Täysistunnon pöytäkirja 120/2013 vp

PTK 120/2013 vp

120. KESKIVIIKKONA 27. MARRASKUUTA 2013 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

 

Esko Kiviranta  /kesk:

Arvoisa puhemies! Esittelen nyt lyhyesti valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyvän keskustan vastalauseen numero 2.

Suomi on siirtymässä kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa. Suomi iskee korville kotimaista työtä ja omavaraista energiaa. Puun ja turpeen vero- ja tukikohtelu on täysin nurinkurinen ja väärä. Kivihiilen kulutus on kasvanut vuoden 2013 aikana hurjat 47 prosenttia.

Keskusta pitää välttämättömänä, että vuoden 2013 alusta voimassa olleet turpeen verotuksen kiristämisratkaisut ja puun syöttötariffin eli muuttuvahintaisen tuotantotuen ehdot palautetaan lainmuutosta edeltäneelle tasolle. Muutos vähentäisi valtion verotulokertymää noin 50 miljoonaa euroa. Keskusta rahoittaisi turpeen veron kevennyksen ja puun syöttötariffin korottamisen osin kiristämällä puolestaan kivihiilen veroa. Parantamalla kotimaisten vaihtoehtojen kilpailukykyä ja heikentämällä samanaikaisesti maailmalta tuotavan kivihiilen kilpailukykyä voidaan saavuttaa toivottu lopputulos, jossa kotimainen energiantuotanto ohittaa kilpailukyvyltään kivihiilen. Näin toimimalla parannetaan sekä vaihtotasetta että kotimaista työllisyyttä.

Kivihiilen verotaso on parhaillaan 132 euroa 71 senttiä per tonni sisältäen huoltovarmuusmaksun. Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan kivihiilen kulutus vuonna 2012 oli 3 554 000 tonnia. Mikäli kivihiilen kulutus olisi vuonna 2014 samalla tasolla kuin se oli vuonna 2012, saavutettaisiin noin 25 miljoonan euron lisäverokertymä, kun kivihiilen vero nostettaisiin tasolle 139,7 euroa tonnia kohden. Tällä kivihiilen veronkiristyksellä voitaisiin rahoittaa noin puolet äsken esitetystä muutoksesta turpeen verotukseen ja puun syöttötariffiin.

Teen lakiehdotukseen 2 muutosehdotuksen, joka sisältää hallituksen esityksestä poikkeavat verotaulukon 1 ja verotaulukon 2.

Arvoisa puhemies! Keskusta ei pidä hyväksyttävänä hallituksen esitystä rajoittaa maatalouden polttoaineiden valmisteveron palautusta energiasisältöveroon. Toteutuessaan tämä esitys tulisi lisäämään maatalouden verorasitusta arviolta 3 miljoonalla eurolla. Kataisen hallitus on politiikallaan muutoinkin ajanut maa- ja metsätalouden ahdinkoon. Tämä olisi jälleen yksi konkreettinen toimenpide, jolla Kataisen hallitus on toimikautensa aikana heikentänyt maatalouden harjoittajan asemaa Suomessa.

Teen lakiehdotukseen 3 pykälämuutoksen, joka sisältyy vastalauseeseen, 4 §. Se tarkoittaa sitä, että kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn, biopolttoöljyn, kaikkien näiden maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautus pidettäisiin nykyisellään.

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös korottaa nestemäisten polttoaineiden verotusta dieselöljyn osalta 2,71 senttiä litralta tulee tarkoittamaan kuorma-autoa kohden laskettuna noin 1 000 euron vuotuista lisäkustannusta 100 000 kilometrin ajosuoritteella. Kokonaisuudessaan hallituksen esitys lisää maanteiden tavaraliikenteen kustannuksia lähes 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituksen on syytä ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja aloittaa polttoaineveron palautusjärjestelmän valmistelu. Polttoaineveron palautusjärjestelmä tulee saattaa pikaisesti eduskunnan käsiteltäväksi. EU-säädösten estämättä olisi Suomella mahdollisuus ottaa käyttöön palautusjärjestelmä, joka olisi suuruudeltaan noin 5 senttiä litralta. Polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla olisi näin ollen mahdollisuus alentaa suomalaisten yritysten kuljetuskustannuksia kokonaisuudessaan noin 50 miljoonalla eurolla.

Teen lakiehdotukseen 3 liittyvän lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa raskaan liikenteen polttoaineveron palautusjärjestelmän valmistelun ja tuo sen viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi."

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huoli kivihiilen suosion kasvusta on yhteinen ainakin Suomen Keskustalle ja vihreille, todennäköisesti koko tässä salissa. Kannattaa toki muistaa, että siellä taustalla on monta tekijää, joista eivät aivan vähäisimpänä kivihiilen markkinahinnan lasku ja päästöoikeuden hinnan lasku EU:n päästökaupassa.

Vihreät julkisti hiljattain kymmenen kohdan toimenpidepaketin, jolla hiilen nousu pystytään taltuttamaan ja kotimaisen metsäenergian kilpailukykyä kasvattamaan. On muitakin vaihtoehtoja kuin edustaja Kivirannan esittämä ajatus turpeen verotuen perumisesta ja metsähakkeen tuen kasvattamisesta. Tässä paketissa me esitimme, että valmisteverotuksen hiilidioksidipainotusta kasvatetaan, jotta saadaan suosittua vähäpäästöisiä polttoaineita, tehdään pieniä muita tarkistuksia ja metsähakkeen tuen porrastusta jatketaan alhaisempiin päästöoikeuksien hintoihin. Tällä pystyttäisiin vastaamaan tähän edustaja Kivirannan esittämään huoleen kivihiilen nousun kasvusta ja lisäämään kotimaisen energian kilpailukykyä.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! On yleisesti tunnettu tosiasia se, mitä edustaja Tynkkynen tuossa sanoi, eli tämä USA:n liuskekaasubuumi on edelleen vähentänyt USA:n kivihiilen kysyntää ja laskenut kivihiilen hintaa ja kivihiilestä on tullut huomattavan kilpailukykyinen polttoaine.

Esittelen tässä kuitenkin lyhyesti nämä meidän tekemämme vastalauseet, joita on näihin kaikkiin kolmeen lakiehdotukseen. Tähän ensimmäiseen lakiehdotukseen teemme sellaisen esityksen, että muuten tämä taulukko on nykyisen mukainen, voimassa oleva, mutta lisättynä hallituksen esityksestä löytyvät etanolidieselkohdat, joita on kolme kappaletta. Toiseen taulukkoon teemme sähkön osalta pieniä muutoksia sekä kolmanteen lakiehdotukseen 4 §:ään teemme tähän sähkön palautukseen muutoksen myöskin.

Eipä minulla muuta. Kaikki ovat pykäläkohtaisia muutosesityksiä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Huomautan, että perinne on ollut se, että jos on varsinaisia ehdotuksia tehtävänä, tehdään ne sitten virallisen puheenvuoron kautta, ja vastauspuheenvuoro on debattia aiheesta.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuli tässä mieleeni, kun edustaja Kiviranta piti puheenvuoroa ja puhui tästä maatalouden tuposta eli energiaveron palautuksesta, joka oli viimeinen niin sanottu maatalouden tuporatkaisu, joka tehtiin, ja nyt sitten sitä ratkaisua ollaan valitettavasti romuttamassa, että tämä 3 miljoonaa euroa, jolla maatalouden verorasitus tätä kautta kovenee, on oiva esimerkki siitä, miten montaa eri kautta viljelijäväestöä tämä hallitus tällä hetkellä rasittaa. 141-ratkaisusopimuksen myötä, joka viime viikolla tehtiin, 2015 meillä on 40 miljoonaa euroa vähemmän tukia käytössä, tämäkin lisättynä tähän 3 miljoonaan.

