2) Hallituksen esitys kansaneläkelaiksi, laiksi vammaisetuuksista
ja laiksi eläkkeensaajan asumistuesta sekä eräiksi
niihin liittyviksi laeiksi
Valto Koski /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämän rajoitetun
ajan puitteissa valitettavasti en kerkiä esitellä asiaa sillä hartaudella,
mitä ajattelisin, että tämän
asian esittely olisi vaatinut. Lyhyesti vaan totean tästä hallituksen
esityksestä pääkohdat ja sitten valiokunnan
kannanotoista muutaman keskeisen asian ja uskon, että asian
keskustelu täällä tuo lisää valaistusta
tähän lakisisältöön.
Tässähän uudessa kansaneläkelaissa
ehdotetaan säädettäväksi kansaneläkkeistä,
perhe-eläkkeistä ja lapsikorotuksesta. Esitys
sisältää myös ehdotuksen toisen
kuntakalleusryhmän poistamisesta kansaneläkkeestä,
leskeneläkkeestä ja muista etuuksista, joiden
määrä on sidottu kuntien kalleusluokitukseen,
ja henkilön asuinkunta ei jatkossa enää vaikuttaisi
kyseisten etuuksien määrään.
Pienintä maksettavaa etuutta koskevia säännöksiä myös
yhdenmukaistettiin.
Eläkkeen myöntämisen edellytyksenä olevaa ulkomaan
kansalaisiin sovellettavaa Suomessa asumisen vähimmäisaikaa
ehdotetaan lyhennettäväksi viidestä vuodesta
kolmeen vuoteen. Kansaneläkettä ja perhe-eläkettä tarkistettaessa
1. päivänä tammikuuta 2008 tai sen jälkeen
alkava työeläke ehdotetaan otettavaksi huomioon
tarkistusajankohdan työeläkeindeksitason mukaisena. Sotilasvammalain
mukaista elinkoron ikä- ja omaiskorotusta ei otettaisi
tulona huomioon kansaneläkettä laskettaessa.
Sitten leskeneläkkeen alkueläke ehdotetaan maksettavaksi
kaikille vakiomääräisenä. Lesken jatkoeläkkeen
määrään ei enää vaikuttaisi
omaisuus eikä metsien laskennallinen tuotto. Osatyökyvyttömälle
eläkkeensaajalle voitaisiin maksaa lapsikorotusta.
Sitten eläkkeensaajan asumistukea voitaisiin uuden
lain mukaan myöntää myös työeläkelainsäädännön
mukaista perhe-eläkettä saavalle. Omaisuudesta
laskettava tulo otettaisiin huomioon sellaisten varallisuuserien
arvojen perusteella, jotka ovat saatavissa verohallinnolta tai muuten
julkisesti käytettävissä.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta
2008, ja valiokunta puoltaa lain hyväksymistä seuraavin
kannanotoin. Valiokunnan kannanotot -kohdat erittelen erikseen,
ensiksikin yleisperustelut, kohta yleistä. (Hälinää)
Puhemies:
(koputtaa)
Pyydän edustajia rauhoittumaan ja siirtämään
palaverit salin ulkopuolelle. Täällä on
noin kymmenen palaveria menossa, kaikki salin ulkopuolelle!
Kiitoksia, herra puhemies! — Toiseksi etuuksien taso,
kolmanneksi kansaneläkkeen uudistaminen, neljänneksi
vammaisetuudet ja sitten viidentenä asumisaikavaatimus
ja etuuksien maksaminen ulkomaille. Tässä ovat
ne kohdat, joihinka valiokunta on kannanottonsa kiinnittänyt.
Ensinnäkin yleistä: Kansaneläkelain
sekä vammaisetuuksia ja eläkkeensaajan asumistukea
koskevan lainsäädännön uudistaminen
on osa sosiaaliturvalainsäädännön
kokonaisuudistusta, jossa pyrkimyksenä on
sääntelyn selkeyttäminen ja ajanmukaistaminen.
Eduskunta on jo aikaisemmin hyväksynyt Kansaneläkelaitoksen hoitaman
sosiaaliturvan osalta uudistetun työttömyysturvalain,
sairausvakuutuslain sekä kuntoutusetuuksia koskevan lain.
Lisäksi kuluvilla valtiopäivillä on saatettu
loppuun kaikkien työeläkelakien selkeyttämishanke
ja uudistetut lait on saatettu voimaan tämän vuoden
alusta lukien. Nämä esitykseen sisältyvät
lakiehdotukset selkeyttävät ja yhdenmukaistavat
toimeentuloturvaa koskevaa lainsäädäntöä edelleen.
Esityksessä ei kuitenkaan juurikaan muuteta etuuksien saamisen edellytyksiä tai
niiden määräytymisperusteita, vaan keskeistä on
uudistaa lakien rakennetta, helpottaa niiden täytäntöönpanoa
ja yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä.
Siten uudistus on pääasiassa lainsäädäntötekninen.
Merkittävänä uudistuksessa voidaan pitää sitä,
että esityksen mukaan etuuden määrä ei
enää perustuisi kuntien kalleusluokitukseen vaan
etuudet maksettaisiin kaikille sen suuruisina kuin ne nykyisen kuntien
kalleusluokituksen perusteella määräytyvät
ensimmäiseen kuntaryhmään kuuluvissa
kunnissa.
Etuuksien tasosta valiokunta toteaa, että kuntien kalleusluokituksen
poistaminen korottaa nykyisin toisen kalleusluokan kunnissa asuvien kansaneläkettä
sekä kaikkien
siihen sidoksissa olevien sosiaalietuuksien tasoa. Esitys merkitsee toisen
kalleusryhmän kunnissa asuvalle kansaneläkkeen
ja leskeneläkkeen saajalle enimmillään noin
20 euroa korotusta kuukausieläkkeen määrään.
Korotus on vastaavan suuruinen maatalousyrittäjän
luopumistuessa ja sukupolvenvaihdoseläkkeessä.
Sotilasvammalain mukaisen täydennyskoron saajan osalta
korotus olisi keskimäärin noin 81 euroa kuukaudessa
ja huoltoeläkkeen saajan osalta 30 euroa kuukaudessa.
Etuuksien korotukset ovat erittäin tärkeitä köyhyyden
ehkäisemisen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta.
Kansaneläkkeellä turvataan pientä ansioeläkettä saavan
tai vailla ansioeläkettä olevan vähimmäiseläke.
Täyttä kansaneläkettä saavista
kaksi kolmasosaa on naisia, ja kansaneläkettä saavista
miehistä noin kolme neljäsosaa on työkyvyttömyyseläkkeellä. Korotus
hyödyttää siten erityisesti ikääntyneiden
naisten ja kansaneläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavien
miesten taloudellista asemaa. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kansaneläkkeen oikeudenmukaisesta tasosta
edelleen huolehditaan. Koska kansaneläkettä tarkistetaan
työeläkkeitä heikommalla indeksillä,
tulee kansaneläkkeen tasoa korjata aika ajoin tehtävillä tasokorotuksilla.
Köyhyyden ehkäisemisen kannalta merkityksellistä on
myös se, että kalleusluokituksen poistaminen nostaa
toimeentulotuen perusosaa toisen kalleusryhmän kunnissa.
Näissä kunnissa asuu noin puolet toimeentulotuen
saajista, jotenka tämä on merkittävä uudistus.
Toimeentulotukeen tuleva korotus parantaa erityisesti yksinhuoltajanaisten
ja yksin elävien miesten taloudellista asemaa,
mikä sekin hyvin puoltaa paikkaansa.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt lapseneläkkeen
määrään huomiota ja todennut
sen jäävän alle lapsen toimeentulotuen
perusosan eli viimesijaista turvaa alemmalle tasolle. Perustuslakivaliokunnan
mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan on harkittava tarvetta korottaa
etuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että lapsen perhe-eläkkeen
määrä on aiemmin rinnastettu lähinnä elatustukeen.
Muun muassa perhe-eläke-etuuksien uudistuksessa vuonna
1989 katsottiin, että lapsen perhe-eläkkeen täyden
määrän tulisi vastata tasoltaan elatustuen
enimmäismäärää. Lapsen
perhe-eläkkeen ehdotettu perusmäärä sekä täydennysmäärä on
yhteismäärältään 120,77
euroa vuoden 2007 tasossa. Yhteismäärältään
etuus on vuoden 2007 alusta korotettua elatustukea 9,14 euroa pienempi.
Tämän johdosta sosiaali- ja terveysvaliokunta
ehdottaa lapsen eläkkeen korottamista elatustuen tasolle.
Arvoisa puhemies! Kansaneläkkeen uudistaminen -kohdassa
todetaan, että ehdotetuista sisällöllisistä uudistuksista
valiokunta kiinnittää huomiota eläkkeen
alkamisajankohdan yhdenmukaistamiseen työeläkkeen
kanssa. Jatkossa kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke
voidaan myöntää samasta ajankohdasta
kuin henkilölle on myönnetty työeläkelakien
mukainen työkyvyttömyyseläke, vaikka
henkilö ei olisi ollut laissa edellytettyä 300:aa
päivää sairauspäivärahalla.
Uudistus merkitsee selkeää parannusta nykytilanteeseen.
Kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään
ei ehdoteta muutoksia. Vanhuuseläkkeen ikäraja,
65 vuotta, poikkeaa työeläkelakien mukaisesta
joustavasta vanhuuseläkeiästä. Mahdollisuus
joustavaan eläkeikään on näin
ollen heikompi niillä henkilöillä, joilla
kansaneläkkeen merkitys on suuri. Suuri vaikutus kohdistuu
erityisesti vain pienen työeläkkeen ansainneisiin
ja erityisesti pienipalkkaisiin naisiin, jotka käyttäessään
mahdollisuutta joustavaan eläkeikään saavat
kansaneläkkeen vähennettynä. Kansaneläkkeen
varhennusvähennys merkitsee, että eläke
maksetaan pysyvästi pienennettynä myös
65 vuoden iän täyttämisen jälkeen.
Valiokunnan näkemyksen mukaan jatkossa tulee selvittää,
voidaanko kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä määrittää samalla
tavalla joustavasti kuin työeläkejärjestelmässä.
Arvoisa puhemies! Tässä alkaa 10 minuutin aikarajoitus,
joka esittelypuheenvuoroakin koskee, ja sen takia toivon, että jatkokeskustelussa
selviää lisää, mistä tässä kaiken
kaikkiaan on kysymys.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Kuluneiden neljän vuoden aikana kaikkein
pahimpana tässä salissa koin oloni silloin, kun
päätettiin kansaneläkkeiden korottamisesta
7 eurolla ja 5 eurolla. Tulin tuolloin tältä paikalta
sanoneeksi, että minua hävettää olla
kansanedustajana toteamassa, miten eläkeläisiä kohdellaan
todella nöyryyttävästi, vaikka nuo eläkeläiset
ovat olleet rakentamassa tätä maata siksi elintasomaaksi,
joka se tänä päivänä kiistatta
monin mittarein on. (Ed. Zyskowicz: Hyvin sanottu!) Sanoin myös,
että noilla korotuksilla kansanedustajat saavat kuuluisasta
ravintolastaan tuolta lasiovien takaa lihapullat tykötarpeineen
ja munkkikahvit, ja tuolloin puhuttiin tässä salissa
tasokorotuksesta.
Kokoomus teki jo vuonna 2004 oman ehdotuksensa, jossa se edellytti
hallitukselta pikaista selvitystä siitä, miten
eläkeläisten ostovoiman kehitys ja toimeentulo
voidaan jatkossa turvata, ja sitä, että hallitus
tuo tarvittavat esitykset eduskunnan käsittelyyn. Olemme
tehneet ehdotuksemme vuosittain, ja aina sen ovat punamultapuolueet
kaataneet tässä salissa. (Ed. Zyskowicz: Kepu
ja demarit!) Tuo ehdotushan sisältää eläkeläisten
verotuksen epäoikeudenmukaisuuksien korjaamisen, indeksijärjestelmän
uusimisen, tasokorotuksen jne. Mutta kuten jo totesin, keskustan,
ruotsalaisten ja kristillisten kansanedustajien toimesta tuo ehdotus
on aina tässä salissa kaadettu. (Ed. Kankaanniemi:
Ei meidän!) Jos vertaa hallituspuolueiden toimintaa kuluneella
vaalikaudella ja puheita ennen vaaleja, niillä on ero kuin
yöllä ja päivällä.
