Täysistunnon pöytäkirja 128/2009 vp

PTK 128/2009 vp

128. TORSTAINA 17. JOULUKUUTA 2009 kello 10.01

Tarkistettu versio 2.0

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 33

  jatkui

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2010 talousarvio sisältää useita määrärahalisäyksiä sekä etuisuuksiin että palveluihin. Hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2010 on 11,5 miljardia euroa, joka on 2 miljardia euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota suurempi. Valtionosuuksissa on lisäystä 135 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2009 valtionosuuksiin. Mitä sitten on tulossa?

Perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamiseksi osittaisen hoitorahan tasoa korotetaan 70 eurosta 90 euroon. Samalla oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä. Ensi vuoden alusta lukien myös pidennetään isyysvapaata kahdella viikolla. Uutena rokotteena kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään pneumokokkirokote. Kyseisellä rokotteella voidaan ehkäistä lasten korvatulehduksia ja keuhkokuumetta.

Sitten hieman palveluista ja etuisuuksista muuta. Ensi vuoden määrärahalisäysten tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen ja parantaminen. Valtionosuuden 21,3 miljoonan euron lisäys kohdistetaan muun muassa 1.9.2009 voimaan tulleen vammaispalvelulain uudistuksen toimeenpanoon, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja äitiys- ja neuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Lisäksi valtionosuutta lisätään rintasyöpäseulontojen laajentamiseen.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on valtion avustuksena esitetty 27,3 miljoonaa euroa ja hankkeiden painoalueet on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa eli Kaste-ohjelmassa. Vuonna 2010 erityisenä painopisteenä ovat perusterveydenhuollon palvelut.

Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 miljoonalla eurolla.

Maatalousyrittäjien vuosilomapäivien määrää lisätään yhdellä: nykyisestä 25 päivästä 26 päivään. Myös turkistuottajien lomituspalvelu ja poronhoitajien sijaisapukokeilu alkavat vuoden 2010 alusta.

Kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan. Lisäksi tähän liittyvää ylläpitokorvausta sekä toimeentulotuen saajille maksettavaa toimintarahaa korotetaan 1 eurolla päivää kohden, ja tämän kustannusvaikutus valtiolle on 1,2 miljoonaa euroa.

Avo- ja laitoshoidon rajan poistamista jatketaan siten, että laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille ja vammaisetuuksien saajille maksetaan vammaisetuuksia 1.1.2010 alkaen.

Veteraanimäärärahoja talousarvio sisältää yhteensä 371 miljoonaa euroa. Veteraania kohden tuki kasvaa noin 320 euroa. Ylimääräistä rintamalisää saavalle rintamaveteraanille, joka saa myös korotettua tai ylintä hoitotukea, maksetaan 50 euron suuruista veteraanilisää syyskuusta alkaen. Rintamaveteraanien kuntoutukseen varataan 34,1 miljoonaa euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon veteraanien vähenemisen vaikutus. Kuitenkin tähän on lisätty 1,8 miljoonaa euroa. Rintamaveteraanien kuntoutuksen määrä vaihtelee toimintakykyluokan mukaan. Kaikilla on mahdollisuus vähintään kymmenen vuorokauden laitoskuntoutukseen tai kahteenkymmeneen avokuntoutuksen käyntikertaan. Mikäli rintamaveteraanien toimintakykyluokka on alentunut, on veteraaneilla mahdollisuus jopa näitä pidempään tai suurempaan käyntimäärään.

Arvoisa puhemies! Muutamia muita kohtia.

Sosiaali- ja terveyssektorin rakennuskanta on monin paikoin peruskorjauksen tarpeessa. Ter-veyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien homekorjausrakentamiseen varataan jälkirahoitteisesti valtionavustusta 10 miljoonaa euroa. Tämän vuoden aikana on jo voitu aloittaa vastaavanlaisia korjaushankkeita vanhain- ja päiväkodeissa niin sanotun elvytyspaketin yhteydessä päätetyn 9 miljoonan euron määrärahan puitteissa.

Sitten vielä lopuksi kiitokset eduskunnan tekemistä lisäyksistä sektorilleni. Pidä kiinni -hoitojärjestelmän jatkuvuuden turvaamisella varmistetaan päihdeäitien hoitopalvelujen jatkuminen. Myös vanhusten perhehoito on tärkeä kehittämiskohde, ja nimenomaan tässä ikääntyvässä Suomessa se on erittäin hyvä lisä.

Vielä, arvoisa puhemies, nuorten mielenterveyspalveluihin tuli Kaste-momentille lisää rahaa, kiitos siitä.

Näillä mennään, paljon on tarpeita ja haasteita, ja rahasta on tiukkaa, mutta näillä mennään eteenpäin.

Puhemies:

Nyt toimimme sillä tavalla, että aloitamme puhujalistaa ja etenemme aina ed. Vahasalon puheenvuoroon saakka se mukaan lukien. Hänen puheenvuoronsa aikana pyydän varaamaan debattipuheenvuoroja, ja käydään sen jälkeen debatti ja sitten edetään niin kuin edetään.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Omaishoidon merkittävä tukeminen on ratkaisu, joka on edullinen vaihtoehto julkisvallalle. Omaishoito on edullista ja inhimillistä. Tällä hetkellä omaishoidon tuki ja sen myöntämiskriteerit poikkeavat paikkakunnittain. Siksi on todella tärkeää saada omaishoidon tuen maksatus Kelalle, jotta kaikille arvokasta työtä tekeville saadaan tasapuolinen tuki. Omaishoidon tukea tulee nostaa, ja omaishoitajille on tarjottava tukipalveluja, jotta he paremmin jaksavat hoitaa läheistään. Kuten valiokunta mietinnössään toteaa, omaishoidon tukeen liittyvät uudistukset ovat Sata-komitean käsittelyssä, joka antaa ehdotuksensa vuoden loppuun mennessä. Hyvää on se, että budjetissa on pieni lisäys vanhusten perhehoidon kehittämiseen.

Kun väestö ikääntyy, samalla lisääntyy niiden vanhusten määrä, jotka eivät selviä kotona ilman tukea. Jokainen vanhus ansaitsee inhimillisen hoidon, läheisyyttä ja virikkeitä. Laitoshoidon taso turvataan takaamalla hoitajille paremmat työolosuhteet sekä lisäämällä vakansseja ja koulutusta. Vanhukset tarvitsevat hyvän hoidon lisäksi luonnollisesti myös ulkoilua ja muuta virkistystä.

Tässä kohtaa myös kolmas sektori, vapaaehtoistyötä tekevät kansalaiset ja kansalaisjärjestöt, on tärkeässä asemassa auttamassa hoitajia. Kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä. Niiden hyvinvoinnille ja bruttokansantuotteelle tuottama taloudellinen hyöty on todella merkittävä. Se ehkäisee ennalta ongelmia ja helpottaa yksinäisyyttä.

Moni vanhus elää yksin. Moni nuori ja aikuinen on joutunut tai ajautunut yksin elämiseen. Mitä lähempänä toisiamme asutaan, sitä tiukemmin ollaan omalla reviirillä, omassa yksiössä isossa kaupungissa.