Itse olisin peräänkuuluttanut sitä — tiedän, että tuottajajärjestö on vaatinut, että heillekin tehdään tulopoliittinen ratkaisu, mutta käsittääkseni toistaiseksi ei ole tehty mitään — että tässä olisi ollut oiva keino tämä 3 miljoonaa euroa jättää perimättä ja tulla silläkin tavalla tuottajia vastaan. Tämä on perua sieltä vuosilta 2008—2009, ja tähän on hankittu jopa valtiontukisäännösten mukainen EU-komission hyväksyntä. On sääli, että se nyt romutetaan.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on tietty näkemysero vihreitten kanssa tästä suhtautumisesta turpeeseen. Keskusta näkee, että turve on tärkeä kansallinen kotimainen polttoaine, jota tarvitaan myöskin puun polttamisessa seospolttoaineena, ja sen takia ne ratkaisut, mitä hallitus on tehnyt turpeen aseman heikentämiseksi, ovat olleet Suomen kansantalouden kannalta vahingollisia päätöksiä. Tässä mielessä tämä keskustan esitys, jossa peruttaisiin se verotuksen kiristäminen, mikä turpeelle on tehty, on oikea myöskin tässä markkinatilanteessa.

Haluan huomauttaa, että turvetta käytetään hyvin laajasti Suomessa, eri puolilla Suomea, ja noin miljoona suomalaista saa lämpönsä turpeen kautta joko kokonaan tai osittain. Eli kyse on paitsi maakuntien kannalta tärkeästä polttoaineesta myöskin koko Suomen kannalta tärkeästä polttoaineesta, ja vaihtotasekysymyksenkin osalta olisi aivan välttämätöntä parantaa turpeen asemaa suhteessa kivihiileen paljon nykyistä paremmin.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat tässä asiassa keskustan kanssa samoilla linjoilla. Nimenomaan puolustamme turpeen käyttöä tehokkaana kotimaisena polttoaineena. On syytä muistaa se, että turve on puun polttamisen täydentävä muoto ja näin myös osana huoltovarmuutta.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka en itse turvealueelta olekaan, niin haluan kyllä hivenen sitä minäkin olla puolustamassa. Myös maan vaihtotaseen kannalta on tärkeää, että suositaan kotimaisia energiamuotoja. Tällä hetkellä meidän taloutemme on kuralla, ja jos käyttäisimme enemmän kotimaisia energiamuotoja, niin tilanne tasapainottuisi tässä suhteessa terveempään suuntaan.

Nykyaikainen turvetuotanto ja sen energiakäyttö on verrattomasti mainettaan parempaa, ei toki ongelmatonta, mutta selvästi mainettaan parempaa ja joka tapauksessa kivihiiltä parempaa. Juuri tähän kivihiilen käytön voimakkaaseen nousuun, mikä on tapahtunut tässä lyhyessä ajassa maailmanmarkkinatilanteen johdosta, nyt tarvittaisiin voimakas ja nopea puuttuminen siihen tapaan kuin edustaja Kiviranta puheenvuorossaan esitti, ja näitä esityksiä haluan olla tukemassa.

Myös puun energiakäyttö sisältää edelleen mainioita mahdollisuuksia koko kansantaloudelle. Puu on uusiutuva, työllistävä, ympäristön kannalta kestävä, vahvasti kotimainen energiamuoto, tuotantomuoto, ja sitä ei pidä unohtaa eikä sivuuttaa.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä Kaikkosen tuoma kansantalouden näkökulma on tässä tilanteessa hyvin ratkaiseva, kun hallitus koko ajan joutuu ottamaan uutta velkaa elinmenojen kustantamiseen. Se, että käytettäisiin turvetta, tuo työtä. Myöskin valtion vaihtotasetta parantaa kotimainen energia, ei aiheuta ulkomaan velkaa. Siinä mielessä perussuomalaiset ovat keskustan kanssa turpeen puolesta.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minunkin on todettava, että turve on kivihiileen verrattuna erittäin hyvä ja työllistävä, ennen kaikkea Suomessa työllistävä. Meillä on myös turpeennostokoneita valmistavia yrityksiä Suomessa, ja sekin luo uutta työllisyyttä, että kyllä tämä turpeen kohta on nyt mennyt pikkuiseen huonolle mallille, ja toivoisin, että tässä nyt käännetään otetta. Muistaakseni myös ministeri Niinistö on jossakin yhteydessä todennut, että turpeennostoa ei estetä, ja toivon, että hän toimii (Eduskunnasta: Mitä tekee hallitus?) tämän turpeennoston hyväksi.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Oliko edustaja Pirttilahdella puheenvuoropyyntö? — Olkaa hyvä.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Tämä kotimaisuusaste on tällä hetkellä kokonaisenergiasta vain 30 prosenttia, ja EU:ssa se on tällä hetkellä 50 prosentin luokkaa, niin että tässä on erittäin tärkeää, että me nostamme oman kotimaisen niin turpeen kuin puuenergiankin osuutta välittömillä toimenpiteillä.

Tämä hallituksen suunta lähteä turvetta kovemmin verottamaan tässä vaiheessa on ihan väärä. Yhtä lailla näen, että turpeen saatavuutta on haitannut myös luvitus. Tämäkin on yhtä lailla hallituksen asia, millä tavalla luvitusta lisätään, millä tavalla turvetta saadaan enemmän liikkeelle. Turpeen hinta on noussut suurin piirtein 37 prosenttia, ja kivihiiltä tuodaan lisää 47 prosenttia. Eli hyvin kivihiilenmustaa politiikkaa.

Oikeastaan edustaja Tynkkyselle vielä, että jos me nyt vain jäämme odottelemaan, että päästöhinta nousisi, niin kyllähän tässä kurki kuolee ennen kuin suo sulaa.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän täysin sen, että hallituspuolueiden edustajia, etenkin vihreitä, on alkanut tympimään hallituksen kivihiilenmusta politiikka, jolla kivihiilen kilpailukykyä on koko ajan verotuksen kautta hyödytetty ja parannettu. Meillä on metsissä puuta, soilla turvetta, jota pystymme hyödyntämään. Se työllistää, se parantaa meidän huoltovarmuutta ja vaihtotasetta. Tällä hetkellä hyödynnämme alle prosentin turpeesta, jota voisimme ottaa tuolta soilta. Niihin ajatuksiin nähden kotimainen, parempi polttoaine turve olisi parempaa politiikkaa turvata kuin se, että rahtaamme kivihiiltä kaukaa ulkomailta.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pirttilahdelle: Emme esitä, että jäädään odottelemaan, vaan päinvastoin olemme esittäneet kymmenen kohdan toimenpidepaketin, jolla voidaan välittömästi puuttua kivihiilen suosion huolestuttavaan kasvuun, ja toivomme sille tietysti tukea myös Suomen keskustan suunnalta.