Vaalien alla luvattiin poistaa eläkeläisten ongelmat,
mutta tulos on se, minkä jo edellä kerroin. (Ed.
Laakso: Miten ed. Katainen on toiminut?) Nyt, kun eduskuntavaalit
ovat taas ovella, on ollut mielenkiintoista kuulla ja nähdä,
että seuraava hallitus korjaa tilanteen kuin tilanteen,
myös eläkeläisten ongelmat, punamultahallituksen
mielestä tänä päivänä sanottuna.
(Ed. Laitinen: Se on varma, että jos kokoomus on hallituksessa,
niin ei käy!)
Arvoisa puhemies! Me näemme heti perjantain äänestyksessä,
pitävätkö edes tähän
mennessä annetut uudet lupaukset paikkansa, kun äänestämme
kokoomuksen vastalauseesta. Kokoomushan esittää vastalauseessaan,
että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, joilla
kansaneläkejärjestelmää kehitetään
siten, että kansaneläkkeeseen saadaan 20 euron
tasokorotus ja että kansaneläkeindeksiä parannetaan
siten, että se jatkossa turvaa paremmin eläkeläisten
toimeentulon ja ostovoiman. Tämä ehdotuksemme
on täysin saman suuntainen ja sisältöinen
kuin jo kesäkokouksessa 2004 ryhmämme päätti
ja on sitä jatkuvasti, toistuvasti esittänyt.
Vastalauseen perusteluissa todetaan, että nykyään
eläkkeet on sidottu neljällä viidesosalla
hintaindeksiin ja viidesosaltaan ansiotasoindeksiin. Tämä niin
sanottu eläketulojen leikattu indeksi ottaa huomioon yleisen
ansiotason nousun vain 20-prosenttisesti. Kansaneläkkeet
ovat tästä syystä jääneet
selvästi jälkeen yleisestä palkkakehityksestä.
(Ed. Kuoppa: Koskee työeläkettä!) Kun
otetaan huomioon 1.9.2006 tehty 5 euron tasasuuruinen korotus kansaneläkkeisiin,
on kansaneläkkeen reaalimuutos vuodesta 1993 vuoteen 2006
ollut noin 4 prosenttia. Saman ajan kuluessa reaaliansiotaso on
noussut yli 30 prosenttia.
Arvoisa puhemies! Pidän eläkeläisten
tilanteen korjaamista yhteisenä kansallisena tehtävänä.
Se ei voi olla riippuvainen puoluerajoista, niin kuin se on tähän
saakka tässä salissa aina ollut, vaan juuri tässä salissa
pitäisi meidän löytää talvisotahenki,
jolla me korjaamme eläkeläisten epäoikeudenmukaisen
tilanteen. (Ed. Pulliainen: Jatkosota tämä on
jo!) Aivan liian usein eläkkeistä keskusteltaessa
aletaan hakea syntipukkia menneiltä vuosilta, niin kuin
nyt jo välihuudot kertovat. Tuollaisesta toiminnasta tuskin
hyötyy kukaan ja kaikkein vähiten eläkeläiset.
Sen vuoksi omalta osaltani esitän vetoomuksen tässä keskustelussa
ja tästä asiasta päätettäessä,
että hoidamme yhteistyössä asiat kuntoon
niiden osalta, (Ed. Kuoppa: Esittääkö sitä kokoomuksen
ryhmä?) jotka meille ovat tämän maan
rakentaneet sellaiseksi elintasomaaksi, jossa nyt elämme. Kokoomuksen
lausumaehdotus kansaneläkkeiden osalta on laadittu juuri
tätä tavoitetta ajatellen.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensin sen verran kommentoin edellistä puheenvuoroa,
että minusta olisi rehellistä, että kokoomuslaiset
kertoisivat, mitä he tarkoittavat sillä, että tätä eläkeindeksiä pitää parantaa.
Tarkoitetaanko sillä sitä, että se kori
muutetaan lähemmäksi sitä kulutusrakennetta,
joka on eläkeläisillä, niin kuin olen
kuullut joidenkin sanovan, vai tarkoitetaanko sillä sitä,
että ansiotasoindeksin osuutta eläkkeessä,
joka muuten kansaneläkkeen osalta on 0 eikä 20
prosenttia, nostetaan, koska minusta ei voi olla sillä tavalla,
että kokoomus pelaa tässä kaksilla korteilla?
Silloin kun he kertovat, mitä se maksaa, he sanovat, että oikeastaan
me haluamme vain tätä koria vähän
modernisoida, ja sitten kun he menevät eläkeläisille
puhumaan, he sanovat, että oikeastaan me haluaisimme tämän
noudattavan ansiotasoindeksiä. Minusta olisi korkea aika
kuulla, että kokoomuksen puheenjohtaja ilmoittaisi yksikäsitteisesti, mikä on
kokoomuksen kanta tähän asiaan, ettei voi tehdä niin,
että yksittäiset kansanedustajat puhuvat mitä tahansa
tästä asiasta. (Ed. Zyskowicz: Sitähän
ei voi estää!)
Mutta sitten, arvoisa puhemies, varsinaiseen omaan puheenvuorooni.
Suomessa niiden henkilöiden asema, jotka eläkkeenään
saavat pelkkää kansaneläkettä,
on varsin huono. Se on huono, jos sitä vertaa muihin Pohjoismaihin,
mutta se on valitettavasti aika huono verrattuna melkein kaikkiin
Länsi-Euroopan maihin tai ainakin, sanotaan, näihin
vähän pohjoisempana oleviin Länsi-Euroopan
maihin. (Ed. Kuoppa: Kukas innokkaasti sitä pohjaosan poistoa
kannatti?) — Nyt kysymys on siitä alimmasta kansaneläkkeestä,
jota pohjaosa ei koske ollenkaan.
Arvoisa puhemies! Tätä on silloin tällöin
yritetty nostaa, mutta se on aina törmännyt siihen, että kansaneläkkeen
nostaminen nykyjärjestelmällä tulee hyvin
kalliiksi. Kansaneläkettä saavia on 700 000,
ja jos nostamme täyden kansaneläkkeen määrää,
niin kaikki nämä 700 000 saavat lisää rahaa,
ja sen takia euron nosto tässä maksaa 10 miljoonaa
euroa vuodessa. Kuitenkin niitä pelkkää kansaneläkettä saavia,
täyttä kansaneläkettä saavia,
on vain noin 80 000, jolloin jos siinä nostetaan
1 eurolla, niin se maksaa noin miljoona euroa vuodessa eli kymmenesosan
tästä, vähän yli 10, noin 12,
prosenttia siitä.
Arvoisa puhemies! Minusta tämä jatkuva tappelu
pitäisi lopettaa sillä tavalla, että me
muutamme kansaneläkkeen rakennetta niin, että nykyiseen
kansaneläkkeeseen leivotaan sisään vähimmäiseläke
siten, että jos kansaneläke ja työeläke
yhteensä ovat alle 600 euroa, niin kansaneläkkeen
täydennyksenä maksetaan se loppu. Tämmöinen
minimieläkkeen nostaminen ilmeisesti noin 80 eurolla maksaa
huomattavasti vähemmän kuin nyt sisällä oleva
kokoomuksen ehdotus nostaa kaikkien noiden 700 000 eläkeläisten
eläkettä vain 20 eurolla, jolla ei ole kovin suurta
merkitystä.
Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni sosiaali- ja terveysvaliokunnassa
oli tehdä tätä koskeva ehdotus, mutta
koska olin Euroopan neuvostossa silloin, kun tätä käsiteltiin,
en voinut sitä tehdä. En ryhtynyt tämmöistä pykäläehdotusta
tekemään myöskään tähän
saliin vaan tulen toisessa käsittelyssä esittämään
ponnen siitä, että kansaneläkettä kehitetään,
siihen lisätään tämmöinen minimieläkeaspekti.
Niitä henkilöitä, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä,
vanhuuseläkeläisistä alkaa olla aika
vähän. He ovat näitä legendaarisia
maaseudun naisia, joilla ei ole työhistoriaa mukana ollenkaan,
mutta tämä on katoavaa kansanperinnettä.
Suurin osa pelkkää kansaneläkettä saavista
on nuorina vammautuneita henkilöitä, joilla tämän
takia ei ole työuraa ollenkaan. Voidaan sanoa, että jos
tämmöiseen minimieläkkeeseen mennään,
niin silloin tietenkään ne, jotka saavat pientä työeläkettä,
eivät hyödy siitä työeläkkeestä mitään.
Kannustinongelmana tämä on aika vähäinen.
Se on aika voimakkaasti takautuva, ja koska kysymys on siitä,
minkä ikäisenä ihminen invalidisoituu,
niin tuskin me tarvitsemme semmoista kannustinta, että invalidisoitukaa nyt
vähän myöhemmin älkääkä aikaisemmin, jolloin
mitään kannustinongelmaa ei ole.
Arvoisa puhemies! Todellakin toivoisin, että tämä kovin
köyhien kansaneläkeläisten ongelma ratkaistaisiin
kerralla ja aika halvalla.
Arvoisa puhemies! Sitten viitaten puheenvuoroni alkuosaan en
kauheasti kyllä pidä siitä keskustelusta
enkä kunnioita sitä keskustelua, jota eläkepolitiikasta
tällä hetkellä käydään
vaalien alla. Siinä eivät kyllä oikein
tosiasiat aina kaikissa puheissa paljon paina. Itse ajattelin näin
luopuvana kansanedustajana hieman tarkkailla näitä puheenvuoroja
ja pitää mustaa listaa niistä edustajista,
jotka puhuvat aivan lööperiä.
Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan korjata yhden sanan, kun tulin sanoneeksi
väärän väitteen. Tarkoitin sanoa:
"Mutta kuten jo totesin, keskustan, ruotsalaisten ja sosialidemokraattien
toimesta tuo ehdotus on aina kaadettu." Kristillisiä en
tarkoittanut, koska he eivät ole olleet sitä kaatamassa.
Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä siihen, mitä ed.
Vielma tuossa totesi siihen käsitykseen, miten eläkeläiset
kokevat tämän kuluneen vaalikauden kohdaltaan
menneen suhteessa siihen, mitä viime vaaleissa puhuttiin.
Erityisesti keskusta sekä kansaneläkkeen osalta
että työeläkeindeksien osalta lupasi
paljon, ja se saldo on tuo 12 euroa. Me esitämme tuossa
vastalauseessamme 20 euron tasokorotusta. Ja edelleen me olemme
toistuvasti esittäneet, että hallitus valmistelisi
sellaisen indeksin, joka paremmin ottaisi ikääntyneen väestönosan
kulutuskäyttäytymisen huomioon kuin nykyinen indeksi.
Tätä me olemme hallitukselta edellyttäneet
ja toimenpiteitä paremmin eläkeläisten
ostokäyttäytymistä ja ennen kaikkea terveydenhoitomenojen
korkeata osuutta turvaavan indeksin rakentamiseksi.
Ed. Soininvaara, tätä esitti myös
valtiovarainministeri Heinäluoma kaksi vuotta sitten. Hän
totesi, että eläkeläisille oma indeksi — nykyinen indeksi
ei sitä turvaa. Minusta olisi hyvä, että hän kertoisi
nyt, oliko tuo vain vaalilupaus vai mistä oli kysymys.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Soininvaara totesi puheenvuoronsa
lopuksi, että hän laittaa mustalle listalle ja
tarkkailuun edustajien puheet. Näin varmastikin on hyvä tehdä.
Ed. Zyskowicz totesi ed. Vielman puheen aikana välikommentissaan,
että kokoomus katsoo eteenpäin, muut katsovat
taaksepäin. Jotta tässä debatissa päästäisiin
jonkun verran eteenpäin, jonkunlainen tavoite voisi olla
se, mihin suuntaan katsotaan.
Mutta sitten, ed. Vielma ja arvoisat kokoomusedustajat, kenen
puhetta kokoomuksen osalta meidän muitten puolueitten edustajien
pitää kuunnella, kenen puhetta pitää kuulla
700 000 eläkeläisen, joitten kuukausittainen
eläke on alle 1 100 euroa? Jos teidän
eläkepolitiikkanne ykköstykki on ed. Vielma, niin
ilmoittakaa se. Toisekseen, jos historiaa katsotaan, teidän
senioripoliittisessa kannanotossanne ei ole sanaakaan tälle
kohderyhmälle, ja toisekseen ed. Vielma sanoi puheessaan,
että kokoomus on vuosittain esittänyt pienimpiin
eläkkeisiin korotuksen. Pyydän, että oikaisette
minua ja montaa keskustan edustajaa, viime syksynä kokoomus
ei puhunut pienistä eläkkeistä sanaakaan.