Kansalaisjärjestötyö tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja ehkäisee mielenterveysongelmia. Monimuotoisen vapaaehtoistyön ja kansalaisjärjestötoiminnan taloudelliset toimintaedellytykset tulee vahvistaa, ja se vaatii muutoksia lainsäädäntöön. Nyt kansalaisjärjestöille ja terveyden edistämiselle osoitetut määrärahat ovat aivan liian niukat.

Kiitosta voi antaa Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamisesta. Ohjelma auttaa päihdeongelmaisia, odottavia äitejä ja vauvaperheitä. Budjettilisäyksellä ensikotien toiminta ja avopalvelut turvattiin. Kuntoutumisesta on erittäin hyviä tuloksia, ja lukuisia huostaanottoja on vältetty. Jatkossa on välttämätöntä taata toiminnan jatkuvuus.

Myös lisäys nuorten mielenterveyspalveluihin helpottaa hoitoonpääsyä, vaikka resurssit ovat siitä huolimatta tarpeeseen nähden liian vähäiset.

Arvoisa puhemies! Vielä yrittäjien puolison työttömyysturvasta. Työelämävaliokunta esitti työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa parannetaan. Muutos saatiin lakiin ja myös budjettiin, mistä kiitos valtiovarainvaliokunnalle. Vanhan työttömyysturvalain mukaan yrittäjän perheenjäsenen ... (Ed. Erkki Virtanen: Se oli sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka sen lain muutti!) — Niin mutta kyllä työelämävaliokunta sitä esitti lausunnossansa. Näin on. — Vanhan työttömyysturvalain mukaan yrittäjän perheenjäsen oli oikeutettu työttömyysturvaan, jos hänen työnsä oli loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn vuoksi. Käytännössä yrityksen toiminta voi hiipua esimerkiksi asiakasmäärän tai yrityksen tarjoamien palveluiden kysynnän vähentymisen vuoksi. Tällaisessa tilanteessa yritys voisi vielä tarjota työtä toiselle yrittäjäpuolisolle, mutta yritystoiminta ei enää riitä elättämään koko perhettä. Tuotantosuunnan lopettamisvaatimus johti käytännössä siihen, että työttömyysturvaa saadakseen yrittäjäperhe joutui lopettamaan toiminnan kokonaan. Nyt lakia on muutettu siten, että työttömyysturvan saa eikä yritystoimintaa tarvitse lopettaa. Tämä muutos on äärimmäisen tarpeellinen ja tervetullut.

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä parantaa lapsiperheiden asemaa. Vähävaraisten lapsiperheiden määrä on kasvanut 1990-luvulta lähtien, sillä perhepoliittiset verovähennykset poistettiin vuonna 1994. Lapsilisiin ja kotihoidon tukeen tehtiin tuntuvia leikkauksia. Lapsilisät ja kotihoidon tuki rapautuvat inflaation seurauksena, koska etuuksia ei ole vielä sidottu indeksiin. Tämä asia vaatii välitöntä korjausta, eikä budjetti vielä tartu näihin kaikkein kipeimpiin ongelmiin.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sosiaaliturvasta on tehtävä yhteiskunnan muutosvoima, joka tarjoaa ihmisille myönteisen mahdollisuuden selvitä nykyistä paremmin arjen hallinnassa. Suomi tulee menestymään tulevaisuudessa vain, jos meillä sekä huolehtiminen että kannustavuus ovat tasapainossa.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin osoitettu noin reilun 20 miljoonan euron korotus kohdistetaan muun muassa vammaislainsäädännön toimeenpanoon, opiskelijaterveydenhuollon ja neuvolapalveluitten parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palveluitten kehittämiseen. Valiokunta nosti esiin sen, että on tärkeätä, että lainsäädännössä turvataan järjestöjen mahdollisuudet sosiaaliseen työllistämiseen; liittyy osaltaan myös vaikeasti työllistettäviin ja vammaisiin. Tästä ilmeisesti jonkunlaisia ratkaisuja on nyt saatu järkevällä tavalla aikaan.

Arvoisa puhemies! Kuntoutumista edistävä hoitotyö on lisääntynyt ja uni- ja psykoosilääkkeiden käyttö on kokonaisuudessaan arvioituna vähentynyt viimeisten 10 vuoden kuluessa. Tämä on positiivinen asia. Mutta myös ikääntyneitten liikkumiseen ja oikea-aikaiseen ja riittävään kuntoutukseen pitäisi löytää voimavaroja, koska se tietenkin tulee säästämään myös kuntien hoivakustannuksia pitkällä tähtäimellä.

Itä-Suomesta on kuulunut hälyttäviä tutkimustietoja viime päivinä, koska siellä on todettu, että nuorten ja lasten psyykkisessä hoidossa käytetään suhteessa hyvin paljon lääkehoitoa. Tämä täytyy perata huolellisesti ja katsoa, mistä se johtuu. Se on selvää, että sairastavuus on ilmeisesti vähän isompaa Itä-Suomessa ja palveluita on saatavilla vaihtelevasti ja tämä varmasti vaikuttaa, mutta tämä kokonaisuus on tärkeä perata huolella. Ainakin sen 11 vuotta, kun itse olen tässä talossa kohta ollut, tämä eduskunta on halunnut lähettää vankkaa viestiä lasten ja nuorten psyykkisten oireiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn ja havaitsemiseen liittyvissä asioissa kyllä ministeriöön päin.

Edellisen laman kokemukset jo osoittivat, että säästäminen lasten ja nuorten palveluista, kuten neuvolapalveluista ja kouluterveydenhuollosta, johtaa mielenterveyspalveluitten ja muiden erityispalvelujen tarpeen kasvuun.

Lastensuojeluilmoitusten tekemisessä on puutteita, siihen on kiinnitetty huomiota, samaten asiakassuunnitelmien laatimisessa yleensä ja lasten psykoterapiapalveluissa erilaisten selvitysten mukaan, ja toivon, että tässä päästäisiin pikkuhiljaa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on ollut yhtenä painopisteenä valiokunnassa useamman vuoden ajan, ja sinne osoitetaan ruuhkan purkuun 700 000 euroa. Käsittelyajat ovat venyneet, ja tavoitteena olisi, että ajat lyhenisivät ensi vuonna 10 kuukauteen ja seuraavan vuoden loppuun mennessä 6 kuukauteen. Voi olla, että resurssit pitäisi vähintään tällä tasolla pitää, jos tähän tavoitteeseen halutaan päästä. Tämä on tärkeätä oikeusturvan takia.

Tuosta Pidä kiinni -hoitojärjestelmästä edellinen puhuja jo totesikin. Todellakin se on tällainen hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille, vauvaperheille. Siellä on erittäin hyviä tuloksia saatu aikaan eli suuri osa näistä äideistä on kuntoutunut niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei ole tarvittu. Nyt todetaankin, että tämän järjestelmän vaatima rahoitus tulee ottaa huomioon seuraavassa kehyspäätöksessä, vaikka siihen nyt lisärahaa täältä talosta ohjattiinkin.

Kansaneläke- ja muut kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet, kuten peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja elatustuki, eivät tosiaankaan tule kuluttajahintojen ennustetusta alenemisesta huolimatta alenemaan ensi vuonna.

Olen iloinen siitä, että ylimääräistä rintamalisää saavan rintamaveteraanin korotettuun ja ylimpään hoitotukeen tulee tuo 50 euron suuruinen veteraanilisäys, josta ministeri äsken mainitsikin.

