Täysistunnon pöytäkirja 127/2013 vp

PTK 127/2013 vp

127. KESKIVIIKKONA 11. JOULUKUUTA 2013 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

7) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

 

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on, kuten tiedämme, suurten haasteiden edessä. Huono kansainvälisen talouden suhdannetilanne pitää myös meidän talouskasvuamme hyvin heikkona. Suurempana ongelmana voimme kuitenkin pitää teollisuutemme rakennemuutosta ja julkisen sektorin kestävyysvajetta. Teollisuuden osuus Suomen taloudesta on pudonnut kolmanneksella vuodesta 2000. Kymmenessä vuodessa olemme menettäneet 100 000 teollista työpaikkaa. Uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti palvelusektorille, mutta ei kuitenkaan samassa tahdissa. Kehitykseen on ollut syynä kilpailukykymme heikkeneminen sekä suomalaisen teollisuuden ongelmat sopeutua globaalin talouden ja teknologian muutoksiin.

Pidemmällä aikavälillä meitä haastaa julkisen talouden kestävyysvaje. Toisin sanoen normaalinkaan talous- ja työllisyyskehityksen oloissa julkiset tulot eivät riitä rahoittamaan väestön ikääntymisen myötä kasvavia julkisia menoja. Valtiovarainministeriö arvioi, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksessa on noin 9 miljardin euron aukko. Suomen julkisen talouden kestävyyden ongelmat ovat kasautuneet vuosien saatossa. Vuoteen 2008 saakka jatkunut suopea talouskehitys peitti alleen Suomen rakenteellisia heikkouksia. Vaikeimpia rakenteellisia päätöksiä esimerkiksi työurien pidentämisestä, kuntarakenteen eheyttämisestä tai sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestämisestä ei hyvinä aikoina ole ollut aivan pakko tehdä. Emme olisi tässä tilanteessa, mikäli tarvittavat päätökset olisi tehty ajallaan. (Ben Zyskowicz: Se on just näin!) Enää niitä ei voi jättää tekemättä. Vaikka ongelmat ovat suuria, ne ovat ratkaistavissa. Päätökset ovat omissa käsissämme.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kuluvan vaalikauden aikana tehnyt joukon päätöksiä, jotka vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä. Valtiontaloutta on sopeutettu noin 5 miljardilla eurolla. Talouden kasvupotentiaalia on vahvistettu keventämällä yhteisöveroa 6 prosenttiyksiköllä sekä uudistamalla osinkoverotusta kasvuhakuisempaan suuntaan. Syksyllä 2011 sovittiin kattava ja talouden vakautta vahvistanut raamisopimus. Vuonna 2012 solmittu työurasopimus pidentää keskimääräisiä työuria arviolta 12 kuukaudella. Hallituksen kasvurahastot nousevat yhdessä eläkevarojen ja muun yksityisen pääoman kanssa miljardiluokkaan. Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu, tuntiperusteiset päivähoitomaksut sekä joustava hoitoraha pienten lasten vanhemmille lisäävät työvoiman tarjontaa.

Reilu viikko sitten hallitus teki päätöksiä kestävyysvajeen kattamiseksi. Hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä viiden kohdan ohjelmalla. Valtiovarainministeriö arvioi, että jos näihin tavoitteisiin päästään, ohjelma riittää poistamaan julkisen talouden kestävyysvajeen. Kyse on siis päätösten tehokkaasta toimeenpanosta. Jos joku päätös osoittautuisi mahdottomaksi toteuttaa, hallitus on sitoutunut tekemään uusia ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kuntien rakenteellinen 2 miljardin euron alijäämä poistetaan. Kuntien rakenteellisen alijäämän poistaminen edellyttää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan siten, että julkinen talous vahvistuisi 1,3 miljardilla eurolla vuoden 2017 tasolla. Kuntien kustannuksia vähennetään muun muassa tiivistämällä toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa, väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia, tiivistämällä terveydenhuollon päivystysverkkoa sekä tehostamalla joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia. Kuntien rahoitustasapainon säilyttämiseksi käyttöön otetaan kuntien talousohjausjärjestelmä, joka on pitkäjänteisyytensä ja sitovuutensa osalta verrattavissa nykyiseen valtiontalouden kehysmenettelyyn.

Toiseksi, julkisten palvelujen tuottavuutta parannetaan 0,5 prosentilla vuodessa. Julkisten palveluiden tuottavuuden parantaminen nojaa kolmeen merkittävään uudistukseen. Ensimmäinen on kuntarakenneuudistus, jonka tavoitteena ovat elinvoimaisemmat kunnat. Kuntauudistuksen ja liitosselvitysten myötä kuntalaiset saavat ajantasaista tietoa oman kunnan kyvystä turvata peruspalvelut ikärakenteen ja palvelutarpeiden muuttuessa. Liitosselvitys on käynnissä tai käynnistymässä 165 kunnassa. Selvityshaluja on noin 250 kunnalla, joista yli sadassa kunnassa on alueen kuntien kanssa yksimielisyys selvitysalueesta. Lisäksi hallitus laajentaa harkiten omaa toimivaltaansa kuntarakenteen vahvistamiseksi ja varautuu asettamaan erityiset kuntajakoselvittäjät suurimmille kaupunkiseuduille. Toinen uudistus on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Tässä tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio sekä tehokas hallinto. Kolmanneksi, hallitus käynnistää laajapohjaisen selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.

Kolmanneksi, keskimääräisiä työuria pidennetään kahdella vuodella. Työuria pidennetään alkupäästä muun muassa muuttamalla opintotuen rakennetta, uudistamalla korkeakoulujen rahoituskannusteita, opiskelijavalintaa ja tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevia säännöksiä, purkamalla hakijasumaa sekä pidentämällä oppivelvollisuutta. Työuran katkoksia vähennetään kotihoidon tuen rakennetta ja vuorotteluvapaan ehtoja muuttamalla.

Työmarkkinaosapuolet ovat työurasopimuksessa keväällä 2012 sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun työeläkeuudistukseksi, jolla eläkkeellesiirtymisiän odote nostetaan 62,4 vuoteen vuonna 2025. Järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmän kattavan selvityksen pohjalta ensi syksyyn mennessä.

Neljänneksi, rakenteellista työttömyyttä alennetaan 1 prosenttiyksiköllä. Rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi käytetään sekä keppiä että porkkanaa. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuudet pyrkivät tekemään lyhytaikaisenkin työn tekemisestä nykyistä kannattavampaa. Myös koulutustoimia lisätään. Toisaalta työstä tai aktiivitoimista kieltäytymisestä seuraavia sanktioita sovelletaan nykyistä johdonmukaisemmin. Työttömälle tarjotaan avoimia työpaikkoja 3 kuukauden ammattisuoja-ajan jälkeen myös työttömän oman ammattialan ulkopuolelta ja työn vastaanottamisvelvoitetta laajennetaan. Työllistämissuunnitelmien toteutumista seurataan nykyistä tarkemmin. Pitkäkestoisen työttömyyden taittamiseksi rakennetaan kattava työvoimapalveluverkosto.

Viidenneksi, Suomen talouden kasvupotentiaalia vahvistetaan 1,5 prosenttiyksiköllä. Suomen talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseksi merkittävin yksittäinen ratkaisu on syksyllä solmittu maltillinen ja pitkäkestoinen työmarkkinaratkaisu, joka parantaa kilpailukykyämme suhteessa kilpailijamaihin. Tämän lisäksi investointien lupamenettelyitä kevennetään, käyttöön otetaan kansallinen ict-palveluväylä ja ministeriöt velvoitetaan panemaan toimeen terveen kilpailun ohjelma.

Arvoisa herra puhemies! Ohjelman toimeenpanoa arvioi valtiovarainministeriön valtiosihteeri Hetemäen johtama virkamiestyöryhmä, joka raportoi säännöllisesti talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Ohjelman toteutumista arvioidaan perusteellisesti maaliskuun kehysriihessä sekä elokuun budjettiriihessä. Jos valtiovarainministeriö arvioi, että joku ohjelman osa-alueista ei ole saavuttamassa sille asetettua kestävyysvajevaikutusta, niin silloin hallitus tekee uusia päätöksiä. (Timo Soini: Virkamiehetkö sen päättävät vai hallitus?)

9 miljardin euron kestävyysvajeen umpeen kurominen on valtava kansallinen hanke, johon tarvitaan mukaan hallituksen lisäksi koko eduskunta, työelämän osapuolet sekä kuntapäättäjät. Työtä tulee riittämään myös tuleville vaalikausille. Hallitus on ohjelmassaan asettanut uskottavan uran kestävyysvajeen kattamiseen. Tällä uralla pysyminen edellyttää ohjelman määrätietoista ja tehokasta toimeenpanoa sekä tarpeen mukaan ohjelman täydentämistä. Tähän on koko hallitus sitoutunut. (Timo Soini: Alijäämä 9 miljardia!)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän jälkeen ryhmäpuheenvuorot.

Petteri Orpo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus uskoo siihen, että vain tekemällä välttämättömiä uudistuksia tulevien sukupolvien hyvinvointi pystytään säilyttämään. Asioita on tehtävä uudella tavalla ja rakenteita on uudistettava, jotta suomalaisten palvelut turvataan. Tästä on hallituksen päättämässä rakennepoliittisessa ohjelmassa kysymys.

Nyt tehdyt päätökset on myöskin erittäin helppo ymmärtää väärin. Esimerkiksi vanhuspalveluiden 300 miljoonan tehostaminen ei ole leik-kaus nykypalveluihin, vaan se on arvioitu säästö tulevina vuosina, jos onnistumme tekemään asioita paremmin. Tärkeitä vanhuspalveluita kehitetään kiitellyn vanhuspalvelulain hengessä siihen suuntaan, jossa vanheneva ihminen voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään tukipalveluiden avulla. Kysymys on siitä, ettei tuen tai kuntoutuksen puutteessa ajaudu liian aikaisin laitoshoitoon. Kun tuettu kotona asuminen ei enää onnistu, tarjotaan vanhukselle palveluasumista. Samalla kuntien omaishoitoon panostetaan eli palveluita kehitetään ja niitä viedään yhä enemmän ihmisten lähelle. Ikäihmistä ei jätetä heitteille eikä palveluita siis leikata saatikka lopeteta.

Tämä on erinomainen esimerkki siitä, että asioita voidaan tehdä uudella tavalla: ikäihminen voi asua omassa kodissaan pidempään, ja samalla rahalla saadaan palveluita yhä useammalle.

Rakenteellisten uudistusten tarve on välttämätön. Vuosien mittaan Suomen talouteen on syntynyt pysyvä aukko julkisten palveluiden, siis tavallisten suomalaisten käyttämien koulujen, terveyskeskusten ja päiväkotien, rahoitukseen. Tuo aukko on noin 9 miljardin luokkaa. Rahat eivät riitä nyt, mutta jos mitään ei tehdä, ne riittävät vielä huonommin tulevaisuudessa. Jos emme pysty korjaamaan tätä talouden epäsuhtaa, edessämme on kipeitä menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Päättämättä jättäminen ei ole meille todellinen vaihtoehto tässä tilanteessa. Tarvitaan siis uudistuksia, joilla Suomen talous kunnostetaan. Kokoomus on tässä työssä etulinjassa.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus onnistui kaikista epäilyistä huolimatta tekemään taas isoja ratkaisuja. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla pidennetään työuria, vähennetään työttömyyttä, puretaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja puolustetaan siten julkisia palveluita. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma on hyvä, ja kokoomus iloitsee rakennepaketissa erityisesti siitä, että nyt ensimmäisen kerran onnistuimme purkamaan hyvinvointiyhteiskunnan niin sanottuja rönsyjä. Päätökset ovat historiallisia, sillä yksikään hallitus ei ole kyennyt keventämään kuntien velvoitetaakkaa. Tämä hallitus sen teki, 1,2 miljardilla eurolla. (Sirkka-Liisa Anttila: Tekemättä edelleen!)

Olemme hyvää tarkoittaen tässä salissa isolla porukalla kymmenien vuosien aikana säätäneet lukemattoman määrän tehtäviä ja normeja, jotka nyt muodostavat kokonaisuuden, joka ei toimi. (Timo Soini: Vanhat puolueet!) Kun karsimme turhia tehtäviä ja byrokratiaa, voimme keskittyä tärkeimpien peruspalveluiden järjestämiseen. Samaa normien ja sääntelyn purkua pitää jatkaa koko yhteiskunnassa. (Timo Soini: Entäs Euroopan unionissa?) Puretaan yrittämisen ja työllistämisen esteitä, annetaan ihmisille enemmän vapautta ja vastuuta. Tätä suomalaiset kaipaavat. Ihmiset ovat kyllästyneitä liiallisiin normeihin ja sääntelyihin.

2000-luvun aikana kunnille on jatkuvasti annettu uusia tehtäviä ja velvoitteita hoidettavaksi, mutta samalla rahoitusta näiden uusien tehtävien hoitamiseksi ei ole osoitettu. Kunnissa otetaan nyt käyttöön uusi talousohjausjärjestelmä, jonka avulla varmistetaan, että kunnille säädettäville tehtäville pitää samalla etsiä myös rahoitus. Mikäli haluamme asettaa kunnille uusia tehtäviä, on pystyttävä päättämään, mistä tehtävistä luovutaan tai mistä rahat otetaan. Kuntapäättäjät ympäri maata ymmärtävät tämän päätöksen arvon.

Kuntien tehtävien karsiminen on hyvä alku kuntatalouden tervehdyttämiselle, mutta yksin se ei nosta kuntia takaisin jaloilleen. Siksi hallitus jatkaa kuntauudistuksen toteuttamista ja sosiaali- ja terveysuudistuksen viemistä eteenpäin.

Pelkkä rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen ei kuitenkaan vielä kuro umpeen kestävyysvajetta. Mitä pidempään me suomalaiset teemme työtä, sitä varmemmin suomalaisen yhteiskunnan palvelut voidaan turvata. Mitä useampi suomalainen saadaan mukaan työelämään, sitä kestävämmällä perustalla Suomen talous on. Työnteon ja työn tarjoamisen on aina oltava kannattavaa ja haluttavaa.

Työurien pidentämiseksi opintotuen tukiaikaa lyhennetään ja tuen määrää korotetaan, mitkä kannustavat nuoria nopeampaan valmistumiseen. Kotihoidon tuen jakamisella molempien vanhempien kesken edistetään äitien työntekoa ja parannetaan heidän asemaansa työmarkkinoilla. Sosiaaliturvaa kehitetään niin, että työn vastaanottamisesta tulee kannattavampaa. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksesta, joka astuu voimaan 2017. Kokoomus uskoo vakaasti työmarkkinajärjestöjen kykyyn saavuttaa ratkaisu sekä eduskuntapuolueiden kykyyn tehdä poliittiset päätökset. Viimeisetkin villahousut ovat luvanneet tulla mukaan ensi vaalikaudella.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta ja perussuomalaiset ovat pitkin syksyä todenneet, että hallitus ei saa aikaiseksi rakennepakettia, että hallitus ei saa aikaiseksi maltillista palkkaratkaisua, että hallitus ei saa aikaiseksi kuntien tehtä-vien ja velvoitteiden purkamista. Hallitus on kuitenkin pitänyt lupauksensa. Näiden puheiden jälkeen oppositiolta voisi odottaa jopa tunnustusta, lienee turhaa kuitenkin. (Välihuutoja) Pelkkä tehtyjen ratkaisujen lokaaminen ei enää riitä.

Perussuomalaisten tuoreessa rakennepaketissa on merkittäviä yhtäläisyyksiä hallituksen nyt esittämiin. Mistä siis kumpuaa se valtava kritiikki, jos kuitenkin itse kannatatte suurinta osaa hallituksen esityksistä? (Timo Soinin välihuuto)

Keskustan puheenjohtaja, edustaja Sipilä, on ainakin tähän asti todennut rakennepaketista, ettei se täytä sille asetettuja odotuksia. Hallitus päätti laatia rakennepoliittisen ohjelman, jotta Suomen taloutta vaivaava kestävyysvaje saadaan kuriin ja jotta suomalaisten palvelut turvataan. Siksi esimerkiksi kuntien tehtäväkuormaa on nyt päätetty purkaa. Keskustalla on ollut aikaa vähentää kuntien tehtäviä iät ja ajat hallitusvastuussa ollessaan. Tämä hallitus kuitenkin teki ne. Minusta se on merkittävää huomata myös keskustassa. (Markku Rossi: Väärä sijamuoto!) Sen sijaan keskustan esittämä tehtävien siirtely kuntien ja valtion välillä ei tuo merkittäviä säästöjä. Taskusta toiseen siirretty euro ei ole säästö. (Timo Soini: Eikä leikkaus ole leikkaus!)

