään henkilöstön määrää. Eihän se ole ainut tuottavuus. (Välihuutoja) Tuottavuutta on myös se, että nykyisillä resursseilla tehdään isompaa tuotosta. Tuottavuutta on myös se, että vaikka lisättäisiin julkisen sektorin henkilöstöä, se tekee vielä enemmän tuotosta, sekin on tuottavuutta. Tässä on se ero keskustalaisen ja sosialidemokraattisen politiikan välillä. Työllisyysvälikysymyksessä teidän tarjouksenne on henkilöstömäärän vähentäminen. Sosialidemokraatit pitävät huolta myös julkisen sektorin työvoimasta ja siitä, että emme joudu tilanteeseen, jossa nämä teidän mainitsemanne kymmenettuhannet työpaikkamenetyksetkin johtaisivat työttömyyden kasvuun.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla vietetään Nenäpäivää, mutta perussuomalaiset taitavat viettää Pinokkio-päivää. Nimittäin tähän asti he ovat aina sanoneet, että pitää auttaa ihmisiä — ettei tule maahanmuuttajia — siellä, missä on hätä; nyt he ovat valmiita leikkaamaan kehitysmäärärahat, joilla nimenomaan autetaan ihmisiä siellä, missä on hätä.

Mutta tämä Pinokkio-ilmiö ei rajoitu vain tähän vaan liittyy myös puheenjohtaja Sipilän ja puheenjohtaja Soinin puheisiin siitä, että kymmeniätuhansia ihmisiä voidaan vähentää valtion ja kuntien palveluksesta. Eivät ne kymmenettuhannet ihmiset ole turhanpäiväisiä virkamiehiä — ne ovat opettajia, ne ovat sairaanhoitajia, ne ovat lastenhoitajia, jotka jo nyt tekevät kovaa työtä. Edustaja Sipilä sanoo omassa puheenvuorossaan, että noin puolet on näitä tehottomia, tuottamattomia työntekijöitä. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Kuvitteletteko te, Sipilä, todella, että puolet on tehottomia, tuottamattomia? Edustaja Lindström, kuvitteletteko todella, että puolet meidän julkisen puolen (Puhemies koputtaa) työntekijöistä on näitä seitsemän eri hallintoportaan työntekijöitä?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyin kysymyksen vasemmalta laidalta, enkä saanut minkäännäköistä vastausta. Minä kysyin, oletteko te valmiita keskustelemaan sen väliportaan hallinnon kaventamisesta. Siitähän tässä on kysymys, niistä johtajista, joita siellä on. Emme me ole työntekijöitten kimppuun tietenkään hyökkäämässä, tämähän nyt on ihan järjetöntä puhetta tämmöinen.

Ja mitä tulee sitten tähän elvyttämiseen, kerrankin voin sanoa, että olen edustaja Gustafssonin kanssa samaa mieltä tästä lisäelvytyksestä ja sen tarpeesta, sitähän me olemme nimenomaan ajaneet. Mutta valtiovarainministeri Rinne ei saanut sitä asiaa läpi sellaisessa muodossa kuin perussuomalaiset olisivat sen halunneet, eli valtion omaisuuden myynnistä saaduista rahoista me olisimme käyttäneet valtaosan nimenomaan tähän elvyttävään toimintaan.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä tämä on aika häkellyttävää katsoa, kun sekä kokoomus että perussuomalaiset että keskusta paljastavat nämä oikeistolaiset karvansa. Te puhutte siitä, että kymmeniätuhansia työntekijöitä irtisanotaan, että byrokratia on se, mikä on julkisen sektorin ongelma. 3—4 prosenttia niistä työntekijöistä on nimenomaan hallinnossa. Ihmettelen kyllä sitä, millä tavalla esimerkiksi opettaja on turha ja hyödytön byrokraatti, (Välihuutoja perussuomalaisten ja keskustan ryhmistä) millä tavalla talonmies on turha ja hyödytön byrokraatti, tai vaikka vanhustenhoitaja. Miten te voitte kutsua näitä ihmisiä ja heidän työpanostaan turhaksi ja harmaaksi byrokratiaksi, josta pitää päästä eroon? Suomi ei nouse sillä, me emme saa lisää työpaikkoja, meidän taloutemme ei kasva sillä, että te leimaatte ja mollaatte julkisen sektorin työntekijöitä. (Martti Korhonen: Pienipalkkaisia naisia pääsääntöisesti!)