On hyvä, että herääminen on
tapahtunut nyt. (Välihuutoja)
Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meidän senioripoliittisessa ohjelmassamme
toki on muun muassa kansaneläkettä saaville esitetty
hoitotukeen korotusta kaikissa kolmessa eri korvausluokassa 20 euroa kuukaudessa.
Ed. Häkämies jo esitteli meidän tavoitteitamme
tulevaisuutta ajatellen, ja täydennän niitä vielä sillä,
että me olemme jo viime kesänä puoluekokouksessa
tehneet ehdotuksen siitä, että tämä veroero
palkansaajien ja eläkkeen saajien välillä pitää poistaa.
Se koskee myös pienituloisia, ja (Ed. Rehulan välihuuto)
lääkkeiltä pitää poistaa
arvonlisävero. Me olemme tehneet nämä ehdotukset
nimenomaan sitä silmälläpitäen,
että me myöskin pidämme niistä kiinni,
mikäli me olemme vastuuta kantamassa. Perjantaina julkistamme
vaaliohjelmamme, johon varmastikin tulee sisältymään
myös pienintä eli kansaneläkettä saavien
aseman kohentaminen.
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsiteltävänä oleva
kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistus
on hyvin pitkän rupeaman hanke ollut. Tämähän
pohjasi siihen, että selvitysmies Arajärvi linjasi
tarpeet sosiaaliturvan selkiinnyttämiselle ja tämän
jälkeen osana hallitusohjelmaa lähdettiin kehittämään
tätä uudistusta.
Tämän selkiinnyttämisen, siis kansaneläkelainsäädännön
selkiinnyttämisen, rinnalla on koko aika kulkenut myös
tarve poistaa kuntakalleusluokitus, koska sitähän
on hyvin laajasti pidetty epätasa-arvoisena. Sehän
nyt hallituksen toimena toteutuu, eli 2008 alusta tämä kuntakalleusryhmitys
poistuu ja sehän merkitsee näissä kakkoskuntakalleusryhmissä oleville
eläkkeensaajille jopa 20 euron korotusta kansaneläkkeen tasoon.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt tämän asian
käsitellyt ja käynyt perusteellisesti tämän esityksen
lävitse. Tietysti tämäkin keskustelu
nyt tässä on hyödyllistä käydä ylipäätänsäkin,
tietysti eduskunta keskustelee kansaneläkkeiden tasosta,
mutta haluan tähän muistuttaa, että tämän
hallituksen aikana on jatkettu samaan tahtiin kuin edellisen hallituksen
aikana, jolloin vihreät ja kokoomus olivat myös
hallituksessa, kansaneläkkeen tason korottamista eli tämän
hallituksen aikana 12 euroa sitä on korotettu ja siihen
ovat tulleet indeksitarkistukset sitten luonnollisesti myös päälle.
(Ed. Zyskowicz: Mutta se tahtihan ei riittänyt kepulle
viime vaalien alla!)
Tämän lisäksi hallitus on pohtinut
hyvin tarkkaan sitä, millä tavoin voisimme tukea
niitä pientä eläkettä ja kansaneläkettä saavia
ihmisiä, joilla tulot ovat pienet ja jotka sairastavat
paljon ja joilla mahdollisesti asumiskustannukset ovat hyvin suuret.
Näihin kansaneläkettä saaviin ihmisryhmiinhän
kohdennettiin erityishoitotuen korotus, joka on 15 euroa kuussa,
joka on merkittävä korotus niihin menoihin, joita
nämä paljon sairastavat eläkkeensaajat
kohtaavat. Sen lisäksi asumistukea korotettiin, mikä enimmillään
merkitsee 10—11:tä euroa kuukaudessa lisää tukea, joten
näin ollen pienintä eläkettä saavien
asemaa on helpotettu.
Mutta suurinhan näistä on tämä kuntakalleusluokituksen
poistaminen. Kansaneläkkeen saajista noin 75 prosenttia
asuu tässä toisessa kuntakalleusluokassa, ja heille
tämä uudistus nyt on merkittävä.
Mutta kaiken kaikkiaan ei varmasti eläkejärjestelmä ole
valmis ja jatkoonkin jää vielä paljon tehtävää.
Erityisen tärkeää on huolehtia siitä,
että asumiskustannukset ja sairauskustannukset yhdessä yhdistyneinä pieniin
eläkkeisiin eivät muodosta tilannetta kohtuuttomaksi.
Siitä syystä myös tähän
puoleen on erittäin tärkeätä jatkossa kiinnittää huomiota.
Ed. Eero Akaan-Penttilä merkitään
läsnä olevaksi.
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Seuraavan vaalikauden keskeinen tavoite tulee
olla se, että eläkeläisten ostovoiman
jälkeenjääneisyyttä muiden ostovoiman kehityksestä ryhdytään
kuromaan umpeen. Toinen sellainen, mikä pitää ehdottomasti
sisällyttää tulevaan hallitusohjelmaan,
on se, että kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten
taloudellista asemaa parannetaan. Silloin se edellyttää tuntuvampia
korotuksia kansaneläkkeeseen kuin nyt on tehty. Muistutan,
että vasemmistoliiton ehdotus jo joulukuun budjettiäänestyksissä oli
20 euron tasokorotus, joka täällä äänestyksissä kaatui.
On oikeudenmukaisuuskysymys, minne kohdennetaan se liikkumavara,
mikä eläkeläisten aseman parantamiseen
on. Tässäkin salissa saattaa olla henkilöitä,
jotka nostavat suurta eläkettä kansanedustajan
palkkion lisäksi; tulotaso on aivan riittävä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei kanna ensisijaisesti
näistä huolta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kantaa huolta niistä ihmisistä,
joilla on kaikista pienin eläke ja jotka elävät
köyhyysrajan alapuolella.
Ed. Leena Luhtanen merkitään
läsnä olevaksi.
Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan taitetusta indeksistä,
on aivan totta, että vaalikeskusteluissa välillä mopo
karkaa eli ne puolueet, jotka ovat nimenomaan tämän
indeksin takana olleet, rupeavat väittämään
jotain muuta. Pitää muistaa, että tässä salissa
on ainoastaan kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, jotka eivät
ole hallitusvastuuta kantaneet ja muuttaneet tätä järjestelmää.
Kansaneläkkeen tasokorotus on Lipposen kakkoshallituksen
ja Matti Vanhasen hallituksen aikana ollut saman suuruinen eli se
12 euroa koko nelivuotiskauden aikana.
Se, mikä minua pikkasen hämmästyttää,
on että Loimaan Lehdessä oli 21.10. kirjoitus
peruspalveluministeri Liisa Hyssälältä ja
hän esitti sitä, että eläkeläisten
kansaneläkeindeksi ja työeläkeindeksi
pitää yhdistää. Hän
toteaa tässä kirjoituksessaan, että hallituspuolueissa
on ryhmiä, jotka vastustavat tätä indeksin
yhdistämistä. Kysynkin nyt ministeri Haataiselta,
onko tämän tyyppisiä esityksiä ollut
hallituksessa esillä, että ministeri olisi esittänyt
kansaneläkeindeksin muuttamista työeläkeindeksiksi.
Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen myötä ollaan
muuttamassa ja pieniä korjauksia tekemässä,
mutta se ei korjaa sitä, mikä on se ihan syvin ongelma
eli pientä kansaneläkettä saavat eläkeläiset.
Heillä on todella tässä yhteiskunnassa
se tilanne, että heidän ostovoimansa on pienentynyt ja
he vielä sairastavat enemmän ja heillä on
monenlaisia ongelmia. Eli sitä tämä laki
ei korjaa vieläkään. Eli se jos mikä tässä on
se ongelma.
Toinen on tämä indeksijärjestelmän
muuttaminen, koska pientä eläkettä saavat
eläkeläiset joutuvat koko ajan siihen, että heidän
tulonsa heikkenevät. Suhteessa ansiotuloja saaviin he ovat
aina heikommassa asemassa.
Nämä kaksi kohtaa halusin tuoda esille. Me kristillisdemokraatit
olemme pitäneet sitä 20 euron tasokorotusta esillä jo
useamman vuoden ajan, ja sekin on pieni jo tänä aikana,
mitä me nyt elämme. Toinen korjaus, mikä tulee
tehdä, on indeksijärjestelmän muuttaminen.
Ed. Susanna Rahkonen merkitään
läsnä olevaksi.
Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Häkämies antoi minusta
ihan hyvän vastauksen tähän kysymykseen.
Tuollainen eläkeläisten indeksi itse asiassa laskettiin,
mutta sitä ei otettu käyttöön
sen takia, että se silloin nousi hitaammin kuin muut indeksit
ja jotenkin ei ollut poliittista kanttia ottaa sitä käyttöön.
Nyt viime vuosina se on noussut taas vähän nopeammin
kuin muut indeksit, mikä tarkoittaa, että seuraavina
vuosina varmaan nousee taas vähän hitaammin, koska
sinänsä se pysyy varmaan aika samassa rahan arvossa.
Mutta ed. Vielma täällä puhuu aivan
toisesta asiasta. Hän sanoo, että ansioindeksin
osuutta tässä eläkkeessä pitäisi
nostaa. Minusta kokoomuksen johdon tehtävä on
korjata tämmöinen disinformaatio, joka annetaan
siitä, mikä on kokoomuksen kanta, koska ei voi
olla kahta kantaa eikä ole rehellistä esiintyä julkisuudessa
yhdellä kannalla ja sitten muualla toisella kannalla.
Sinänsä tämä ajatus, että meillä on
kovin huono kansaneläkeindeksi ja sitten määräajoin
tehdään tasokorotuksia, tuntuu vähän
tarpeettomalta. Voisihan sen indeksin nyt tosiaankin yhdistää ja
jättää sitten ne tasokorotukset tekemättä.
(Puhemies koputtaa) Silloin se menisi ikään kuin
automaattisesti.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täytyy todeta se, mitä ministeri
sanoi, että on hyvä asia nimenomaan, että päästiin
tästä kuntakalleusryhmä kakkosesta irti,
eli se on monen kansanedustajan esitys täällä ollut
vuosien varrella.
Arvoisa puhemies! Kun valiokunta itsekin toteaa tämän
heikomman indeksin nimenomaan kansaneläkkeitten osalta
ja puhutaan tasokorotuksesta, niin tuntuisi järkevältä,
että tämä korjattaisiin sitten, ettei
täällä koko aikaa jouduta tekemään
niitä tasokorotusesityksiä.
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Rehulalle: Kun viime viikonvaihteessa
kuuntelin tuolla Pohjanmaallakin puolueenne ehdokkaitten puheita,
niin aika monen nimi taitaisi olla siellä mustalla listalla
nyt.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Haatainen, emme ole eri mieltä siitä,
että tällä hallituskaudella on nostettu
kansaneläkkeitä samalla tavoin kuin edellisellä hallituskaudella.
Ed. Vielman peruspointti puheenvuorossaan olikin se, että tämä tahti,
jota nyt Vanhasen hallitus on noudattanut, ei viime vaalien alla
riittänyt alkuunkaan silloiselle pääoppositiopuolue
keskustalle. Päinvastoin sieltä tuli täysin
hulvattomia esityksiä, joista kirkkaimpana helmenä on tietysti
tämä silloisen ed. Hyssälän
esitys 300 euron korotuksesta eläkkeeseen, ja 12 euroa
annettiin. (Ed. Häkämies: Missä Hyssälä?)
Kun ed. Rehula täällä moitti, että kokoomuksen
eri edustajat tai eri ehdokkaat puhuvat, mitä sattuu, niin
eivät sitä todellakaan tee, mutta ed. Rehula voisi
katsoa peiliin, koska tulee kyllä mieleen tämä vanha
ilmaisu, että varas huutaa "ottakaa varas kiinni". Niin
hulvattomia puheita eläkeläisille ei kukaan muu
tässä valtakunnassa pysty esittämään
kuin kepun edustajat ja ehdokkaat. (Ed. Häkämies:
Juuri näin!)
Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Se on positiivista, että täällä on
ainakin tällä hetkellä, jos ajatellaan
tulevaa hallitusta, kaikista puolueista tullut halu jatkaa sitä,
että parannetaan pienituloisten eläkeläisten
asemaa niin kansaneläkkeen kuin pienten työeläkkeitten
kohdalta.