Toivon, että oppositiopuolueet nostavat nyt päänsä kuppilan pöydästä ja lukevat rakennepaperin kunnolla läpi. Yli 70 toimenpiteen ohjelmalla todella tervehdytetään Suomen julkista taloutta ja turvataan suomalaisten hyvinvointi. Kokoomus on mennyt hallitukseen tekemään päätöksiä, ja nyt hallitus niitä on tehnyt. Suomen talouden remontti jatkuu. Nämä päätökset vievät Suomea eteenpäin, mutta tekemistä riittää myös tuleville hallituksille ja oppositiopuolueille. Me tarvitsemme yhteistyötä. Meitä kaikkia tarvitaan tässä työssä, jotta Suomi pärjää jatkossakin.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen toimia kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Kuuden puolueen hallitus sai taas aikaan päätöksiä, lisää sellaisia päätöksiä ketjuun, joilla Suomi nostetaan jaloilleen. Nyt kaikki tarmo on siirrettävä sovittujen päätösten toteuttamiseen ja aloitetun rakenneuudistuksen jatkamiseen. Tärkeintä on, että suomalaisten hyvinvointi ja peruspalvelut turvataan. Tämän lupauksen me olemme suomalaisille antaneet ja siitä lupauksesta aiomme pitää kiinni.

Jouni Backman /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma kuroo umpeen pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyysvajetta. (Kauko Tuupainen: Kuinka pitkään?) Näin hallitus viestittää, että Suomi hoitaa asiansa.

Hallitus toimii ennen kuin velkaantuminen ajautuu hallitsemattomaksi. Monissa muissa maissa järjestys on ollut toinen. Oppositionkin soisi täällä kotimaassa antavan arvostusta omalle hallituksellemme ja sen toimille. Jatkuva tyhjänpäiväinen "väärin sammutettu" -kritiikki voisi jo loppua. On syytä todeta, että onneksi Suomi ei ole Soinin ja Sipilän vapaapalokunnan varassa. (Mauri Pekkarinen: Mutta onko sammutettu jo?) Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta alkaisi olla myös korkea aika kuulla opposition todellinen vaihtoehto. Vaihtoehdoksi ei kelpaa keskustan summittainen miljardien leikkauslista eikä perussuomalaisten teollisuuden lisärasituspaketti.

Rakennepoliittiset toimet eivät romuta hyvinvointivaltiota. Päinvastoin, nyt käynnistyvä peruskorjaus on edellytys hyvinvointipalveluiden turvaamiselle ja kehittämiselle. Pelkkä pintasi-laus ei nyt kuitenkaan riitä. Kestävyysvajeen suuruusluokkakin edellyttää järeämpiä ja kattavampia toimia. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ehdoton reunaehto on, että ratkaisut ovat oikeudenmukaisia ja perustuvat työllisyyden vahvistamiselle.

Kysymys ei ole nyt leikkauslistasta. Rakennetoimilla vahvistetaan talouden ja työllisyyden kasvuedellytyksiä. Näin tulot lisääntyvät ja menojen kasvu pienenee. Ilman rakennetoimia jouduttaisiin pikaisesti mittavampiin tasapainotustoimiin leikkauslistoineen niin valtiontaloudessa kuin kunnissakin.

Nyt tehdään myös lisäpanostuksia, joiden myötä hyvinvointiyhteiskunta vahvistuu. Sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite oppivelvollisuusiän pidentämisestä toteutuu nyt. Peruskoulun ja toisen asteen välissä on kuilu, jonne useat tuhannet nuoret putoavat. Koko ikäluokkaa koskevalla pidennetyllä oppivelvollisuudella on tärkeä rooli sekä syrjäytymisen ehkäisyssä että työurien pidentymisessä. Pienellä lisäsat- sauksella saadaan nyt merkittävä tulos niin ta-loudelliselta kuin inhimilliseltäkin kannalta.

Kunnat ovat jo kauan edellyttäneet tehtäviensä ja velvoitteidensa karsintaa. Nyt tähän toiveeseen vastataan. Kunnilta ei olla nyt leikkaamassa valtion tukea. Päinvastoin, niille annetaan lisää omaa taloudellista liikkumavaraa. (Markku Rossi: Leikkauksia on koko ajan!) Tärkein tekijä kunnillekin on talous- ja työllisyyskehityksen vahvistaminen. Siihen pyritään nyt monipuolisella toimenpidevalikolla yritysten toimintaedellytysten vahvistamisesta aina työurien pidentämiseen. Myös kuntien maksutuloja lisätään. Tässäkin rakenteita uudistetaan pienituloisia kurittamatta, sillä sosialidemokraattien ehtona oli, että esimerkiksi päivähoitomaksujen korotukset kohdistuvat vain parempituloisiin.

Velvoitteiden purkamisen ohella merkittävä uudistus on kuntatalouden ohjausjärjestelmä, jolla kuntatalouteen saadaan lisää vakautta ja erityisesti ennakoitavuutta. Hallitus pidättäytyy uu-sien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien tehtävien rahoittamisesta valtion kassasta.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa, että rakenneuudistus ei tarkoita hyvinvointipalvelujen kehittämisen pysäyttämistä. Rakenteiden uudistaminen ei tarkoita heikennystä palveluihin. On valitettavaa, että esimerkiksi vanhusten on väitetty joutuvan rakennepaketin maksumiehiksi. Eivät joudu, näin ei ole. Totuus on tältäkin osin päinvastainen. Vanhusten vapauttaminen laitoshoidosta kattavien avopalvelujen ja tuetun palveluasumisen piiriin säästää samalla 300 miljoonaa euroa. (Timo Soini: Ikiliikkuja on keksitty!) Tämä on esimerkki oikeaoppisesta palvelurakenteen uudistamisesta.

Vanhuspalvelulain nopeutetulla toimeenpanolla hallituksen tarkoituksena on turvata jokaiselle inhimillinen vanhuus kodinomaisissa olosuhteissa niin pitkään kuin se on mahdollista. Satsaamalla kotihoitoon, omaishoidon tukeen ja monipuoliseen asumiseen taataan mahdollisimman monelle ihmiselle mahdollisuus viettää tulevatkin joulut tutussa, turvallisessa ympäristössä. (Perussuomalaisten ryhmästä: Kuinka paljon kuntien valtionosuudet nousee?)

Arvoisa puhemies! Rakennepoliittinen ohjelma jatkaa hallituksen työlinjaa lisäten työn määrää ja nostaen myös julkisen sektorin tuottavuutta. Työuria pidennetään nyt niin alkupäästä, keskivaiheilta kuin myöskin loppupäästä. Työ on avain sekä yksilön että hyvinvointivaltion tulevaisuuden rakentamisessa.

Työmarkkinoiden toimivuus edellyttää osapuolten keskinäistä luottamusta. Tämän vahvistamiseksi on tärkeää, että eläkejärjestelmän uudistamisessa on edellisen hallituksen harharet-kien jälkeen poistuttu pakkolinjalta ja palattu yhteistyöhakuisen kehittämisen tielle.

Arvoisa puhemies! Kuluneen syksyn aikana suomalainen sopimusyhteiskunta on näyttänyt jälleen voimansa. On saatu aikaan kasvun siemeniä sisältävä valtion budjetti. On saatu aikaan nopeasti vaikuttavia täsmätoimia sisältävä työllisyyslisäbudjetti. On saatu aikaan työmarkkinoiden vakautta ja ennakoitavuutta ylläpitävä työmarkkinaratkaisu. Nyt neljäntenä pilarina valtiovarainministerin johdolla on saatu aikaan tasapainoinen, kattava ja uskottava pitkän tähtäimen toimenpideohjelma julkisen talouden kestävyysvajeen nujertamiseksi.

Nämä kaikki toimenpiteet luovat kestävän perustan, jolle hyvinvointivaltio tulevina vuosikymmeninä rakentuu. Laakereille ei voi kuitenkaan jäädä lepäämään. Työ kasvun, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolesta jatkuu. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa tälle työlle ja tälle hallitukselle kaiken tukensa.

Timo Soini /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää hallitusta tiedonannosta. Kyllähän me kaikki tiedämme, että te ette tätä erityisesti halunneet, koska silloin, kun te julkistitte pakettinne perjantaina, ette puhuneet tiedonannosta yhtään mitään, halaistua sanaa. Olisitte tämänkin mieluusti haudanneet, mutta sen jälkeen, kun perussuomalaiset ilmoittivat tekevänsä välikysymyksen, te päätitte antaa tiedonannon. Me pakotimme teidät avoimuuteen, kiitos siitä.

Ja kiitos myös kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Petteri Orpolle. Te olette erittäin merkittävän viisauden lausunut: leikkaus ei ole leik-kaus, se on tapa tehdä asioita toisin. Eli seuraavaksi, kun köyhä kansa katsoo kukkaroonsa ja siellä on entistä vähemmän rahaa, ei kukaan ole leikannut vaan on tehty toisin. Erinomaista!

Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että hallituksen usko Suomeen ja suomalaiseen työhön horjuu pahasti. (Sari Sarkomaa: Ei ihan osunut ja uponnut!) Kun nyt olisi pitänyt keksiä keinoja, joilla saadaan talous käännettyä kasvuun, hallitus keskittyy leikkauslistoihin ja julkisen sektorin alasajoon. Hallituksen paperissa lukee: "Mitä uskottavampaa julkisen talouden kestävyyden turvaava rakennepolitiikka on, sitä vähemmän tarvitaan kasvua jarruttavia veronkorotuksia ja menoleikkauksia lyhyellä aikavälillä." (Ben Zyskowicz: Näin se on!) Tästä huolimatta pääministeri Katainen on jo mennyt lupaamaan uusia, kovia menoleikkauksia kehyksiin, eli siis hallitus ei pidä omaa rakennepakettiaan erityisen uskottavana. Saman tosin ovat todenneet sekä ekonomistit että etujärjestöt.

Samoin te, herra pääministeri, olette sanonut, että eläkeikää pitäisi nostaa, muun muassa Iltalehden haastattelussa. Hallitus ei sitä tee. Koska se sitten pystyy sen tekemään, jos ei silloin, kun kokoomus on pääministeripuolueena? (Mauri Pekkarinen: Se luottaa parempiin hallituksiin!)

Arvoisa puhemies! Tästä rakenneuudistuspaperista ei löydy kunnon edellytyksiä talouskasvulle. Yksittäisiä leikkauskohteita sen sijaan löytyy, vai olivatko ne nyt tapoja tehdä asioita paremmin? Ensiksi tämä kotihoidon tuen leikkaus: Se ei ole tapa tehdä asiaa paremmin. Se on tapa tehdä asia huonommin puuttumalla perheen sisäiseen autonomiaan ja määräämällä siitä, onko isä tai äiti se, joka jää lasta hoitamaan kotiin. Sen pystyy tekemään perhe, siihen ei tarvitse hallituksen tai kokoomuksen päätöstä. Eli hallitus myy sitä kestävyysvajeen umpeen kuromisena, mutta kun lukee ministeriön taustamuistiota, niin selviää, että kotihoidon tuen leikkaus lisää kustannuksia. (Ben Zyskowicz: Eihän se ole leik-kaus sitten!) Se lisää kustannuksia 100 miljoonalla, ja tämän lisäksi vielä päivähoitomaksuja korotetaan. Lapsiperheet saavat kuritusta oikein isän kädestä.

Toisen asteen opetuksesta taas vähennetään 200 miljoonaa. Tinkiminen koulutuksesta on hyvin kyseenalaista. Pisa-tutkimuksen luulisi herättävän koko tämän talon yli puoluerajojen.

Lisäksi hallitus aikoo säästää 300 miljoonaa euroa leikkaamalla vanhusten pitkäaikaisten hoitopaikkojen määrää. Vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen vähentäminen ei kuitenkaan ratkaise mitään, jos kokonaisuutta ei oteta huomioon. Jos ei kotihoitoon panosteta ja sen ongelmia ratkaista, niin tästä ei tule mitään. (Välihuutoja vasemmalta) — Puhe on vaikuttavaa, koska vasemmisto hermostuu. — Jos painopistettä halutaan siirtää kotihoitoon (Matti Saarinen: Keskusta yritti viime vaalikaudella! — Erkki Virtasen välihuuto) ja samalla mahdollistaa kattava hoito, edustaja Erkki Virtanen, niin miksi sitten hallitus ei siirrä omaishoidon tukea Kelan hoidettavaksi? Miksi hallitus ei siirrä? Tätä ovat ehdottaneet niin perussuomalaiset kuin myös valtiosihteeri Hetemäen johtama virkamiesryhmä, johon pääministeri avauspuheessaan voimakkaasti nojasi. Siis miksei ole? Kuka vastusti? (Matti Saarinen: Keskusta yritti viime vaalikaudella!)

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, hallituksessanne on yrittäjähenkinen puolue. Se on teidän oma puolueenne, joka on nyt lähdössä yrittäjäkiertueelle lehtitietojen ja mainosten mukaan. Siksi on hämmästyttävää, että kun tätä rakennepakettia lukee, niin siellä ei yrittäjyyttä mainita lainkaan lukuun ottamatta vanhoja virsiä yritysrahoituksesta. Eli miten tämä on mahdollista? Te lähdette kiertueelle kuuntelemaan yrittäjiä sen jälkeen, kun päätökset on tehty. Kuinka te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte!

Pääministeri Katainen, ryöstikö SDP teiltä poliittisen johtajuuden? Jos kysyisin SDP:ltä, niin he vastaisivat, että totta kai. Siksi minä kysyn teiltä. Viittaan tässä valtiovarainministeri Urpilaisen puheeseen SDP:n puoluevaltuustossa, jossa hän sanoi, että SDP otti johtajuuden tässä rakenneuudistusten läpiviennissä. (Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!) Tämä tuntuu aika erikoiselta. Kumpi tätä hallitusta johtaa, vai johdatteko te sitä vuorotellen, vai johtaako sitä peräti ministeri Arhinmäki? (Naurua) Minä en tiedä. Kertokaa minulle, kuka tätä orkesteria johtaa. Onkohan tässä nyt kysymys siitä, että SDP heräsi enemmän oman kannatuksensa laskuun kuin Suomen talouden ongelmiin? Yhtä lailla tämä rakennepaketti ei ainakaan vielä ole saanut käännettyä sen paremmin SDP:n kannatusta kuin Suomen talouttakaan nousuun.

Mutta minä kysyn teiltä, ministerit Urpilainen ja Katainen, hallituspolitiikan Hannu ja Kerttu: (Naurua) Kumpi teistä johtaa tätä orkesteria? Te olette kuin sinipunakynä. Kumpi pää nyt on paperissa, ja kumpi pää nyt on ilmassa? Hyviä ihmisiä ja mukavia olette molemmat, mutta kumpi johtaa? (Ben Zyskowicz: Ei sillä väliä!)

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten linja on työ ja talous. Meidän täytyy vahvistaa taloutta, teollisuutta, palvelukuntia. Tämän takia me tarvitsemme taloudellista kasvua. (Jouko Skinnari: Mitä tuo tarkoittaa?) Alv:n alarajan tuntuva nosto kasvuyrityksille, Viron-mallinen yritysverotus, eri yritysmuodoille tasapuolinen verokoh-telu ja konkurssilainsäädännön uudistaminen. Energiapolitiikan perustaksi kohtuuhintainen ja kohtuumainen suomalainen energia, myös puu ja turve. Eikä pelkkää koksia, kivihiiliä, kattilaan, vaan suomalainen turve ja puu mukaan. Ei sysimustaa kivihiiltä, niin kuin vihreät tuntuvat ha-luavan.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten tavoite on olla mukana kantamassa vastuuta ja tehdä isänmaan kannalta hyviä päätöksiä. Me emme vastusta kaikkia hallituksen esityksiä. Jos ne ovat hyviä, me tuemme niitä. Jos itse pystymme tekemään parempia ehdotuksia, me teemme niitä.

Mutta aivan tässä lopuksi vielä pari sanaa EU-rakennepolitiikasta. On mielenkiintoista, että hallituskin nyt komission käskystä, siis komission käskystä, on suostunut miettimään, mitkähän lait ovat turhia ja mitkä eivät. (Puhemies koputtaa) — Arvoisa puhemies, toivon, että saan puhua yhtä kauan kuin myös kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Orpo. (Kari Uotila: Hän puhui asiaa!) Haluan tuoda selväksi, että me tarvitsemme Britannian ja Hollannin mallin uudistuksia EU-politiikassa.