Oma puheenvuoroni tähtäsi lähinnä siihen, että kun edustaja Kiviranta esitti yhden mallin puuttua kivihiilen käytön kasvuun, niin on myös muita malleja, ja näistä eri malleista täällä olisi varmaankin hyvä keskustella. On myös tapoja puuttua kivihiilen suosion kasvuun ilman, että heikennetään meidän veropohjaa ja kasvatetaan valtion menoja siinä määrin kuin mitä tämä edustaja Kivirannan ehdotus merkitsisi.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tuon täytyy olla tavoite, että kivihiilestä päästään eroon ja mahdollisimman paljon uusiutuviin polttoaineisiin. Uusiutuvaa on tässä erityisesti puu, mutta koska puuta yleensä energiantuotannossa käytetään yhdessä turpeen kanssa — jonkunlainen turveseos siihen rinnalle tarvitaan — niin juuri sen takia hallituksen toimet ovat kotimaisen energian kustannuksia lisänneet ja puolestaan helpottaneet kivihiilen tuloa Suomen markkinoille.

Tynkkysen kanssa olemme varmasti samaa mieltä siitä, että niitä keinoja täytyy löytyä. Me olemme esittäneet keinoja, te olette esittäneet joitain muita keinoja, mutta valitettavasti hallitus ei käytä edes teidän keinojanne. Hallitus seisoo keinottomana, ja hiilenpoltto vain lisääntyy. Voisimme yhdessä miettiä keinot, mitä myös pantaisiin täytäntöön, jotta tuo suuntaus saadaan poikki.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä aikoihin on eletty, että kotimaista energiaa suistetaan sillä lailla, että vasemmisto, tai itseään vasemmistoksi kutsuva linja, on hallituksessa. Hiilenmustaa politiikkaa, koksia kattilaan, tuontienergiaa sen sijasta, että kotimaista turvetta ja puuta.

Pelkästään puuta ei saada niin paljon, että se korvaa turvetta. Sitä ei yksinkertaisesti saada niin paljon. Sen takia tarvitaan sekä turvetta että puuta puolustamaan suomalaista työtä ja yrittämistä, turveyrittäjiä, turvetyöntekijöitä, metsätyöntekijöitä.

Tämä on aivan järjenvastaista, että hiilenmustaa politiikkaa harrastetaan Suomessa. Kauppatase menee epätasapainoon, ja tuontikoksi palaa kattilassa. Eihän tähän pysty mikään muu kuin nykyinen hallitus.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, on varmaankin aika laajalti tässä salissa jaettu näkemys, että kotimaista uusiutuvaa energiaa pitää edistää. Ihan on ehkä kuitenkin hyvä muistuttaa siitä, että Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan uusiutuvan energian osuus Suomen energian loppukulutuksesta on noussut 37 prosenttiin eli olemme vain prosenttiyksikön päässä vuodelle 2020 asetetusta tavoitteesta. Sinänsä ongelma ei ole niinkään se, että uusiutuvaa energiaa tässä maassa käytettäisiin vähän vaan että siinä rinnalla kivihiilen osuus on kasvanut niin huolestuttavalla tavalla.

Pidin myös erittäin rohkaisevana edustaja Soinin puheenvuoroa siltä osin kuin hän puolusti painokkaasti kotimaista energiaa. Minäkään en halua, että Suomessa energiantarvetta tyydytetään esimerkiksi venäläisellä ydinvoimalla tai venäläisellä uraanilla. Kyllä meidän pitää satsata nimenomaan kotimaiseen uusiutuvaan energiaan.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikassa täällä on monta realiteettia otettava huomioon, ja yksi on turpeen korvaaminen jollain muulla, ja silloin kun se ei onnistu muulla kuin kivihiilellä, niin se on hallitusohjelmassa jo linjattu, että näin ei pidä käydä. Sen takia hallituksella on vielä yksi tärkeä neuvottelupaikka, joka koskee ympäristönsuojelulain määritelmää, miten turvetta voidaan sen jälkeen käyttää. Itse pidän tärkeinä molempia kirjauksia, että me pystymme ilmastopolitiikan mukaan vähentämään päästöjä mutta myös niin, ettei turvetta korvata kivihiilellä, ja sen takia tämä neuvottelu täytyy hallituksessa myös tarkasti tuolta osin käydä. Meillä on pohjana kuitenkin turvesoiden luokittelu, jossa jo ollaan löydetty yhteisymmärrystä, miltä soilta turvetta kannattaa ottaa niin, että ympäristövaikutukset ovat vähäisimpiä.

Tiedän: moni kunnallinen laitos tällä hetkellä potee kallista saatavuutta, ja hallituskaan ei valitettavasti voi vaikuttaa kesien sateisuuteen, joka myös on osaltaan hankaloittanut turpeen käyttöä siellä, missä sitä on pakko puun rinnalla käyttää.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Nähdäkseni meillä on kolme ongelmaa: meillä on luvitukseen liittyvät ongelmat, tukipolitiikkaan liittyvät ongelmat sekä tähän kivihiilen yleiseen hintaan liittyvät ongelmat. Tälle viimeiselle ongelmalle me emme voi kyllä yhtään mitään, mutta jos me palauttaisimme tuet edes vuoden 2012 tasolle, me saisimme 850 henkilötyövuotta lisää, vaihtotaseeseen saataisiin 50 miljoonaa plussaa sekä hiilidioksidipäästöt tipahtaisivat 1,5 miljoonaa tonnia. Tämä on konsulttiyhtiön laskelmaa.

Sitten tämä luvitusongelma: mehän emme saa tuotantoon sopivia uusia suoalueita käyttöön, koska se estetään hankaloittamalla tätä luvitusta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Eestilä, Tiilikainen ja Rossi, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Kumpula-Natri toi täällä hyvin esille, että meillä on pari huonoa kesää ollut turpeen saatavuuden suhteen, ja se on se suurin ongelma, että kun sitä ei ole ollut saatavilla, niin jollakin tavalla tämä lämmöntuotanto ja sähköntuotanto yhteispainelaitoksissa on pitänyt turvata, ja yksi ainoa ratkaisu siihen on tilapäisesti ollut kivihiilen tuonti. Totta kai nämä energiayhtiöt sitten miettivät myös kaukolämmön hintaa ja sähkön hintaa, ja sen takia kun kivihiilen hinta on laskenut alas, alle 60 euroa per tonni, niin se on ollut kilpailukykyinen, mutta se voidaan kyllä kiertää ja suosia kotimaista turvetta. Nyt kun meillä on valtakunnalliset tavoitteet 2020:een mennessä, että me nostamme metsähakkeen käytön 13,5 miljoonaan kuutioon, niin se sisältää tietynnäköisen uhkan, onko tämä realistinen lähtökohta korvata turvetta. Minun mielestäni monet suuret kaupungit ovat investoineet kalliilla ja investointisuoja pitää heilläkin olla, ja se on 20—30 vuotta, joten turvetta ei mitenkään voida taklata suomalaisesta energiapolitiikasta pois.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen viittasi siihen, että tuo uusiutuvan energian tavoite, 38 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta, lähenee. Se on hyvä, että se lähenee. Valitettavasti se ei ole lähentynyt sen takia, että uusiutuvan käyttö olisi niin voimakkaasti nopeutunut, vaan pikemminkin sen takia, että tuo kokonaisenergiankulutus on taittunut. Jos energian kokonaiskulutuksen kasvu on pysyvästi taittunut, niin oikea liike silloin on korottaa tavoitteita. Keskusta onkin esittänyt, että vuodelle 2030 meidän ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita pitää tiukentaa siten, että päästöjä alennettaisiin 50 prosentilla, uusiutuvan osuus nostettaisiin 50 prosenttiin ja samalla myös energian kotimaisuusaste paranisi 50 prosenttiin. Perusteena on vahvasti ilmastopolitiikka ja kotimainen työ ja talous.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näyttää olevan niin, että aina keskustan ollessa mukana hallituksessa panostetaan nimenomaan kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin.