Mielestäni on tärkeää myös
tuoda sitä kokonaisuutta esille: Ikääntyville
ihmisille terveyspalvelut, vanhusten hoivapalvelut ja niiden turvaaminen
myös tulevaisuudessa, ja sitä liikkumavaraa pitää käyttää myös
siihen, että jokainen tietää, että hänen
tarvitessaan hoito löytyy, on sitten sairas tai muun hoivan
tarpeessa.
Veijo Puhjo /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ministeri Haatainen sanoi, että kuntakalleusluokitusjärjestelmä poistuu
hallituksen ansiosta ja että kansaneläke nousee
niin muodoin 20 euroa. Tämä asia ei ole hallituksen
ansiota, vaan hallitus oli pakotettu tekemään
näin. Viittaan siihen, miten kalleusluokitusjärjestelmän
jatkamista viimeksi käsiteltiin.
Perustuslakivaliokunta sanoi kolmannen kerran, että eläkeläiset
ovat eriarvoisessa asemassa ja että järjestelmä on
perustuslain vastainen. (Ed. Zyskowicz: Ja puheenjohtajana on ed.
Kimmo Sasi kokoomuksesta!) Väitän, että hallintovaliokunnassa
opposition ja ed. Paasion allekirjoittama vastalause on se, mikä on
ajanut hallituksen tuomaan tämän esityksen nyt
sitten tänne aikaisemmin, koska jollei näin olisi
käynyt, tästä olisi tullut tosi herkullinen
vaaliase koko oppositiolle.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on todellakin alle satatuhatta
sellaista ihmistä, jotka elävät pelkällä kansaneläkkeellä,
ja toiset satatuhatta sellaisia, joilla on erittäin pieni
työeläke siihen päälle. Eikö,
ministeri Haatainen, todella ole mahdollista seuraavan kansaneläkkeen
korotuksen yhteydessä laskea tätä asiaa
niin, että nämä hyvin köyhät
ihmiset saisivat enemmän eläkettä? Eivät
ne 600 000 ehkä kuitenkaan ole niin huonossa asemassa
kuin nämä 200 000 hyvin köyhää,
ja heitä on myös Helsingissä. Tämä kuntakalleusluokituksen
poistaminen ei helsinkiläisiä nyt auta ollenkaan.
Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Puhjo ei antanut hallitukselle tästä tunnustusta
ja epäili, että oppositio olisi saanut hyvän
vaaliaseen tästä. Täytyy sanoa, että kiitos
tämän hallituksen tämä vihdoin
saadaan hyväksyttyä ja niitattua, että kalleusluokitus poistuu.
Oppositio tuskin tästä vaaliasetta olisi ymmärtänyt
edes ottaa, koska sama ongelma on ollut vuosikymmeniä.
Meillä on ollut perustuslaki se, joka nimenomaan määrää,
että tämä täytyy poistaa, oikeudenmukaisuus
ja yhdenvertaisuus kansalaisten välillä täytyy
saada aikaan.
Ihmettelen oikeasti, että kalleusluokitusjärjestelmä ei
ole aiemmin herättänyt laajempaa julkistakaan
mekkalaa, koska siinä on ollut kysymys ansiotasosta, turvasta,
oikeudenmukaisuudesta, yhdenvertaisuudesta. Ja kuten täällä valiokunnan
mietinnössäkin lukee, tämä on
nimenomaan köyhyyden ehkäisemisen ja kansalaisten
yhdenvertaisen kohtelun kannalta täysin olennaista. Olennaista
tässä on myös toimeentulotuen perusosan
korotus sen mukana, kun tämä kalleusluokitus poistuu.
Tämä on nyt se viimeinen niitti, jolla todella
tämä asia viedään loppuun asti.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Vielma ei tälläkään kerralla
pettänyt puheensa sävyssä. Siinä tuli
ed. Hertta Kuusinen mieleen, kun kuunteli hänen äskeistä puheenvuoroaan.
Tässä keskustelussa on se vaikeus, että kokoomuksella
on monta eri sovellusmallia ja meillä taas on se malli,
joka tuli esille jo eläkepoliittisen välikysymyskeskustelun
yhteydessä.
Jotta tämä keskustelu jatkuisi, olisi erittäin hienoa,
jos esimerkiksi ed. Zyskowicz voisi sen esitellä heti kohta
meille, kuinka paljon kansallinen kokoomus ja sen eduskuntaryhmä on
valmis satsaamaan pieneläkeläisten eläkkeitten
korotukseen. Sen jälkeen katsotaan sitten, kenenkä malli,
vihreä malli vai teidän vai mikä nauttii
enemmän luottamusta. (Ed. Sasi: Missä vihreä malli on?)
Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! En epäile hetkeäkään,
etteikö ed. Vielma kannattaisi ja vilpittömästi
taitetun eläkeindeksin korjaamista. Ongelma vain on se, että kokoomuksen
johto ei, ed. Vielma, kannata taitetun eläkeindeksin korjaamista.
Tämä ongelma on sikäli tuttu, että myös
meidän puolueessamme on ollut aikaisemmin samalla tavalla: Meistä huomattava
osa kannatti ja kannattaa taitetun eläkeindeksin korjaamista,
mutta meidän puolueemme johto oli hieman vastaan. (Ed.
Sasi: Brezhneviläistä!)
Mutta me olemme korjanneet tämän ongelman,
ja nyt myös puolueen johto on taitetun eläkeindeksin
korjaamisen kannalla. Ed. Vielma, mielestäni ei ole oikein
reilua antaa sitä kuvaa, että kokoomus on taitetun
eläkeindeksin korjaamisen kannalla, koska se ei ole totta.
Esimerkiksi teidän puheenjohtajanne ed. Katainen on todennut
julkisesti, että vain hänen kuolleen ruumiinsa
ylitse kokoomus asettuu kannattamaan taitetun eläkeindeksin
korjaamista.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Jos ed. Laakso suositteli kokoomukselle
samaa tapaa ratkaista puolueen johtokysymykset, kuin mitä vasemmistoliitto
muutama kuukausi sitten teki, eli sitä, että puheenjohtaja
lähtee puolueesta, niin voin ilmoittaa, että tätä esimerkkiä kokoomuksen
piirissä ei ole edes harkittu.
Mitä sitten tulee kokoomuksen näkemyksiin, ed.
Pulliainen, ed. Laakso ja muut, niin ryhmän puheenjohtaja
ed. Häkämies täällä jo
kertoi, mikä on meidän näkemyksemme siitä,
miten eläkeindeksiä — ja silloin nämä tarkistukset
koskisivat sekä kansaneläkeindeksiä että työeläkeindeksiä — miten
sitä indeksiä tulisi kehittää niin, että nykyistä paremmin
turvattaisiin eläkkeensaajien ansiokehitys ja oikeudenmukainen
kohtelu.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ministeri Haatainen kävi omassa puheenvuorossaan
tämän esityksen keskeiset perusteet läpi.
Tässä yhteydessä on todettava, että ei
tuo kalleusluokituksen poisto, aivan niin kuin täällä esimerkiksi
ed. Paasio sanoi, ole aivan pieni asia. Ja kenen ansio se on, niin
annettakoon se ansio niille, joille se kuuluu: hallitus on tehnyt
esityksensä, ja eduskunta on toivon mukaan tämän
esityksen hyväksymässä. Tosiasia on,
että kolmella neljästä eläkeläisestä eläke
tulee nousemaan 1.1.2008 noin 20 eurolla, ja samoin en pidä aivan
vähäisenä asiana sitä, että toimeentulotukikin
nousee.
Sitten eräs luku — näitten lukujen
kanssa on kiva touhuilla, ovat ne sitten vanhoja tai uusia — on
se, että tällä vaalikaudella indeksikorotuksineen
kansaneläkkeet ovat nousseet 31 euroa, joka on luku, joka
kestää täysin vertailun aikaisempiin
vaalikausiin.
Kolmanneksi otan esille asian, minkä ed. Marjaana Koskinen
täällä totesi. Eläkepolitiikan
keskeiset periaatteet (Puhemies koputtaa) on hyväksytty
kuuden eduskuntapuolueen toimesta, ja niistä on tähän
asti ollut yksimielisyys.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Täällä on esitelty
nyt erilaisia näkemyksiä, miten pitäisi
tai miten olisi, mutta tosiasia on se, että vuodesta 1990
lähtien palkansaajien reaaliansiotaso on noussut noin 30
prosenttia, työeläkettä saavien reaalitaso
on noussut noin 14 prosenttia ja kansaneläkettä saavien
noin 1 prosentin. Tässä on se ongelma. Sitä toki
korjaa nyt kertaluontoisena tuleva kalleusluokituksen muutos, mutta
se ei ole eläkepoliittinen päätös,
eikä asumistuen korottaminenkaan ole eläkepoliittinen
päätös.
Nyt käsitellään kansaneläkelain
kokonaisuudistusta. Siinä on paljon hyviä uudistuksia,
paljon kodifikaatiota, mutta yksi tai kaksi asiaa siitä puuttuu:
sellaisen järjestelmän luominen, joka takaa sen,
että edellä kuvaamieni lukujen kertoma kehitys
ei enää jatkuisi ja että erityisesti
pienintä kansaneläkettä saavien ansiokehitys,
eläkkeitten kehitys, voisi jatkua parempana kuin tähän
saakka, etteivät nuo luvut 30, 14 ja 1 enää toistuisi. Tästähän
tässä on kysymys.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä tämä punamultahallitus
antoi eduskunnalle vielä esityksiä, joissa haluttiin
pitää kiinni kalleusluokituksesta, mutta perustuslakivaliokunta
totesi, että se on yhdenvertaisuusperiaatteen eli perustuslain
6 §:n vastaista, ja määräsi,
että tällaiset lait voivat olla määräajan
voimassa, jona aikana tilanne on saatava kuntoon. (Ed. Laakso: Ed.
Sasi on oikeassa!)
Tosin täytyy sanoa sitten tältä osin,
että kalleusluokitus on mahdollista, jos sille on olemassa
selvät perusteet, mutta näitä perusteita
ei ole muutamaan kymmeneen vuoteen enää ollut
olemassa ja tästä syystä eduskunta, ja
tässä tapauksessa perustuslakivaliokunta, pakotti
hallituksen ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja siirtymään
järjestelmään, jossa kansaneläke
on saman suuruinen kaikille kaikkialla. (Ed. Zyskowicz: Kunnia sille,
kelle kunnia kuuluu!)
Mutta tässä keskustelussa on olennaista myöskin
jälleen tämä lupausten antaminen. Pääministeri
Vanhanen on antanut tämmöisen lupauslistan, jossa
on ehkä 5 miljardin lupaukset taas ihmisille. Hän
sanoo, että vähän yli miljardi, mutta totuus
on se, että varmaan puhutaan jostakin 5 miljardista, ja
eläkkeitä ja kaikkea muuta luvataan parantaa.
Tässä suhteessa täytyy sanoa, että toivoisi
puolueilta, että olisi tiettyä rehellisyyttä ennen
vaaleja, että kun tämä hallitus ei eläkeläisten
hyväksi tehnyt käytännössä yhtään
mitään, (Puhemies koputtaa) niin ei nyt yritettäisi
sitten sanoa, että seuraavalla kaudella asiat hoidetaan kuntoon.
(Ed. Zyskowicz: Kepu uusiokäyttää vanhat
vaalilupaukset!)
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa,
sillä tämän kahdeksan vuoden aikana,
kun olen täällä ollut, täällä on
kannettu kovasti huolta ja syystä eläkkeensaajien
ostovoimasta ja pieneläkeläisten toimeentulosta.
Viime kaudella, kun olimme samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa,
kokoomuslaiset eivät kyllä valitettavasti kovin pientä eläkettä saavien
asialla olleet, mutta hyvä, jos yhteinen sävel on nyt
sitten tässä välillä löytynyt.
Tosiasia on kuitenkin se, että tasokorotuksia on jatkettava,
mutta ne eivät auta pientä työeläkettä saavia.
Siellä on iso joukko, jolle tulee niin pieniä korotuksia,
että ne eivät näy missään.
Esimerkiksi energian hinnat vaikuttavat jo niin paljon, että ollaan
miinuksella. Jonkinlainen viisastenkivi tähän
pitäisi löytää, koska kun luotiin 2005
voimaan astunut uusi eläkejärjestelmä,
on yhtenä huonona asiana tämä taitettu
indeksi ja se on siellä. Se ei ole mikään
itsellinen asia, vaan se on osa eläkejärjestelmää,
joka kolmikannassa sovittiin. Siellä on paljon hyvää,
mutta myös sitten toisena ikävänä asiana
elinaikakerroin. Se on kokonaisuus.