Arvoisa puhemies! Nykymuotoinen euro on kasvun este.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen: "Koska hallitus ei rakennepaketissaan kykene esittämään Suomen talouden kuntoon saattamiseksi tarvittavia toimenpiteitä sekä uudistuksia, hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Juha Sipilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taloustilanteessamme alkaa olla kiusallisen paljon samoja piirteitä kuin Etelä-Euroopan kriisimaiden tilanteissa muutama vuosi sitten. Kilpailukyky heikkenee. Vaihtotase on negatiivinen. Valtio ja kunnat velkaantuvat niin, että ylitämme jo ensi vuonna yhteisesti sovitun suhteellisen velkaantumisen rajan. Talouskasvu on korkeintaan nollan tuntumassa. Suomi tarvitsee kauaskantoisia päätöksiä. Edessä on kova ja noin kymmenen vuotta kestävä urakka. Hallituksen esitys on vielä kovin keskeneräinen ja sirpaleinen. Ajan säästämiseksi käytän kuitenkin ryhmäpuheen ajan arvostelun sijasta omien ratkaisuesitystemme esittelyyn.

Keskustan vaihtoehto koostuu kolmesta pääosasta: Ensimmäinen kolmannes kestävyysvajeesta pystytään kattamaan kunnollisella kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella. Toinen kolmannes katetaan parantamalla suomalaisen työn ja kasvun edellytyksiä. Kestävyysvajeesta kolmannes paikattaisiin 150 000 uudella työpaikalla. Viimeisen kolmanneksen paikkaamiseen tarvitaan työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta sekä joukko muita pienempiä toimia eri sektoreilla.

Keskusta on eilen julkistetussa linjauksessaan kartoittanut kuntien menoissa jopa 3 miljardin tehostamispotentiaalin vuoden 2020 loppuun mennessä. Suurin säästömahdollisuus syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen uudistamisessa. Sote-solmun aukaisemiseksi keskusta esittää, että uudistus toteutetaan kaksivaiheisesti: Ensinnäkin, sairaanhoitopiirejä ei lakkauteta vaan niille siirretään erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuolto ja vaativa sosiaalitoimi jo tällä vaalikaudella. Toiseksi, seuraavalla vaalikaudella tehdään sosiaali- ja tervey-denhuollon kokonaisuudistus. Siinä on ratkaistava rahoitus, tietojärjestelmien yhteensopivuus, johtaminen ja hallinto, joitakin kipeitäkin kysymyksiä — kuten lääkäreiden kaksoisrooli julkisella ja yksityisellä puolella — sekä työnjako sairaanhoitopiirien välillä ja eri erityisvastuualueiden välillä. Tällä etenemistavalla on saavutettavissa noin 900 miljoonan euron säästöt vuoteen 2017 mennessä.

Lisäksi seuraavilla kuntasektorin toimilla voidaan saada runsaan miljardin euron säästöt: Yksityiskohtaisesta sääntelystä osin luovutaan ja pätevyysnormeja väljennetään, prosesseja ja johtamista kehitetään muun muassa parantamalla tietojärjestelmiä, (Jukka Gustafsson: Sitähän tehdään koko ajan!) tehtäviä karsitaan noin 300 miljoonalla eurolla. Keskusta luopuisi muun muassa oppivelvollisuusiän nostamisesta ja kotihoidon tuen kiintiöittämisestä. Vuosina 2018—2020 toimintaa tehostetaan 800 miljoonalla eurolla omalla kehitystyöllä kunnissa ja maakunnallisten sote-järjestäjien toimesta.

Kasvuhakuisuudesta, uskosta suomalaiseen työhön ja uusien työpaikkojen luomisen tärkeydestä olen puhunut tässä salissa useaan otteeseen. Jos saamme palautettua vientiteollisuuteen 60 000—70 000 työpaikkaa, niin loput syntyvät yksityisen sektorin palveluihin. Valtion on otettava merkittävämpi rooli teollisessa rakennemuutoksessa.

Keskusta on esittänyt kasvurahastoa, jonka avulla voidaan osaltaan varmistaa teollisuutemme uusiutuminen ilman lisävelan ottoa. Yrittäjiä kannattaa kuunnella. Edustaja Eero Lehti jatkojalosti rahastoideaa keskustelussamme. Hän esitti leasing-rahastoa, jolla voitaisiin järjestää laivojen rakennusaikainen rahoitus. Tämä voisi hyvin olla osana miljardiluokan kasvurahastoa ja erittäin potentiaalinen sijoituskohde myös eläkeyhtiöillemme. Uskon, että jopa menetettyjä tilauksia olisi saatu pelastettua tämän ratkaisun avulla.

Toinen konkreettinen ehdotuksemme investointien liikkeelle saamiseksi on ollut Valtion infra Oy. Huomasin, että SAK on ehdottanut sellaista pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden rahoittamiseksi. Kannatamme ideaa, mutta ehdottomasti sen pitää kattaa koko maa.

Arvoisa puhemies! Eläkerahoillamme on ollut merkittävä rooli aikanaan yritysten rahoittamisessa, suomalaisen työn tukemisessa sekä sitä kautta eläkemaksukertymän aikaansaamisessa. Eläkerahastoista kaksi kolmasosaa on sijoitettu Suomen ulkopuolelle — siis rahoittamaan suomalaisten yritysten ja suomalaisen työn kilpailijoita ja kilpailevia yhteiskuntia. Olisiko tässä uudelleenarvioinnin paikka?

Kolmas merkittävä rakenteellinen toimi on työurien jatkaminen. Keskusta tukee toimia, joilla pidennetään työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Haluamme kuroa umpeen kestävyysvajetta mutta ennen kaikkea haluamme turvata suomalaisten eläkkeiden tason tulevina vuosikymmeninä.

Eläkeuudistus vaatii useita samaan aikaan vaikuttavia toimia työelämässä. Ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantamiseksi on tehtävä erillisohjelma. On otettava aidosti käyttöön ikäjohtaminen ja ikäohjelmat. Ikäsyrjinnästä on vihdoin päästävä eroon. Tässä ja työssäjaksamisessa avainasemassa ovat johtajat työpaikoilla.

Arvoisa puhemies! Puutun lopuksi pariin yksityiskohtaan hallituksen rakennepaketissa. Ensinnäkin koulutuksen osuus herättää vielä paljon kysymyksiä. Yhä enemmän koulutuksessa heijastuu lapsen kotitausta. Erot ovat sekä sosiaaliryhmien että alueiden välisiä. Keskustan mielestä tämän korjaaminen tulisi nyt ottaa koulutuspolitiikan keskiöön. Mekaanisten rakenneratkaisujen sijaan tarvitaan selkeä ohjelma siitä, miten koteja ja kouluja voidaan tukea lapsen ensimmäisinä vuosina, jotta turvattaisiin perusta, jolle myöhempi koulutus ja elämä voi rakentua.

Toinen asia on vanhustenhoito. Jokaisella ihmisellä on oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen ikääntymiseen. On tärkeää panostaa iäkkäiden avo- ja kotipalveluihin, kuntoutukseen, perhehoitoon, palveluasumiseen, hoiva- ja ryhmäkoteihin sekä omaishoitoon. Keskusta vetoaa vahvasti hallitukseen: tehkää vihdoin päätös omaishoidon tuen siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi. (Matti Saarinen: Miksi te ette tehneet sitä?) Näin vaativaa ja raskasta hoivatyötä tekevät omaishoitajat saisivat ansaitsemansa korvauksen ja tulisivat keskenään tasavertaiseen asemaan.

Arvoisa puhemies! Kataisen hallituksen rakennepaketti on keskeneräinen ja sirpaleinen. Hallitus on epäonnistunut keskeisissä talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteissaan. Vaalikauden suurimmat uudistukset, kunta ja sote, ovat umpikujassa. Hallituksen rakennepaketista puuttuvat ratkaisut (Puhemies koputtaa) kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Tämän johdosta eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Risto Kalliorinne /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koko syksyn olemme odottaneet, että pääsemme tässä salissa keskustelemaan hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta. Erityisesti tämän rakennepaketin kuntaosuus on herättänyt meissä voimakkaita tunteita, myös meissä vasemmalla. Tämä ei ole ihme, sillä onhan kyseessä historiallinen yritys, johon kukaan muu ei ole pystynyt eikä edes uskaltanut tosissaan ryhtyä.

Kuntien lakisääteisten tehtävien karsimista on helppo vaatia, ja näitä suureen ääneen puhujia löytyy jokaisesta kunnanvaltuustosta ja jokaisesta puolueesta. Karsimislistan tekijöitä on kuitenkin saanut etsiä koirien ja kissojen kanssa. Tehtävän vaikeutta kuvaa, että ministeriöiden virkamiehiltä ei aluksi meinannut löytyä ideoita eikä kunta-alan paras asiantuntija Kuntaliitto suostunut tekemään omaa esitystä laisinkaan. Vastuu on siis vain ja ainoastaan meillä poliittisilla päättäjillä.

Kunta-asioissa vahvasti tuuliajolla olevalta perussuomalaiselta puolueelta ei kukaan varmaan odottanutkaan vakavasti otettavia esityksiä kuntien palveluvelvoitteiden kehittämiseksi, (Timo Soini: Tässä se on: kokoomuksen kainalopuolue!) eikä näitä esityksiä ole kuulunutkaan. Perussuomalaisten rakennepaketin kuntaosuus kuuluu seuraavasti: "Julkisten palveluiden tehtäväjakoa kuntien ja valtion välillä tarkastellaan kriittisesti. Selvitetään, mitkä tehtävät on järkevää hoitaa kunnissa ja mitkä antaa valtion hoidettavaksi." (Timo Soini: Eikös ollutkin järkevää?) Vau, mikä esitys! (Timo Soini: Kelpasi teillekin sinne pönttöön asti!) Kyllä löytyy konkretiaa: tarkastellaan kriittisesti ja tehdään selvitys, mitä voitaisiin siirrellä. Ei toimi.

Toinen oppositiopuolue keskusta sen sijaan on osallistunut keskusteluun eilen oman rakennepakettinsa kanssa. Tuo esitys kuitenkin sisälsi pääasiassa merkittäviä tehtäviensiirtoja kunnilta valtiolle ja sairaanhoitopiireille sekä maakuntamallin rakentelua. Keskustan rakennemallin lopputuloksena maahamme muodostuisi satoja niin sanottuja kevytkuntia, joiden vastuulta palvelut poistuisivat, mutta hallinto ja talousahdinko säilyisivät. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Hallitus on siis oman esityksensä valmistellut ja julkistanut. Median uutisoinnin ja poliitikkojen reaktioiden perusteella on todella vaikeaa muodostaa näkemystä esityksen todellisesta sisällöstä. Osa uutisista kertoo karmeasta leikkauslistasta, joka jättää vanhukset heitteille ja purkaa koko hyvinvointivaltion. Toinen puoli uutisista kertoo täysin keskeneräisistä suunnitelmista, joista puuttuu konkretia ja jotka eivät ole mittaluokaltaan riittäviä auttamaan talousahdingossa kärvisteleviä kuntia. Otapa tästä sitten kansalaisena selvää.

Näkemys on hyvä muodostaa olemassa olevan faktan perusteella. Faktaa tässä edustaa hallituksen pari viikkoa sitten julkaisema 28-sivuinen ohjelma, joka ei aja vanhuksia kylmään lumihankeen eikä romuta hyvinvointivaltiomme rakenteita. Ohjelma sisältää toimenpiteitä kuntapalvelujen kehittämiseksi, ja hyvin toteutettuna sen vaikutukset kansalaisen arkeen voivat olla jopa positiivisia. Ohjelma myös poistaa palvelujärjestelmästämme järjettömyyksiä, kuten pitkäaikaissairaiden vuosittaisen reseptienuusimispakon, jonka piirissä on 1,4 miljoonaa ihmistä, laajat kuntien paperiarkistot, jotka eivät ole 2000-luvun ratkaisuja, eikä jatkossa myöskään invalidien tarvitse enää määräajoin hakea lääkärintodistusta siitä, ettei amputoitu raaja ole kasvanut takaisin.

Merkittävin kokonaisuus on kuitenkin vanhustenhoidon kehittäminen, jolta tavoitellaan 300 miljoonan säästöjä. (Timo Soini: Nyt meni perille!) Koska vanhuspalveluiden tarve lisääntyy, säästöpotentiaali saadaan aikaan, mikäli tulevina vuosina kyetään kehittämään kotiin annettuja palveluja niin hyviksi, että nyt kotona asu-vien vanhuksien ei tarvitse siirtyä laitoksiin. Näin toteutuu myös vanhusten oma toive, sillä esimerkiksi Vattin elokuussa julkaistussa tutkimuksessa enemmistö tulevista vanhuksista halusi asua kotona. Toistan: nykyisin laitoshoidossa olevia ei siis olla kotiuttamassa, vaan tarkoitus on kehittää kotipalveluita niin, että nyt kotona asuvat pärjäävät siellä pidempään.

Omaishoidon tuen laajentaminen on keskeisin keino päästä asetettuun tavoitteeseen. Tälläkin hetkellä valtakunnan tasolla omaishoito säästää kuntien menoja 1,1 miljardilla eurolla. Jokainen omaishoidon tukeen satsattu euro tulee yhteiskunnalle takaisin yli kolminkertaisena, eli omaishoito on todella veronmaksajien edun mukaista toimintaa. Vasemmisto ajaa omaishoidon kehittämistä, koska nykymallilla liian moni omaishoitaja on taloudellisesti liian tiukalla ja jaksamisensa äärirajoilla. Omaishoidon tuen kriteerit on yhtenäistettävä ja maksatus siirrettävä Kelan vastuulle, jotta kaikkia omaishoitajia kohdellaan yhdenvertaisesti. (Timo Soini: Kuka vastustaa?)

Rakenneväännössä merkittävässä osassa olivat vanhusten lisäksi myös lapset ja nuoret. Alkuperäisessä Hetemäen kuntapaketissa oli rajuja esityksiä muun muassa lasten päivähoito-oikeuden lisärajaamisesta, erityisopetuksen vähentämisestä, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksien leikkaamisesta sekä lisäleikkauksista ammattikorkeakouluille. Nämä esitykset eivät toteudu.

Myös koulutuksen maksuttomuus säilyy, sillä lukukausimaksut eivät livahtaneet rakennepaperiin. Vasemmiston mielestä jo aiemmin rakennepaketissa linjattu oppivelvollisuusiän nosto 17 vuoteen on parasta, mitä koko rakennepaperi sisältää. Kustannukset tästä eivät ole suuret, sillä valtaosa nuorista jatkaa opiskeluja joka tapauksessa. Oppivelvollisuuden jatkamisella sitoutetaan kuitenkin mukaan se osa nuorista, joka muuten on vaarassa tipahtaa ulos yhteiskunnasta, ja heidän syrjäytymisestään aiheutuvat suuret taloudelliset ja inhimilliset kustannukset on järkevää ehkäistä. Emme voi ymmärtää niitä nuorisovihamielisiä poliitikkoja, jotka vastustavat tätä inhimillistä ja kansantaloudellisesti järkevää esitystä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi hieman perusasioita. On syytä kerrata myös, miksi tätä rakennepakettia tehdään:

Suomi on menettänyt yli 100 000 teollista työpaikkaa, väestön ikääntymisen myötä palvelujen tarve kasvaa, ja Euroopan talouden epävarmuus hidastaa talouskasvua. Näiden tekijöiden vuoksi työttömyys kasvaa, verotulot vähenevät ja valtio ja kunnat velkaantuvat. Siksi korotamme veroja, otamme velkaa, yritämme luoda uutta teollisuutta ja pitää kiinni vanhasta. Lisäksi olemme pakotettuja miettimään, voisimmeko tuottaa palvelujamme tavalla, joka takaisi laadun ja vaikuttavuuden mutta olisi nykyisiä toimintamalleja vähemmän byrokraattinen ja taloudellisempi. Rakennepaketilla ei ole tarkoitus tehdä kiusaa kansalaisille, vaan taustalla ovat todelliset taloudelli-set syyt, ja nyt yritetään turvata palvelut pitkälle tulevaisuuteen.

Vasemmistoliiton lähtökohta neuvotteluissa oli koko ajan se, että rakennepoliittisilla uudistuksilla ei saa vaarantaa hyvinvointivaltion ytimessä olevia julkisia palveluja. Kestävyysvajeen umpeen kurominen ei saa merkitä hyvinvointi- tai palveluvajetta tulevaisuudessa. Tämän ratkaisun myötä voi sanoa, että palvelut säilyvät ja niitä kehitetään. Vasemmiston eduskuntaryhmä antaa tukensa hallitukselle ja on jatkossakin mukana vääntämässä rakennepakettia inhimillisyyden ja tasa-arvon suuntaan.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ei ole enää kestävällä pohjalla, siitä olemme tässä salissa luullakseni yksimielisiä. Joka ikinen päivä jää enemmän suomalaisia eläkkeelle kuin astuu mukaan työelämään. Työikäisten määrä vähenee koko ajan, sen sijaan eläkeläisten määrä kasvaa.