Herra puhemies! Kuten ryhmämme johtaja edustaja Tiilikainen tuossa juuri totesi, nuo tavoitteet, joita hän luetteli, ovat koko kansakunnan kannalta tärkeitä. Korvaamme tuontia, pystymme saamaan päästöjä vähemmälle ja ennen kaikkea luomme myös kotimaista työtä. Hallituksen synniksi en laske sitä, että on ollut sateiden johdosta muutamia huonoja turvekesiä, jotka ovat vaikeuttaneet ilman muuta turpeennostoa, mutta kyllä hallituksen synniksi on laskettava ne luvitusongelmat, joita on olemassa turvesoiden kohdalla, sekä myös sitten tietystikin veroratkaisut.

Kyllä, herra puhemies, täytyy sanoa, että on ikävä katsella Kuopiossakin suuria hiilikasoja, jotka on Keski-Venäjältä rahdattu sinne paikan päälle. Ei se voi olla oikein. Se kertoo kyllä silloin siitä hallituksen hiilenmustasta politiikasta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vielä edustaja Kivelä — jaa, edustaja Kivelä taisi ehtiä lähteä jo. Sitten mennään puhujalistaan.

Ville  Vähämäki  /ps:

Kunnioitettu puhemies! Teen nämä vastalauseen 1 mukaiset pykälämuutosesitykset. Eipä muuta.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Kannatan edustaja Vähämäen tekemää esitystä.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivirannan esityksiä, jotka perustuvat keskustan vastalauseeseen. Tuossa esittelyssä edustaja Kiviranta esitteli ne hyvin perusteellisesti, ja toivon, että nämä esitykset johtaisivat myönteisiin tuloksiin.

Ensinnäkin turpeen osalta pitää vielä sanoa se, että meillä tällä hetkellä poistuu turvesoita enemmän käytöstä vuosittain kuin mitä uusia otetaan käyttöön. Tämä kertoo juuri siitä lupaprosessin hitaudesta ja mutkista, joita on tulossa. Sopii toivoa, että edustaja Kumpula-Natrin esitys siitä, että hallituksessa vielä ympäristönsuojelulain yhteydessä katsottaisiin tätä lakiesitystä niin, että se ei entisestään toisi estettä uusien turvesoitten käyttöönottoon. Tämä on tärkeä asia, ja me tulemme keskustassa seuraamaan sitä.

Puun aseman parantaminen on myöskin tärkeää.

Sitten kolmas esitys koski maatalouden energiaverotusta ja hallituksen kaavailuja sen kiristämiseksi. Se on kyllä täysin päinvastainen toimenpide kuin mitä tässä kannattavuustilanteessa tarvitaan. Se on myöskin vastoin niitä aikanaan valtion ja tuottajajärjestöjen kanssa sovittuja pelisääntöjä ja periaatteita.

Erinomaisen hyvä on myös neljäs esitys, jossa kiinnitetään huomiota raskaan liikenteen polttoaineverotukseen ja tavallaan siihen kustannustekijään, joka heikentää myös suomalaisen teollisuudenkin kilpailukykyä. Nythän kaikki ne toimenpiteet, joilla meidän oman teollisuutemme kilpailukykyä heikennetään, pitäisi jättää toteuttamatta. Päinvastoin pitäisi löytää aina vain uusia keinoja, millä suomalainen teollisuus pärjäisi paremmin, saisimme vientiä lisää ja sitä kautta parempaa työllisyyttä ja verotuloja, mikä ylläpitäisi sitten tätä hyvinvointiyhteiskunnan tärkeää perustaa, joka on riippuvainen siitä, miten kansantaloudella menee ja miten me pärjäämme markkinoilla.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin tosiaan huomiota vielä näihin muihinkin tapoihin, joilla on käytännössä jarrutettu turpeen käyttöä viime vuosina. Edustaja Rantakangas viitasi myös niihin. Esimerkiksi lupaprosessit ovat kohtuuttoman hitaita, ja tuntuu siltä, että luvittajia on ohjeistettukin toimimaan siihen suuntaan, että uusia alueita ei käytännössä saada käyttöön. Tämä lienee poliittinen linjaus taus- talla.

Tosiaan sen mukaan, mitä huhuja on kuulunut tuosta uudesta ympäristönsuojelulaista myöskin, niin sekin sisältänee elementtejä, jotka entisestään vaikeuttavat turpeen energiakäyttöä. Katsotaan, kun saadaan se talon käsittelyyn, onko näin. Kenties hallituspuolueet voisivat vielä kertaalleen katsoa, onko mielekästä tuoda sellainen esitys sitten eduskuntaan.

Turve kärsii vanhasta maineestaan, ja varmasti turvetta on väärinkin käytetty ja järviä pilattu turpeella historiassa, en sitä halua ollenkaan vähätellä, mutta nykyaikainen, ympäristökriteerit täyttävä tuotanto on aivan kelvollista. Meillä on noin 800 miljardin euron kansallisomaisuus käytännössä tuossa turpeessa kiinni, elikkä aivan pieni omaisuus meillä ei siinä kansakuntanakaan ole. Voimme valita, käytämmekö me siitä jonkun verran vai jätämmekö maahan. Itse kukin voi pohtia, mikä tässä on kansantalouden kannalta järkevä vaihtoehto.

Ympäristö- ja ilmapäästöjä siinä on, se on myönnettävä, mutta kun verrataan kivihiileen, mitä kovasti käytetään, niin turve kestää kyllä vertailun. Nimenomaan kivihiilen käyttöä pitäisi nyt välittömästi ajaa alas, ja perään kyllä hallitukselta välittömiä toimenpiteitä sen asian suhteen. Suomi voisi juuri tässä kivihiilen käytön vähentämisessä olla myös kansainvälisellä tasolla edistyksellinen.

Valitettavasti tuolla Varsovan YK-kokouksessa viime viikolla ei juurikaan edistytty tällä saralla. Maailma tupruttelee kivihiiltä ja Suomi siinä joukossa valitettavasti mukana.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on harvaan asuttu pitkien etäisyyksien maa. Elinkeinoa ja yrittäjyyttä pitäisi pystyä harjoittamaan ympäri Suomen. Liikenne ja logistiikka parhaimmillaan, kun se on hyvin hoidettu ja hyvässä kunnossa, tuo kilpailukykyä ja osaamista ympäri Suomen. Nyt kun hallitus on esittänyt, että polttoaineen verotusta dieselöljyn osalta korotetaan 2,71 sentillä litralta, se tekee sen, että maanteiden tavaraliikenteen kustannukset lähtevät nousuun. On arvioitu näitten kustannuksien olevan 30 miljoonaa euroa vuodessa, siis lisäkustannuksia. Haluammeko me edelleenkin, että liikenteestä ja logistiikasta emme saisi sitä kilpailuvalttia, joka meille kuuluu? Keskusta on esittänyt, että raskas liikenne tarvitsee nyt tähän aikaan polttoaineveron palautusjärjestelmän. Euroopan unioni ja komissiokaan eivät sitä estä, lainsäädännöllisesti me voimme sen toteuttaa. Suuruudeltaan se voisi olla 5 senttiä litralta.