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi olla, että edustaja Lindström ei ole lukenut sitä lakia, joka koskee kuntien liitostilanteita, tai sitten hän tahallaan ymmärtää väärin. Yksikään laki ei edellytä yhdessäkään kunnassa seitsemänportaista hallintoa. Yksikään laki ei edellytä, että kuntajohtajalle tai hallintojohtajalle tai millekään muullekaan johtajalle liitoksen jälkeen tarvitsee maksaa johtajan palkkaa. Aivan direktio-oikeuden puitteissa kunta voi tehdä hallintojohtajasta jos ei nyt ihan päiväkodin hoitajaa niin ainakin sen johtajan tai apulaisen. Ja kun te sanotte, ettette syyllistä kuntien työntekijöitä, niin muistutan, että teidän ajatuspajanne on esittänyt kuntien pienipalkkaisten kotihoidon työntekijöiden palkkojen leikkausta ja niiden jäädyttämistä, ja kysyn: irrottaudutteko tästä linjauksesta?

Mutta mitä tulee teollisuuteen, siitä olen kanssanne samaa mieltä: sivukulut pitää pitää kurissa. Nyt kysyn, oletteko valmiita luopumaan ajamastanne miljardin euron lisälaskusta suomalaiselle teollisuudelle. Oletteko tulleet hallituksen linjoille siinä, (Puhemies koputtaa) että ei pidä enää laittaa Kela-maksua vientiteollisuudelle?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman irrottaa jälleen kerran Kela-maksun siitä kokonaisuudesta, mikä oli perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa edellisinä vuosina. Se oli kytketty nimenomaan arvonlisäveron korotukseen, jota me emme hyväksyneet. (Välihuutoja) Sosialidemokraatit hallituksessa niin kuin kokoomus hallituksessa nostivat arvonlisäveroa ja sillä nyrkillä löivät köyhiä ihmisiä kasvoihin. (Välihuutoja) Tämä on se totuus tästä asiasta.

Mutta uskon, että nyt perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on sellaisia muita juttuja, että me varmaan tarkastelemme tätä Kela-maksun palautusta, koska nyt tässä taloudellisessa tilanteessa on pystyttävä leikkaamaan työn sivukuluja ja tämä on yksi sellainen asia. Muistuttaisin siitä, että edustaja Lindström otti omassa puheessaan tämän sivukulujen leikkaamisen tarpeellisuuden merkityksen esille, ja nyt voitaisiin käyttää niitä Emu-puskureita tähän sivukulujen leikkaamiseen.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt pitää olla tarkkana näissä käsitteissä. Te puhutte työn sivukuluista. Arvonlisäverolla ei ole mitään tekemistä työn sivukulujen kanssa. Te esitätte 900 miljoonaa lisää niitä työn sivukuluja, 900 miljoonaa euroa lisää. Arvonlisävero on läpivirtauserä. Yritys ei maksa sitä arvonlisäveroa, sen yrityksen asiakkaat kyllä maksavat. Voisitteko te nyt kertoa ihan yksiselitteisesti, mistä työn sivukuluista te oikein puhutte?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvonlisävero ei ole työn sivukulu, mutta työn sivukulut voidaan kokonaisuudessa liittää erilaisiin komponentteihin ja tässä ne kytkettiin arvonlisäveroon.