Valtio velkaantuu, eikä meillä ole varaa nykyisiin palveluihin, ellemme tee rakenteellisia uudistuksia. Jos rakenteita ei uudisteta, joudutaan säästöjä tekemään budjetteja juustohöyläämällä, mistä kärsivät palveluita eniten tarvitsevat eli yhteiskunnan pienituloisimmat. Tätä emme halua.

Vihreät pitää tärkeänä, että päätöksissä otetaan huomioon paitsi tulevat sukupolvet myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Juuri siksi meidän on löydettävä uusia tapoja järjestää hyvinvointipalvelut aikaisempaa tehokkaammin ja edullisemmin. Emme voi velkaantua lastemme tulevaisuuden kustannuksella. Haluamme huolehtia paitsi ikääntyneistä vanhemmistamme myös lastemme tulevaisuudesta: heilläkin täytyy olla niin oikeus päästä lähiterveysasemalle kuin oikeus jäädä eläkkeelle, kun sen aika on.

Arvoisa puhemies! Rakenteellisia uudistuksia ei pidä tehdä pelkästään kestävyyden takia, vaan myös siksi, että ne parantavat palveluiden laatua ja ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi vanhusten laitoshoidon purkaminen voidaan toteuttaa juuri tällä tavalla.

Me vihreät kannatamme vanhusten raskaan ja kalliin laitoshoidon kehittämistä avohoidon suuntaan, kunhan se toteutetaan viisaasti. Valtaosa ikääntyneistä myös haluaa asua omassa kodissaan niin pitkään kuin se hyvän kotihoidon avulla on mahdollista. Ja kotihoidon on nimenomaan oltava hyvää — heitteille ei saa jättää ketään. (Eduskunnasta: Oliko tuo lupaus?)

Rahaa säästyy ja palvelut paranevat, jos lopetamme ihmisten pallottelun ja vastuun siirtämisen toimijalta toiselle ja annamme ihmisille heidän tarvitsemansa avun ajoissa. Jatkossa esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluja pitää saada samasta osoitteesta. Pois lähettämisen ja vastuun siirtämisen kulttuurista on kerta kaikkiaan päästävä eroon.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä ei kannata julkisten palveluiden rankkaa karsimista, sillä se olisi tuhoisaa paitsi kansalaisten hyvinvoinnin myös maamme talouden kannalta. Suomen samoin kuin muiden pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden menestyksen tae on ollut nimenomaan vahva hyvinvoinnin turvaverkko. Juuri se on turvannut kansalaisille eteenpäin ponnistelun, yrittämisen ja aktiivisen kansalaisuuden selustan huonoinakin aikoina. Siitä meidän on syytä pitää kiinni.

Hyvinvointivaltion pelastaminen edellyttää työllisyysasteen nostamista. Meidän on pystyttävä vähentämään koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Siksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitusta on viisasta uudistaa siten, ettemme palkitse oppilaitoksia enää niinkään sisään otettujen opiskelijoiden määrästä kuin siitä, miten hyvin ne huolehtivat opiskelijoista: kuinka suuri osa opiskelijoista suorittaa opintonsa ja saa näin itselleen ammattitaidon, jota ilman nykyajan työelämässä ei pärjää.

Arvoisa puhemies! Työn ja sosiaaliturvan yhteensovitus poistaa työnteon esteitä, nostaa työllisyysastetta ja vähentää köyhyyttä. Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa otetaan vihdoin vihreiden ajamia edistysaskeleita. Jo kesällä sovitut suojaosat työttömyysrahaan ja asumistukeen parantavat työttömän mahdollisuutta ottaa vastaan lyhytaikaistakin työtä. Myös työttömyysturvan ennakkomaksu helpottaa epäsäännöllisten töiden vastaanottoa, kun työtulot eivät enää viivästytä työttömyystuen maksua.

Työttömyysturvan 300 euron suojaosa, jonka verran saa ansaita kuussa ilman tukien leikkaamista, parantaa pienituloisten toimeentuloa ja kannustaa työntekoon jo ensi vuoden alusta lähtien. Tällaisia posi-tiivisia keinoja työnteon ja yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseksi pitää vihreiden mielestä kehittää edelleen, ja tuomme niitä mielellämme lisää hallituskumppaneidemme arvioitaviksi. Myös osatyökykyisille pitää tarjota mahdollisuus tehdä työtä oman jaksamisen mukaan ja varmistaa, että työn tekeminen on myös aina kannattavaa. Samoin masennuksesta kärsivien nuorten mahdollisuuksia suorittaa opintoja sairauspäivärahalla jaksamisensa mukaan pitää helpottaa, sillä se nopeuttaisi valmistumista ja vähentäisi masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien nuorten määrää.

Arvoisa puhemies! Kuuden puolueen hallitus on ottanut välttämättömiä askeleita kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ja hyvinvointipalveluiden pelastamiseksi ja tehnyt sen pääosin aidoilla rakenteellisilla uudistuksilla leikkausten sijaan. Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano on pitkälti kuntien vastuulla.

Myös kunnissa on nyt löydettävä paikallisia ratkaisuja asioiden tekemiseksi nykyistä fiksummin. Vuosina 2015—2016 toteutettavat kuntakokeilut ovat tilaisuus etsiä ratkaisuja, joista voidaan ottaa oppia ympäri Suomea. Esimerkiksi turhasta byrokratiasta ja paperinpyörittelystä voidaan kunnissa luopua ilman, että kukaan kärsii. Miksi koulutettujen sosiaalityöntekijöiden pitää käyttää työaikaansa pienituloisten ihmisten tiliotteiden läpikäymiseen, kun samaan aikaan Kelan hallussa on tiedot vähimmäisetuuksia saavien ihmisten tuloista ja toimeentulotuen perusosa voidaan hyvin maksaa suoraan Kelasta? Sosiaalityöntekijöiden työaika vapautuisi siihen, mihin heidät on koulutettu: ihmisten auttamiseen. Tätä vihreät on pitkään ehdottanut, ja olemme tyytyväisiä, että hallitus on viimein päättänyt kokeilla toimeentulotuen perusosan siirtoa Kelan maksettavaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että siirtämällä toimeentulotuen perusosan maksatus Kelaan voidaan säästää vuosittain jopa yli 50 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Kaikille lienee selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on yksi tärkeimmistä keinoista kestävyysvajeen purkamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on kaadettava raja-aitoja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon väliltä. On hyvä, että osana sote-uudistusta selvitetään myös mahdollisuus purkaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuus. Yksikanavaiseen rahoitukseen siirtymällä säästäisimme veronmaksajien rahoja ja kaventaisimme terveys-eroja merkittävästi.

Hallitus on sopinut myös, että ympäristölle haitallisia tukia karsitaan ja kohdennetaan uudelleen kestävämmin. Näin saadaan parannettua ympäristön tilaa samalla, kun vähennetään kestävyysvajetta.

Arvoisa puhemies! Vihreät kannattavat hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosuunnitelmia ja ovat tarpeen vaatiessa valmiita etsimään uusia rakenteellisia keinoja tuottavuuden parantamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi, jotta suomalaisten hyvinvointi voidaan myös jatkossa turvata.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Strukturpaketet som regeringen enades om under den sista veckan i november är en helt nödvändig milstolpe om vi vill få den finländska samhällsekonomin på fötter igen. Ändå är det skäl att direkt ärligt konstatera att strukturprogrammet bara är en mellanetapp för att få den ekonomiska utvecklingen i en bättre bana. Många svåra beslut återstår att fatta i samband med att regeringen nästa gång i mars slår fast budgetramarna. Då krävs både is i magen och handlingskraft, så att de långsiktiga mål som finns inskrivna i det nu presenterade strukturprogrammet följs upp.

Arvoisa puhemies! Politiikassa on tapahtunut jotakin, jota voisi kutsua paradigman muutokseksi. Aiemmin, jopa niinkin myöhään kuin talouden syöksykierteessä vuonna 2008, valtio ja kunnat saattoivat ottamalla lisää lainaa suojata hyvinvoinnin rakenteita. Tämä ei enää käy päinsä. Valtiontalouden elvyttäminen ja hyvinvointipalvelujen rahoittaminen lainanottoa lisäämällä ei ole nykyisessä tilanteessa vastuullista politiikkaa. Suomen talouden heikon kasvun vuoksi julkisen sektorin velkaantumisaste on vaarassa joutua ensi vuonna väärälle puolelle eurovaluutta-unionin 60 prosentin kriittistä rajaa. Tuolloin joutuisimme ehdottomasti väärään seuraan. Tuolloin meidän luottokelpoisuutta laskettaisiin, mikä kävisi maallemme hyvin kalliiksi.

Hyvän rakennepolitiikan harjoittaminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Jotta toipumassa olevaa taloutta ei tukahdutettaisi, tarvitaan tasapainoista finanssipolitiikkaa. Lopputulokseen, kovien vääntöjen jälkeen, saattoivat kaikki kuusi hallituspuoluetta olla tyytyväisiä. Julkisuudessa näytettiin jälkeenpäin jopa suorastaan käytävän kilpailua siitä, kenen ansiota rakennepaketti oli. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tässä yhteydessä tarpeettomana rehvastella aikaansaannoksillaan lopputuloksen osalta, mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että ryhmämme esitti jo kevätkesällä 2011 pitkittyneiden hallitusneuvottelujen aikana voimakkaita toimenpiteitä kestävyysvajeen supistamiseksi ja velkautumiskierteen katkaisemiseksi. Rehellinen arvioija näki jo tuolloin, mihin maa oli menossa. Rakennepoliittinen ohjelma ei tule päivääkään liian aikaisin.

Ärade talman! Det nu presenterade programmet har många punkter som det är lätt att enas om, typ förlängning av läkarreceptens giltighetstid eller övergång till papperslös administration där det är möjligt. De stora inbesparingarna på sikt sker ändå genom ingrepp i strukturerna inom vården och utbildningen, som är de överlägset största bitarna inom den offentliga sektorn. Vi tror att färre anstaltsplatser och bättre öppen vård inom äldreomsorgen är ett steg i rätt riktning. Jämfört med grannlandet Sverige är vår äldre-omsorg fortfarande mer anstaltsinriktad.

Här vill jag dock understryka att de åldringar som har en bäddplats inom anstaltsvården inte ska vara rädda att de förlorar sina platser. Vi talar inte om nedskärningar nu, utan om en strukturförändring för att möta de växande behoven i framtiden. En viktig detalj i detta sammanhang är normeringen av äldreboende. Regeringen vill nu göra slag i saken och luckra upp de överdrivet precisa normerna för varje kvadratmeter när man bygger servicehem. Detta har kommunerna och upprätthållarna av serviceboende efterlyst och åtgärden har klara ekonomiskt positiva konsekvenser.

Arvoisa puhemies! Koulutus on suurten muutosten edessä. Harvemmat ja vahvemmat koulutuksen järjestäjät eivät saa merkitä saatavuuden heikkenemistä. Lukioiden sijoittamisessa alueellisesti oikeudenmukaiset ratkaisut ovat aivan keskeisiä. Suuremmat rakenteet vapauttavat resursseja sisältöön eli opetukseen. Myös oppivelvollisuusiän nostamisessa sisältö on velvollisuutta paljon tärkeämpi. Oppivelvollisuuspäätöksen vaarana on kustannusten aiheutuminen tavalla, jota emme ole tarkoittaneet. Yleiset toimenpiteet, jotka koskevat koko ikäluokkaa, myös hyvin pärjääviä oppilaita, uhkaavat vesittää tukitoimet, joilla tulisi tavoittaa vaaravyöhykkeessä olevat nuoret. Ilmaisista koulukirjoista on hyvin vähän apua, jos motivaatio edes hakeutua kouluun puuttuu.

Ärade talman! Det finns skäl att understryka att alla större reformer bör föregås av språklig konsekvensbedömning. Detta gäller alla samhällssektorer. Genom strukturpaketet vill regeringen framför allt skapa större spelrum för egna och ändamålsenliga lösningar i kommunerna. Den vägen går det att få ihop kommunmiljarden. Genom att luckra upp normer erbjuds kommunerna större frihet och ansvar att organisera sitt serviceuppdrag. Alltför stränga normer och behörighetskrav utgör enbart en börda, inte ett skydd eller en garanti för god service. Men det är klart att det handlar om en skör balans där det grundläggande är att finländarnas rätt till god service oberoende av boningsort tryggas.

Väsentligt är att inte glömma bort att strukturpaketet även innehåller ett nytt styrinstrument för kommunerna. För att hålla sin ekonomi i balans får kommunen ett system som liknar statens ramförfarande. Styrsystemet skapar större förutsägbarhet i den kommunala ekonomin och reglerar förhållandet mellan stat och kommun bättre än tidigare.

Arvoisa puhemies! Eläkejärjestelmän uudistamisen osalta hallituksen rakennepaketti olisi voinut sisältää konkreettisempia kirjauksia. Nyt tyydytään toteamaan, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat eläkeuudistusta koskevasta ratkaisusta ennen vuoden 2014 syksyä. On selvää, että järjestöillä on suuri vastuu eläkeuudistuksesta, mutta hallituksen ja eduskunnan ei pidä tyytyä passiivisen sivustakatsojan rooliin. Työuria pidentäviä ratkaisuja ei saa enää lykätä. Työelämän sisältö on vähintään yhtä tärkeää kuin eläkeiän korottaminen. Mahdollisuuksia vanhoille työntekijöille, myös pienten lasten vanhemmille, osa-aikatyöhön tulee parantaa. Valitettavasti yhteiskuntaamme leimaavat "on—off-työmarkkinat", joissa ollaan töissä joko sataprosenttisesti tai sitten ei ollenkaan. Tämä ei vastaa nykyajan tarpeita.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman avulla uudistetaan taloutemme kehyksiä ja etsitään kestävää pohjaa uudelle kasvulle. On kuitenkin syytä huomauttaa, että uudistukset on koordinoitava muun talouspolitiikan kanssa. Esimerkiksi vuonna 2014 toteutettavat veromuutokset ovat omiaan kannustamaan investointeihin, joilla tulee luoda uusia työpaikkoja. Rakenneuudistus ja budjettityöskentely muodostavat kokonaisuuden. Nyt tarvitaan useiden hallituskausien yli ulottuvaa pitkän aikavälin työtä.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Ensiksi kiitoksen sana keskustan puheenjohtaja Juha Sipilälle erittäin rakentavasta lähestymistavasta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana julkiset menot ovat kasvaneet liikaa, ja Suomen valtion menojen osuus bruttokansantuotteesta on jo lähes suurin EU- ja OECD-maissa. Ensi vuonna Suomen julkinen sektori olisi komission ennusteen mukaan jo suhteellisesti suurin. Tämä muistutuksena siitä, että kestävyysvaje ei hoidu itsestään edes talouskasvun nopeutuessa. Vajetta on siis kurottava umpeen määrätietoisin toimin. Verovarat on käytettävä harkitummin, julkiset menot on otettava tiukasti hallintaan, on tehostettava julkista palvelutuotantoa ja pidennettävä työuria.

Värderade talman! Under hösten har det åter en gång bekräftats hur utmanande det är att bära ansvar under ekonomiskt dystra tider. Svåra tider förutsätter tunga beslut, vilka trots allt måste göras för att vi ska få balans mellan utgifterna och inkomsterna under en längre tidsperiod. Som beslutsfattare bör vi fatta sådana beslut som hed-rar de generationer som levt före oss och som byggt framtiden för nya generationer.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraateille tärkeintä on palvelujen turvaaminen. Samalla vastuullinen talouspolitiikka on kristillisdemokratian ydintä. Tällä rakenneuudistuksella kestävyysvaje voidaan poistaa hallitusti, hillitään menojen kasvua, parannetaan tuottavuutta ja turvataan palvelut jatkossakin. Uskottavalla ja järkevällä rakennepoliittisella kokonaisratkaisulla vältetään julkisen talouden alijäämien tasapainottaminen rajuilla säästötoimilla ja palvelujen leikkauksilla. Palvelujen alasajo heikentäisi erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Mutta vaikeinakin aikoina on tärkeintä huolehtia heikoimmista. Se on sivistyksemme ja inhimillisyytemme mitta.

Taas liian rajut sopeutustoimet myös heikentäisivät merkittävästi työllisyyttä ja kysyntää. Suunta sekä kulutuksessa että työllisyydessä pitää saada kääntymään nousuun. Valtiovarainministeriön arvion mukaan rakennepoliittinen ohjelma riittää kattamaan julkisen talouden kestävyysvajeen, edellyttäen että ohjelma kyetään toimeenpanemaan tehokkaasti.

Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että hallitus on sitoutunut pidättäytymään kuntien menoja lisäävistä uusista velvoitteista ja tehtävistä ilman vastaavansuuruista velvoitteiden karsimista tai uusien velvoitteiden täysimääräistä rahoittamista. Kuntataloudesta huolehtiminen on erityisesti palveluista huolehtimista.

Kristillisdemokraatit on tyytyväinen siihen, että hallitus on myös päässyt eteenpäin eläkeuudistuksessa. Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluille on annettu aikaa ensi syksyyn. On hienoa, että myös sosialidemokraatit ovat ymmärtäneet uudistuksen tärkeyden, vaikka päätökset onkin siirretty seuraavan vaalikauden alkuun.

Kristillisdemokraatit eivät näe tarvetta oppivelvollisuusiän laajentamiselle, mutta näemme, että oikein kohdennettuna sillä voidaan ehkäistä nuorten ulkopuolelle jäämistä. Olemme myös tyytyväisiä muihin nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kohdistettaviin lisäyksiin. Syrjäytymisen ehkäiseminen on mitä järkevintä talouspolitiikkaa.

Pidämme edelleen tärkeänä korkeakoulujen sisäänottomäärien määräaikaista lisäystä, jolla hakijasumaa voidaan purkaa ja korkeakouluihin pääsyä nopeuttaa nykyisestä. Erityisen tärkeää lisäys on opiskelijavalintojen uudistuessa.

Kristillisdemokraattien esityksestä hallituksen rakenneuudistuksessa on mukana valtakunnalliseksi laajentuva, Imatran mallin mukainen lastensuojelumalli. Lastensuojelun peruspalveluihin, kuten perhetyöhön ja lastensuojelun avohuoltoon, ei ole panostettu riittävästi, vaikka näytöt niiden vaikuttavuudesta ovat selvät. Lastensuojelun painopisteen siirtäminen korjaavista, raskaista toimenpiteistä ennalta ehkäiseviin, moniammatillisiin, perhettä tukeviin lastensuojelun avopalveluihin tuottaa parhaiten tuloksia, säästää rahaa, vähentää lastensuojelun kuormittavuutta ja ennaltaehkäisee raskaita huostaanottoja.

Kristillisdemokraattien pitkäaikainen tavoite on ollut parantaa omaishoitoa ja vanhusten kotipalveluja. Laitosmäärän kasvun hillitseminen on tärkeää sekä kuntatalouden kannalta että myös inhimillisesti paremman, tarkoituksenmukaisemman hoidon lisäämiseksi. Tulevaisuudessa vanhusten pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta perusteltua. Samalla kotiin annettavia palveluja, kuten kotihoitoa ja omaishoitoa, lisätään ja mahdollistetaan nykyistä kodinomaisempi pitkäaikaishoito ja -hoiva.

Arvoisa puhemies! Meidän tulee huolehtia siitä, että kaikki ikäihmiset saavat tarvitsemansa hoidon myös tulevaisuudessa. Laitoshoito tulee turvata jokaiselle sitä tarvitsevalle. Vähentämällä laitoshoidon tarvetta kaiken kaikkiaan voimme päästä tähän tavoitteeseen.

Lopuksi: Talouden heikon kasvun taustalla ovat maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Kilpailukyvyn heikkenemisessä ei ole kyse pelkästään suhteellisesta kustannustasosta, vaan myös kyvystä sopeutua globaalitalouden ja teknologian muutoksiin. Suomen, kuten koko Länsi-Euroopan, on kyettävä sopeutumaan täysin uudenlaiseen maailmantalouteen, jossa jatkuvan kasvun tilalle ennustetaan pitkää, jopa alenevaa trendiä. Taloutemme sopeutumisen edellytyksenä on joustavuus, luovuus ja kyky tuottaa palveluita uudenlaisilla, resursseja säästävillä tavoilla. Tähän haasteeseen vastaaminen on jokaisen päättäjän velvollisuus, ja hallituksen rakenneuudistusratkaisu vastaa osittain tähän haasteeseen.

Värderade talman! Till slut: de omedelbara åtgärderna för åtgärdandet av underskottet är viktiga, men det är varken möjligt eller klokt att täcka hela underskottet med hjälp av dem. Underskottet kan inte hanteras utan åtgärder som reformerar de ekonomiska strukturerna och stärker tillväxtförutsättningarna.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministeri Katainen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille puheenvuoroista.

Kun tätä rakennepakettia käsitellään, on syytä palauttaa mieliin, miksi se on tehty. Se on tehty sen takia, että meillä Suomessa on joitakin semmoisia heikkouksia, jotka eivät ole suhdanteista kiinni, vaan ne ovat rakenteellisia luonteeltaan. Esimerkiksi rakenteellinen työttömyys on yksi hyvä esimerkki tästä. Tähän etsitään lääkkeitä, esimerkiksi työmarkkinatuen ja asumistuen suojaosuuden toteuttamisella eli sillä, että lyhytkestoinenkin työ on tekijälleen aina kannattavaa, koska me uskomme työhön. Tämä on vain hyvä esimerkki siitä, että normaali työmarkkina ei ratkaise kaikkien työtä vailla olevien ihmisten ongelmaa. Tämän takia me tarvitsemme uutta ajattelua, uudenlaisia toimenpiteitä. Toinen esimerkki on se, että kuntien tulot, vaikka suhdanne muuttuisi positiiviseksikin ja kasvu alkaisi, eivät tule riittämään nykyisten velvoitteiden eli kun-tien palvelujen tuottamiseen, ainakaan nykyisellä tavalla. Sen takia joitakin menoja, joitakin palveluja, on syytä karsia, mutta erityisesti on syytä purkaa sääntelyä siltä osin kuin se on liian tiukkaa järkevän palvelutuotannon aikaansaamiseksi. Kun me onnistumme näissä rakenneuudistuksissa, se herättää ja vahvistaa luottamusta. Se vahvistaa luottamusta Suomeen niiden ihmisten silmissä, jotka arvioivat, kuinka korkeaa korkoa Suomen valtionvelasta pitää periä, mutta ensi sijassa meidän tavoitteemme on vahvistaa tavallisten suomalaisten luottamusta omaan maahansa.

Tämä on varmaan tavallisten ihmisten mielissä vähän ristiriitaista, että samaan aikaan tehdään toimia, jotka saattavat tuntua kipeiltä, jotka edellyttävät luopumista jostakin, mutta samaan aikaan samat ihmiset kokevat, että jos niitä ei tehtäisi, niin valtio ylivelkaantuisi ja me kaikki tietäisimme, että kuljemme vain huonoa kohti. Eli rakenneuudistus, joka ei tunnu eikä näy eikä vaikuta missään, ei ole myöskään semmoinen rakenneuudistus, joka meitä auttaa. Sen takia jokaisen rakenneuudistuksen pitää olla semmoinen, että se näkyy, se voidaan verifioida. Joskus se myös tuntuu ikävältä, mutta silloin se auttaa meitä. Tämän takia me olemme tehneet varsin kattavan rakenneuudistuspaketin, joka tulee meitä auttamaan. Kysymys on siis luottamuksen vahvistumisesta oman maan tulevaisuuteen.

Kun katsotaan näitä ryhmäpuheenvuoroja — keskityn ehkä enemmän oppositiopuolueiden ryhmäpuheenvuoroihin — minun täytyy todeta, että perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa oli kyllä todella vähän mitään konkretiaa. Se oli ihan värikäs, osin viihdyttävä, (Timo Soini: Aina sama laulu!) mutta oikeastaan enemmän siinä oli suunsoittamista ja tahallista väärinymmärrystä. Minä alleviivasin ne molemmat konkreettiset asiat, jotka puheessa olivat. Toinen oli alv:n alarajan merkittävä nosto, ja toinen oli Viron mallin mukainen yritysverotus. Ne olivat kaksi ainoaa konkreettista asiaa, mitkä puheessa tuotiin esille. (Timo Soini: Täällä oli, arvoisa pääministeri, viisi!) Sen sijaan keskustan ryhmäpuheenvuorossa oli enemmän konkretiaa, enemmän aiheita, joita kannattaa jatkokehitellä, (Timo Soini: Sama laulu teillä aina!) joista kannattaa käydä keskustelua.

Otan tämän nyt esille vain sen takia, että tässä tilanteessa, missä kansalaisilta vaaditaan paljon, missä erityisesti päättäjiltä, meiltä poliitikoilta, vaaditaan paljon, olisi kyllä syytä vakavoitua, esittää konkreettisia keinoja ja käydä niistä sitten asiallista keskustelua. (Matti Saarinen: Ei ole eväitä!) Minä esitän, että te viette sekä keskustan että perussuomalaisten rakennemuutospaketit valtiovarainministeriöön, jossa ne arvioidaan, minkä jälkeen voimme katsoa ohjelma ohjelmalta, kuka pääsee ja kuinka pitkälle. Yhdenmukaistetaan myös vuodet, eli kaikki puhumme vuodesta 2017. Huomasin, että keskustan ohjelma tähtää vähän pidempään sopeutumisjaksoon eli 2020:een — on totta varmasti sekin, että työtä riittää silloinkin. Mutta yhdenmukaistetaan nämä tarkastelujaksot, ja sen jälkeen valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä arvioi, millaisia vaikutuksia kunkin puolueen esityksellä aidosti on. Silloin tämä keskustelu on rehellistä ja avointa ja läpinäkyvää.

Arvoisa puhemies! Keskustan puheesta poimisin vain muutaman kohdan. Siinä puheessa — itse asiassa en ole sitä teidän ohjelmaanne päässyt vielä lukemaan — oli hyviä tavoitteita, osa aika yleisellä tasolla, mutta teillä on varmasti myös lihaa luiden ympärillä. Teillä on selkeästi kolme vuotta pidempi tarkastelujakso kuin hallituksella: Hallitus tähtää toimenpiteisiin vuonna 2017. Aika monessa kohtaa ymmärsin, että keskusta puhuu vuodesta 2020.

150 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2017 mennessä — se on kyllä kova tavoite. En usko, että millään lääkkeellä siihen päästään. Meillä tällä hetkellä vuositasolla syntyy noin 15 000 työpaikkaa enemmän kuin häviää, ja kun lasketaan, että tavoite on 2017:ssä, niin jos yrittäisi merkittävästi ylittää sitä noin 15 000 uuden työpaikan määrää, mihin pitää tähdätä ehdottomasti, niin se on kyllä tosi kova saavutus. Tässäkin suhteessa ehkä nämä keinot ja aikataulu pitää synkronoida yhteen. (Puhemies koputtaa)

Tehtävien karsintaa kuntapuolella keskusta esittää noin 300 miljoonalla eurolla. Se on sama luku kuin mikä hallituksella on.

Ja ihan viimeisenä tästä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Meillä on sama kanta tästä integroinnista, eli sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään. Mutta sitten meillä on mitä todennäköisimmin erilainen kanta siitä hallintomallista. Eli keskusta kannattaa enemmän tämmöistä kuntayhtymämallia ja hallitus taas tavoittelee tehokkaampaa hallintomallia, jotta se kestävyysvaje pystytään umpeen kuromaan. Mutta tämäkin on asia, joka kannattaa arvioituttaa, näin ollen päästään sitten rehellisempään ja avoimempaan keskusteluun. Eli kysymys on siitä, että me tarvitsemme läpinäkyvää, rehellistä, reilua, konkreettista keskustelua, jotta ihmiset voivat kokea, että me poliitikot teemme työtä, joka lisää luottamusta oman maan tulevaisuuteen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Valtiovarainministeri Urpilainen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on varsin mainio asia, että hallitus tuo rakenneuudistuksen eduskuntaan tiedonantona ja eduskunta pääsee sitä kautta asiasta keskustelemaan, mutta ennen kaikkea myöskin oppositio pääsee tuomaan esille omat vaihtoehtonsa, koska sehän kuuluu demokratiaan, eri vaihtoehtojen esittely, niistä käyty keskustelu ja sen jälkeen sitten kansalaisten niistä tekemä arviointi.

Lienee paikallaan myöskin valtiovarainministeriön näkökulmasta hieman valottaa taustaa sille, miksi Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia. Jos sen kiteyttää yhteen virkkeeseen, niin kysymys on meidän hyvinvointimallimme tulevaisuudesta. Suomalainen hyvinvointimalli pohjautuu korkeaan työllisyysasteeseen, siihen, että suomalaisilla perheillä, niin äideillä kuin isillä, on mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työnteolla, saada sitä kautta leipä pöytään mutta olla myöskin osa suurempaa yhteisöä, antaa se oma osaaminen yhteiseen käyttöön. Mutta toisaalta hyvinvointimallimme pohjautuu myöskin vahvoihin julkisiin palveluihin. Niinpä erityisesti kunnissa, jotka vastaavat pääosasta meidän hyvinvointivaltion palveluja, on jouduttu pitkään elämään vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, ja se on yksi keskeinen ja merkittävä syy siihen, että hallitus on omalta osaltaan tehnyt rakenteellisia toimia työllisyysasteen nostamiseksi mutta myöskin julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi.

Jos me katsomme kuntien velkaantumiskehitystä, niin se on ollut varsin vauhdikasta. Itse asiassa viimeisen kymmenen vuoden aikana kun-tien velka on jopa kolminkertaistunut — kolminkertaistunut kymmenen viimeisen vuoden aikana. Totta kai yksi keskeinen selittävä tekijä kuntien velkaantumiskehitykseen on pitkittynyt finanssikriisi, mutta taustalla on suhdanneongel-mien lisäksi myöskin rakenteellisia ongelmia, jotka yhdessä ovat johtaneet siihen, että verrattuna normaalin kasvun vuosiin meiltä puuttuu tällä hetkellä bkt:sta noin 30 miljardia euroa, mikä tarkoittaa, että meiltä puuttuu noin 12 miljardia verotuloja hyvinvointivaltion palveluiden, tulonsiirtojen rahoittamiseen. Näin ollen meidän on katsottava totuutta silmiin, ja se totuus on, että nykyiset rakenteemme eivät mahdollista julkisten palveluiden tuottamista kestävällä tavalla tulevaisuudessa. Se on fakta. Näin ollen, mikäli me haluamme suomalaisen hyvinvointimallin myöskin tulevaisuudessa turvata lapsille ja lastenlapsillemme, se edellyttää rakenteiden uudistamista, ja tätä hallitus on nyt omalta osaltaan tekemässä.

Kun mainitsin kaksi keskeistä ikään kuin punaista lankaa hyvinvointimallissamme, korkean työllisyysasteen ja myöskin vahvat julkiset palvelut, niin mitä tulee työllisyysasteen nostamiseen, se on myöskin näiden rakenneuudistusten yksi keskeinen tavoite. Hallituksen tavoitteena on luoda tilanne, jossa yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus tehdä työtä. Tästä syystä rakennekokonaisuudessa, rakenneuudistuksessa on senkaltaisia toimia, joilla voidaan parantaa suomalaisten mahdollisuutta ottaa vastaan työtä, mutta samalla sitten tietenkin kannustetaan suomalaisia myöskin tekemään enemmän työtä eli työskentelemään pidempään työuran alku-, keski- ja loppupäässä. Mutta on tässä rakenneuudistuskokonaisuudessa myöskin toimenpiteitä uuden työn synnyttämiseksi: Osana rakenneohjelmaa on muun muassa tavoite luoda ohjelma teollisen pohjan vahvistamiseksi Suomessa. Tämä on tietenkin erityisen tärkeää tilanteessa, jossa Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana kadonnut yli 100 000 teollista työpaikkaa.

Toisaalta sitten vahvojen julkisten palveluiden turvaamiseksi on tietenkin olennaista se, mitä meidän kunnissa tapahtuu. Ehkä tämä osio on rakennepaketin keskeinen uudistus, jopa historiallinen käänne, koska aina ennen tähän asti hyvinvointivaltiota on rakennettu niin, että kunnille on annettu uusia tehtäviä ja velvoitteita. Nyt hallitus ottaa tässä uuden asennon. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään ja ollaan myöskin sitouduttu siihen, että uusia rasitteita ei enää tällä hallituskaudella anneta ilman, että vastaavasti karsitaan olemassa olevia (Mauri Pekkarinen: Paitsi nyt tulee!) tai ne kompensoidaan sataprosenttisesti.