Perheet saavat erityishuomiota: Isyysvapaa pitenee parilla viikolla, kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään lasten korvatulehduksia ja keuhkokuumetta ehkäisevä rokote, sitten osittainen hoitorahan korotus ja myös yrittäjille oikeus siihen on positiivinen asia. Ja täytyy muistuttaa vielä, että tämän vuoden alustahan korotettiin jo muun muassa vähimmäismääräistä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa noin 170 euroa kuukaudessa, erittäin iso korotus.

Sairastuneen opiskelijan asema paranee järjestelmän muutoksin.

Karjatalousyrittäjien vuosilomaa lisätään yhdellä päivällä — siihen voin palata debatissa, jos puheenvuoron saan.

Mutta, arvoisa puhemies, mielenterveyshäiriöiden kansanterveydellinen merkitys on tosiaankin kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Vaikka häiriöitten yleistyminen ei ole lisääntynyt, niin työkyvyttömyys on lisääntynyt. Jopa joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnetään psyykkisin perustein. Tämä on erittäin iso asia, kun mietitään myös työurien pidentämistä sieltä keskeltä.

Olen kuullut, että joillakin yläasteilla järjestetään nykyään tämmöistä mielen hyvinvoinnin opintokokonaisuutta, joka pohjautuu voimavara-ajatteluun, ja pyrkimyksenä on tarjota nuorille eväitä selvitä arjesta ja oppia tuntemaan omaa itseään. Myös eräissä maissa on käytössä tällainen itsetunnon kasvatus jo ala-asteikäisille.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minun on nyt kuitenkin jatkettava tuota kyselytunnin keskustelua työmarkkinatuesta sen verran, että ministeri Hyssälälle pitää todeta, että tämä kuuluisa kytkös perustyöttömyysturvan ja ansio-sidonnaisen työttömyysturvan välillä olisi jonkinlainen todellinen este kaikkein pienimpiä työttömyysetuuksia saavien etuuksien korottamiseen, joka on välttämätöntä.

Suomessa ei ole kahdenlaista työttömyysturvajärjestelmää. Ei ole erikseen perusturvaan ja työmarkkinatukeen perustuvaa järjestelmää ja erikseen ansiosidonnaista järjestelmää. Kaikille työttömille maksetaan perusosa, ja sen maksaa valtio, ja sitten niille, jotka ovat ottaneet vakuutuksen liittymällä kassojen jäseniksi, yritykset maksavat työntekijöitten itsensä ja kassojen maksamana tämän ansio-osan. Jos työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa korotettaisiin esimerkiksi 180 eurolla kuussa, joka poistaisi valtaosan toimeentulotukea hakevista työttömistä, se maksaisi noin 200 miljoonaa. Vertailun vuoksi todettakoon, että yrityksille annettiin miljardi kansaneläkemaksun alennuksena, viisinkertainen määrä. Siitä voidaan todeta, että kyllä meillä varaa on, jos vain poliittista halua löytyy. (Ed. Kankaanniemi: Näin on!)

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on mietintönsä kahdessa viimeisessä kappaleessa kiinnittänyt huomiota merkittäviin kysymyksiin, toisaalta ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen ja toisaalta myöskin kansalaisjärjestöjen asemaan. Molemmissa kohdissa valiokunta valittelee sitä, että budjetti kohtelee sekä terveyden edistämistä että myöskin näitä järjestöjä kaltoin. Valitettavasti se vain valittelee, ei korjaa tätä asiaa, siitäkään huolimatta, että minulle syntyi budjetin valiokuntakäsittelyissä niistä annettujen lausuntojen yhteydessä se vankka käsitys, että täällä vallitsee erittäin laaja poliittinen hallitus—oppositio-rajat ylittävä yksimielisyys siitä, että Raha-automaattiyhdistyksen ja sitä kautta järjestöjen asemaa olisi pitänyt vahvistaa eikä heikentää. (Ed. Asko-Seljavaara: Niin olisi pitänyt!) Siitä huolimatta järjestöiltä käytännössä viedään 25 miljoonaa euroa ensinnäkin sen vuoksi, että Rahiksen tuotto alenee, ja toisekseen, että Raha-automaattiyhdistykselle sälytetään jatkuvasti lisää erilaisia pelastushelikopteritehtävien kustannuksia ja myöskin sinänsä tietenkin perusteltua veteraanien kuntoutusta.

Mutta ette kai te, arvoisat ministerit, voi olla sitä mieltä, että kaikkein heikompiosaisten keskuudessa työtä tekevät kansalaisjärjestöt joutuvat maksamaan veteraanikuntoutuksen, kun valtio luopuu sitä kustantamasta ja siirtää nämä kustannukset Raha-automaattiyhdistykselle? Näinhän tässä käy lähes 3 miljoonan euron edestä. Jos ja kun tämä budjetti nyt näyttää toteutuvan, niin se merkitsee katastrofia näille yhdistyksille. En voi ymmärtää, miksi tällaiseen on menty. Minusta jotenkin, arvoisat ministerit, teidät tuntien tuntuu siltä, että tässä haisee ihan jonkun muun ministerin kädenjälki, mutta hallitus tästä kuitenkin yksin vastaa. Ei tämmöinen tilanne ole kerta kaikkiaan hyvä.

Arvoisa ministeri Risikko, muistelen, että viime kaudella me hartaasti olimme yksimielisiä siitä, että terveyden edistämistä on vahvistettava. Tässäkin budjetissa, kuten koko viime kaudella, terveyden edistämisen määrärahat olivat naurettavan pieniä; niistä ei nyt leikata, ne pysyvät ennallaan, niitä ei koroteta, mutta se ennallaan pysymisen hinta pannaan järjestöjen maksettavaksi. Mitä tämmöinen politiikka oikein on?

Arvoisa puhemies! Tämän eduskunnan pitäisi huomenna, kun näistä tämän pääluokan määrärahoista äänestetään, muun ohella turvata se, että kolmannen sektorin järjestöt voivat jatkaa ansiokasta työtään, että veteraanien kuntoutusta parannetaan (Puhemies: 5 minuuttia!) ja sen hinnan maksaa valtio suoraan eikä laita sitä järjestöille ja että terveyttä edistetään niin, että terveys todellakin edistyy.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka perustuu työnantajien ja työntekijöiden rahoittamaan ansioturvaan sekä yhteisillä verovaroilla kustannettuun perusturvaan, on mielestäni perusteeltaan oikeudenmukainen ja kestävä. Sosiaaliturvan ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet järjestelmän monet jäykkyydet ja turvan matala taso.

Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvan uudistamista linjaava Sata-komitea on lopettamassa työtään. Moniin kysymyksiin pitäisi nyt saada vastaus, sillä esimerkiksi ministeri Hyssälä on täällä viimeisen 2,5 vuoden aikana toistuvasti vedonnut Sata-komitean työhön ja kehottanut meitä kaikkia odottamaan sen tuloksia. Nyt kun loppuraportti huomenna jätetään, tiedämme jo, ettei Sata-komitea ole tuomassa mitään vuosisadan uudistusta sosiaaliturvaan. Keskeisin asia eli ensisijaisten etuuksien korottaminen on sopimatta. Ilman laajaa komiteatyötäkin me kaikki tiedämme, että toimeentulotukiriippuvuus voidaan katkaista vain siten, että ihminen työllistyy tai että hänen ensisijaiset etuutensa riittävät päivittäiseen elämiseen. Työttömyyspäivärahojen, työmarkkinatuen ja asumistuen tason on oltava niin korkea, ettei se edellytä säännöllistä turvautumista toimeentulotukeen.