Raskaan liikenteen tienkäyttömaksujen käyttöön ottamista pitäisi myöskin harkita. Me tarvitsemme tietysti uusia tuloja ja tulonlähteitä, ja kitkeäksemme myöskin harmaata taloutta tuo tienkäyttömaksujen käyttöönotto olisi paikallaan. Olemme puhuneet näistä vinjet-järjestelmistä, joissa suomalaisille, kotimaisille kuljettajille emme tietenkään taas raskauttavia kuluja haluaisi laittaa, vaan ne voitaisiin korvata polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla — myöskin tämä tienkäyttömaksujen käyttöönotto — muiden kuin suomalaisten osalta.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana olevat lakiehdotukset lyövät päähän talouskasvua ja vaikeuttavat suomalaisen työn edellytyksiä. Nämä kaikki esitykset vaikuttavat siihen suuntaan.

Ensin haluan todeta tästä dieselpolttoaineen veron kiristymisestä. Se vaikeuttaa suomalaisen kuljetusyrittäjän kilpailutilannetta suhteessa muualta tulevien kuljetusalan yrittäjien kilpailutilanteeseen. Tilanteessa, jossa meidän pitäisi tehdä ihan päinvastaisia ratkaisuja, joilla yrittäisimme löytää tasavertaisempaa asemaa suomalaiselle kuljetuslogistiikalle, tänne tulee muualta halvemman polttoaineen omaavaa kalustoa, ja kun me tässä tilanteessa nyt nostamme veroa, niin tämän seurauksena me edelleen vaikeutamme tilannetta.

Täällä puhuttiin hyvin lämpimästi metsähakkeesta ja puusta. Myös tämä kevyen polttoöljyn hinnankorotus vaikuttaa siihen, että puun keruussa ja korjuussa kustannukset nousevat ja siellä viimeisessä käyttöpaikassa, lämpölaitoksessa, nämä kustannukset kertaantuvat moneen kertaan, ja edelleen puun käyttö lämmöntuotannossa ja sähköntuotannossa vaikeutuu. Tällä tulee olemaan hyvin merkittävä kerrannaisvaikutus.

Kun Euroopan unionissa syntyi tämä maatalousratkaisu, niin meidän olisi pitänyt löytää tietynlaisia kompensaatiomahdollisuuksia, joilla olisimme voineet mahdollistaa suomalaisen elintarviketalouden kilpailukykyä suhteessa muihin sisämarkkinamaihin. Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti tupon syntymisen jälkeen hallitukselle 7 miljoonan euron lisäystä kansalliseen tukeen kompensaationa, että maatalousyrittäjät olisivat olleet samassa asemassa kuin muut työntekijät. Hallitus kuitenkaan tähän ei suostunut. Nyt olemme lisäämässä näitä kustannuksia tällä 3 miljoonalla eurolla.

Tuntuu aika vaikealta tilanteelta, kun meidän pitäisi puolustaa suomalaista työtä, suomalaista tuotantoa, mutta jatkuvasti täällä tässä salissa joudumme tekemään päinvastaisia esityksiä. Siksi kannatan edustaja Kivirannan tekemiä ehdotuksia.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Totean aluksi, että vihreän puolueen eli vihreiden sekä energiapolitiikka että petopolitiikka on ajautunut tiensä päähän. Ei tällä tavalla, mitä vihreät ajavat energiapolitiikkaa, Suomi nouse.

Meillä tuolla Itä- ja Pohjois-Suomessa on sekä turvevaroja että energiapuuvaroja yltäkyllin, ja hallituksen tehtävä ja jopa velvollisuus on hoitaa asioita niin, että sekä turvetta että energiapuuta saadaan riittävästi käyttöön. Se myöskin työllistää siellä ihmisiä. Siellä tarvitaan työtä ja leipää. Tässä on eräs sektori, tämä energiasektori, josta tätä työtä ja leipää muun muassa Kainuun työttömille ihmisille saadaan. Siellä halutaan tehdä töitä, mutta kun ei ole työtilaisuuksia. Tässä olisi erinomaisen hyvä: kotimainen energia, saasteeton energia. Siis kainuulaisille työtä ja leipää.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Asia kiinnostaa minuakin sen takia, että toimin Keravan Energian hallituksen puheenjohtajana ja käytämme oikeastaan kaikkia täällä esiin tulleita polttoaineita siinä suhteessa kuin yhtiön kannalta on järkevää ja mahdollista.

Pitkään olen ihmetellyt, että edelleen se klassinen lause "alussa oli suo, Jussi ja kuokka" noin kuvaannollisesti vallitsee tässä tuotantoprosessissa. Se, että suota voidaan ottaa talteen kesäisin, johtuu siitä, että teknologia lähtee tietyn paksuisen siivun irrottamisesta suon pinnasta ja auringon ja tuulen yhteisvoimalla kesän aikana sitten joku määrä pystytään kuivattamaan, ja riippuen siitä, kuinka sateinen ja tuulinen kesä onkaan, niin tulos on vähän sen mukainen.

Jos tätä prosessia pohtii teollisesta tuotannon näkökulmasta, niin olen ihmetellyt, miksi eivät suomalaiset insinöörit, jotka osaavat tehdä melkeinpä mitä vain metallista, raudasta ja vähän muustakin, ole rakentaneet integraattia, joka rouhii ei 15:tä senttiä vaan kerralla 1,5 metriä, ajaa sen rouheen telan läpi, joka kuivattaa pääosan nesteestä, voi suodattaakin poistuvan nesteen ennen kuin se pääsee vesistöön, pakkaa sen esimerkiksi sentyyppiseen säiliöön, jota käytetään jauheiden kuljetuksessa, alipaineistuttaa tämän säiliön, jolloin hukkatila vähenee aivan olennaisesti ja nollaraja, mistä energiayhtiön kannattaa hankkia tällainen raakajalostettu turve, johonka voitaisiin tietyssä tilanteessa vielä yhdistää puuhake, etääntyisi merkittävästi.

Ei luulisi, että asia olisi kovin monimutkainen. Tekisi mieli sanoa, että se olisi pitänyt jo tehdä, koska Suomen kannalta turpeen käyttöönotto ja puuraaka-aineen, -hakkeen tai muun jätepuun yhdistäminen turpeeseen tekee myös tuotteesta komposiitin, jonka kohdalla voitaisiin käyttää myös eri verotusta. Tällä tavoin turpeen saatavuus voitaisiin myös vakioida, koska satokausi, joka nyt on ehkä pari kolme neljä kuukautta riippuen kesästä, voitaisiin periaatteessa jatkaa ympärivuotiseksi ja yhden turvesuon avoimenaoloaika, joka nyt on useita vuosia, pahimmillaan ehkä kymmenen vuotta, voitaisiin lyhentää murto-osaan, jolloin maisemallinen hoitotoimenpide ja kaikki tämäntapaiset voitaisiin käynnistää melkeinpä välittömästi ja yhteiskunnan kannalta näkymä, maisema, saataisiin myös vastaavasti aikaisemmin palautettua siihen tilaan, mitä ihmiset yleensä ottaen toivovat.