Näen, että tämä ei ole missään määrin hyvinvointivaltion purkamista, vaan päinvastoin tällä harjoituksella on tarkoitus antaa kunnille entistä enemmän mahdollisuuksia, jopa vapautta toteuttaa omaa perustehtäväänsä ja selvitä siitä myös sitä kautta kestävällä tavalla. Eli voin sanoa, että hallitus luottaa kuntapäättäjiin. Me uskomme siihen, että hyvinvointivaltio on rakenteellisten uudistusten jälkeen entistä paremmassa kunnossa ja valmiina myöskin tulevaisuuden haasteiden vastaanottamiseen. On selvää, että tämä käänne, tehtävien ja velvoitteiden karsiminen ja normien purkaminen, on hyvin periaatteellinen, tärkeä, mutta se ei myöskään tapahdu hetkessä, sitä ei voi yhdessä yössä toteuttaa, vaan jotta se aidosti pystytään myöskin kuntatasolla viemään läpi, niin se edellyttää niin kuntapäättäjien kuin kaikkien suomalaisten (Puhemies koputtaa) yhteistä tahtoa, jotta edellytykset julkisille palveluille ja tulonsiirroille myös jatkossa ovat olemassa.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean, että valtiovarainministeriön virkamiehet — vaikka ovat hyvin tunnollisia, ahkeria ja kovin työteliäitä tällä hetkellä — ottavat hyvin mielellään vastaan opposition vaihtoehdot rakenneuudistukseksi niin perussuomalaisilta kuin keskustalta. Voimme sopia, että esimerkiksi jouluun mennessä, kun eduskunta päättää työnsä, virkamiehet ottavat nuo esityksenne vastaan ja laskevat niille myöskin samat vaikuttavuusarviot kuin mitä hallituksen uudistuksille on tehty.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat osallistua debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. Tarkoituksena on jatkaa tätä debattikeskustelua noin kello 17:ään saakka.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin oli hyvä avaus pääministeriltä, johon valtiovarainministeri yhtyi, että ottavat varmasti vastaan opposition esitykset, käyvät ne läpi, ja uskon, että siihen liittyy vielä se, että jos sieltä löytyy hyviä ideoita, joita hallituksen papereissa ei ole, niin niitä voidaan vakavalla mielellä käydä läpi. Minusta tämä on erinomainen yhteistyön osoitus.

Mutta keskustalle: Te olette laskeneet kolmanneksen tämän kestävyysvajeen purusta kotikunta—maakunta-mallin varaan. Minä olen pohtinut sitä, että nyt kun on tiedossa keskustelu hallituksen sote-mallin perustuslainmukaisuudesta, niin millä ihmeen tavalla tämä teidän kotikunta—maakunta-mallinne olisi enemmän perustuslain mukainen. Ainakin siihen liittyy erittäin suuria haasteita. Minä epäilen, että teillä olisi ihan oma sote-solmu edessä, kun te lähtisitte tätä viemään eteenpäin. Miksi esimerkiksi suuret kaupungit koskaan, kuuna päivänä, luovuttaisivat vapaaehtoisesti määräämisoikeuttaan näistä omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan? Ja mistä se tulee, että te haluatte viedä kaikki kuntien tehtävät sinne maakuntaan? Ettekö te luota suomalaiseen kuntaan? Ettekö te pysty nimeämään (Puhemies koputtaa) yhtään sellaista kuntaa Suomesta, joka pystyy hoitamaan näitä peruspalveluita? Me luotamme suomalaiseen kuntaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä debatissa puheenvuorojen enimmäispituus on 1 minuutti.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Sipilää siitä, että toisin kuin edustaja Soini, hän sentään pyrki esittelemään omaa vaihtoehtoa. Siitä tuli kuitenkin mieleen muutama päivä sitten tv:ssä esitetty elokuva Silmänkääntäjä — sen verran merkittävästä silmänkääntötempusta on kysymys. Otan vain pari esimerkkiä aikapulasta johtuen.

Kun tässä on pyrkimyksenä vähentää olemassa olevia kustannuksia, teidän säästölistallanne on esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostosta 100 miljoonaa. Ensinnäkään sellaista kustannusta ei ole olemassa, ja tulevaisuudessakin se kustannus tulee olemaan arvioiden mukaan vain noin kolmasosa tuosta. Toinen esimerkki: Ilmoitatte, että terveydenhuollon it-menoista voidaan säästää ainakin 200 miljoonaa. Ne ovat nykyisin 310 miljoonaa, ja vähän epäilen, että niistä pystyttäisiin säästämään kaksi kolmasosaa.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, luettelin viisi asiaa. Väititte, että luettelin vain kaksi. Luettelen ne viisi, jotta nyt pääsette aikaan kiinni: Alvin alarajan tuntuva nosto, kasvuyrityksille Viron-mallinen yritysverotus, eri yritysmuodoille tasapuolinen verokohtelu ja konkurssilainsäädännön uudistus, energiapolitiikan perustaksi kohtuuhintainen ja kotimainen energia, puun ja turpeen käyttö. (Välihuuto) Lisäksi mainitsemme — aivan oikein — omaishoidon tuki Kelan hoidettavaksi, aivan kuten valtiovarainministeriössä vaikuttava valtiosihteeri Hetemäkikin.

Se, mikä jäi vielä sanomatta, mutta sanon sen nyt: Olette tekemässä kuntauudistusta. Te sysitte vanhuksia avohoitoon ja samaan aikaan ette tee mitään tälle viiden vuoden irtisanomissuojalle, joka pelastaa korkeat virkamiehet ketjutuksessa, pahimmassa tapauksessa 15 vuotta. Voiko tämä olla kokoomuksen linja?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! VM:n virkamiehiä kannattaa kuunnella, olen samaa mieltä. Me keltanokka-kansanedustajat olimme kuuntelemassa tuolla kellarissa — samaan aikaan, kun hallitus kävi neuvotteluja siitä, mikä on kestävyysvaje, ja päätyi 5 miljardiin — me saimme opetusta siellä, että se on 9 miljardia. Mutta hyvä on, että siitä olemme nyt samaa mieltä.

Muutama asia vanhusten laitoshoidosta. Samaa mieltä siitä, että mennään kohti kodinomaista hoitoa, kunhan samaan aikaan pannaan omaishoitajien ja kotipalvelujen asiat kuntoon.

Kuntien tehtävistä helpointa olisi jättää ne, joita ollaan nyt säätämässä, uudet tehtävät, toteuttamatta eli oppivelvollisuusiän nostaminen ja kotihoidon tuen kiintiöitys, joka VM:n omienkin laskelmien mukaan heikentää kestävyysvajetta 60 miljoonalla eurolla.

Se on selvä asia, että siirtely ei ole mitään säästöä. Ei toki meidän vaihtoehdossamme siirtelyä ole laskettu säästöksi. Säästöt on ihan eri asia.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että valtiovarainministeriön virkamiehet voivat arvioida myös näitä opposition esityksiä, koska niissä on paljon ajatuksia, jotka kannattaa ottaa ihan vakavasti. Tosin voi kyllä sanoa, että tuohon perussuomalaisten kuntaosuuden arviointiin ei kyllä paljon virkamiesresurssia kulu, sillä se on hyvin nopeasti hoidettu.

Haluaisin kiittää hallitusta näistä työttömyysturvan suhteen tehdyistä muutoksista. Ensinnäkin, että aikaisemmin on jo parannettu työttömyysturvan tasoa, mutta nyt tehdään erittäin tärkeä asia: työttömät päästetään siitä aivan älyttömästä byrokratian myllystä, joka aiheutuu siitä, jos he ottavat työtä vastaan. Eli tämä suojaosa helpottaa erittäin monen työttömän elämää, voi saada heidät takaisin työmarkkinoille, parantaa heidän elintasoaan. Eli työttömyyden suhteen tämä hallitus on kyllä nyt tehnyt erittäin merkittäviä päätöksiä ensinnäkin köyhyyden poistamiseksi ja työn vastaanoton helpottamiseksi. Kiitoksia siitä.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on onnistunut tehtävässään tarttua toimeen hyvinvoinnin puolesta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on valmis jatkamaan tätä työtä tulevaisuuden hyvinvoinnin puolesta ensi maaliskuussa. Nyt tarvitaan ennen kaikkea uudistajia ja vastuunkantajia.

Puhemies! On kuitenkin ilmaistu huolta siitä, että rakennepaketin muutokset koskien vanhustenhuoltoa johtavat siihen, että ikäihmiset joutuvat heitteille. Minun mielestäni ei ole oikein pelotella vanhuksia tällaisilla lausumilla. Ensi vuonna astuu esimerkiksi uusi vanhustenhuoltolaki voimaan, ja se tarkoittaa myös rahallista panostusta vanhustenhuoltoon. On eri asia, että hallitus rakenneohjelmassaan kannustaa laitoshoidon asteittaiseen purkamiseen ja resurssien siirtämiseen laadukkaaseen avohoitoon ja kotihoitoon, mikä pitkässä juoksussa tuo merkittäviä säästöjä. On hyvä ymmärtää, että rakennepoliittinen ohjelma tarkoittaa myös uutta ajattelutapaa. (Puhemies koputtaa) Miten voimme tehdä kunnissa asiat toisin muuttamalla rakenteita ja sallimalla enemmän luovuutta?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Parhaita päätöksiä tässä rakennepaketissa ilman muuta ovat nämä keinot työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseksi, sillä ne yhtä aikaa vähentävät köyhyyttä, parantavat työttömyysastetta ja ihmisten elämänlaatua.

Mutta haluan kiittää keskustan ryhmäpuheenvuoroa näistä konkreettisista ehdotuksista ja toivoisin, että emme hallituspuolueista niitä heti ampuisi alas. Itse olen sitä mieltä, että ilman muuta täytyy pohtia erilaisia keinoja purkaa terveydenhuollon tuhlaavia rakenteita. Olin erittäin ilahtunut esimerkiksi tästä edustaja Sipilän esiin ottamasta ongelmasta, joka koskee sitä, että lääkärit työskentelevät yhtä aikaa sekä julkisella sektorilla että yksityisellä puolella. Minusta juuri tämmöiset ehdotukset tai avaukset ovat sellaisia, joista meidän yhdessä täytyy käydä keskustelua ja pohtia, miten niihin voidaan tarttua ja miten voidaan tuottaa säästöjä yhteiskunnassa.

Itse olisin valmis etenemään esimerkiksi sillä sektorilla, että katsotaan, ovatko esimerkiksi kaikki Kelan ihmisiltä vaatimat todistukset tarpeellisia. (Puhemies koputtaa) Nyt esimerkiksi vaikeavammaisilta pyydetään parin vuoden välein todistus siitä, että he ovat edelleen vaikeavammaisia, jotta he voivat saada kuntoutusrahansa, missä ei ole todellakaan (Puhemies: Jaaha, nyt on aika täynnä!) tolkun häivää.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini moitti omassa puheenvuorossaan hallitusta siitä, että me tässä rakenneuudistuspaketissa emme ole huomioineet yrittäjiä ja elinkeinoelämän tarvitsemia rakenneuudistuksia. Minulla on itselläni noin 20 vuoden yrittäjäkokemus, enkä ole kuvitellut silloin yrittäjänä ollessani enkä nytkään, että poliitikot kykenisivät merkittävästi vaikuttamaan yrityksen rakenneuudistustarpeisiin. Meidän tehtävämme poliitikkoina on luoda suotuisat toimintamahdollisuudet yrittäjille ja elinkeinoelämälle, ja se tehdään veropolitiikan kautta ja yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Täytyy kyllä sanoa, että minä olin ymmärtänyt, että tällä hallituksen rakenneuudistushankkeella tähdätään siihen, että saadaan julkisen talouden kestävyysvaje kurottua umpeen. Tai sitten olen ymmärtänyt tehtäväni aivan väärin. Toivoisin, että pääministerikin avaisi tämän asian vähän tarkemmin.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus on halunnut siirtää tätä rakennekeskustelua myöskin sinne työmarkkinoitten puoleen ja ottanut malliksi Saksan mallin halpatyömarkkinat, mutta kun katsoo esimerkiksi Eurostatin tilastoja, niin työvoimakustannukset kokoaikaista työntekijää kohti vuodessa Tanskassa ovat huomattavan paljon korkeammat kuin Suomessa, myöskin Alankomaissa ja — kas kummaa — Saksassa. Eli kysymys on siitä, että Suomeenkin halutaan rakentaa kahdet työmarkkinat: sellaiset työmarkkinat, joilla työssä käyvät pysyvät ikuisesti köyhyydessä.

Mutta kun edustaja Sipilä otti annettuna sen kestävyysvajeen suuruuden, että se on valtiovarainministeriön 9 miljardia euroa, niin on olemassa myöskin muita laskelmia. Esimerkiksi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen hyvä vaihtoehto on vain 1,9 miljardia, Euroopan komissiolla 11,1 ja tältä väliltä puolen tusinaa tutkimuslaitosta, joilla on ihan eri arvio kuin valtiovarainministeriöllä. Kyllä kai silloin pitäisi tietää, mikä on se keskeinen käsite ja kuinka se on laskettu, jos tällaisia leikkauslistoja (Puhemies koputtaa) lähdetään laatimaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tilanne vanhustenhoidossa on jo nyt Suomessa hyvin haasteellinen. Esimerkiksi professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä ihmetteli muutama päivä sitten haastattelussaan sitä, kuinka suomalaiset muistisairaat vanhukset hoidetaan jatkossa kotona, (Välihuutoja) kun hallituksen rakennepakettipäätöksessä säästetään 300 miljoonaa euroa vanhustenhuollossa. (Timo Soini: Kivelä ihmettelee!) Meillä tulee olemaan muistisairaita vanhuksia enemmän ja enemmän tulevaisuudessa, sillä ihmisten elinikä pitenee. Koko 2000-luku on Suomessa purettu vanhusten laitoshoitoa. On lopetettu vanhainkoteja ja terveyskeskusten vuodeosastoja on lakkautettu ja nyt jo moni vanhus on jätetty heitteille yksin kotiin. Ehdottomasti heillä pitäisi olla turvana laitospaikka, kun vointi edelleen heikkenee. Mitä te aiotte tehdä tälle tilanteelle, (Puhemies koputtaa) jos te säästätte 300 miljoonaa euroa (Erkki Virtanen: Toteuttaa vanhuspalvelulakia! — Puhemies: Nyt minuutti on täynnä!) vanhusten laitoshoidossa?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että perussuomalaiset eivät tiedä, mikä on kestävyysvaje, mikä on kestävyysvajeen umpeen kuromisen ja säästämisen ero. Nämä vanhusten palvelut ovat nimenomaan sellaisia, joissa me voimme oikeasti asioita paremmin tekemällä — tarjoamalla parempaa kotihoitoa, parempia avopalveluita, tukemalla omaishoitoa, kuntoutusta — välttää sen kalliimman ja ehkä kaikkein epäinhimillisimmän laitoshoidon. Totta kai meidän täytyy huolehtia niistä muistisairaista ja niistä ihmisistä, jotka laitoshoidon tarvitsevat, mutta minusta on aivan väärin, että te kehtaatte täällä pelotella ihmisiä, että hallitus on jättämässä vanhukset heitteille. Minusta se on loukkaavaa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluan myös nyt oikaista tätä edustaja Ruohonen-Lernerin pelottelua. Otan omakohtaisen esimerkin: Oma isäni oli vaikeasti dementoitunut. Vaimoni äiti oli vaikeasti dementoitunut. Heillä molemmilla oli kokemus siitä, että muutama viikko terveyskeskuksen vuodeosastolla heikensi kuntoa huomattavasti. Sen jälkeen heitä ei suinkaan palautettu kotiin, vaan he pääsivät tuetun palveluasumisen piiriin. Erittäin hyvää hoitoa, ja siellä kysymys ei ole siitä laitoshoidosta, josta tässä puhutaan. Sen takia juuri vanhuspalvelulain mukaisesti meidän täytyy kehittää tätä hoitoa inhimilliseen suuntaan pois siitä laitosvaltaisuudesta, joka meillä on ollut.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hämmästelen, eivätkö kollegat ole tutustuneet professori Sirkka-Liisa Kivelän kannanottoihin. (Kari Uotila: Monta vuotta!) Hän on ennen kaikkea korostanut sitä, että näiden muistisairaiden lukumäärä tulee huomattavasti lisääntymään tulevaisuudessa, ja jo nyt 3 500 vanhusta tarvitsisi ympärivuorokautista palveluhoitoa, jotta heillä olisi hyvä ja inhimillinen hoito. Eli nyt jo meillä on hyvin kriittinen tilanne menossa, ja jos tällä hetkellä tehdään näitä suuria leikkauksia laitoshoidon puolella, ollaan vielä suuremmissa ongelmissa muutaman vuoden kuluttua.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lernerin on syytä lukea hallituksen rakennepaperia uudelleen, (Pirkko Ruohonen-Lerner: On luettu moneen kertaan!) koska hallituksen rakennepäätökseen on nimenomaan kirjattu, että henkilöä voidaan, tietysti voidaan, jatkossakin hoitaa laitoksessa, jos tähän on lääketieteelliset syyt tai jos tämä muutoin on perusteltua vanhuksen arvokkaan elämän kannalta. Elikkä se ei sulje pois laitoshoitoa jatkossakaan, jos siihen löytyy ne perusteet.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen siitä samaa mieltä muutaman edustajan kanssa, että ei tällä asialla kyllä kannata ihmisiä pelotella. Me puhumme arvokkaasta ihmiselämän ehtoopuolesta ja siitä hoivalupauksesta, jonka me nuoremmat olemme ikäihmisille antaneet. Mutta se keskustan ja hallituksen ajattelussa eroaa tässä ikäihmisten hoivan kohdalla, että me olisimme sisällyttäneet tuohon laitosvaltaisuuden purkamisen ratkaisuun, joka on suomalaisen vanhuspolitiikan pitkä linja, ehdottomat sitoumukset esimerkiksi juuri omaishoidon tuen aseman parantamisesta niin, että maksatus olisi siirretty Kelalle. Myös olisimme halunneet, että omaishoitajien tuen verottomuutta ja kaikenlaista laajamittaista omais-hoitajien aseman rakenteellista parantamista olisi voitu kehittää. Se on meidän ajattelussamme keskeisin ero.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ikäihmisten laitoshoidon purkaminen ei tarkoita ikäihmisten heitteille jättämistä. Minä olen todella pahoillani tästä ikäihmisten pelottelusta. Suurin osa, noin 80 prosenttia, laitoshoidossa olevista ikäihmisistä sairastaa jotain muistisairautta, mutta muistisairaus ei ole syy hoitaa ketään laitoksessa, koska laitos ei ole kenenkään koti. Laitos laitostaa, ja muistisairautta sairastavasta, kävelevästä henkilöstä tulee vuodeosastolla parissa kuukaudessa vuodepotilas, olipa hoito miten laadukasta tahansa. Muistisairautta sairastavalle henkilölle, joka ei enää pärjää omassa kodissaan, oikea asumis- ja hoitopaikka on tehostettu palveluasuminen, ryhmäkoti tai vastaava, ja ne eivät ole laitospaikkoja. Näitä ryhmäkoteja ja palveluasumisen paikkoja meidän on saatava lisää. Tässä asiassa inhimillisyys ja taloudellisuus kulkevat samaan suuntaan, sillä mikään ei ole niin kallista kuin laitoshoito. Hallitus toteuttaa nyt kaikkien vanhustyön asiantuntijoiden jo vuosikausia vaatimat muutokset.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tällä hetkellä olen tämän salin vanhin ja lähestyn tätä niin sanottua vanhusikää, niin muutama kommentti.