Me sosialidemokraatit olemme esittäneet omassa vaihtoehtobudjetissamme paitsi vahvaa panostusta työllisyyteen ja aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan myös korotuksia muun muassa työttömyyspäivärahaan ja sen lapsikorotukseen, yleiseen asumistukeen sekä kunnalliseen perusvähennykseen. Lisäksi haluamme poistaa tarveharkinnan työmarkkinatuesta puolison ja vanhempien tulojen osalta. Tällaisia vaikuttavia toimia toivoisin kuulevani myös Sata-komitealta, jotta köyhyyttä ja syrjäytymistä voitaisiin aidosti ehkäistä sen sijaan, että toisilta pienituloisilta yritetään siirtää rahoja toisille pienituloisille, kuten näyttää käyvän esimerkiksi asumistuen uudistamisessa.

Pari viikkoa sitten käsiteltiin eräiden työttömyyspäivärahojen korotuksia, esimerkiksi 20 ensimmäisen työttömyyspäivän korkeammasta tuesta sekä niin sanotun taitekohdan nostamisesta keskipalkan tietämille. Tuolloin jo totesin, että kun niukkuutta jaetaan, näkisin mieluiten, että tämä 50 miljoonan potti olisi parantamassa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien ja matalapalkkaisten ansioturvan saajien työllistymistä ja toimeentuloa.

Ei ole mitään syytä asettaa työttömiä ihmisiä keskenään vastakkain. Kun työttömyysturvaa parannetaan, tulisi ensisijaisesti huomioida kaikkien työttömien tilanteen parantaminen. Jos turvaan tehdään erilaisia tasoja, niiden perusteena on oltava kannustettavuus. On myös ymmärrettävää se, että kaikenlainen panostaminen aktiivisuuteen epäonnistuu, mikäli työvoima- ja koulutuspalvelujen määrää, laatua ja saatavuutta ei merkittävästi paranneta.

Arvoisa puhemies! Sata-komitea on siirtämässä omaishoidon tuen Kelan maksettavaksi. Näin tukeen saataisiin valtakunnalliset kriteerit, kun nyt tilanne vaihtelee paljon eri kuntien välillä. Tuen yhtenäistämisen lisäksi sen käyttöä yhtenäistetään, mikä on hyvä asia. Näin ihmiset, joilla on hoitotilanteen vuoksi tukeen oikeus, myös saavat sen. Ongelma on kuitenkin, että hallitus haluaa tehdä siirron kustannusneutraalisti. Eli käytännössä, kun tuen saajien määrä kasvaa, tuki tulee pienenemään.

Tämä ei voi olla oikean suuntainen tavoite. Laissa määrätty tuen minimi on 300 euroa kuukaudessa bruttona, mutta se on todella vaatimaton korvaus sitovasta ja erittäin raskaasta työstä. Käytännössä varmasti tulee käymään niin, että kunnat maksavat omia kuntalisiään ja tilanne pysyy epätasaisena eri puolilla maata. On todella tärkeää, että omaishoidon tukea käsitellään kokonaisuutena, joka on oikein rahoitettu ja jossa palvelut on oikein mitoitettu. Hoito- ja palvelusuunnitelman tulee olla koko hoidon perusta, ja siinä on myös arvioitava aidosti tuen euromääräinen tarve. Ei voida ajatella, että Kela myöntää vain minimin ja kunta hoitaa loput, jos pystyy ja haluaa. Tällainen kehitys on estettävä, muuten omaishoidon kehittäminen inhimillisenä ja taloudellisena, toimivana hoitomuotona ei voi onnistua.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa noin 10 prosenttia lapsista kärsii sellaisista mielenterveysongelmista, jotka haittaavat lasten toimintakykyä, heidän kehitystään ja oppimismahdollisuuksiaan. Tutkimusten mukaan lasten mielenterveyteen liittyvät riskitekijät ovat nähtävillä jo viidenteen ikävuoteen mennessä. Tiedämme myös, (Puhemies: 5 minuuttia!) että peruskoulun alakouluikäisten lasten ongelmat ennustavat hyvin myös nuorten sekä aikuisten mielenterveysongelmia. Valitettavasti tosiasia on myös se, että yhä useampi suomalainen kärsii mielenterveyshäiriöistä ja joutuu jäämään pois töistä.

Arvoisa puhemies! Jatkan seuraavassa puheenvuorossani.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Vanhustenhuollon tilasta ja kehityksestä on viime aikoina keskusteltu paljon ja syystä. Lääninhallitusten oikeusasiamiehelle raportoimien tietojen mukaan monet maamme vanhukset kärsivät liiallisesta lääkityksestä ja liian vähäisistä mahdollisuuksista ulkoiluun, eivätkä edes riittävä ravinnon saanti ja hygieniasta huolehtiminen ole itsestäänselvyyksiä.

Näin ei voi hyvinvointivaltiossa olla, ja tilanteen korjaamiseksi tulee käyttää kaikki olemassa olevat keinot, ja kunnille tulee välittömästi järjestää riittävät resurssit, jotta nämä pahimmat ongelmat saadaan korjattua. Hoitohenkilökuntaa on oltava tarpeeksi ja heidän koulutuksensa tulee olla kohdallaan, jotta kaikille vanhuksille pystytään turvaamaan inhimilliset olosuhteet ja ihmisarvoinen loppuelämä.

On tärkeää, että ikäihmisten toimintakyvyn säilyttämiseen ja tukemiseen pyritään sekä laitoshoidossa olevien että vielä kotona asuvien kohdalla. Monet vaivat olisi mahdollista ennalta ehkäistä terveellisten elämäntapojen kuten säännöllisen liikunnan ja oikeiden ruokailutottumusten avulla.

Huolestuttavaa on, että ennalta ehkäisevän toiminnan resursseja supistetaan talousarviossa huomattavasti. Mitä varhaisemmassa vaiheessa omasta kunnosta aletaan huolehtia, sen parempi sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Myös psyykkiseen hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota. Ihmiset ikään katsomatta tarvitsevat mielekästä puuhaa sekä ennen kaikkea seuraa voidakseen hyvin.

Arvoisa puhemies! Edellisen laman aikana tehtiin kalliiksi koituneita virheitä, kun säästöjä haettiin neuvolapalveluista ja kouluterveydenhuollosta. Näistä virheistä me maksamme edelleen nuorten aikuisten lisääntyneiden mielenterveysongelmien muodossa. Toivon, että tästä on opittu eikä samoja huonoja päätöksiä tehdä uudestaan. Lapsissa ja nuorissa on maamme tulevaisuus, ja me päätämme, miltä tuo tulevaisuus näyttää.

On tärkeää, että lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan myös taloudellisen taantuman aikana, jotta ikäviltä tulevaisuuden näkymiltä vältytään. Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa todetaan, voivat työttömyyden kasvu ja lasten sekä nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen vaikuttaa tulevaisuudessa tarvittavan työvoiman vähenemiseen ja sosiaaliturvajärjestelmän kuormittumiseen.