Arvonlisäverolla kerätään tietty määrä rahaa valtiolle, eikö näin? Siihen, että hallitus korotti arvonlisäveroa, perustuu, että tuodaan lisätuloja valtiolle. Me emme olisi nostaneet arvonlisäveroa niin kuin hallitus teki eli me emme olisi lyöneet sillä nyrkillä vasten köyhän kasvoja vaan me olisimme tasapainottaneet valtiontaloutta toisella tavalla ja silloin, kun se oli. Me emme ole nyt esittämässä mitään Kela-maksun palautusta, mutta se oli silloin. Me kytkimme Kela-maksun palautuksen nimenomaan tähän arvonlisäveron korotukseen. Minun mielestäni on pikkuisen epäasiallista puhetta se, että kysytään edes, onko arvonlisävero työn sivukulu. (Puhemies koputtaa) Kaikkihan sen tietävät, että se ei sitä ole.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vielä tässä yh- teydessä myönnän puheenvuorot edustajille Backman, Sipilä ja Sasi, sitten pääministerin puheenvuoro, ja sitten jatketaan debattia.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tunnustan, en ymmärtänyt vastauksesta yhtään mitään. (Välihuutoja) Tässä meni joihinkin komponentteihin. Nyt pyydän vielä tarkentamaan, mikä komponentti liittää arvonlisäverotuksen työn sivukuluihin, kun te puhuitte nyt työn sivukuluista ja siinä yhteydessä otitte esiin arvonlisäverotuksen. Ymmärsinkö oikein, että olette luopuneet siitä vaatimuksestanne, että yrityksille täytyisi asettaa 900 miljoonaa lisää rasituksia sinne työn sivukuluihin, eli oletteko luopuneet siitä vaatimuksesta? (Mauri Pekkarinen: Keskustelu on mennyt aivan hakoteille!)

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt yritän kertoa tämän asian sillä tavalla, vääntää ihan rautalangasta, että edustaja Backmankin sen ymmärtää.

Kysymys on vaihtoehtobudjetista, jossa on erilaisia menoja, valtiontalouteen liittyviä menoja, ja erilaisia kulupuolen asioita. Äsken minä sanoin siitä, että kun hallitus korotti arvonlisäveroa, sitä ei olisi tarvinnut tehdä, jos olisi palautettu Kela-maksu. Ymmärrätkö — anteeksi, ymmärrättekö? Nämä ovat sidoksissa toisiinsa. Kun perussuomalaiset eivät olisi korottaneet arvonlisäveroa, niin jotta budjettitasapaino siltä osin olisi pysynyt stabiilina, me olisimme palauttaneet Kela-maksun. Nyt tällä hetkellä me elämme sellaista tilannetta, että koska Kela-maksu on (Puhemies koputtaa) työn sivukulu, niin nyt kannattaa miettiä sitä esitystä hyvin tarkkaan, esitetäänkö sitä ollenkaan, koska työn sivukuluja täytyy (Puhemies: Aika on täynnä!) pystyä leikkaamaan.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Lapintie ja Arhinmäki, en ole irtisanomassa ketään. En ole koskaan niin väittänyt. Kertokaa, missä olen niin väittänyt. (Martti Korhonen: Olette sanonut, että on liikaa työntekijöitä!)

En myöskään sanonut puheessani, että 50 prosenttia valtion ja kuntien työntekijöistä on turhia. Kerroin vain yhden esimerkin siitä, kuinka sairaanhoitaja kertoi, että hänen työtehtäviinsä on tullut sellaisia tehtäviä, jotka hän kokee turhiksi. Hän haluaisi mieluummin käyttää sen ajan potilaiden suoraan hoitamiseen.

Ministeriöissä on tällä hetkellä yhteensä voimassa 317 strategiaa, niissä on 32 000 sivua tekstiä. Sielläkin varmasti on jotakin turhaa, jota ei voida käytännössä tehdä.