Hallitus aikoo vähentää laitoshoidossa ole-vien vanhuksien laitospaikkoja ja säästää toiminnallaan 300 miljoonaa euroa. Hallitukset, kaksi viimeistä, ovat tukeneet vuosina 2010 ja 2011 Kreikkaa tai paremminkin Saksan ja Ranskan pankkeja lähes 3 miljardilla eurolla. Ero on suuri tällä hetkellä minun mielestäni.

Arvostan kansainvälistä solidaarisuutta, mutta meidän on ensisijaisesti hoidettava omat velvoitteemme, esimerkiksi vanhukset. Kysynkin, onko oikein ja kohtuullista heikentää laitoksissa asuvien vanhusten asemaa siirtämällä heidät tutusta ympäristöstä suureen tuntemattomuuteen (Välihuutoja) — kuunnelkaa nyt tarkkaan — suureen tuntemattomuuteen tiedostaen, että kaikki eivät pärjää kotihoidossa, joten tarvitaan ympärivuorokautista laitos- tai vastaavaa hoitoa. — Piti pyörittää oikein paperia, että muisti. — Kiitos. (Naurua)

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On itsestään selvää, että laitoshoitoa voidaan vähentää vain silloin, kun omaishoitoon panostetaan merkittävästi. (Timo Soini: Juuri näin sanottiin!) Mutta omaishoidossa kyse on nimenomaan siitä, että meillä on valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit, huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta, vapaapäivistä, ja omaishoidon tuen saavat ne, jotka korvaavat omaishoidolla laitoshoidon. Tämä on sellainen, minä luulen, että tästä ollaan aika pitkälle yhtä meiltä. Se on eri asia, kuka sen tuen varsinaisesti maksaa.

Mutta haluaisin palata siihen, mitä täällä pääministeri ja valtiovarainministeri ovat aiemmin sanoneet, että on erittäin hyvä, että valtiovarainministeriö selvittää opposition vaihtoehdon todellisen taustan, ja sen lisäksi toivoisin, että keskustan paperin osalta selvitetään myös maaseutuvaikutusten arviointi. Nimittäin tämä ehdotus, että te esitätte perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja toisen asteen koulutuksen siirtämistä maakunnalliseksi, se tulee siirtämään palvelut kauemmaksi maaseudun kaupungeista ja satoja työpaikkoja pienistä kaupungeista maaseudulta keskuksiin. Tämä tulee tapahtumaan monissa kunnissa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Huovinen. 2 minuuttia paikalta.

Peruspalveluministeri  Susanna  Huovinen

Arvoisa puhemies! On aivan välttämätöntä korjata nyt muutamia selviä väärinkäsityksiä, joita ilmeisesti tämä vanhustenhoito on aiheuttanut myös täällä tämän salin keskuudessa.

Pidän todella valitettavana sitä, että täällä esitetään tällaisia näkemyksiä, että nyt esimerkiksi tietyssä laitospaikassa olevia vanhuksia alettaisiin kuljetella ja kelkkoa jonnekin muualle. Näin ei asia ole, ei kerta kaikkiaan. Pidän todella valitettavana sitä, että täällä annetaan sellainen mielikuva, joka on täysin vastakkainen sen suhteen, mitä hallitus tässä tavoittelee, kun olemme nimenomaan vauhdittamassa vanhuspalvelulakia, joka on tässä salissa muuten erittäin laajalla enemmistöllä kai kuitenkin hyväksytty, tullut voimaan 1.7., ja nyt on kyse näiden hyvien tavoitteitten nopeuttamisesta ja viemisestä todella käytännön tasolle. Tämä muuten on erittäin laajasti myös, aivan kuten täällä edustaja Mäkisalo-Ropponen totesi, meidän suomalaisten asiantuntijoiden näkemys. Meidän pitää siirtyä pois tästä laitosvaltaisesta kulttuurista, joka on kansainvälisestikin vertailtuna Suomessa aivan liikaa vielä vallalla, kun meidän pitäisi päästä esimerkiksi palveluasumiseen, erilaisiin ryhmäkoteihin ja niin poispäin.

Haluan kyllä, puhemies, vielä sanoa: Olisikohan käynyt niin, että osa näistä käsitteistä on mennyt nyt sekaisin eli aika monet ihmiset, kun itsekin olen paljon palautetta saanut, ovat käsittäneet, että esimerkiksi palveluasuminen olisi laitosmuotoinen, että sitä nyt halutaan purkaa? Ei missään tapauksessa, vaan me haluamme tukea sitä, että ihmiset pysyvät toimintakykyisempinä pidempään. Tämä säästää kustannuksia ja on inhimillisesti oikein.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan, että voidaan tehdä näitä, aivan niin kuin edustaja Satonen sanoi, niin miksi hallitus vastoin valtiovarainministeriön valtiosihteeri Hetemäenkin suosituksia ei siirtänyt tätä Kelan korvattavaksi?

Sitten haluaisin kuulla arvoisalta pääministeriltä: Minkä takia te takaatte tämän jatkuvan ketjutuksen viiden vuoden kuntaliitoksissa, että jokainen ylempi virkamies voidaan pelastaa? Miten te voitte tehdä mitään kunnallista rakenneuudistusta?

Sitten yksi asia vielä. Teollisuustuotanto on pudonnut vuoden 2008 tasosta tälle tämän päivän tasolle 22,5 prosenttiyksikköä, ja se vaatii nimenomaan kasvun työkaluja, energiaverotuksen ja näitä rakenteellisia uudistuksia, joilla Suomi saadaan liikkeelle. Tämän me haluamme emmekä inttää jostain Espoon kaupungista, edustaja Kalliorinne. Minä olen sen valtuuston puheenjohtaja, ja kysykää edustaja Uotilalta, (Puhemies koputtaa) kuinka huonosti meillä menee.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakenneuudistus mahdollistaa ikääntyvien ihmisten nykyistä turvallisemman ja laadukkaamman palvelun, elämisen tulevaisuudessa. Tavoitteena on vahvistaa kotiin vietäviä palveluja sekä muun muassa omaishoitoa. Omaishoidosta on tulossa iso kokonais- uudistus. Tämä kokonaisuudistusesitys luovutetaan ministerille ensi vuoden tammikuussa, jonka jälkeen meillä on kaikilla mahdollisuus ottaa kantaa myös siihen, kuinka omaishoitoa tulevaisuudessa kehitetään myös ikääntyville ihmisille mutta myös muillekin.

Tämän lisäksi hallitus edellyttää, että ikääntyville ihmisille lisätään erilaisia palveluasumismuotoja ja ryhmäkotimuotoja, aivan kuten täällä on esitetty. On selvää, että jos ikääntyvä ihminen, vanhus, tarvitsee laitospaikan nimenomaan terveydellisistä syistä, niin hänelle pitää tämä paikka myös turvata, ja tässä ei minun mielestäni pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Mutta on väärin, että ihmistä pidetään terveyskeskuksen vuodeosastolla, (Puhemies koputtaa) jos hän ei sitä paikkaa tarvitse. Kyse on myös meidän asenteistamme, miten me suhtaudumme hyvään vanhuuteen ja minkälaisen vanhuuden me haluamme turvata ikääntyvälle ihmiselle.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Laitospainotteisuuden purkaminen, niin kuin ministeri sanoo, on kannatettava asia. Kuulin televisiossa viimeksi myöskin professori Kivelän puhuneen ihan samasta. Mutta kun sanotaan A, pitää sanoa B. (Rakel Hiltunen: Sanotaan!) Millä tavalla niitä kodinomaisia, läheisiä hoitomuotoja tuetaan? Teidän rakennepakettinne jättää tämän kysymyksen vaille kunnon vastausta. (Timo Soini: Näin on!) Tämä on se iso asia, se ero myös, mikä on keskustan vaihtoehdon ja teidän esityksenne välillä.

Mitä tulee Orpolle ja Satoselle, kun te kauhistelette, miten käy maakuntamallissa, teidän mallissanne niitä järjestäjäyhteisöjä on kymmeniä, suuret kaupungit ensin ja sitten vielä näitä seudullisia ja vähän pienempiä järjestäjäyhteisöjä. Meidän mallimme lähtee siitä, että on noin parikymmentä järjestäjäyhteisöä sote-palveluille, ja ammatillisen koulutuksen osalta niitäkin kuntayhtymät maakunnittain järjestävät jo nyt ja niin jatkossakin. Emme me lukiokoulutusta vie niille maakunnallisille järjestäjäyhteisöille. Tällä tavalla toimien on ihan luonnollistakin, (Puhemies koputtaa) että meidän säästömme on vähän suurempi kuin teidän himmelimallissanne, missä on todella monia erilaisia järjestäjiä.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä olen edelleenkin huolestunut siitä, miten tämä teidän maakuntamallinne täyttää perustuslain ehdot, joista te olette olleet meidän mallimme osalta niin huolissanne. Miten te saatte ne suuret kaupungit siellä, keskuskaupungit, luovuttamaan sen perusterveydenhuoltonsa, perussosiaalitoimen jonkun muun päätettäväksi? Miten te sen teette? Jos te teette sen sitä kautta, että järjestetään maakunnalliset vaalit, niin kaikki yhteys peruskuntaan, jonka minä olen ymmärtänyt olevan teille pyhempääkin pyhää, häviää vaalien kautta. Vaaleilla valitut maakunnalliset edustajat eivät edusta kuntaansa vaan edustavat puolueita. Te ette siis luota enää suomalaiseen kuntaan ettekä välitä siitä, että kaikki palvelut keskitetään maakunnan tasolle maakunnassa päätettäväksi, ei siellä kotikunnassa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On se aika erikoista, jos se on perustuslain vastaista, että maakunnittain kaikki kunnat saavat olla yhteisesti järjestämässä palveluita, jos tämä ei olisi perustuslain mukaan sallittua. Mutta teidän mallissanne lähdetään siitä, että esimerkiksi Keski-Suomessa, jossa on 23 kuntaa, 22 kuntaa eivät saisi olla millään tavalla mukana järjestämässä näitä palveluita, muuta kuin ostamassa. Kaiken järjen mukaan tämä teidän mallinne on perustuslain vastainen, koska siinä 22 kuntaa suljetaan kokonaan pois järjestäjävastuusta. Meidän mallissamme kaikki kunnat ovat koon mukaan mukana järjestämässä.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teidän mallissanne sillä pienellä kunnalla — siinä, kun mennään maakunnan kokoisiin kokonaisuuksiin — jää myöskin minimaalisen kokoiseksi se mahdollisuus vaikuttaa siihen omaan. Ja entä sitten, jos ajatellaan sitä isoa kuntaa? Te ette vastannut siihen ollenkaan, mitähän te sanoitte, että "jos kaikki haluavat" — mutta jospa eivät halua, jos Tampereen kaupunginvaltuusto sanoo, että me emme luovuta omaa sosiaali- ja terveyspalvelun perustuotantoamme maakunnan päätettäväksi, (Välihuutoja) me haluamme päättää niistä itse. Te olette aivan saman kysymyksen edessä kuin mikä on hallituksenkin pöydällä tällä hetkellä, ja nyt kannattaa rauhassa odottaa, millaiseen esitykseen hallitus päätyy.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te katsotte, että te voitte — esimerkiksi projisoin Keski-Suomeen — määrätä, että 22 kunnalla ei ole mitään roolia siinä järjestämisessä, vain ostajan rooli, ei mitään roolia. Eikö se ole paljon enemmän otettu kunnalta pois, kun sille ei jää mitään muuta kuin ostajan rooli? Meidän mallissamme lähdetään siitä, että yhdeltäkään kunnalta ei oteta oikeutta pois olla järjestämässä sote-palveluja, vaan kaikki kunnat ovat mukana kokonsa mukaisessa suhteessa siinä järjestäjäyhteisössä. Näillä on radikaali ero. On varmaa, että perustuslainkin suhteen meidän mallimme on hyväksyttävissä, mutten kuuna päivänä usko, että teidän isäntä—renki-mallinne voi tällaista perustuslain vaadetta täyttää.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin puheessani sanoin, tämä keskustan malli on kevytkuntamalli. Siinä vastuu palveluista katoaa pois kunnista, mitä jää jäljelle? Jäljelle jää hallinto, hallinnon suurimpana ilmentymänä se keskustalainen kunnanjohtaja, joka kävelee pitkin kunnanraittia, ja talousahdinko. Tämä on se malli, mikä kevytkunnassa tapahtuu, ja kansalaiset eivät mitenkään voi vaikuttaa siihen, miten niitä palveluja ohjataan, kuka niistä päättää, miten resursoidaan, mitä palveluja kunnassa tarjotaan. Eli tämä on se keskustalainen kevytkuntamalli. (Mauri Pekkarinen: Tuohon ei viitsi vastata!)

Mutta olen kyllä pettynyt myös perussuomalaisten esiintymiseen täällä. Ensin te ette pysty kehittämään minkäänlaisia esityksiä kuntien lakisääteisten velvoitteiden vähentämiseksi, ja nekin, joita muut tekevät, te ymmärrätte väärin. Eli voisi vaatia kyllä sen verran, että ymmärtää edes hallituksen tekemät esitykset, sillä hallitus ei ole purkamassa vanhusten laitoshoitoa, leikkaamassa tulevaa kasvua.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt hallitus on antanut tiedonannon kirjallisesti ja suullisesti. Sitä on vaadittu — onko sitä luettu, ja onko nyt kuunneltu hallituksen vastauksia? Hallitus on selkokielellä avannut vastauksia niihin kysymyksiin, jotka muun muassa opposition puolelta on esitetty.

Eduskunnalla on mahdollisuus nyt kertoa hallitukselle kansalaisten huolet, tämä keskinäinen inttäminen ei edistä kenenkään asiaa.

Minä kysyn ministeri Huoviselta vielä: Miten tätä omaishoidon tuen kipeintä asiaa voidaan nyt hoitaa, miten omaishoitajien uupuminen voidaan estää kunnissa? Maksatuksen siirtäminen Kelalle ei hoida, ei muutu hoitopaikoiksi, eli aikooko ministeri tuoda tammikuussa myös tästä asiasta kehittämissuunnitelman?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen rakennepaketti on kuin matikka — siitä ei saa otetta.

