Täysistunnon pöytäkirja 128/2009 vp

PTK 128/2009 vp

128. TORSTAINA 17. JOULUKUUTA 2009 kello 10.01

Tarkistettu versio 2.0

Eläinsuojelulain tiukentaminen

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnä pahoittelen äskeistä välikohtausta ja totean samalla vakavasti, että tuollaiset provokaatiot eivät sovi eduskuntaan.

Mutta itse asia on kuitenkin vakava. Eläinsuojelijoiden sikalavideot ovat taas järkyttäneet kansaa tässä joulun alla ja käynnistäneet julkisen keskustelun. Sekä Suomen Eläinlääkäriliitto että Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio ovat vaatineet julkisuudessa Suomen eläinsuojelulain saattamista ajan tasalle. Eläinlääkäriliiton mukaan nykyinen eläinsuojelulaki ei takaa eläinten hyvinvointia.

Ministeri Anttila, olette antanut julkisuudessa luottamuksenne suomalaisten eläinlääkärien osaamiselle valvonnan yhteydessä. Johtaako tämä asiantuntijoiden arvio siihen, että tulette antamaan esityksen eläinsuojelulain tiukentamisesta?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että eläinten hyvinvointi on erittäin tärkeä asia. Siitä olen kysyjän kanssa samaa mieltä, ja sen eteen meidän pitää tehdä tulevaisuudessakin kaikkemme. Tähän liittyen eduskuntahan hyväksyi lokakuussa eläinlääkintähuoltolain. Pistin nimittäin sen lain uudelleen valmisteluun, vuonna 2008, kun se esitys oli valmistunut ja nimenomaan siltä osin, että eläinten hyvinvointi ja eläintensuojelu otettiin tähän eläinlääkintähuoltolakiin mukaan. Siellä on 15 uutta läänineläinlääkärinvirkaa, jotka keskittyvät näihin tehtäviin.

Sitten varsinainen kysymys eläinsuojelulain ajan tasalle saattamisesta. Meillähän aloitti toimintansa eläinten hyvinvointineuvottelukunta, joka on tuotantoeläimille. Tulen perustamaan myöskin eläinten hyvinvointineuvottelukunnan lemmikkieläimille, se on seuraava siirto. Tuotantoeläinten hyvinvointineuvottelukunta nyt kartoittaa ne toimenpiteet, jotka ovat kiireellisimpiä eläinsuojelulain muuttamiseksi, ja siihen totta kai olen valmis heti sen jälkeen, kun ehdotukset sieltä saan.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Eläinsuojelun sekä myös kuluttajansuojan kannalta olisi tärkeää, että kuluttaja voisi jäljittää ostamansa elintarvikkeen alkuperän aina maatilalle saakka. Useimmissa Euroopan maissa on jo esimerkiksi käytössä Global G.A.P. -standardi, joka mahdollistaa tämän.

Ministeri Anttila, oletteko aikeissa edistää tällaisen tai vastaavan järjestelmän käyttöönottoa myös Suomessa?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Olen kysyjän kanssa siitä samaa mieltä, että kuluttajilla pitää olla oikeus tietää, miten ruoka on tuotettu, missä se on tuotettu. Sitä kautta ruuan jäljitettävyys on erittäin tärkeä asia. Huomenna neuvottelen ja tapaan teurastamojärjestöjen edustajat. Jäljitettävyydenhän täytyy lähteä siitä, että siinä on koko ketju mukana. Meillähän on tänä päivänä järjestelmä, jossa tuotantoeläin leimataan, sille tulee oma numero. Nyt pitää vaan sitten katsoa, että se numero kulkee mukana, jotta jäljitettävyys käytännössä toteutuu.

Asia on erittäin tärkeä sen takia, että kuluttajaluottamuksen säilyttämiseksi se tieto tarvitaan, ja sen eteen nyt tehdään töitä. Meillähän tehdään ruokastrategiaa, joka on pääministerin asettama strategiatyöryhmä. Siinä työssä muun muassa tullaan kartoittamaan, millä tavalla me parannamme koko elintarvikeketjun sekä kilpailukykyä mutta laatua ja luotettavuutta ja kuluttajien luottamuksen säilyttämistä.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Hallitus on tuomassa myös keväällä eläinsuojelurikosten kiristämisesityksen eduskuntaan, jossa samassa yhteydessä myös lakia rikkoneiden eläintenpitokieltoa pidennetään. Tämä valmistelu on ollut oikeusministeriön vastuulla, mutta täydessä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Yhteistyö tältä osin on tuottanut jo käytännössä valmiin esityksen, kunhan saadaan yksityiskohdat valmiiksi.

Samaan aikaan valmistelemme vielä erillistä rekisteriä eläintenpitokiellossa oleville yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa, joten tältä osin lakimuutoksia on tulossa vielä tällä vaalikaudella eduskuntaan.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin lähinnä ministeri Braxilta tätä logiikkaa, mikä hänen äskeiseen vastaukseensa sisältyi. Kaikki nämä tämmöiset eläinsuojelurikkomuksethan ovat ehdottomasti tuomittavia, mutta kaikkien taustalla on jonkunlainen henkinen ongelma. Siellä on alkoholismia, siellä on uupumusta, siellä on väsymistä.

Onko mitään muuta ammattikuntaa, joka näiden sairauksien vuoksi joutuukin rikoslain mukaan tuomittavaksi ja jonka rangaistuksia oikeusministeriö on vielä kiristämässä, kun kuitenkin kaikessa muussa rikoslaissa oikeusministeriön tavoitteena näyttää olevan rangaistusten lieventäminen? Jos ihminen alkoholismin, väsymyksen tai uupumuksen takia joutuu tämmöiseen tilanteeseen, niin sitten ollaan lakia kiristämässä. Mikä logiikka tässä on?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! On totta, että aika usein rikoksentekijän taustalla on kysyjän kuvaamia taustoja. Sen takia meillä on sitten rangaistuksen mittaamisessa ihan vallinneissa ja rikosoikeudellisissa opeissa sekä myös poliisin, syyttäjän että tuomioistuimen keinovalikoimassa keinoja ottaa huomioon yksittäisissä tilanteissa rikoksen taustalla olevia seikkoja. Mutta ei meillä minkään rikoksen osalta ole sellaista ajatusta, että esimerkiksi humala poistaisi vastuun taikka että alkoholiongelmat poistaisivat vastuun. Tältä osin kaikki rikokset ovat samalla viivalla.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.