Mutta, arvoisa pääministeri, haluaisin kysyä teiltä: Yksi tuon luottoluokittajan raportin huolenaiheita oli näiden suurten uudistusten läpivienti. Onko hallitus ja onko johtamanne puolue, kokoomus, sitoutunut sote-uudistuksen läpiviemiseen yhteisesti sovitulta pohjalta?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan Kela-maksua, se kohdistuu pelkästään suomalaiseen työhön. Arvonlisävero kohdistuu sen sijaan Suomeen tuotavaan tuotantoon. Tässä on huikea ero. On täysin selvää, että meidän pitää suosia suomalaista työtä meidän maksupolitiikallamme eikä ulkomaista työtä. Tämä perussuomalaisten pitäisi ehdottomasti ymmärtää.

Edustaja Lapintielle täytyy sanoa, että kokoomus ei ole missään vaatinut, että pitää kuntien tai valtion työntekijöitä irtisanoa. Haluamme, että hallintoa tehostetaan, ja edustaja Sipilän malli on hyvä. Verohallinnossa on tehty hienoa työtä, mutta nyt, missä tehdään seuraava askel? Onko se Tulli esimerkiksi? Nyt pitäisi keskustella konkreettisista toimenpiteistä eikä yleisellä tasolla, missä vain esitetään toimenpiteitä mutta ei niitä konkretisoida.

Lopuksi elvytyksestä täytyy todeta se, että Suomi elvyttää tällä hetkellä huikeasti: tänä vuonna 7,5 miljardia, ensi vuonna 5 miljardia. Kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomen velkaantuminen tapahtuu aivan liian nopeasti. Se raha, mitä käytetään elvytykseen, pitää käyttää huomattavasti viisaammin kuin se käytetään tänä päivänä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministeri Stubb, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, olkaa hyvä.

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Olen mielenkiinnolla kuunnellut tätä osittain jopa aika värikästäkin keskustelua ja välikysymyspohdintaa hallituksen talouspolitiikasta. Pyrkisin ehkä tuomaan tämän keskustelun takaisin alveista ja vastaavista tähän suurempaan kuvaan. Lähtökohtani tähän on se, että me olemme kyllä kaikki tässä salissa ja tässä maassa ihan samassa veneessä. Minä uskon, että aivan jokainen meistä pyrkii sellaisiin ratkaisuihin, joilla me saamme Suomen uudestaan nousuun. Toki meillä varmaan ne instrumentit, joita haetaan sen nousun tiellä, ovat hiukkasen erilaiset.

Oma tilanneanalyysini on seuraava.

Meidän bruttokansantuote on edelleen sillä tasolla, missä se oli vuonna 2008, mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että me olemme valitettavasti ylimitoittaneet meidän hyvinvointiyhteiskuntamme noin 15 prosentilla, koska se on se kasvuolettama, mikä meille asetettiin tälle päivälle vuonna 2008. Me olemme elvyttäneet melkeinpä enemmän kuin yksikään toinen eurooppalainen maa. Me olemme tuplanneet velkamme viimeisten vuosien aikana. Olemme siirtyneet finanssikriisistä velkakriisiin ja sieltä kasvukriisiin.

Meillä on ollut kuusi laihaa vuotta. (Mauri Pekkarinen: Miten niin kuusi?) Standard & Poor’sin luottoluokituksen lasku, joka oikein mainitaan välikysymyksessä, on ainoastaan signaali niistä talousongelmista, mitkä meillä on. Se on ainoastaan signaali niistä ongelmista, mitkä meillä on. (Mauri Pekkarinen: 2010 ja 2011 talous kasvoi!) — Edustaja Pekkarinen, te teitte tuon saman välihuudon viimeksi, ja vastaan siihen aivan samalla tavalla. Meidän taloutemme kasvoi vuonna 2010 ja 2011 sen takia, että me olimme menneet pohjamutiin vuonna 2009, ja sen takia, että me elvytimme, ja kuten teidän puheenjohtajanne Sipilä totesi, meillä ei ole enää varaa elvyttää ja sitä kautta kasvattaa meidän velkataakkaamme. (Mauri Pekkarinen: Niinhän tekin elvytätte samalla miljardilla!)