Elikkä jos sitä kautta ei päästä tähän
indeksin nostoon, niin kysynkin ministeriltä, miten olisi tämä ajatus
eläkeläisten omasta indeksistä, jossa toteutuisi
ja näkyisi paremmin eläkkeensaajien toimeentuloonsa
käyttämien menojen määrä. Esimerkiksi
nyt tässä keskivertokuluttajaindeksissä elintarvikkeet
ja alkoholittomat juomat on samalla (Puhemies koputtaa) painoarvolla
kuin vaikkapa vapaa-aikaan käytetty raha, ja se ei varmasti
korreloi pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien kanssa
ollenkaan. (Puhemies: Aika!)
Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tuntuu taas pieniä eläkkeitä nauttivilla
olevan suuri joukko ystäviä. Toivon mukaan tämä myöskin
seuraavassa hallitusohjelmassa konkretisoituu niin, että tämä nyt Kansaneläkelaitoksen
ulos laskema 56 euron jälkeenjääneisyys
kansaneläkkeiden osalta tulee joltain osin edes hyvitettyä.
Kysynkin ministeriltä, onko ministeriössä mietitty
sitä, millä aikavälillä tämä jälkeenjääneisyys
juostaan kiinni, niin että se on yhdenvertainen palkansaajien
kanssa.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ensinnäkin haluan ministeri Haataiselle
ja muillekin indeksikeskustelijoille muistuttaa, että indeksikorvaukset
maksetaan siis takautuvasti kohonneista hinnoista, sehän
on indeksitarkistusten sanoma. Elikkä elinkustannukset
ovat nousseet ja eläkeläiset saavat takautuvasti
vasta tämän korvauksen indeksikorvausten myötä.
Eli ei se ole mitään uutta rahaa vaan he ovat
jo tavallaan joutuneet sen maksamaan, ja näin ollen eläkeläisten
asemaa voidaan parantaa parhaiten suorittamalla kunnollinen tasokorotus kansaneläkkeisiin.
Tässä minä haluan ed. Soininvaaralle
todeta, kun hän totesi, että hänen esityksensä on
aika halpa: Jos halutaan kunnollinen tasokorotus, niin silloin sitä ei
pystytä tekemään halvalla, elikkä siihen
tarvitaan uusia euroja. Ja se vanha kansanviisaus pitää paikkansa,
että jos haluat hyvän ja halvan, niin sinun pitää ostaa
kaksi, elikkä toinen on hyvä ja toinen on halpa.
Eläkeuudistuksessa on juuri näin: jos ei siihen
käytetä rahaa, niin siitä ei tule hyvä.
Eläkeläiset tarvitsevat kunnollisen tasokorotuksen,
ja se maksaa. Mutta tällä yhteiskunnalla on varmasti
siihen varaa.
Ed. Matti Kangas merkitään
läsnä olevaksi.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on turha
kiistellä siitä, kuka eniten lupaa eläkeläisille.
Siinä on keskustalla iankaikkiset pohjat, ja toivon, ettei
sitä enää kukaan ylitäkään
politiikan rehellisyyden nimissä.
Mutta sen sijaan itse asiasta puheen ollen on oikeudenmukaisuuskysymys
taata niille, jotka ovat pienemmillä eläkkeillä,
kustannustason mukainen korotus, jotta he pystyvät ylipäätään
selviytymään. Tässä on myöskin
erittäin tärkeä tämä kokoomuksen
ehdotus siitä, että lääkkeiden
alvi poistetaan, koska ne, jotka ovat pienellä eläkkeellä ja
joutuvat käyttämään paljon lääkkeitä,
ovat tässä yhteiskunnassa kaikkein heikoimmilla.
Kun tähän lisätään
se, että palkansaajan ja eläkeläisen
veroero poistetaan ja se epäkohta korjataan, niin päästään aika pitkälle
tässä asiassa.
Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä näköjään
on vaalihuutokauppa alkanut siinä mielessä, että tuntuu
siltä, että nyt puhutaan pelkästä kansaneläkkeestä ja kumminkin
itse asiassa kaikki tarkoittavat näitä muitakin
eläkkeitä. Elikkä täällä luetellaan,
paljonko mikäkin asia on jäänyt jälkeen.
Nyt täytyy muistaa, että osa näistä indekseistä ja
eläkesopimuksista tehdään muualla kuin
eduskunnassa, niin että nyt on ehkä tilinpäätös
sille, että eduskunta on hoitanut huonoimmin omien intressiensä mukaiset
asiat elikkä kansaneläkkeet.
Kokoomukselle heittäisin sen, onko nyt pääministeriehdokas
vaihdossa, kun meillä vaihtui puoluejohtaja.
Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Näin vaalien alla todellakin tässä salissa
on paljon eläkeläisten ystäviä.
Ministeri minusta oivasti totesi, että eläkejärjestelmä ei
ole valmis eikä se ilmeisesti ole koskaan valmis. Sitä on
syytä kehittää.
Täällä on paljon nyt puhuttu tästä taitetusta
indeksistä. Euroopassahan on yleisin käytäntö se, että eläkeindeksit
ovat suoraan sidottuja kuluttajahintaindeksiin eli varmistetaan
eläkkeiden ostovoima inflaatiota vastaan. Meillähän
tässä on tämä taitettu indeksi,
jossa pääpaino on kuluttajahintaindeksin puolella.
Mutta haluaisin ministeriltä kysyä, kun tähän
ilmiselvästi liittyy se ongelma, että eläkeläisten
ostokori on erilainen kuin yleisessä kuluttajahintaindeksissä oleva
ostokori, mikä on aiheuttanut sen, että todella
eläkeläisten ostovoima on jäänyt
jälkeen silloin, kun alkoholin hinnat ja autojen hinnat
ovat laskeneet, olisiko mahdollista kehittää eläkejärjestelmää siihen
suuntaan, että olisi erillinen eläkeindeksi olemassa.
Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen käytti viime viikolla
päästökauppakeskustelun yhteydessä minusta
nimikettä osa-aikakapitalisti. Sanoin silloin, että kun
taito keskustella asiasta loppuu, mennään henkilökohtaisuuksiin.
Tämä pätee tänäkin
päivänä, kun hän vertasi puhettani
Hertta Kuusiseen. Se on minun ajatusmaailmastani niin kaukana kuin
itä on lännestä.
Mutta kun on kysytty, mikä on kokoomuksen linja, onko
täällä useampia linjoja, minä kerron, että kun
2004 tehtiin ehdotus, josta tässä salissa on äänestetty
useamman kerran, se ehdotus tehtiin kesäkokouksessa ryhmän
puheenjohtajan Ben Zyskowiczin johdolla. Se on ryhmän kanta vuodesta
2004, jonka te olette äänestäneet nurin, ja
tämän ryhmän kannan mukainen linja on
tämän päivän keskustelun alla
oleva lausumaehdotus. Perjantaina näemme, mitä te
teette silloin, äänestättekö te
sen puolesta vai vastaan. Tänä päivänä keskustelujen
mukaan te äänestätte sen puolesta, jos
olette sanojenne takana. Minä jään odottamaan.
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan eläkkeistä,
niin ei voi välttyä indeksikeskustelulta koskien
koko eläkejärjestelmää, ja sitähän
tässä salissa on käyty.
Nyt, kun työeläkeindeksistä tässä keskustellaan,
on ihan hyvä muistaa, että tämä eläkejärjestelmä,
joka nyt meillä voimassa on, valmisteltiin kokoomuslaisen
sosiaali- ja terveysministerin johdolla, ja se yksituumaisesti täällä,
(Ed. Kuoppa: Äänestyksen jälkeen!) kutakuinkin
yksituumaisesti hyväksyttiin silloisen hallituksen yksimielisenä esityksenä.
Siihen kuului myös työeläkeindeksijärjestelmän
muutos, joka nyt on juuri niin, että siinä 80
prosentin painoarvolla kuluttajahinnat vaikuttavat tuohon indeksikehitykseen ja
palkkakehitys 20 prosentin painoarvolla. 2005 alusta tämä järjestelmä tuli
voimaan, ja sen mukaisesti eletään.
Tämän nykyjärjestelmän mukaisten
eläkkeiden maksamiseen meillä on tiedossa merkittävä työeläkemaksujen
nostamispaine, mikä tarkoittaa sitä, että muun
muassa työnantajamaksuja ja palkansaajien eläkemaksuja
pitäisi itse asiassa nostaa määrätietoisesti
pikkuhiljaa, jotta voimme selviytyä nykyisten eläkkeiden
maksamisesta. Minusta tämä on tärkeää myös
muistaa tässä keskustelussa, kun pohditaan sellaisia
uudistuksia, joilla olisi mittavia taloudellisia vaikutuksia, koska
sitä kautta nämä eläkkeet sitten
kestävästi kuitenkin rahoitetaan. Puhutaan 5—6
prosenttiyksikön maksukorotuspaineesta.
Syksyllä käytiin keskustelua siitä,
voidaanko tämän vuoden alusta nostaa työeläkemaksua. Työmarkkinajärjestöjen
sopimuksella päädyttiin siihen, että ei
vielä, vaan vuoden kuluttua tehdään ensimmäisen
kerran tällainen pieni korotus, mutta sen jälkeen
kaikki on vielä auki. Eli on huolehdittava myös
siitä, että teemme kestäviä ratkaisuja.
Mutta tässä uudistuksessa, joka nyt on eduskunnan
käsittelyssä, nämä asiat eivät
ole esillä. Tämä on kansaneläkelainsäädännön
selkiinnyttämisesitys. Tällä sosiaaliturvalainsäädäntöä selvästi
järkevöitetään ja selkiinnytetään
ja siihen kaikin tavoin on tämänkin hallituksen
toimesta pyritty.
Kelle kuuluu sitten kunnia siitä, että kuntakalleusluokitus
poistetaan? Varmasti siitä voivat kaikki ne, jotka ovat
vieneet eteenpäin asiaa, tuntea hyvää omaatuntoa.
Nyt, jos eduskunta hyväksyy tämän, kaikki
voivat olla varmasti onnellisia. Kansaneläkelakia selkiinnyttävä esitys
oli eduskunnassa, sitten perustuslakivaliokunnassa tämä oli
esillä, ja sitten kehyspäätös
tehtiin maaliskuussa 2006. Silloin katsottiin, että me
voimme kehyksiin tämän 130—140 miljoonaa
euroa merkitsevän uudistuksen tuoda, että olemme
saaneet työllisyyden vahvistumaan, talouden vahvistumaan
sellaiselle pohjalle, että voimme eläkejärjestelmässä tällaisen
mittavan, merkittävän uudistuksen tehdä.
Se on hyvä asia. Nyt se on eduskunnan esittelyssä hallituksen
yksimielisenä esityksenä. Se merkitsee 20 euroa
korotusta valtaosalle eläkkeensaajista eli kansaneläkettä saaville
ihmisille, niille, jotka asuvat toisen kuntakalleusluokitusryhmän
kunnassa.
Kaiken kaikkiaan tämä esitys on mielestäni hyvä ja
vie eläkejärjestelmää myönteiseen
suuntaan ja tällä on paljon myönteistä vaikutusta
sillä tavalla, että sosiaaliturva selkiintyy ja
kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavien
asema entisestään vahvistuu. Kun tähän
on sitten nivottu kylkeen vielä tämän
hallituksen toinen sosiaalipaketti, jossa lähes 90 miljoonaa
euroa suunnataan kaikkein vähävaraisimmille ihmisille,
niin osa näistä uudistuksista menee nyt pientä eläkettä saaville eli
niille, jotka saavat kansaneläkettä ja joilla
on sairauden vuoksi suuria kustannuksia ja asumiskustannukset korkeita.
Eli olemme kohdentaneet nämä korotukset niille,
jotka kipeimmin tätä apua tarvitsevat.
Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeriltä kysyisin semmoista uutta
periaatetta; nimittäin koko tämä indeksikeskustelu
olisi Suomessa paljon helpompaa, mikäli meillä olisi
Sveitsin-malli käytössä, joka tarkoittaa,
että noin kolmen vuoden välein valtioneuvosto
ottaa tarkasteltavaksi koko eläkeindeksijärjestelmän
ja peilaa sitä kulutustasoon ja ostovoimaan ja tämän
laatuisiin asioihin. Se olisi oikeata poliittisen vastuun ottoa. Mitä ministeri
on mieltä tästä asiasta?