Perheiden varhainen tukeminen on paras tapa ennalta ehkäistä tulevia ongelmia, ja siihen tulisikin suunnata tuntuvasti nykyistä enemmän resursseja. Vielä muutama vuosikymmen sitten lapsiperheiden oli mahdollista saada tilapäistä kodinhoitoapua vaikeissa elämäntilanteissa, mutta nykyisin sitä pystytään tarjoamaan vain hyvin harvoille. Sen sijaan rahaa valuu myöhempien vaiheiden huomattavasti kalliimpiin tukitoimiin. Mielestäni tässä on selkeä epäkohta, johon tulisi puuttua.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa lausunnossaan pitävänsä ongelmallisena sitä, että julkiselle vallalle kuuluvia tehtäviä on siirtynyt Raha-automaattiyhdistykselle, jonka tuotot ovat olleet vähentymässä. Lausunnossa todetaan, että Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta lähes 40 prosenttia käytetään muuhun kuin arpajaislaissa tarkoitettujen yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden avustuksiin. Jaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen huolen siitä, että terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettujen hankkeiden rahoitusvastuun siirto johtaa rahoituksen tosiasialliseen vähentymiseen nykyisestä.

Esimerkiksi päihteitä käyttävien äitien hoidon on arvioitu vaarantuvan järjestöjen rahoituksen vähentyessä. Näin ei saisi olla. Tässä mennään täysin päinvastaiseen suuntaan kuin julkisuudessa on luvattu, ja asiaan tulee puuttua ajoissa. Päihdeäitien tehokas auttaminen ei saa jäädä vain puheen tasolle. Jos nämä naiset jätetään oman onnensa nojaan, kärsivät siitä ennen kaikkea heidän lapsensa, joista monet joutuvat koko elämänsä ajan maksamaan yhteiskunnan laiminlyönneistä.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen hallituksen linjauksiin, mitä tulee vanhustyöhön. Se, että tuetaan kotona asumista mahdollisimman pitkään, se, että toimintakykyä ylläpidetään, se, että lisätään ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä, on juuri sitä, mitä vanhukset haluavat. Edelleen kuitenkin meidän maamme on vähän liian laitospainotteinen vanhustenhuollon suhteen, joka on myöskin erittäin kallis asia. Olen saanut kuulla, että terveyskeskuksen vuodeosaston ja vanhainkodin tilalle oltaisiin laatimassa tai muuten kehittämässä uutta palvelukonseptia. Kysyisinkin ministeriltä, pitääkö tämä paikkansa, ja jos tämmöinen ilosanoma pitää paikkansa, niin milloinkohan se on valmis.

Toinen kohta, mihin myös valiokunta on kiinnittänyt huomiota, on se, että terveyden edistämisen määräraha on aina liian pieni, ja kuitenkin kaikki tiedämme, että se on sitä edullisempaa erää kuin tämä korjaava toiminta, paljon halvempaa. Sitä on vaikea vaan perustella, miksi tähän terveyden edistämiseen pitäisi saada enemmän rahaa, koska on vaikea tehdä laskelmia. Kuitenkin kuulin juuri viime viikolla, että Thl olisi tällaisia laskelmia tekemässä. Onko tämä totta? Se olisi hienoa kuulla.

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt olemme siis siinä vaiheessa, että voimme käydä debattia, V-painikkeellahan sitä yritetään jne., minuutin mittaisia, vajaan minuutin mittaisia mielellään. Ministerit sitten varautuvat vastaamaan jonkun sopivan ajankohdan tullen.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut pitkään jatkunut talouskasvun aika, joka on nyt sitten kriisiin loppunut, mutta samaan aikaan on tapahtunut se, että lapsiköyhyys on Suomessa lisääntynyt merkittävästi. Kun sitä on tutkittu, niin se on keskittynyt erityisesti yksinhuoltajaperheisiin ja siihen, että heillä on pulma päästä työelämään, koska kunnissa hoivapalvelut ovat heikoissa kantimissa. Nyt kun me tiedämme, että kunnat ovat talouskasvun takia kriisissä, niin siellä erityisesti ei panosteta kotipalveluun ja kotihoitoon ja tämän tyyppisiin asioihin, mitkä auttaisivat yksihuoltajaperheitä.

Olisin kysynyt, millä tavalla aiotaan tarttua lapsiköyhyyteen ja sen ehkäisemiseen Suomessa, koska sillä tiedetään olevan pitkät juuret, jos lapset pääsevät syrjäytymään jo ihan pienenä.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 2008 lastensuojelutilastot kertovat karua tarinaa. Lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvaa edelleen. Kasvua edelliseen vuoteen on peräti 8 prosenttia. Kiireellisten sijoitusten osuus on kolme neljäsosaa uusista huostaanotoista, ja erityisesti 16—17-vuotiaiden huostaanottojen määrä on 2000-luvulla lisääntynyt. Erityisen surullinen olen siitä, että perhehoidossa olevien määrä on laskenut edelleen. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin laitoksiin sijoitettiin absoluuttisestikin enemmän lapsia ja nuoria kuin perhehoitoon. Kuitenkin meillä on kirjaus hallitusohjelmassa, että painopiste lastensuojelun sijaishuollossa pitäisi saada siirtymään laitoksista perheisiin päin. Kysyn, mitä voisimme tehdä ja ylipäätään tämän turvaverkon suhteen, kun koko ajan nämä huostaanotot vain lisääntyvät. Eli varhainen tuki, turvaverkot, sille puolelle varmaan pitäisi saada vahvistusta, koska tämä on mahdoton yhtälö.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Terveydenhuollon kustannukset lisääntyvät väen vanhetessa ja sairauksien hoidon parantuessa. Oppositio huutaa koko ajan lisää rahaa kunnille: demarit 400 miljoonaa, vasemmistoliitto 600 miljoonaa. Kuitenkaan me emme selviä pelkällä rahalla terveydenhuollon kustannuksista, vaan meidän täytyy todella uudistaa rakenteita. Tämän vuoksi kysyisinkin molemmilta rouva ministereiltä, minkä tyyppistä terveydenhuollon mallia te tulette esittämään meille, jos me nyt saamme tämän lain huhtikuun loppuun mennessä käsittelyyn sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Me nimittäin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olemme varsin yksimielisiä siitä, millainen se malli voisi olla, ja voisimme hyvin toimia konsultteina teille tässä asiassa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on lyhyt kysymys arvoisille ministereille. Taitaako olla ministeri Risikko, jolle tämä kysymys tulee. Koskee vaikeavammaisten henkilökohtaista apua. Minkälainen vaikutelma teille ministeriössä on tullut siitä, kuinka tämä asia on järjestyneenä kunnissa tällä hetkellä? Itselläni on sellaisia kokemuksia, jotka ovat hyvin ristiriitaisia ja pikkusen outoja, tästä tilanteesta.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministereiltä kilpailuttamisproblematiikasta hauraiden ja huonokuntoisten vanhusten kohdalta. Vuosittain tulee viestejä siitä, mihin on johtanut tämä kilpajuoksu. Kuka hoitaa halvemmalla, kuka hoitaa hyvin vai hoitaako kohta enää kukaan? Kysymys on siitä, olisiko mahdollista jollain tavalla pohtia yhdessä kilpailuttamisproblematiikkaa ja sen tiettyjä rajauksia erityisesti ikääntyneiden hoivan osalta.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana nuorten asenteet ovat muuttuneet selvästi alkoholimyönteisemmiksi. Yhä useampi nuori mieltää alkoholin kuuluvan tavanomaiseen elämänmenoon, ja tässä on ympäristön mallien lisäksi osuutensa mainonnalla, joka viestittää juomisen olevan hauskaa ja normaalia sosiaalista toimintaa. Alkoholimarkkinointia rajoittamalla olisi mahdollista tehokkaasti vaikuttaa nuorten päihdekäyttäytymiseen, joka nyky-Suomessa on huolestuttavalla mallilla. Näitä rajoituksia ei ministeri kuitenkaan ole halunnut tähän mennessä tehdä, joten panimoteollisuus korjaa voitot ja kasvavat nuoret maksavat terveydellään.