Me olemme yhtä aikaa sekä rakennekriisissä että suhdannekriisissä, ja tässä ei auta syyttää ketään muuta, vaan meidän kaikkien on katsottava peiliin ja meidän on haettava niitä ratkaisuja yhdessä. Silloin me tulemme tilanteeseen, jossa jonkun meistä pitää valaa uskoa tulevaisuuteen. Kyllä, tilanne on erittäin vakava. Se on yhtä vakava kuin se oli 90-luvun alussa, mutta kyllä me tästä jollain tavalla nousemme.

Mitä me olemme pyrkineet tekemään? Toimeenpanemaan niitä päätöksiä, joista on jo sovittu. Ne ovat olleet vaikeita, ja älkää vähätelkö niitä. Meiltä on kaksi puoluetta lähtenyt tästä hallituksesta, valitettavasti, koska ne päätökset, jotka on tehty, ovat olleet niin pitkälle meneviä ja niin vaikeita, ja se ei ole koskaan hyvä asia, kun hallituksesta lähtee puolueita kesken.

Mitä me teemme lisää? Me käännämme jokaisen kiven, me haemme lisätoimenpiteitä, joilla voidaan panostaa sekä työllisyyteen että kasvuun, mutta ei tässä kannata mitään poppaskonsteja odottaa ja luulla, että tämä hallitus tai seuraavakaan hallitus saa vielä heti Suomen nousuun. Tämä tulee vaatimaan pitkäaikaista työtä, tämä tulee vaatimaan uurastusta, ja tämä tulee vaatimaan meiltä kaikilta uhrauksia, aivan jokaiselta. Kun me menemme tässä kohti vaaleja, niin ei kannata oikeastaan kenenkään luvata kenellekään mitään, mitään muuta kuin tämän vaikean tilanteen jatkoa ja sitä, että me nousemme tästä vain ja ainoastaan talkoohengellä. Enpä usko, että edustaja Sipilä oikeasti sanoi, että hän haluaisi kaapia 10 000 työpaikkaa pois julkiselta sektorilta, mutta... (Paavo Arhinmäki: Kymmeniätuhansia!) — 10 000 työpaikkaa. Ei hän näin ole sanonut, eikä kukaan sitä varmaankaan halua.

Mitä ollaan tämän hallituskauden aikana tehty? 6,5 miljardin euron sopeutukset, budjetti kaksi vuotta peräkkäin pienempi kuin edellinen, velkaantuminen taitetaan 2017, sote viedään maaliin.

Edustaja Sipilä, te kysyitte, olemmeko sitoutuneet. Totta kai me olemme sitoutuneet ja nimenomaan siihen malliin, josta puheenjohtajat keväällä päättivät. Kyllä tästä ratkaisu löydetään.

Mitä muuta? Olemme lähteneet karsimaan kuntien tehtäviä, joita on liikaa. Olemme pyrkineet pidentämään työuria. Olemme pyrkineet parantamaan investointeja eri infrahankkeitten kautta. Olemme pureutuneet normeihin ja sääntelyihin, katsomaan, mitä niille voidaan tehdä. Olemme saaneet aikaan telakkaratkaisun. Olemme kääntäneet päätöksen turpeesta ja hakkeesta. Olemme panostaneet lupamenettelyihin. Eli aivan jokainen kivi käännetään.

Se, mikä on valitettavaa, on se — ja sanon tämän ihan suoraan pääministerinä — että valitettavasti tällä hetkellä luodaan kuvaa siitä, että hallitus ei ole tehnyt mitään eikä kykene tekemään mitään. Kuten te hyvin tiedätte, täällä yritetään nyt työntää läpi 200 lakialoitetta plus budjetti plus rakennepoliittinen ohjelma. Kaikki tehdään, jotta Suomi saadaan uudelleen nousuun, jotta me pelastamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Se tulee vielä kestämään vuosia. Me olemme jokainen siitä vastuussa, ja se ratkaisu syntyy vain ja ainoastaan yhdessä.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkoitushan on, että me välikysymyksen takia kysymme ja te vastaatte eikä päinvastoin. Miten Suomen mollivoittoinen talous saadaan kuntoon, siitä se lähtee. Kaikki olemme sitä mieltä, että me tarvitsemme työtä ja viennin lisäämistä.