Tähän samaan sanon, että mikäli
siirryttäisiin taitetusta tasaindeksiin, niin laskelmien
mukaan se tekee 0,1 prosentin lisäpaineen eläkejärjestelmälle,
joka on 150 miljoonaa euroa vuodessa, jolloin kolmessa vuodessa
se olisi 450 miljoonaa, jolloin valtioneuvosto voisi uudestaan tarkastella
koko tämän asian. Siis on mahdollista, jos olisi
poliittista halua, mutta kun tämä asia on nyt
sidottu lakiin, niin se tekee tämän hankalaksi.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Jos halutaan pieniä eläkkeitä korjata,
niin kansaneläkkeen indeksi, kaikista huonoin indeksi näistä eläkeindekseistä, pitäisi
korjata. Minun mielestäni taitettu indeksi pitäisi
palauttaa siihen 50—50-malliin ja se kohtelee nyt väärin.
Verohelpotuksia on annettu 3,5—4 miljardia euroa ja eläkeläiset
jätettiin niitten ulkopuolelle, sanottiin, että saadaan
kotimainen kysyntä näin elpymään.
Kyllä se eläkeläinenkin ja pienituloinen
ostaa, jos sillä on rahaa, ei sen tarvitse olla ainoastaan
niin, että Aatos Erkon ostovoima lisääntyy
siellä puolen. Se on selvä, että kun
vaalit lähestyvät, niin nyt sitten hallituspuolueetkin
esittävät eläkeläisille, että asiat hoidetaan
ja ne ovat kunnossa. Ne olisi pitänyt näiden neljän
vuoden aikaan hoitaa eikä nyt vaalikeskustelussa taas luvata
ja, voisi sanoa, pettää eläkeläiset.
Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kuluttajahintaindeksin painorakenteen
muuttamista on kysytty valtiopäivätoimissa ja
siihen on vastauksia saatu, ja se varmaan olisi yksi keino muuttaa
kehityksen kulkua ja saada vähän suurempi kansaneläkeindeksi.
Tälle vuodellehan se indeksi on 1,7 prosenttia, työeläkeindeksi
on yli kahden eli 2,2 prosenttia.
Mutta minkä takia puheenvuoron pyysin, niin lähinnä sen
takia, että ministeri Hyssälä on julkisessa
lehdessä ilmoittanut sen, että hän on
esittänyt sitä, että kansaneläkeindeksi
muutettaisiin työeläkeindeksiksi. Minua kiinnostaa
tosiaan se, missä vaiheessa hallituksessa tätä keskustelua
on käyty, koska hän on todennut tässä lehtikirjoituksessaan,
että ei ole löytynyt riittävää poliittista
tahtoa tämän asian eteenpäinviemiseksi.
Suuri ongelma on nimenomaan se, että niiden työeläkeläisten
kohdalla, jotka saavat pientä työeläkettä,
ainoastaan kunnallisveron eläketulovähennyksen
kautta voidaan saada enemmän rahaa käyttöön.
Olen ymmärtänyt, että lähestulkoon
kaikki puolueet ovat korjaamassa myös tulevissa vaaleissa
sitä verotusta, mikä on 13 000—36 000:n
euroa vuodessa eläkettä saavien kohdalla eli se
verotus olisi saman suuruinen kuin palkansaajienkin kohdalla. (Puhemies koputtaa)
Ja edelleen nämä tasokorotukset ovat olleet esillä.
Ed. Anneli Kiljunen merkitään
läsnä olevaksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Kysyttiin Sveitsin-mallista. Minusta
Suomen-malli on paras malli, hyvä malli. Tätä tullaan
ihmettelemään myös muualta tänne.
Me Suomessa olemme yhdessä eri tahojen kanssa, niin palkansaajien,
työnantajien kuin hallituksen kesken, kehittäneet
työeläkejärjestelmää ja
kansaneläkejärjestelmää sellaiseksi,
että se turvaa pitkällä aikavälillä eri
sukupolvien eläkkeenmaksukyvyn.
Kun näistä indekseistä puhutaan,
niin pitää muistaa, että jos tänä päivänä indeksit
muutetaan, niin sen maksajiksihan tulevat sitten taas ne, jotka
tällä hetkellä ovat työssä,
eli se työssäkäyvä sukupolvi,
joka tekee työtä, joutuu maksamaan aina ne eläkkeet
joka tapauksessa, ja tulevat ikäpolvet ovat pienempiä,
eli silloin se kustannusrasitus olisi entistä suurempi.
Meidän mallimme on osittain rahastoiva malli, ja me olemme
osanneet tehdä sellaista järjestelmää,
joka pitkällä aikajänteellä kykenee
huolehtimaan kestävästi eläkkeiden maksusta
ja pitämään myös tulotason kohtuullisella
tasolla. Mutta järjestelmä on sellainen, jonka
täällä yhdessä on eduskunta
hyväksynyt, ja siitä on tietysti aika ajoin syytä käydä myös
keskustelua.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Käydystä keskustelusta
huolimatta palautan mieliimme, että meillä on
käsittelyssä kansaneläkettä ja
vammaisetuuksia ja eläkkeensaajien asumistukea koskeva
lainsäädäntö, joka on osa sitä,
että tässä maassa on uusi perustuslaki,
ja osa sitä, että meillä eläkepolitiikan
kokonaisuudistus on tehty. Tämä laki on käytännössä tekninen
lukuun ottamatta muutamia yksityiskohtia, ja yksi merkittävä yksityiskohta,
jolla on useamman kymmenentuhannen eläkeläisen
arkiseen, päivittäiseen toimeentuloon iso merkitys,
on se, että kalleusluokitus muuttuu.
Mutta sitten, arvoisa herra puhemies, hankalaahan tämä keskustelu
on. Milloin pitää katsoa peiliin? Jäi
vähän epäselväksi, ed. Zyskowicz,
pitääkö minun henkilökohtaisesti
katsoa peiliin vai pitääkö keskustan
puolueena katsoa peiliin. (Ed. Zyskowicz: Minä selvitän!)
Toisekseen tämä keskustelu on hankalaa sen takia,
että eihän näitä papereita lue
kukaan muu kuin me kansanedustajat ja puoluetoimistojen väki,
ja sitten me kerromme, emme välttämättä edes
sitä, mitä niihin papereihin on itse kunkin puolueen
kohdalla kirjoitettu, vaan me kerromme omia tulkintojamme näistä asioista.
Ihan voisitte, edustajat kokoomuksessa, aloittaa nämä lukuharjoitukset
valiokunnan mietinnöstä.
Ja kun täällä ed. Vielma mahtipontisesti
ensiksikin häpesi, häpesi viittä euroa
ja häpesi seitsemää euroa ja unohti sen,
että kuitenkin tälläkin vaalikaudella
jotain on saatu aikaan, niin keskustan edustajana on sanottava,
että enemmänkin olisi voitu tehdä. Mutta
tämä on tämän vaalikauden saldo.
(Ed. Zyskowicz: Sama kuin viimeksi!) Mutta kun hän perää nyt
meitä oikeille linjoille perjantain äänestyksessä,
ed. Vielma ja muut kokoomusedustajat, lukekaa valiokunnan mietintö,
sivu 24. Kysyn teiltä, mitä eroa valiokunnan mietinnön
sivulla 24 olevan lausuman ja teidän lausumanne välillä on.
Samaa kysyn edustajilta Huotari ja Rauhala, jotka ovat oman vastalauseensa
allekirjoittaneet, mitä eroa näillä on,
ja kertokaa se niin, että niin minä kuin ne sadattuhannet
eläkeläiset, jotka odottavat tältä eduskunnalta
vielä jotain, ja ennen kaikkea ne sadattuhannet eläkeläiset,
jotka menevät tuonne kaduille ja toreille kysymään
meiltä, mitä me olemme tehneet ja mitä me
aiomme tehdä, kuulemme sen, kertokaa se meille. (Ed. Zyskowicz:
Ellei ole eroa, niin kai äänestätte vastalauseiden
puolesta!)
Toinen asia liittyen myös näihin lausumiin: Indeksikeskustelu
on aavistuksen verran vaikeaa, kun käsitteistä on
eriäviä näkemyksiä. Täällä ed.
Soininvaara kiitti kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajaa Häkämiestä siitä,
että hän antoi selostuksen, mikä on kokoomuksen
indeksimalli. Ed. Soininvaara tunnetusti osaa nämä asiat,
mutta minä hieman lisäisin vielä ed.
Soininvaaran kysymykseen sen, että hyvät kokoomusedustajat,
kun olemme nyt kuulleet Sveitsin-mallista, olemme kuulleet ed. Häkämiehen
puheen, ed. Vielmalla, joka ilmeisesti on kokoomuksen eläkepolitiikan
ykköstykki tällä hetkellä, oli
oma versionsa, niin kertokaa, hyvät kokoomusedustajat,
mitä te tällä teidän indeksiuudistuksellanne tarkoitatte.
Muutatteko te nykyisen indeksin sisältöä,
rakennetta, esimerkiksi alkoholin, autojen jne. merkitystä,
vai muutatteko te ansiotulojen ja hintojen välistä suhdelukua?
Kertokaa se niin, että myös eläkeläiset
ymmärtävät sen, ja yrittäkää pysyä totuudessa.
Täällä edustajat Satonen ja Sasi — Pirkanmaalta
molemmat, ilmeisesti eläkepolitiikkaa Pirkanmaallakin puhutaan — peräsivät
keskustelulta rehellisyyttä. Se on vaatimus, joka on kohtuullinen
poliitikolta, ja siihen pitää pystyä vastaamaan.
Mutta kun te heitätte täällä ilmaan
miljardeja ja te puhutte termeillä, joita edes ne, jotka asioista
kuvittelevat olevansa jollakin tavoin perillä, eivät
ymmärrä, niin mitä rehellisyyttä se on?
No, vaalit ovat tulossa, into on päällä itse kullakin,
sen myönnän, mutta kun täällä puhutaan
ja kokoomusedustajat hyvin mielellään puhuvat,
kuinka väärin kuluneella vaalikaudella on tehty,
niin muistutan, että (Ed. Zyskowicz: Eivät lunasta
lupauksia, ed. Rehula!) perusperiaatteet on lyöty yhdessä kiinni
tavalla, jota eduskunnassa edustetuista puolueista kuusi ei pääse
karkuun. Toisekseen te olette kesän ryhmäkokouksessanne
ja ties missä tehneet ohjelmia ja päätöksiä.
Missä ovat teidän omat mallinne pientä eläkettä saavien
toimeentulon todellisesta parantamisesta? Teidän ykköstavoitteenne
on se, että ansiotulojen ja eläketulojen verotuksen
erilaisuus poistetaan. Siitä lähes kaikki ovat
samaa mieltä, myös keskusta. (Ed. Zyskowicz: Tervetuloa
sen kannalle!) Se ei kosketa 700 000:ta pienintä eläkettä saavaa
lainkaan. Kenelle te haluatte, ke- nen puolesta te puhutte? Ehkä se
tässä lähipäivinä ja
-viikkoina selviää.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kysymykseen vastaan, että kepun
pitäisi katsoa peiliin. Eli vaalien alla luvataan vaikka
mitä eläkkeensaajille, vaalien jälkeen
unohdetaan ja eläkkeensaajat petetään.
Nyt ollaan taas vaalienalustilanteessa, siellä uusiokäytetään
teidän lupauksianne kansaneläkkeen korottamisesta
ja muuta. Uusiokäytetään, koska te ette
ole lunastaneet lainkaan niitä lupauksia, joita
tälle vaalikaudelle annoitte.
Kun kysytte, mitä kokoomus tarkoittaa tällä ja tällä ja
tällä, niin minä vastakysyn: Mitä tarkoititte
viime vaalien vaaliohjelmalla, joka kuuluu: "Yhtenäistetään
eläkeindeksit"? Kertokaa minulle, mitä on tehty!
Mitä tarkoititte kohdalla "eduskunta päättää palauttaa
kansaneläkkeen pohjaosan leikkaukset oikeudenmukaisella
tavalla"? Kertokaa minulle, mitä tarkoititte ja mitä olette tehneet!
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ei ole peilin vika, jos kuva katsottaessa
peiliin on väärä. (Ed. Zyskowicz: No
niin, näinhän teille kävi!) Toinen asia:
Me kaikki, jotka politiikkaa seuraamme ja olemme tässä mukana,
tiedämme, mitkä puolueet ovat olleet ja ovat jatkossakin
liikkeellä vähimmäisturvan eli pienimmän
toimeentulon varassa elävien ihmisten aitoina puolustajina.