Toivoisin innovaatioita, kun edustajien joukossa on henkilöitä, jotka tuntevat ja tietävät tätä alaa paljon paremmin kuin minä. Edustan tässä paremminkin käyttäjää. Tässä olisi joitain mahdollisuuksia minun mielestäni panna turve kilpailukykyiseksi pelkästään tuotantoprosessia uusimalla, eikä tarvitsisi puuttua niin paljon tähän verotukseen, joka aina siirtyy lämmön ja sähkön hintana asiakkaiden maksettavaksi ja viime kädessä haittaa meidän vientiteollisuutta.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikan pitäisi olla pitkäjänteistä aina, koska investoinnit lasketaan sadoissa miljoonissa eikä ole mitään mieltä tehdä valtavia investointeja, jos politiikka muuttuu muutaman vuoden välein.

Ihan sen verran vain, jos katsomme tulevaisuuteen, mistä asioita pitäisi puhua, niin tärkein energiapoliittinen tekijä on se, että me noudatamme valtioneuvoston periaatepäätöstä, ja se näkyy luvituksessa nopeasti, että me annamme lupia nollan, ykkösen, kakkosen ja ehkä kolmosen luokituksen soille, koska sieltä se ratkaisu tulee, että meillä on sitten turvetuotantoa tulevaisuudessa.

Ympäristöjärjestöjen kanssakin pitäisi tehdä yhteistyötä. Nimittäin nyt on tällä hetkellä käsittelyssä eduskunnassa metsälaki, ja siinä sanotaan, mikäli se hyväksytään siinä muodossa kuin se nyt on tulossa tänne saliin, että kun on vähätuottoisia ojitettuja soita, niin on mahdollista hallitustenvälisen ilmastopaneelin laskelmissa ikään kuin laskea hyväksi se, kun näitä soita ennallistetaan hiilidioksidinäkökulmasta, jolloin se aiheuttaa sen, että me periaatteessa voimme nollataseella ottaa käyttöön uusia turvesoita. Tällä tavalla tätä yhteistyötä pitäisi myös ympäristöjärjestöjen kanssa tehdä eikä aina väittää vastaan.

Sitä minä en tiedä, jos keskusta esittää, että tämä hakkeen tuki nostetaan 18 euroon megawattitunti ja turpeen veroa lasketaan 4,1 eurosta megawattitunti, mitä se todellisuudessa aiheuttaa. Tämä on erittäin mielenkiintoinen keskustelu, ja toivoisin, että seuraavan kerran kun turpeen ja hakkeen käytöstä täällä keskustellaan, niin te tuotte tähän saliin keskusteluun myös realiteetteja, mitä se todellisuudessa aiheuttaa näissä voimalaitoksissa vai onko se kuitenkin toimenpide, joka sinänsä on hyvä mutta ei välttämättä vielä muuta tätä kivihiili—turve—hake-tasapainoa, koska hakkeella tuotetun lauhdetuotannon lisääminen ei ole mikään helppo juttu oikeasti, oikeassa elämässä. Tässä salissa se puheen tasolla tapahtuu helposti, mutta kun mennään tuonne pannun juurelle, niin se on huomattavan paljon vaikeampaa.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Verotuspäätöksiä pitäisi aina miettiä kotimaisen työn ja kilpailukyvyn näkökulmasta ja siitä näkökulmasta, mitä ne tulevat vaikuttamaan. En tiedä, onko näitä energiaveroajatuksia ja -asioita peilattu esimerkiksi siihen, mikä tällä hetkellä Euroopassa on tilanne.

Saksa tukee vahvasti bioenergiaa, niin aurinko- kuin tuulienergiaa, mutta yhtä aikaa Saksan valtio tukee ainakin vuoteen 2018 asti kivihiilen tuotantoa lähes 2 miljardilla eurolla vuosittain, eli se on hyvin kaksinaista. Iso-Britannia tukee voimakkaasti ydinvoiman rakentamista tällä hetkellä. Taisi olla niin, että noin 109 euroa megawattitunnille annetaan kiinteä hinta ja 35 vuotta tästä eteenpäin.

Eli Saksan bioenergiatuen vaikutukset vaikuttavat esimerkiksi meidän sahateollisuuteen ja yhtä lailla meidän elintarviketeollisuuteen, kiertäen. Eli kun saadaan purusta sähköä, niin sitä kautta voidaan alentaa sitten myös puutuotteiden hintoja. Yhtä lailla maataloudessa: kun tuotetaan sianlannasta kaasua, voidaan alentaa sitä kautta tuotantokustannuksia itse sianlihassa. Tämä vaikuttaa meidän, Suomen, markkinoihin.

Sitten otetaan vielä tämä kuljetustukinäkymä. Ruotsi tukee hyvin voimakkaasti kuljetustuella koko pitkää maata, niin että pohjoisessa on myös mahdollista teollisuuden toimia.

Mitä sitten Suomi tekee? Suomi lähtee nostamaan omia verotuksiaan omassa energiassaan ja on sitä kautta sahaamassa omaa oksaansa kyllä vahvasti tässä tilanteessa poikki.

Edustaja Lehti piti erittäin hyvän puheenvuoron tästä, että olisi jo pitänyt tehdä määrättyjä toimenpiteitä, ja olen aivan samaa mieltä. Hallituksen olisi pitänyt jo heti alussa ymmärtää tämä kotimainen kilpailukyky.

Toinen asia, mitä Lehti toi esille, on tämä turpeen märkänosto, mikä on ideana ollutkin. Tätä on testattu Kihniön turvesoilla, ja se on itse asiassa toimiva järjestelmä. Tietenkin hinta ratkaisee tällä hetkellä. On halvempaa levittää se suo auki ja siitä nostaa kuin sitten ottaa märkänostona ja kuivattaa se erikseen. Mutta mielestäni juuri tämä muoto, kun saadaan kuivatuskustannuksia alennettua, että otetaan märkänostona ja riittävän syvältä kerralla eikä oteta koko suota auki, on todennäköisesti järkevä turpeen nostotapa.

Keskustan tavoitteena, kuten esille on tullut, on 50—50—50 vuoteen 2030, eli 50 prosenttia kotimaista energiaa olisi silloin meillä käytössä, 50 prosenttia olisi uusiutuvaa energiaa, ja tästä johdannaisena on tavoitteena, että 2030 meidän päästöt vähenisivät 50 prosenttiin. Näen tämän ihan mahdollisena, mutta tämä vaatii meiltä tässä salissa hyviä tukia, veropäätöksiä.