Kysynkin ministeri Risikolta, onko hän tietoinen tästä huolestuttavasta kehityssuunnasta ja onko toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi tulossa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on syytä kiittää ministeri Risikkoa siitä, että puhalsitte myönteistä myötätuulta Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoituksessa ja jaostossa saimme siihen yhteistyössä lisättyä rahaa ensi vuodelle. Olen ymmärtänyt, että olemme yhtä mieltä myös siitä, että ensi vuoden keväällä täytyy miettiä, kuinka sitten seuraavan vuoden rahoitus turvataan valtion budjetista.

Mutta asia, josta haluaisin teiltä kysyä, liittyy henkilöstön lomautuksiin kunnissa. Lapsia suojelee laki koulunkäynnin suhteen, ja siinä mielessä lääninhallitukset ja opetusministeriö ovat puuttuneet kuntien lomautuksiin opettajien osalta. Mutta sosiaali- ja terveydenhuollon osalta henkilöstön lomautukset ovat siten lainsuojattomassa tilanteessa, ja nyt, jos ensi vuotta ajatellaan, kunnissa on varmaan talous entistä tiukemmalla, ja suuri riski on, että nämä lomautuskysymykset nousevat edelleen ja uudelleen esille. Lomautuksen rinnalla on tietysti myös se, että silloin kun henkilöstö on lomalla tai sairauslomilla, niin sijaisia ei palkata, ja tämä oleellisesti vaikuttaa palveluitten saatavuuteen ja laatuun. Nyt kysyisin teiltä molemmilta ministereiltä: (Puhemies: Minuutti!) Mitkä ovat ne keinot, millä te varmistatte sen, että tähän lomautusrytäkkään ei enää kunnissa tarvitse palata?

Risto Autio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän, joka pohtii lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikollisuutta, yksi lopputulema on pohjoismaisen mallin mukainen niin sanottu Lasten talo, jossa väkivaltaa kokenut lapsi saisi ammatillisesti moniosaavaa apua ja terapiaa. Olen ymmärtänyt, että Lasten talo -kokeilu mahdollisesti alkaisi jo heti ensi vuonna 2010.Kysyn ministeri Risikolta:

Mitä Lasten talo -hankkeelle kuuluu ja tulisiko se laajenemaan — mahdollisesti myös varttuneempia lapsia, nuoria?

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastikään valmistui yrittäjän sosiaaliturvaa selvittäneen työryhmän loppuraportti. Näitä parannusehdotuksia kertyi kymmenkunta, ja ripeästi hallitus onkin ryhtynyt niitä toteuttamaan. Erityisen tyytyväinen olen itse siihen, että valtiovarainvaliokunta löysi miljoonan lisäyksen tähän budjettiin yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan toteuttamiseksi. Tämä oli hyvä asia, tärkeä sellainen. Kysyn nyt kuitenkin ministeri Hyssälältä:

Onko hallituksella suunnitelmaa muiden toimenpiteiden toteuttamiseksi yrittäjän sosiaaliturvan epäkohtien poistamiseksi nyt vielä tämän hallituskauden aikana?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle on todettava, että eihän se raha todellakaan kaikkea ratkaise mutta Havukka-ahon kuoliaaksinaurattajaa lainatakseni "kyllä se kilo kultaa nyt kumminkin jonkinmoinen apu köyhässä taloudessa on". Ei terveydenhuollon palveluita ilman voimavaroja voida tuottaa näihin terveydenhuoltolain rakenneongelmiin. Valiokunta ei ole sitä virallisesti käsitellyt. Minä mielelläni kuuntelen ensiksi, mitä ministerit saavat keskenään ratkaistua tästä mallista, ja juon sitten kupin teetä ja otan sen jälkeen kantaa tähän asiaan. Mutta korostan kuitenkin sitä, että tärkeämpää kuin erilaisten himmeleiden uudelleen rakentaminen on se, että terveydenhuollolla on riittävästi osaavia toimijoita, voimavaroja ja myöskin halua löytää parhaat ratkaisut.

Mutta, arvoisat ministerit, kysyn nyt kuitenkin, kun te huomenna saatte Sata-komitean työn eteenne ja me nyt taidamme tietää suunnilleen, mitä sieltä on tulossa, ja siellähän tullaan sanomaan, että nämä siellä esitettävät ratkaisut toteutetaan vain (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) julkisen talouden kestävyyden sallimissa rajoissa: Mitä te ymmärrätte nyt sitten jatkossa tällä "vain julkisen talouden kestävyyden sallimissa rajoissa"? Kuinka ahtaiksi ne rajat tulevat teidän mielestänne oikeasti asettumaan?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän eduskunnan budjettikäsittelyn valonpilkahduksia on ehdottomasti se, että nuorten mielenterveyspalveluihin saatiin 300 000 euron lisäys. Mutta tosiasia on kuitenkin se, että nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja on suurta eriarvoisuutta sen välillä, miten nuorten terveyspalvelut ylipäätään kunnissa on järjestetty, ja erityisesti tämä koskee ammattikorkeaopiskelijoita.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä sai juuri eilen valmiiksi selvityksensä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisestä. Ryhmä ehdottaa, että amk-opiskelijoiden terveydenhuolto järjestettäisiin Yths-mallin mukaisesti.

Arvoisa ministeri Risikko, kysyn teiltä: Voidaanko nyt ripeästi vihdoin viimein päästä järjestämään terveydenhuolto myös näille opiskelijoille ja korvata pitkään vaivannut eriarvoisuus opiskelijoiden keskuudessa?

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän päivän Helsingin Sanomissa Kauppakorkeakoulun kansleri Matti Lehti kirjoittaa erinomaisen artikkelin minun mielestäni ainakin, jonka otsikko on "Suomen on muututtava palvelutaloudeksi". En tiedä, oletteko kiireiltänne ehtineet lukea, mutta suosittelisin, että teidän ministeriöissänne, molemmissa, tutustuttaisiin tähän asiaan, ja lainaan täältä muutaman seikan.

Hän sanoo: "Edessämme on suuri muutos mutta ei hyppy tuntemattomaan." Hän vetoaa näihin meidän tietojärjestelmävaikeuksiimme ja sen jälkeen jatkaa minusta aika oleellisesti: "Jos uusien palvelujen kehittäminen perustuu asiakkaiden tarpeiden sijasta lainsäädäntöön ja tuotantoprosessiin", emme pääse tähän uuteen palvelutalouteen ollenkaan sisälle. "Vaikeinta on muuttaa ajattelutapa hallinto- ja tuotantokeskeisestä asiakaskeskeiseksi." Tämä on varmaan aivan ongelman ydin. Onko tätä mitenkään ehditty teillä edes puhua, ottaa huomioon? Minkälainen visio ehkä teillä olisi tässä tai joskus myöhemmin kertoa eduskunnalle?