Tästä löytyy eläkepolitiikan
pitkä linja. Jos lähdetään todellakin kaivelemaan
ja näitä vanhoja sanomalehtikatsauksia pitämään,
sieltä löytyy.
Mutta oletteko te, ed. Zyskowicz, puhtain kauloin tässä liikkeellä?
(Ed. Zyskowicz: Tämä on teidän vaaliohjelmanne!)
Tästä, salissa teistä ja puhemiehestä katsottuna
vasemmalle, löytyvät ne puoluepoliittiset ryhmät,
jotka tähän asti ovat olleet pienimpien eläketulojen
varassa elävien ihmisten puolestapuhujia ja tehneet työtä.
Ed. Zyskowicz, olkaa rehellisiä.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Kansaneläkeuudistus on tarpeellinen,
ja tässä lakipaketissa on monia ihan hyviä asioita.
Perusongelma meillä kuitenkin on se, että kansaneläkkeen taso
on jäänyt pahasti jälkeen elinkustannusten noususta.
Tämä ongelma näkyy sitten myöskin pelkkää kansaneläkettä saavien
ja myös pientä työeläkettä saavien
ihmisten toimeentulossa. Tähän mielestäni
ainut ratkaisu on se, että kansaneläkkeeseen tehdään
kunnollinen tasokorotus, josta hyötyvät ne, jotka
saavat pelkkää kansaneläkettä,
mutta myöskin ne, joilla on pieni työeläke.
Näitä ihmisiä on noin 600 000.
En ole ed. Soininvaaran kanssa samaa mieltä siitä,
että tekemällä pelkästään
vain kansaneläkettä saavien kohdalla korotus voitaisiin
tämä ongelma hoitaa. On rehellisesti tunnustettava, että tämä ongelma,
jos se hoidetaan ja se pitää hoitaa, maksaa. Ei
se ole ilmainen, ilman euroja tätä ei pystytä tekemään.
Kun sanottiin, että nyt on 31 euroa näiden
neljän vuoden aikana kansaneläke muuttunut, niin tästä tasokorotustahan
ei ole kuin tämä 12 euroa. Muut ovat hintojen
nousun johdosta tapahtuvia indeksitarkistuksia, jotka tehdään
eläkeläisille jo tapahtuneesta hintojen kohoamisesta
eli jälkikäteen. Näin ollen eläkeläiset
joutuvat tavallaan itse kustantamaan siitä pienestä eläkkeestään myöskin
pahimmassa tapauksessa lähes vuoden ajan hintojen nousun
eli tinkimään käytännössä omasta
elintasostaan. Siitähän siinä viime kädessä on
kysymys. Kukaan ei voi väittää, että noin 500
euron eläkkeellä, sen kahta puolta olevalla eläkkeellä, voitaisiin
kovin korkeata elintasoa pitää.
Näin ollen kansaneläkkeen tasokorotukseen pitäisi
tehdä kunnollinen ohjelma, jossa määrätietoisesti
nostettaisiin kansaneläkkeen tasoa niin, että tästä köyhyysloukusta
päästäisiin eroon. Se edellyttää kyllä vähintäänkin
semmoista, niin kuin täällä on esitetty,
20 euron tasokorotusta muutamina vuosina peräkkäin
muiden korotusten, indeksikorotusten, lisäksi, vähintäänkin.
Eläkeläisten verotuksesta on syytä todeta,
että kun vuosieläke on noin 8 100 euroa
vuodessa, niin sehän on verovapaata tuloa. Ja vero on kireämpää,
kun eläkeläisen vuositulo on 12 800 euroa,
siis vuosiansio eläkeläisellä. Siitä ylöspäin
eläkeläisen verotus on kireämpää kuin
vastaavaa palkkatuloa saavan henkilön verotus. Myöskin
tämä epäkohta on syytä korjata,
koska noin runsaan 1 000 euron eläke ei ole suuri
eläke, se on muistettava. Ei ole mitään
perusteita, että tämän kokoisesta eläketulosta
pitää maksaa kireämpi vero kuin vastaavasta
palkkatulosta. Tässä haluan vielä todeta,
että minä en missään tapauksessa
väitä, että nämä pienituloiset
palkansaajat pääsisivät liian helpolla
verotuksessa. Siitä ei ole kysymys, mutta tässä on
myöskin tämmöinen epäoikeudenmukaisuus.
Herra puhemies! Täällä on puhuttu
myöskin taitetusta eläkeindeksistä. Taitettu
eläkeindeksi on merkinnyt sitä, että lähes
prosentin vuodessa on työeläkkeensaaja menettänyt
eläkekorotuksesta. Se on aika huomattava osa, vallankin
kun eläkeläinen on pitempään
eläkkeellä eli niitä eläkepäiviä on
suotu vähän pitempiaikaisesti. Näitä eläkerahastoja
nyt tietojen mukaan oli sentään 108 miljardia
euroa vuodenvaihteessa, 1995 niitä oli 34 miljardia euroa,
joten aikamoinen kasvu on. Budjettikirjan mukaan eläkerahastoihin
kerätään rahaa noin 1,5 miljardia enemmän
tänä vuonna rahaa kuin maksetaan työeläkkeitä sieltä.
(Ed. Reino Ojala: Onneksi niin!) Täytyy todeta, että eivät
tässä nyt eläkerahat ole loppumassa, mutta
poliittista tahtoa ei näytä olevan, että työeläkkeitten
indeksi palautettaisiin puoliväli-indeksiksi.
Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kuten täällä on
jo useasti todettu, niin sekä eläkeläisten
että yleisemminkin köyhien ystäviä on alkanut
esiintyä enenevässä määrin.
Toreilla ja turuilla heitä on suorastaan työlästä väistellä. Jossain
määrin lohdutukseksi voi tietysti todeta, että vaikka
täällä salissakin nyt ystävien
määrä näyttää lisääntyvän,
niin äänestykset sentään ovat
vielä pysyneet kohtuullisen steriileinä ja vakaina
tässä suhteessa.
Mutta kansaneläkkeestä on puhe ja kansaneläke
on, kuten ed. Rehulakin täällä totesi,
se perusetuus, jolla voidaan mitata suhtautumista köyhimpiin
ihmisiin, koska on niin, että kansaneläkettä saavat,
ainakin useimmiten, kuuluvat kuitenkin tämän maan
kaikkein pienituloisimpien joukkoon. Ja nyt, kun kansaneläkelakia
tarkistetaan, tässä yhteydessä, kun laki
on kokonaan auki eli säädetään
uusi laki, olisi tietysti ollut mahdollista puuttua sen lain pahimpiin
epäkohtiin, jotka täällä on
moneen kertaan nostettu esiin, toisaalta eläkkeitten yleiseen
tasoon ja toisaalta siihen mekanismiin, jolla ne seuraavat muitten
tulojen kehitystä tässä yhteiskunnassa.
Jos sitten tarkastelee, miten on käynyt, niin on käynyt,
kuten jo tuossa vastauspuheenvuorossani aiemmin sanoin, sillä tavoin,
että kun palkansaajien ostovoima on 15 vuodessa vuodesta
1990 lähtien kasvanut yli 30 prosenttia ja työeläkettä saavien
reaalinen ostovoima on kasvanut 14—15 prosenttia, niin
kansaneläkkeen reaalinen ostovoima on noussut yhden prosentin,
ja tämä on väärin. Jos joku
haluaa sen kiistää, mikäpä siinä, mutta
luulen, että se ei ole sen paremmin kohtuullista niin ihmisen
rehellisyyden kuin tulevan vaalimenestyksenkään
kannalta.
Tämä johtuu ennen kaikkea siitä,
että eläkkeitä tarkistettaessa on käynyt
niin, että tarkistusjärjestelmästä johtuen
kansaneläkkeet ovat joutuneet huonompaan asemaan. Käytännössä se
on tarkoittanut sitä, että vaikka tasokorotuksia
on tehty, ei niitä ole kuitenkaan tehty niin paljon, että suhde
ansiotasojen nousuun olisi säilynyt.
Toisena syynä on tietenkin pelkkään
hintatasoon vertaaminen pelkällä hintaindeksillä,
joka on kansaneläkkeen perustana. Kansaneläke
on jäänyt ansiotasosta jälkeen,
koska reaaliansiot ovat nousseet eli siis palkkojen nousu on ollut hintatason
nousua nopeampaa.
Tämä sama on tietenkin perustana myöskin työeläkkeitten
taitetun indeksin vaikutuksessa, joka on tietysti ollut vähän
lievempää kuin kansaneläkeindeksin osalta.
Mutta toisaalta rehellisyyden nimessä voi sanoa, että sellaisena
hetkenä, jolloin hinnat nousisivat palkkoja enemmän eli
reaalipalkat laskisivat, niin silloin nämä indeksit
toimisivatkin eläkkeensaajien hyväksi. On tässä tämäkin
puoli. Mutta näin ei ole käynyt eikä se
todennäköiseltä tietysti näytäkään,
joten eläkkeitten indeksitarkistuksesta ja niitten takana
olevista järjestelmistä johtuu, että eläkkeet
tulevat, ellei näitä järjestelmiä muuteta,
jäämään entistä enemmän
jälkeen ansiotason noususta. Tämä ei tietenkään
ole ihan näin yksiselitteistä, koska, kuten täällä on
todettu, työssäolevat maksavat edelleen noin neljä viidesosaa tulevistakin eläkkeistä.
Suomessa on ehkä Euroopan suurimmat eläkerahastot
ja hyvä niin, mutta jo kahden vuoden kuluttua näitä rahastoja
joudutaan kuluttamaan tai pienentämään,
koska eläkkeitä maksetaan silloin enemmän
kuin palkoista kerätään eläkemaksuja,
ja tämä tietysti johtaa siihen, että ennemmin
tai myöhemmin myöskin eläkemaksuja joudutaan
korottamaan. Jos palattaisiin taitettuun indeksiin, niin se maksaisi
miljardin vuodessa, ei 150:tä miljoonaa, kuten ed. Vielma
täällä väitti. Toisaalta se
miljardi on se summa, jolla eläkeläiset jäävät
ikään kuin palkansaajista jälkeen, ja sillä miljardilla,
sen jakautumisella, mitataan sitä oikeudenmukaisuutta,
joka eläkkeitten ja ansioitten suhteessa on tähän
maahan rakennettu. Kun otamme kantaa taitettuun indeksiin tai johonkin uuteen
indeksijärjestelmään, niin otamme juuri tähän
oikeudenmukaisuuteen kantaa, toisaalta tulevien työntekijöitten
ja työnantajien kykyyn maksaa näitä eläkkeitä,
toisaalta eläkeläisten oikeuteen saada edes suunnilleen
saman tasoisia korotuksia eläkkeisiinsä kuin palkansaajat
saavat. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä,
että tältä osin asiat eivät
ole täysin kunnossa. Erityisesti ne eivät ole
kunnossa kansaneläkkeen osalta.
Kun täällä on puhuttu, että tämä asia
voitaisiin ratkaista pelkästään indeksikoreilla,
niin kannattaa muistaa, että näitten indeksien
tehtävä on ylipäätään
turvata se, että kukin etuus säilyy ikään kuin
entisellään joko hintatasoon tai ansiotasoon verrattuna.
Jos koreja ryhdytään muuttamaan, niin silloin
on aina olemassa se vaara, kuten ed. Soininvaara täällä jo
totesi, että jossain toisessa tilanteessa saattaakin se
kori, jonka muuttaminen nyt näyttäisi edullisemmalta
esimerkiksi eläkeläiselle, olla epäedullinen.
Indeksien pitäisi olla sellaisia, että pitkällä tähtäimellä,
jos on puhe hintatasosta, ne säilyttävät
yleiseen hintatasoon nähden etuudet, maksettiin niitä nyt
sitten kelle tahansa, suunnilleen oikeudenmukaisina.
Otan käytännön esimerkin: Nyt näyttäisi
siltä, että tuleva eduskunta tai ainakin tulevassa
eduskunnassa olevat puolueet ovat valmiita nostamaan viinan hintaa.