Täällä muun muassa Eestilä ja moni muukin otti esille sen, minkä takia sitten hallituksen politiikka on energiapolitiikassa näin ailahtelevaa. Kuitenkin tehdään tällä hetkellä 50—60 vuoden päähän energiainvestointeja. Paikalliset lämpölaitokset niin Jyväskylässä, Seinäjoella kuin muuallakin tekevät tällä hetkellä kivihiili-investointeja, koska kivihiili on nyt edullisempaa. Miksemme me voisi antaa sitä viestiä myös tästä salista sinne, että me luotamme ja uskomme kotimaiseen energiaan? Ja antaisimme markkinoille ja lämpölaitosten rakentajille sen viestin, että kotimainen energia on ykkösasia niin puuenergian osalta kuin myös turpeen osalta.

Arvoisa puhemies! Näen, että näillä veropäätöksillä meidän täytyisi tehdä paljon pitkäjänteisempää politiikkaa. Edustaja Kivirannan esitykset olivat aivan hyviä, ja kannatan näitä esityksiä.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Minunkin mielestäni on järjetöntä, että meille kärrätään kivihiiltä tuolta rajojen takaa, kun meillä on mahdollisuus omasta maasta ottaa energiaa ja käyttää ja sillä tavalla hyödyntää näitä alueita. Se on tärkeää aluepolitiikan kannalta, että suot ja metsistä hukkapuu otetaan energiakäyttöön.

Sitten haluaisin sanoa tästä polttoaineveron palautusjärjestelmästä raskaalle liikenteelle — ja siinä suhteessa edustaja Kivirannan tekemä esitys on erittäin hyvä — että niin kuin täällä käy ilmi, kun yhdistelmällä ajetaan 100 000 kilometriä vuoteen, niin lisäkustannukset ovat hallituksen esityksen pohjalta, joka on korottamassa dieselöljyn hintaa 2,71 sentillä litralta, noin 1 000 euroa. Kun ajatellaan, että kuljetus on hyvin merkittävä osa meidän viennissämmekin, niin tämä on vaikeuttamassa ja rapauttamassa meidän kilpailukykyämme. Siitä syystä tämä Kivirannan tekemä esitys on erittäin oikea, kun täällä on esitetty, että tehtäisiin 5 sentin palautus tälle asialle, mikä olisi helpottamassa noin 50 miljoonalla eurolla kokonaisuutenaan meidän kilpailukykyasioitamme. Toivotaan, että hallitus ottaa tästä opikseen ja lähtee pikaisesti näitä asioita korjaamaan.

Ilkka Kanerva /kok:

Herra puheenjohtaja! Vähän kallella kypärin Suomen Turussa, joka on tänään taas joutunut kokemaan kovia Scandlinesin laivatilausten osalta, joka on vakava paikka, koetetaan kuitenkin katsoa eteenpäin, ja eräs niistä asioista on energiapolitiikka. Olemme tekemässä vajaan 300 miljoonan euron investointia monipolttoainelaitoksen rakentamiseksi Turkuun, jossa on todella laaja paletti erilaisia energiaperusvaihtoehtoja hyödynnettäväksi juuri sen suhdannetilanteen mukaan, joka kulloinkin markkinoilla vallitsee.

Herra puhemies! Edustaja Lehti käytti puheenvuoron, jota koetin seurata huolella ymmärtämättä tekniikasta tuon taivaallista luonnollisestikaan. Se kuulosti järkevältä, ja onkin oikeastaan kysyttävä sitä edustaja Lehdeltä, että kun tämän kaltaisen ajatusmallin esitätte, niin miten voi olla mahdollista, että tämän kaltaista ajatusta ei ole Suomessa innovoitu niin, että se olisi käyttökelpoinen. Ymmärrän hyvin sen, että on pieniä toimijoita, kapea markkina, mutta meillä on olemassa esimerkiksi valtionyhtiö, jonka kaiken järjen mukaan pitäisi investoida tämän kaltaisen innovaation käytännön sovellutusten hyväksi niin, että se olisi laajasti hyödynnettävissä meidän turpeentuotannon energiamarkkinoilla.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kanerva teki hyvän kysymyksen. Yritän parhaani mukaan arvioida, miksi tämä teknologia, joka tällä hetkellä on johtava, on säilyttänyt asemansa.

Toimintatavan olennainen muutos, jota kuvasin, vaatii yleensä pioneerihenkisen ihmisen, joka ilman rahaa ja muuta — joskus kyllä rahaa tarvitaan, mutta enemmän ehkä vaivaa — rakentaa proton. Tekisi mieli sanoa tässä tapauksessa, että toivoisin, että Einari Vidgrén edelleen eläisi. Hänen elämäntarinansa, hitsaamalla Valmetin traktorista metsäharvesteri pikkuhiljaa, on hyvä esimerkki siitä, kuinka evoluutiot ja innovaatiot edistyvät lopulliseen kaupalliseen menestykseen.

Minun mielestäni nämä komponentit ovat olemassa. Täällä on maatalouden harjoittajia, jotka tietävät, minkälainen on laite, joka nostaa maata, jonka rakoon työnnetään salaojaputkea. Kaikki nämä ovat valmiina, ja toivoisin vain, että Vapo, jolla nyt ehkä tässä valtionyhtiönä olisi enemmän muskeleita, ottaisi tämän asian hoitaakseen. Omalta osaltani toivoisin, että myös Tekes, jonka johtokunnan pitkäaikaisin jäsen taidan tällä hetkellä olla, antaisi sitten tälle klusterille kantovoimaa niin, että toimijat, jotka liittyvät tähän, voisivat yhdessä tuottaa tämän lopputuloksen.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lehden esittämä ajatus on varsin mielenkiintoinen ja kehittämiskelpoinen. Itse kuitenkin uskon, että ensimmäinen asia, joka meidän pitäisi päättää, olisi se, että hyväksyisimme, että turve on hitaasti uudistuva luonnonvara ja että sitä pitkässä juoksussa, kymmeniä vuosia eteenpäin, tullaan hyödyntämään. Silloin syntyy innovaatioita, silloin syntyy yrityksiä. Yrittäjien pitää kokea, että se liiketoiminta on riittävän laaja, se on kattava, siihen kannattaa lähteä. Mutta kun me käymme täällä jatkuvasti keskustelua siitä, että tämä on auringonlaskun energia, niin kukaan ei uskalla investoida. Eli kannatan ideaa, mutta toivon, että me hyväksymme myöskin turpeen käytön polttoaineena.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Yhdyn edustaja Kallin näkemykseen, että Suomesta on tullut investointien osalta maa, jossa poliittinen riski on alkanut esiintyä yhtenä komponenttina, kun lasketaan investointeja. Verotus muuttuu yllättäen, ja sen johdosta pitkävaikutteiset investoinnit tulevat epävarmemmiksi, ja silloin ei oteta riskiä, toimitaan niin kauan "vanhoilla vehkeillä" kuin niissä vähänkin henki pihisee. Turpeen nostaminen Suomen energiatarpeeseen on mahdollista arvioni mukaan ehkä 200 vuotta. Sinä aikana varmaan keksitään jotain uutta, jolloin turvetta ei enää siinä määrin tarvita. Minun mielestäni Vapo vain asialle ja Tekes rahoittamaan ja johtamaan projektia, niin hyvä tulee.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten siirrytään puhujalistaan.