Tähän samaan ehkä liitän vielä toisen uutisen tämän päivän Helsingin Sanomista, jossa (Puhemies: Minuutti!) Espoon eroava vanhusjohtaja kertoo, että hän eroaa, koska on vaikea johtaa, kun aina hauraimmilta otetaan pois.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntien itsehallinto on arvokas asia, mutta se on johtanut esimerkiksi omaishoitokysymyksissä valitettavasti sellaiseen tilanteeseen, että joissakin kunnissa kunnioitetaan omaishoitoasiaa mutta toisissa ei lainkaan. Osassa tehdään sopimuksia ja joissakin kunnissa ei tehdä juuri lainkaan. Tämä on johtanut siihen, että vanhusten kohtelu on hyvin erilaista riippuen kunnasta.

Kun en, arvoisa puhemies, valitettavasti ollut paikalla silloin, kun ministerit käyttivät oman puheenvuoronsa, en tiedä, onko esimerkiksi ministeri Risikko ottanut esille sen omaishoitokysymyksen siltä osin, saataisiinko kuinka ja missä aikataulussa siirrettyä se Kelalle ja onko mitenkään mahdollista, että omaishoitoa voitaisiin ajatella edes subjektiiviseksi oikeudeksi jollakin tavoin, koska tällä hetkellä tuntuu siltä, että ihmisiä kohdellaan hyvin eri tavoin eri kunnissa.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää ministeri Hyssälää siitä, että näin haasteellisessa taloustilanteessa olemme saaneet kuitenkin sellaisia uudistuksia aikaan, jotka nimenomaan parantavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Muun muassa pienimmät kansaneläkkeet, sairauspäivärahat ja lapsilisät kolmannesta lapsesta lähtien ovat nousseet ja on päätetty myös takuueläkkeestä, joka tulee voimaan vuonna 2011, jolloin kaikkein pienimmät eläkkeet nousevat prosentuaalisesti erittäin merkittävästi.

Masennus on yleisin syy mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkaneissa sairauspäivärahakausissa. Viime vuonna mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkoi 63 400 päivärahakautta, joista noin puolet masennuksen vuoksi. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 25 000 henkilöä, joista 34 prosenttia mielenterveyden häiriöiden ja 16 prosenttia masennuksen vuoksi.

Sen sijaan tuntuu hyvältä huomata, että ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden vuoksi siirtyneiden määrä väheni viime vuonna 65 henkilöllä verrattuna vuoteen 2007. Kysyisinkin ministeri Hyssälältä: Onko ministerin voimakkaasti ajama Masto-hanke jo alkanut purra, (Puhemies: Minuutti!) ja mitä jatkosuunnitelmia tässä tärkeässä masennuksen ennaltaehkäisytyössä ministeriössä on suunnitelmissa?

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömyys ja eriarvoisuus on kasvanut voimakkaasti ja köyhyys lisääntynyt, mikä näkyy muun muassa toimeentulotuen tarpeen kasvuna. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat tällä hetkellä kohtuuttoman pitkät, eivätkä lain määräajat toteudu, ja lisäksi työttömyyskassojen ruuhkautuminen lisää vielä toimeentulotuen tarvetta, joten kysyisinkin: Miten, arvoisat ministerit, aiotte varmistaa toimeentulotuen käsittelyt kohtuuajassa?

Lisäksi toimeentulotuki todella kaipaisi parannusta myös. SDP on esittänyt muun muassa lasten perusosan korottamista, joka auttaisi kaikista köyhimpiä lapsiperheitä. Eikö tämä toimi olisi nyt tässä ajassa erityisen tärkeä ja kiireinen, kun lapsiperheiden köyhyys on voimakkaasti noussut?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ ja yrittäminen ovat parasta sosiaaliturvaa, ja ne toimet, joilla me luomme uusia työpaikkoja, ennen kaikkea yrityksiä, ovat kaikkein tärkeimpiä hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Sen takia yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan oikeudenmukaistaminen oli erittäin hyvä asia. Se oli kokoomukselle tärkeä tavoite. Hallituksen esitys siitä, että osittainen hoitoraha korotetaan ja laajennetaan yrittäjiin, on erittäin tärkeä kokoomuksen tavoite. Ne olivat hyviä asioita. Näistä ruusuja sinivihreälle joukolle!

Mutta risuja on eteisessä odottamassa, jos se lupaus, joka hallitusohjelmaan on kirjattu vanhemmuuden kustannusten korvaamisesta työnantajille ja niiden oikeudenmukaisesta jakamisesta, ei toteudu. Nyt on käsillä jo vaalikauden toiseksi viimeinen budjetti eikä ole tiedossa vielä mallia. Kysyn ministeri Hyssälältä: Toteutuuko tämä hallitusohjelman keskeinen tavoite? Sehän on tasa-arvon suurin häpeätahra ja myöskin jarru yrittäjyydelle. Naisvaltaiset alat eivät voi kasvaa, jos tätä asiaa ei korjata. Kysyn: Voitteko te luvata, että tämä hallitusohjelman tavoite toteutuu, ja voiko sen irrottaa sieltä työryhmästä, jotta se varmasti ehtisi seuraavaan budjettiin?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hieman huolissani vapaaehtoistyöstä ja kansalaisjärjestöjen avustuksista, sillä ne ovat riippuvaisia Ray:n tuotoista. Monissa muissa maissa vapaaehtoistoiminnalla on vahva status ja lainsäädännössä tunnustettu asema. Vapaaehtoistoiminta lujittaa solidaarisuutta, ja sillä on selvä taloudellinen arvo bruttokansantuotteessa, joten vapaaehtoistyön kehittäminen pitäisi saada kansalliseen hallitusohjelmaan ja lainsäädäntöön. Vapaaehtoistoiminnan ja ammatillisen työn rajapinnat on kuitenkin määriteltävä, sillä yhteiskunnat eivät voi siirtää omia velvollisuuksiaan vapaaehtoistoimijoiden vastuulle. Kysyisinkin arvoisilta ministereiltä: Mitä voisimme tehdä turvataksemme vapaaehtoistyön aseman?

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Hyssälä, puhujakorokkeelta, ja yritetään 3 minuutilla.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Yritän 3 minuutilla, vaikka näitä kysymyksiä on tosi paljon.

Ed. Erkki Virtaselle vastaan ensin tästä kytköksestä. Hän puhui ansiosidonnaisen päivärahan, työmarkkinatuen ja peruspäivärahan välisestä kytköksestä. Jos hän nyt sitten malttaa tuosta puhelimestaan laskea kätensä, niin vastaan teille, että ... Ei hän malta, vastataan myöhemmin, kun puhelu on ohi.