Mutta kysyisin nyt: mitenkä suhtaudutte valtiosihteeri Sailaksen esittämään työeläkemaksujen väliaikaiseen laskemiseen? Sanotte varmaan, että se vie varoja, mutta tällä ehkä saadaan sitä kilpailukykyä. Tämä on yksi asia. No sitten, joko myönnätte, oliko tämä yhteisövero oikean suuntainen? Saatiinko sillä uusia työpaikkoja? Uskon, että kävi toisinpäin. Ja mitä kunnan tehtäviä on karsittu? Minä en oikeastaan tiedä. Voisitteko mainita muutamia? Minun mielestäni ainakin on kotihoidon tuen puolitus lisätty ja sitten kunnille tulee uusia ja uusia näitä työmarkkinajuttuvelvoitteita. Nämä minä tiedän, että velvoitteita on tullut. Jos me saisimme sitä työtä, niin kyllä me varmaan silloin saisimme sitä inhimillisyyttä ja välittäisimme toisistamme, (Puhemies koputtaa) niin lapsista, aikuisista, vanhuksista kuin eläkeläisistä...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Jaaha! Arvoisa edustaja, aika taitaa olla täynnä.

Puhuja:

Mutta näihin haluaisin vastauksia.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun pääministeri puhuu eduskunnassa ja on vielä suora televisiolähetys, on äärimmäisen tärkeää, että kaikki voimme luottaa siihen, että se, mitä sanotaan, on ihan tasan tarkkaan totta. Kuusi vuotta peräkkäin alaspäin — eihän niin, pääministeri, ole tapahtunut, vaan 2010 ja 2011 saatiin Suomen talous nousuun, mutta sen jälkeen neljä vuotta, sataan vuoteen ensimmäisen kerran, neljäs vuosi peräkkäin alkaa talouden supistumisen kautta. Sitä ei ole ennen tapahtunut.

Toinen esimerkki: Toisen kerran suorassa lähetyksessä ja täällä salissa te kerrotte, että Suomi on lisäämässä innovaatiorahoitusta. Kerrotte puolitotuuksia, joudun näin sanomaan, kun te täällä puheissanne sanotte, että lisää Tekesin rahaa 60 miljoonalla eurolla. 2011—2015, näiden vuosien aikaan, teidän hallitukset tulevat leikanneeksi Tekesin avustusmuotoista rahaa 127 miljoonaa euroa ja lisää lainamuotoista, joka on paljon epäedullisempaa, on 64 miljoonalla eurolla. (Puhemies koputtaa) Kuka voi sanoa, että tämä on innovaatiorahoituksen lisäystä? (Puhemies: Aika on täynnä!) Arvoisa pääministeri, kertokaa, mitä tarkoitatte puheillanne.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että siirryttäisiin keskustelussa hiukan enemmän niihin ratkaisuihin ja siihen, miten Suomi nostetaan tästä vaikeasta tilanteesta. Valtiovarainministeri esimerkiksi on tuonut esille näitä globaaleja megatrendejä, Aasian talouden nousua, uusia haasteita, jotka tulevat digitalisaation ja energiamurroksen myötä, mutta ne ovat myös mahdollisuuksia.

Minä toivoisin, että Suomessa eri puolueet eivät keskittyisi riitelemään siitä, kumpaa halutaan kasvattaa ja kumpaa halutaan supistaa, julkista vai yksityistä sektoria. Julkisen sektorin supistaminen ei tuo Suomeen yhtään talouskasvua. Se ei voi olla mikään tavoite. Sen sijaan julkisen sektorin modernisoinnilla voidaan edistää myös yksityisen sektorin kysyntää. Ohjataan julkisia hankintoja yhä enemmän kotimaiseen cleantechiin ja biotalouteen, tehdään iso energiarahasto, edistetään sähkön