Markku Rossi /kesk:

Herra puheenjohtaja! Liittyen tuohon edelliseen keskusteluun: Korvissa kuuluu vieläkin se hyrinä, joka kuului EU-parlamentin suunnalta, kun muun muassa europarlamentaarikko Hassi hyrisi tyytyväisenä ympäristöjärjestöjen kanssa siitä, että turvetta ei voitu luokitella edes hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Tämähän tässä on juuri taustalla silloin: jos maailmanlaajuisesti todetaan ja Euroopassa ja eduskunnassakin osittain, että turve on ikään kuin pannassa, kiellettyjen polttoaineiden, listalla, niin voi vain kysyä, kukas siihen lähtee todellakaan investoimaan, innovoimaan, hakemaan niitä ratkaisuja, joihinka edustaja Lehti aiemmin puheenvuorossaan viittasi, siihen, kuinka märkänostoa turpeen osalta pystyttäisiin toteuttamaan. Kyllä tämä kulkee juuri politiikan jatkeena.

On syytä havaita vielä, että Suomessa tuota suoalaa on tuollaiset 9 miljoonaa hehtaaria, siitä suojeltua on liki 1 miljoona hehtaaria, turvealaa on reilut miljoona hehtaaria ja siitä turveteollisuuden käytössä on vain 1 prosentti. Eli ei Suomessa hävitetä soita, niitä käytetään. Mutta nyt se on vain hankalampaa, ja näiden uusien innovaatioiden syntyminen on todella vaikeaa, kun politiikka juuri johdattaa siihen suuntaan.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Polttoaineverot ja energiaverot yleensäkin ovat tasaveroja Suomen kaltaisessa maassa, missä on pitkät etäisyydet ja talvella pakkasta, pakko lämmittää koteja, ja ne osuvat kaikkien meidän kontolle ja syövät kaikkien meidän ostovoimaa. Ne vaikuttavat myös siihen, millaista täällä on yrittää ja yrittää tehdä tuotteita, jotka kasvattavat vientiä. Eli tämmöisellä veronkorotuskierteellä, mitä hallitus nyt taaskin on tekemässä, ammumme vain itseämme jalkaan, ja tämä ei ole mitenkään järkevää.

Puun eri muodoissaan ja erityisesti turpeen verotuksen keventäminen on ensiarvoisen tärkeää ihan jo omavaraisuusasteen kasvattamiseksi ja energiantuonnin vähentämiseksi.

Kokonaisuudessaan, kun katsoo taas näitä vastalauseita, on vain todettava, että perussuomalaisilla on jälleen kerran hallitusta parempi vaihtoehto.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Debatissa oli puhetta sateisten kesien vaikutuksesta turpeennostoon. On totta, että kyky nostaa turvetta on suoraan riippuvainen säästä. Kuivana kesänä on mahdollista nostaa riittävästi turvetta, mutta sateisina kesinä nostotavoitteita ei saavuteta. Mikäli turvetuotantoalueita olisi nykyistä enemmän, voitaisiin operoida laajemmilla alueilla, ja näin toimien säiden vaikutus vähenisi. Ongelmana on vain se, että ympäristöviranomaiset eivät aina riittävästi lupia uusien turvetuotantoalueiden avaamiseksi.

Hallitus ei voi sen enempää kuin oppositiokaan vaikuttaa säihin ja sateisiin, mutta hallitus voi, toisin kuin oppositio, vaikuttaa turvetuotantoalueiden määrään helpottamalla lupapolitiikkaa. Tässä mielessä hallitus on osavastuussa turvetta korvaavan kivihiilen käytön lisääntymisestä.

Hallituspuolueiden edustajat, myös vihreät, puhuvat auliisti ja kauniisti kotimaisen energian puolesta, mutta jostain syystä puheet eivät vain kanna tekojen tasolle, sillä mustaa, uusiutumatonta kivihiiltä tuodaan maahamme yhä enemmän ja enemmän.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä tästä suomalaisesta energiapolitiikasta ja sen pitkäjänteisyyden tarpeellisuudesta. Kun edustaja Kalli hyvin toi esille tämän uusiutuvan ja turpeen uusiutumiskyvyn, niin kyllähän näin on, että turvesuo, joka on poistettu käytöstä, kasvaa biomassaa 2,5—5 tonnia hehtaarilta vuodessa, ja jos tuhkalannoitusta käytetään, niin tulokset ovat vielä huomattavan paljon parempia ja sitä kautta sieltä päästään jo energiapuuta ottamaan kenties 30—40 vuoden kuluttua. Se määrittely, että kyseessä olisi täysin fossiilinen polttoaine, on kyllä jonkunmoinen poliittinen sopimus, joka ei edusta realismia eikä totuutta.

Ihan sen verran vain tästä suomalaisesta energiapolitiikasta, kun täällä turvetta pidetään mustana polttoaineena ja ilmastoa saastuttavana, että ilmasto-ongelmat ovat globaaleja. Jos me vertaamme suomalaisen turvetuotannon hiilidioksidipäästöjä vuodessa, niin ne ovat noin 8,5 miljoonaa tonnia. Norjan kaasun- ja öljyntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat 450 miljoonaa tonnia vuodessa. Norjassa minun käsittääkseni pidetään kansallisrikkautena tätä öljyä ja kaasua ja sen tuotantoa. Siellä ei kukaan puhu, että se pitäisi lakkauttaa, mutta meillä on sitten turvevarat, jotka ovat volyymiltaan ikään kuin samankaltaiset, ja meillä niitä pidetään ympäristöä saastuttavana ja kielteisenä asiana, joten minä toivoisin, että suomalainen energiapolitiikka saa turpeen osalta hieman sallivamman sävyn, kun vielä siihen lisätään se, että kun maailmassa myydään kivihiiltä, niin jos haluaisi kyyninen olla, niin voisi jopa ajatella, että se kaikki kivihiili, mitä on kohtuullisesti ja kohtuullisin hinnoin louhittavissa, tullaan kyllä jossain päin maailmaa polttamaan. Kun nämä hiilidioksidi- ja päästöongelmat ja ilmasto-ongelmat ovat globaaleja, niin niitä ei pitäisi liian paljon ajatella pistemäisesti eli Suomesta käsin.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Turve todellakin uusiutuu. Edustaja Rossi oli oikeassa siinä, että meidän täytyy muuttaa politiikkaa siihen suuntaan, että energian tuotantomuotojen polttoainenimet eivät olisi oleellisia vero- ja tukiasioissa vaan luonnon kuormittaminen ja sen kehityksen seuraaminen olisi oleellinen ja määräävä tekijä. Näin turve saisi kehittyä ja sen olisi pakko kehittyä ympäristöystävälliseen suuntaan.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Todellakin tätä energiaomavaraisuutta on lisättävä, ja minun näkemykseni mukaan se onnistuu parhaimmin tätä turvetuotantoa lisäämällä. Jos kivihiiltä ja turvetta verrataan keskenään, niin kyllä tämä turve on kovasti "turvellinen" vaihtoehto jo ihan terveydenkin kannalta. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vain 1 prosentti suunnilleen Suomen turvepinta-alasta on turvetuotannon käytössä nykyisin eli varaa on siis kovasti nostaa tätä energiaomavaraisuutta. Samalla näiden säiden vaikutusta voitaisiin sitten lieventää, eli lupapolitiikkaa on siis runsaasti helpotettava. Siis Suomen nimi, jos olen oikein ymmärtänyt, tulee alun perin siitä, sen etymologia on siinä, että Suomi on suomaa, eli on pakko turvata omaan ja kotoperäiseen energiatuotantoon.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​