Ed. Lipposelle lapsiköyhyydestä, johon te puutuitte täällä: Hyvä, että puutuitte. Kyllä se, että meillä oli pitkä vaihe, kahdeksan vuotta, jolloin lapsiperheitten etuudet eivät ollenkaan nousseet, vaan niitä leikattiin, heijasti hyvin pitkän varjon. Nyt niitä on kahtena vaalikautena pyritty parantamaan, mutta aina on hyvin vaikea ottaa leikkauksia kiinni, minkä kyselytunnillakin totesin. Mutta nyt tulee indeksit, ja totta kai näitten etujen sitominen kuluttajahintojen muutoksiin on aivan ratkaiseva käänne koko perhepoliittisessa sosiaaliturvassa, sen lisäksi, että tietenkin tasokorotukset ovat olleet paikallaan, joita tällä vaalikaudella on tehty.

Sitten yrittäjien sosiaaliturva: Mietinnössä, jonka vastaanotin, oli useita parantamisehdotuksia, ja kaikkia niitä viemme eteenpäin. Siellä on sellaisia asioita, jotka ovat meillä ihan jo valmistelussa. Yhteisymmärrys myöskin parttien välillä on olemassa. Me olemme neuvotelleet kolmikannassa näistä asioista ja näin ollen voimme niitä viedä eteenpäin. On hyvä, että se rahoitus tuli tämän miljoonan euron muodossa, minkä eduskunta sinne laittoi, ja siitä kiitokset tietenkin valiokunnalle.

Sitten on tämä, miksi näitä ei koroteta niin paljon, mitä tarkoittaa "julkisen talouden kestävyyden rajoissa". Jokainen edustaja varmasti sen tietää, mitä se tarkoittaa. Jos me olemme nyt ottaneet velkaa taantuman aikana, niin ainahan se joskus on, se lasku, maksettava. Olemme pyrkineet siihen, että heikot ja huono-osaiset eivät tässä kärsi ja joudu maksumiehiksi. Tämä on ollut hallituksen linja.

Sitten mitä tulee aamun Helsingin Sanomiin, olemme lukeneet kyllä Valvanteen huolen Espoosta. Olen samaa mieltä, että kyllä kunnat sitten ovat viime kädessä siellä itse näissä päätöksissään vastuullisia.

Ed. Sihto puhui Masto-hankkeesta. Nyt on selvästi nähtävissä ensimmäiset merkit siitä, että saattaa olla, että me olemme pystyneet pureutumaan masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden kasvuun. Näyttäisi siltä, että sen selkä olisi taittumassa sekä nuorten kohdalla että kokonaisuudessaan. Ensimmäiset numerot viittaavat siihen, että työkyvyttömyyseläkkeet tältä osin ovat lähteneet laskuun. Onko se Maston syy vai minkä — tästä haluaisin todeta, tietenkin ottaa kunniaa, että se olisi Masto, mutta voi olla, että siihen on hyvin monisyinen kimppu syitä.

Sitten, arvoisa puhemies, nämä vanhemmuuden kustannukset: hallitusohjelmassahan on, että se selvitetään, olisiko nykyistä parempi jakautuminen mies- ja naisvaltaisten alojen kesken mahdollista, plus sitten nyt, kun työryhmä istuu, se ottaa huomioon (Puhemies: 3 minuuttia!) myöskin nämä uudet tutkimustulokset lapsen varhaisvaiheen kiintymyssuhteen kehityksestä.

Arvoisa puhemies! Yksi asia vielä ed. Virtaselle, tämä kytkös tässä ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan välillä: kyllä se on työmarkkinajärjestöjen hyvin hellästi vaalima. SAK:n Kaija Kallinen, joka on teidän puoluetoverinne, juuri hiljattain siitä lehdessä sanoi, ettei tule kuuloonkaan, että sitä purettaisiin.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Risikko, samoilla eväillä.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä kysymyksistä.

Vanhusten laitoshoitoon uusi konsepti: On aivan totta, että meillä on työryhmä, joka pohtii, miten se konseptoitaisiin toisella tavalla. Lähtökohta on se, että terveyskeskusten pitkäaikaishoito ei ole se järkevä juttu. Ei terveyskeskus voi olla kenenkään koti, ei nyt eikä tulevaisuudessa, ja tähän tarvitaan uutta konseptointia. Varmasti keväällä kuulemme siitä lisää, kun työryhmä saa työtänsä tehtyä.

Perhehoidossa, jonka tiedän olevan ed. Paloniemen sydäntä lähellä, on mielestäni kehitettävää. Perhehoitoliitto on tehnyt siinä hyvää työtä, ja meillähän on yhteinen kehittämishankekin tähän liittyen. Myös lastensuojelun laatusuositukset tulevat tukemaan tätä.

Henkilökohtainen apu: On hieno asia, että me saimme tämän henkilökohtaisen avun. Varmastikaan joissain kunnissa se ei ihan täysin vielä toimi, mutta me olemme ministeriöstä pyrkineet sitä tukemaan näillä meidän ohjeistuksillamme ja myöskin kannanotoillamme, joita on tehty aina yksittäisiin kysymyksiin. Mutta siinä on sekä hyviä asioita että vielä hieman kehitettäviä paikkoja.

Alkoholista, mielikuvamarkkinoinnista, on herätetty täällä kysymys. Meillä on siitäkin työryhmä meneillänsä, joka pohtii, mitä sille voitaisiin tehdä.

Lomautukset, mitkä ed. Väätäinen otti täällä esille, ovat erittäin surullinen juttu. Onneksi moni kunta huomasi, että kun tämä pandemia tuli päälle, niin eivät nämä lomautukset ole järkeviä, ja moni perui ne.

Ammattikorkeakouluopiskelijoitten terveydenhuollosta sain juuri eilen työryhmän esityksen, ja se Yths-mallin mukainen toiminta olisi mielestäni kyllä ehdottomasti se hyvä juttu. Nyt on meneillänsä sitten lausuntokierros, ja virkamiestyönä jatketaan, eli siinähän on tämä rahoituspuoli, joka pitäisi kuntoon saada.

Lastentalosta kysyttiin. Tämä on politiikkaohjelman hanke, jota rahoittavat eri ministeriöt. Siitä keväällä sitten lisää.

Omaishoitajuudesta olen ehdottomasti samaa mieltä kuin ed. Vistbacka, että Kelalle siirtäminen olisi hyvä juttu. Sillä voitaisiin yhdenmukaistaa näitä kriteereitä. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että kyllä se rahaa tarvitsee, jotta sitten ne etuisuudet, mitä tällä hetkellä annetaan, eivät heikkenisi keneltäkään. Sitten palvelupuoli pitää järjestää joka tapauksessa.

Toimeentulotuen käsittelyajat: Vaikka meillä on niin sanottu palvelutakuu luotu, niin nyt tämä taantuma on tietysti aiheuttanut sen, että toimeentulotukihakemuksia on enemmän. Se on vaikeuttanut tilannetta joillain alueilla.

Lasten, nuorten, perheiden palvelut, jotka liittyvät nyt mielenterveys- ja päihdetyöhönkin, mihin täällä jo viitattiin monessakin puheessa: Mieli 2009 on toimeenpanovaiheessa, tämä päihde- ja mielenterveysohjelma. Ja se, mistä olen hyvin iloinen, on Kaste-ohjelma, joka on pystynyt näihin palveluihin antamaan nimenomaan noin 30 miljoonaa euroa. Se antaa meille hyvää tietoa kentältä, kun näitä kehittämishankkeita viedään eteenpäin.