Kyllä me elämme oppositiossa realismissa. Ymmärrämme, että kestävyysvaje on tosiasia, ei tässä mitään jakovaroja ole. Mutta perussuomalainen vaihtoehto on sitä, että me haluamme enemmän kasvun edellytysten kautta saada ta- loutta tasapainoon. Me emme usko siihen, että pelkästään leikkauksilla saadaan taloutta kuntoon. Siinä käy niin, että euron säästötavoitteilla aiheutetaan kahden vahinko, kuten kotihoidontukiratkaisussa on käymässä. Työ, yrittäminen, välittäminen — se on perussuomalainen linja.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rakenteiden lisäksi tarvitaan kyllä valtavasti muutosta myös meidän ihmisten asenteissa.

Olen ymmärtänyt niin, että tuore vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että jokaisen tietynikäisen ihmisen toimintakyky ja kunto määritellään ja nimenomaan määritellään, minkälaista hoitoa, minkälaisen hoitopaikan ja minkälaista henkilöstöä hän tulee tarvitsemaan.

Se, millä tuottavuutta terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa voidaan lisätä ja parantaa, on se, että me vapautamme sairaanhoitajat ja lääkärit entistä enemmän tekemään sitä työtä, johonka heidät on palkattu: puramme byrokratiaa, puramme valvontaa ja annamme ihmisten tehdä sitä työtä, niin että he voivat ottaa vastuun siitä ihmisestä, jota varten heidät on palkattu. (Erkki Virtanen: Tervetuloa hallitukseen!)

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että nähdään ennakoivasti tulevaisuuteen ja hyödynnetään niitä mahdollisuuksia, mitä meillä on teknologian kautta ja tuotannon tehostamisen kautta.

Kuten me tiedämme, kuntatalous on nopeasti heikentynyt. Vuonna 2001 kuntien velka oli 4 miljardia euroa, mutta vuonna 2012 se oli jo 12 miljardia euroa. Tämä on huikea vauhti, ja tähän on pakko puuttua. Kunnissa ei ole kyetty näitä ongelmia ratkaisemaan, ja siitä syystä on tärkeätä, että valtio ottaa johtoroolin. Tässä suhteessa se ohjausjärjestelmä, mikä tullaan saamaan kunnille, tulee olemaan erittäin tärkeä ja keskeinen, jotta tehdään kaikki tehokkaasti.

Haluan todeta sen, että ihan järjestelmilläkin on eroa. Kiina ennen Deng Xiaopingia oli semmoinen muistola mutta Deng Xiaopingin jälkeen huikea kasvu. Se, että me vapautamme kuntia säännöistä, holhouksesta, antaa niille mahdollisuuksia löytää uusia mahdollisuuksia. Tämä vanhustenhuolto on nimenomaan keskeinen elementti tässä suhteessa: kunnat voivat uuden teknologian avulla hoitaa kotona vanhukset paremmin ja inhimillisemmin, (Maria Tolppanen: Ai roboteilla?) ja se on suuri muutos, mikä meidän täytyy saada aikaan.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeää keskustella vanhusten hyvästä hoidosta. Ajattelisin, kun kello käy, että voisimme vielä keskustella lapsista, lasten tulevaisuudesta.

En tiedä, huomasiko keskustan puheenjohtaja esityksessään, vastustaessanne oppivelvollisuusiän korottamista, että te irtaannutte pitkästä historiasta, linjasta ja yhteistyöstä sosialidemokraat-tien ja vasemmiston kanssa. Nyt kokoomuskin näkee, että tässä kannetaan oikeasti huolta lapsista ja nuorten tulevaisuudesta. Minä olen kauhean hämmästynyt ja yllättynyt, nimittäin nyt eivät enää riitä ne täsmätoimet, mitä te olette esittäneet. Niitä on tehty 10—15 vuotta, ja 15 prosenttia nuorista jättäytyy pelkän peruskoulun varaan. Heitä on yli 100 000. Nyt tarvitaan työvaltaista pedagogiikkaa, hyvin järjestettyä oppivelvollisuusiän nostoa, samalla työurat nousevat, niin kuin te esititte. (Puhemies koputtaa) Tutkimusten mukaan 7 vuotta on se ero.

Lopuksi, puhemies, tämä...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt on kyllä, arvoisa edustaja, aika täynnä, että täytyy pyytää uutta puheenvuoroa.

Puhuja:

Minä haastan puheenjohtaja Sipilän keskusteluun helmikuussa tästä asiasta.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oppivelvollisuusiän kustannukset eivät tietenkään ole 15 miljoonaa euroa, sen tietää aivan varmasti hallituskin. Sen takia me olemme esittäneet — kun rahaa ei ole tietenkään olemassa, kenelläkään ei ole pohjatonta kassaa — täsmätoimia, siis sitä, että juuri niille nuorille, jotka ovat putoamisvaarassa, syrjäytymisvaarassa, kohdennetaan rahaa.

Tehtävää on paljon, ja mitä enemmän pystytään tekemään ennalta ehkäisevästi, sen parempi. Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut, etsivän nuorisotyön palvelut, kymppiluokkatoiminta, kansanopistotoiminta — kaikesta tästä te leikkaatte. Te leikkaatte alueitten koulutuksesta ja siirrätte nuoria omilta juuriltaan isompiin keskuksiin. Leikkaatte lukioilta 200 miljoonaa euroa, alueilta siirrätte isompiin keskuksiin, pidennätte matkaa, romutatte sitä mahdollisuutta, että on alueitten tasa-arvo, on riippumaton siitä, missä paikassa on syntynyt, minkälaiset koulutusmahdollisuudet ovat. Näitä oikeita koulutuspaikkoja me ajamme ja kohdennettuja, räätälöityjä toimia.

Toivoisin, että pääministerikin vastaisi tähän. Oletteko te sitä mieltä, (Puhemies koputtaa) että oppivelvollisuusiän nosto on paras keino?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuusiän nostolla me pääsemme myöskin kiinni tähän ydinongelmaan, joka on koulutuksen ja opiskelun keskeyttäminen. Mutta niin kuin sanoin, se vaatii tukitoimia, myöskin pedagogiikan, työvaltaisen oppimisen kehittämistä.

Mitä tulee kustannuksiin, niin yhteiskuntatakuuta selvitettäessä laskettiin tieteellisesti se, mitä maksaa 10 000 nuoren syrjäytyminen. Se on 75 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön oman laskelman mukaan oppivelvollisuusiän nosto voidaan tehdä 20—25 miljoonalla eurolla. Tähän pitää nyt suhteuttaa ne kustannukset. Mutta mikä tärkeintä, annamme toivon ja osaamisen lapselle ja nuorelle, jotta hän voi olla yhteiskunnan toiminnassa mukana. 40 prosenttia peruskoulun varassa olevista nuorista on työttömänä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

(koputtaa)

Pääministeri Katainen, 2 minuuttia paikalta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Toteaisin vielä sen varmuuden vuoksi, että hallituksessa kyllä, kun ministeriö arvioi oppositiopuolueitten rakennepaketit, me lupaamme ottaa semmoiset konkreettiset asiat huomioon, millä on aidosti vaikutus kestävyysvajeeseen, jos me olemme niistä samaa mieltä. Senkin takia teidän ohjel-mienne läpivalaisu olisi tärkeätä.

Tässä keskustelussa on aika paljon ollut tämmöistä riidan tyyppistä keskustelua. (Timo Soini: Eikä ole!) Tietysti asiat ovat aina vaikeita, mutta olemme nyt siinä tilanteessa, että sloganit ja tämmöiset yleiset ylevät tavoitteet eivät riitä tähän keskusteluun. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin, sitä me sanotaan!) Me tarvitsemme hyvin punnittua, asiantuntevaa ja konkreettista otetta. Esimerkiksi te perussuomalaiset varmasti ihan uskotte siihen vero-ohjelmaan, mistä tässä äsken puhuitte, mutta se on vähän toinen asia. Meno- ja tuloarvioita käsitellään erikseen, mutta nyt puhutaan rakennepaketista eli rakenteellisista uudistuksista. Verotuskin voi olla rakenteellinen uudistus, mutta silloin meidän pitää tietysti laskea, mitkä sen verotuksen lyhytaikaisetkin vaikutukset ovat.

Perussuomalaiset ovat esittäneet Kela-maksun palautusta teollisuudelle, noin 700—800 miljoonaa kustannusrasitetta. Te vähentäisitte yhteisöveron laskua vähemmän, siis 2 prosenttiyksikköä vähemmän. Se on yhteensä yli miljardin lisää rasitetta teollisuudelle ja yrityksille ylipäänsä. Minä en usko, että tämä tuo sitä teidän peräänkuuluttamaanne kasvua. Eli sen takia me tarvitsemme tähän keskusteluun perussuomalaisilta konkreettisen, läpivalaistun, punnitun ja tarkastetun vaihtoehdon Suomen rakenteiden uudistamisesta.

Keskustan kohdalla meillä on aika paljon samankaltaisia ajatuksia tuosta kuntapuolestakin. (Timo Soini: Onko kassakaappisopimus jo kaapissa?) Jälleen kerran minä pidän hyvänä sitä, että keskusta peräänkuuluttaa yksityisen sektorin työpaikkojen lisäystä. Mutta teilläkinhän on se, että te alentaisitte ensi vuonna yhteisöveroa vähemmän kuin mitä hallitus tekee ja toisaalta kiristäisitte yritysten osinkojen verotusta enemmän kuin mitä hallitus tekee. Eli tässä meillä on erilaiset keinovalikoimat. Jos te puhutte, että vuoteen 2017 mennessä 150 000 uutta työpaikkaa, niin ei se tavoite niillä toteudu, mitä te olette vielä julkilausuneet, mutta se on hyvä tavoite. Jos teillä on konkreettisia esityksiä, niin käydään niitä läpi, ja jos me olemme samaa mieltä, niin voidaan niitä ottaa. Meillä on ihan sama tavoite.

Ihan vain toiveena, kun Gustafsson toivoi, että puhutaan lapsista ja nuorista, että voitaisiinko puhua kohta, olisiko joku kiinnostunut keskustelemaan tästä kuntien talousohjausjärjestelmästä ja sitten työvoiman tarjontapuolesta? Niistä ei ole vielä paljonkaan keskusteltu.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyin teiltä, pääministeri Katainen, kannatatteko kunnissa todellista rakenneuudistusta, joka tarkoittaa siis sitä, että kun kunnat menevät yhteen, automaattisesti kaikkia korkeimpia virkamiehiä ei pelasteta viideksi vuodeksi. Vastatkaa tähän kysymykseen.

Konkretisoin vielä, vai onko tämäkin liian yksinkertaista? Jos Espoo ja Vantaa yhdistyvät, kaikki pelastetaan, ja jos neljän vuoden päästä siitä Kauniainen tulee mukaan, niin se laukaisee jälleen tämän kaikille. Ilman, että te puututte tähän ongelmaan, te ette pysty tekemään mitään kuntarakenneuudistusta.

Samaan hengenvetoon haluan hieman ihmetellä täällä Ruotsalaista kansanpuoluetta ja Vasemmistoliittoa. Heidän ministerinsä eivät ole vaivautuneet olemaan täällä keskustelun aikana edes paikalla. (Mikaela Nylander: Osittain oli!) — Eivät ole paikalla.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikajänteeksi varmasti tähän rakennemuutokseen tarvitaan enemmän kuin kolme tai neljä vuotta. Se on selvä asia, tämä on kymmenen vuoden urakka. Päätöksiä tarvitaan tässä ja nyt, mutta tämä tulee kestämään kymmenen vuotta.

Mutta tuossa kymmenessä vuodessa ehditään tehdä paljon. Kyllä teollisuuden rakennemuutoskin pystytään tässä ajassa tekemään. Me olemme esittäneet sinne monia konkreettisia toimia, joista ehkä keskeisin on tämä meidän miljardiluokan rahastomme. Olisi mukavaa, jos puhemies antaisi Eero Lehden vastata tähän omaan ehdotukseensa, joka minun mielestäni oli hyvä jatkoehdotus sille, miten telakkateollisuus voitaisiin pelastaa.

Asennemuutoksia tarvitaan myöskin yhteiskunnan puolelta. Esimerkiksi lupakäytännöt kestävät viisi vuotta joissakin tapauksissa. Meidän pitää antaa muuttua palveluntarjoajaksi ja antaa palvelulupauksia, esimerkiksi ulkomaalaiselle investoijalle lupaus siitä, että lupapäätös tulee vuodessa, oli se sitten kielteinen tai myönteinen.

Mitä tulee... (Puhemies koputtaa) — Selvä.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Sipilä puuttui nyt tässä ja aikaisemminkin ihan oikeaan asiaan, muun muassa näihin työeläkerahastojen sijoituksiin. 24 prosenttia palkasta meiltä jokaiselta menee joka kuukausi näihin yhtiöihin, ja tämä määräaikaistalletus, jos niin voisi sanoa, 150 miljardia, on tämän keskustelun ulkopuolella muun muassa bruttovelan osalta, koska se ei kuulu siihen.

Mutta kyllähän meidän nyt nimenomaan pitäisi miettiä niin palkansaajajärjestöissä, työnantajajärjestöissä kuin työeläkeyhtiöissäkin, että kaikki kunnia pörssisijoittamiselle. Se on mennyt ihan hyvin. Sehän 15 vuotta sitten alkoi. Se on tuonut rahaa, mutta kyllä on myös kiinteistösijoituksia, paljon muutakin, joilla voitaisiin turvaavasti ja tuottavasti tehdä. Espoon Sello on yksi esimerkki. Se on suurin Pohjoismaissa oleva työeläkevaroilla tehty systeemi, ja tämäntyyppisiä maakunnissa tarvittaisiin. (Timo Soini: Kiitoksia Espooseen!)

Kysyisinkin hallitukselta: mitä tämäntyyppistä isoa ollaan (Puhemies koputtaa) neuvottelemassa työeläkeyhtiöitten kanssa?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta, mihin edustaja Skinnari jäi. Minä itse kannatan myös sitä, mutta sitten taas toisaalta täytyy huomauttaa siitä keskustan miljardiluokan rahastosta. Käytännössä se sotkee markkinat yksityisellä sektorilla, jos tämmöinen yhteiskunnallinen kasvurahasto tulee noin voimakkaalla panoksella mukaan. Tämä on koettu myöskin tällä alalla huolena.

Mutta kun täällä ovat pääministeri ja valtiovarainministeri kuuluttaneet sitä perussuomalaisten rakennepakettia, niin todettakoon nyt jälleen kerran se, että se julkaistiin kaksi päivää aikaisemmin kuin hallituksen rakennepaketti. Sen jälkeen se on ollut aivan julkinen. Jos halutaan, että se meidän puolestamme kannetaan sinne valtiovarainministeriöön laskettavaksi, niin se tehdään, mutta sen saa kyllä sähköisessä muodossa perussuomalaisten kotisivuiltakin. Se on vapaasti ollut pitkän aikaa siellä, aikaisemmin kuin hallituksen rakennepaketti.

Mutta kun näitä laskuperusteita sitten ruvetaan kyselemään, niin minä toivoisin myöskin hallituksen rakennepaketin laskuperusteita ja näitä laskelmia myös katsottavaksi. Siellä jonkun verran on... Tietysti iso asia on siirretty tuonne tulevaisuuteen, mutta niiden osalta, mitkä siellä on laskettavissa, nämä laskuperusteet olisi mukava nähdä.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen rakennepaketti on askel oikealle tielle. Emme halua jättää velkaa lapsille. Moni uudistus on kuitenkin vielä valmisteilla, ja siksi pääministerin ehdotus siitä, että myös opposition ehdotukset huomioidaan, on hyvin rakentava. Esimerkiksi keskustapuolueen ehdottama "ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantamiseksi tehdään ohjelma" on hyvin tarpeellinen ehdotus.

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että eläkeuudistus on keskeinen asia kestävyysvajeen korjaamiseksi, ja pääministeri kertoikin, että työmarkkinajärjestöt valmistelevat asiaa ja että ensi syksynä olisi odotettavissa tuloksia. Kysyisin kuitenkin, että kun asioita pohditaan, jatkosuunnitelmia, jo maaliskuun riihessä, niin eikö olisi hyvä, jos olisi jo joitakin tuloksia tai joitakin ajatuksia siitä, minkä suuntaiset uudistukset olisivat kiireellisiä ja tarpeellisia. Aika ja odottelu eivät asiaa paranna.

Anne-M