Jos nyt sitä ennen kansaneläkkeitten tarkistukseen
käytettävää indeksikoria tarkistettaisiin
siten, että viinan hinnan painoa alennettaisiin, niin siinähän
kävisi niin, että eläkeläiset
eivät saisikaan tulevasta viinan hinnannoususta läheskään
sellaista korvausta, jonka he joutuivat maksamaan, kun viinan hintaa
alennettiin, tai jonka he menettivät. Tämä on
koritemppuilun ongelma, ja siitä syystä minusta
korien muuttaminen ei ratkaise tätä ongelmaa,
vaan sen ratkaiseminen, kuinka paljon, minkälaiseen suhteeseen
me haluamme eläkeläiset ja palkansaajat asettaa.
Tästä on kysymys. Tästä syystä viitaten
tähän mietinnön vastalauseeseen tai itse asiassa
kahteen vastalauseeseen, kun ed. Rehula täällä kyseli,
miksi edustajat Huotari ja Rauhala eivät halunneet hyväksyä sitä,
mitä valiokunta oli lausumakseen kirjoittanut, niin totean
vain — itse en ollut paikalla ja ed. Huotari oli minun
tilallani valiokunnassa, varaedustajani valiokunnassa — että edustajien
Huotari ja Rauhala lausuma on selkeästi yksiselitteisempi
kuin valiokunnan ympäripyöreä lausuma,
josta ei todellakaan kukaan voi varmasti tietää,
mihin se eduskunnan velvoittaa. Sen sijaan edustajien Rauhala ja
Huotari lausuma edellyttää, että hallitus
ryhtyy tarkistamaan tai ainakin tutkimaan, miten indeksejä pitäisi
tarkistaa.
Toinen asia, johon vastalauseessa vedotaan tai johon vastalauseessa
vaaditaan korjausta, nimenomaan edustajien Rauhala ja Huotari vastalauseessa,
on se, että samalla tavalla kuin työeläkkeelle,
niin myöskin kansaneläkkeelle voisi päästä jo
63-vuotiaana siten, että kuitenkin joutuisi pikkuisen tinkimään
eläkkeensä tasosta.
Kolmas vastalauseessa esitettävä korjaus on nimenomaan
kansaneläkkeitten tasokorjaus. Kun me olemme tässä nykyisessä järjestelmässä eli kansaneläkettä
tarkistetaan
vain hintaindeksillä ja kun se on johtanut noin 15 vuodessa
noin 30 prosentin ansiotason heikkenemiseen suhteessa työssäoleviin
ja kun tässä välillä tehdyt
tasokorotukset eivät ole riittäneet, niin nyt
tässä esitetään 20 euron tasokorostusta,
joka edes vähän poistaa tätä gäppiä,
ja niinpä, kun sitä nyt (Puhemies: 10 minuuttia!)
perjantaina käsitellään, niin sitten
jokainen voi tutkia, mikä kunkin meistä kanta
tähän oikeudenmukaisuuskysymykseen on.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olisin ensin kiittänyt ed.
Virtasta analyyttisestä ja hyvästä puheenvuorosta.
Olisin kuitenkin huomauttanut, että myöskään
se, että palattaisiin työeläkkeissä niin
sanottuun puoliväli-indeksiin, ei turvaisi sitä,
että työeläkkeet, tai jos kansaneläkkeet
saatettaisiin saman indeksin piiriin, kansaneläkkeet, turvaisivat vastaavan
ansiokehityksen kuin palkansaajien ansiokehitys on normaalioloissa,
eli normaalioloissa, jolloin palkat kehittyvät nopeammin kuin
hinnat.
Lopuksi, herra puhemies, olisi todennut, että en kiistä myöskään
ed. Virtasen tai ed. Rehulan puolueiden tai niiden edeltäjien
toimintaa kansaneläkkeiden ja kansaneläkkeensaajien
puolesta, mutta se on minusta sietämätöntä,
että kun viime vaaleissa ja niiden jälkeen jokainen
näki otsallaankin, että kepu lupasi aivan hulvattomasti eläkeläisille,
mikä varmasti edesauttoi heitä vaalivoittoon,
niin nyt sitten näiden vaalien alla uudelleen kepun ehdokkaat
tuolla maakunnissa ja näköjään
ed. Hyssälä Loimaan sanomissa ja muualla, (Puhemies
koputtaa) kaivaa nämä vanhat petetyt lupaukset
uusiokäyttöön ja antaa taas vastuuttomasti
uudelleen äänestäjille.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Emme ensimmäistä kertaa
todellakaan vaalien alla käy eläkeläiskeskusteluja.
Se on melkein säännönmukaisesti, kun
vaalit ovat tulossa, niin meillä on täällä tämä eläkekeskustelu
käynnissä. Itse asiassa minä sanoisin
näin, että hyvä niin. Hyvähän,
että siitä keskustellaan. Voihan sen jokainen
meistä tunnistaa, että suomalaisen yhteiskunnan
demografisessa kehityksessä suuri suuri muutos on se, että meillä ikäihmisten
määrä kasvaa siinä mitassa kuin
se kasvaa. Totta kai vastuulliset poliitikot, vastuullinen päätöksentekojärjestelmä,
huomioivat tämän, että meidän
tulee turvata ikäihmisille toimeentulo ja turvata
ne palvelut, joita nimenomaan ikääntyminen edellyttää.
Kun demografisessa rakenteessa tapahtuu näin jyrkkä muutos,
niin se tarkoittaa painopisteen siirtämistä jatkossa
yhä enemmän sellaisiin toimiin, joilla tämä turvaamistehtävä aidosti
tehdään.
Täällä on nyt paljon keskusteltu
eläkeindekseistä. Minua on häirinnyt
siinä keskustelussa silloin, kun siirryttiin taitetussa
indeksissä siihen järjestelmään,
jossa tuli tämä suhde 20—80, kuluttajahintaindeksille
annettiin suurempi paino, se, että käytettiin
sitä termiä täällä,
oppositio on paljon käyttänyt sitä termiä,
että tässä heikennettiin eläkkeiden
ostovoimaa. Tosiasiassahan tässä vahvennettiin
sitä, että eläkkeet seuraavat ostovoimakehitystä.
Se, missä on heikennystä tietenkin tapahtunut,
kun tätä indeksiä muutettiin, on se,
että eläkkeensaajien tulokehitys ei ole ollut samassa
määrin suhteutettu ja sidoksissa ansiotulokehitykseen
yhteiskunnassa; tässä on tapahtunut tietenkin
jälkeenjääneisyyttä. Mutta sillä,
että painotetaan kuluttajahintaindeksiä, halutaan
nimenomaan varmistaa se, että eläkkeen ostovoima
säilyy sellaisena kuin se juuri tällä hetkellä on.
Eli se on sitä turvaavaa toimintaa, jos hinnat ryöstäytyvät,
inflaatio karkaa käsistä, että eläkkeet
pysyvät perässä. Meillähän
on naapurimaasta järkyttäviä esimerkkejä,
jos katsoo idän puoleen. Vaikka järjestelmät
ovat kokonaan toisia, katastrofi on pahimmillaan tuota mittakaavaa, jossa
eläkkeet käytännössä menettävät
koko ostovoimansa, kun ei ole minkäänlaista järjestelmää,
jossa tämä olisi varmistettu.
Useimmissa EU-maissa on tilanne parempi, on olemassa jopa käytäntö,
jossa on sataprosenttinen eläkeindeksi tai eläke
on sidottu kuluttajahintaindeksiin, jolla ostovoima nimenomaan halutaan
varmistaa. Tähän suuntaan hallitus silloin aikoinaan
meni, kun annettiin tämä 80 prosentin paino, mutta
sinne jätettiin pieni siivu vielä ansiotulokehitykseenkin
sidoksissa. (Ed. Zyskowicz: Näinhän meillä on
kansaneläkkeissä!) — Kyllä.
Minulla on, ja sitä ministeriltä jo tässä kysyinkin,
tätä pohdintaa ollut, ja kun kerran halutaan vahvistaa
eläkkeen sidonnaisuutta siihen, että ostovoima
säilyy, niin on se dilemma tietenkin olemassa, että monet
eläkkeensaajat tulevat ja sanovat, että heillä selvästi
kulutusmenot kasvavat enemmän kuin eläkeindeksi
tarjoaa heille voimavaraa. Se ongelmahan tulee juuri siitä,
että eläkkeensaajilla kulutuskori on muodoltaan
erilainen kuin normaalilla kuluttajalla, jolla on
sitten alkoholia ja autoa ja muuta mukana, joiden hintakehitykset
saattavat sitten satunnaisista tekijöistä johtuen,
noin historiallisessa mielessä satunnaista tekijöistä johtuen,
sitten muuttua jyrkästi vaikkapa alaspäin, jolloin
sitten sen ostokorin, joka eläkeläisillä aidosti
on olemassa, hinnat nousevat enemmän kuin eläkkeet
nousevat, jolloin aidosti käy niin, että ostovoima
heikkenee.
Tähän liittyen tietysti on olemassa, on nyt
kokoomus sitä esittänyt tai kuka tahansa esittänyt, sitä ajatustapaa,
että olisi erillinen eläkeindeksi, joka aidosti
huomioisi sen keskimääräisen ostokorin,
mikä eläkeläisillä on. Se voisi
olla vastaus siihen, että saataisiin ostovoima säilytettyä eläkkeissä.
Sentään mielellään sitä kysyisi
ja pidemmässäkin juoksussa, onko mahdollista lähteä eläkejärjestelmää tuohon
suuntaan kehittämään. Se muodostuu plus
miinus nollaksi varmasti menojen osalta, koska pitkässä juoksussa
se varmaan tulee hyvin lähelle sitä, mikä on
normaali kuluttajahintaindeksi, mutta ainakin silloin jäisi
eläkeläisille sellainen tunne, että heidän
ostovoimansa heijastaa aidosti sitä kulutusmallia, mikä heillä on
olemassa oleva.
Arvoisa puhemies! Minulla oli toinen aihe, josta halusin vain
lyhyesti sanoa tässä yhteydessä. Kun
on puhuttu eläkkeistä paljon, niin on syytä puhua
vähän niin kuin ed. Lindqvist täällä aikaisemmin
totesi, että meidän täytyy myöskin tunnistaa,
että eihän eläkkeensaajille, ikääntyville
ihmisille, ainoa asia ole se, mikä on heidän tulonsa,
tulotasonsa. Vähintään yhtä tärkeä,
ellei jopa tärkeämpi, on se palvelurakenne, mikä tässä yhteiskunnassa
rakennetaan, terveyspalvelut ennen kaikkea, eri tyyppiset vanhuspalvelut.
Nyt sitten joutuu tietysti hallitus ja kaikki joudumme vastaamaan
siihen, miten pitkässä juoksussa, kun suuret ikäluokat
siirtyvät eläkkeelle, me varmistamme sen, että ihmisille
pystytään turvallinen toimeentulo ja elämisen
edellytykset takaamaan siten, että se ei tule yhteiskunnalle
aivan kohtuuttoman kalliiksi. Yksinkertaisin ja helpoin vastaus,
jatkuvasti olemassa oleva vastaus, tähän on se,
että mitä pidempään ihmiset
voivat asua kotonaan, sen edullisempaa se on yhteiskunnalle, ja kaiken
lisäksi se on juuri se, mitä ihmiset haluavat.
Eli jatkossa meidän täytynee varmasti panostaa
yhä enemmän sellaisiin toimintoihin, palvelurakenteisiin,
jotka auttavat ja mahdollistavat ikäihmisten asumisen kotona
mahdollisimman pitkään. Kotipalvelu, erilaiset
ateriapalveluthan ovat tästä hyvä hyvä esimerkki.
Haluaisin ministeriltä tässä yhteydessä kysyä, vaikka
se menee hieman tämän teeman ulkopuolelle mutta
taas liittyy eläkeläisten asemaan: onko mahdollisuutta
ajatella vakavasti sitä, että yli 75-vuotiaille
kotipalvelu annettaisiin subjektiiviseksi oikeudeksi? Täällä on
paljon puhuttu, että subjektiivisia oikeuksia ei enää yhtään
lisää, mutta tässä olisi kyllä sellainen
kulma, joka olisi itse asiassa maksamassa itsensä takaisin.
Se olisi sellainen järjestelmä, kädenojennus
ikäihmisille, jonka he kokisivat aidosti omaksensa, ja
se itse asiassa veisi tätä ajattelutapaa, mistä eduskunnassa
tänään on paljon puhuttu, eteenpäin.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Tässä käsittelyssä olevassa
lakipaketissa on paljon, tai muutamia ainakin, hyviä uudistuksia, joista
on annettava tunnustus ja kiitos ministerille ja hallitukselle.
Mutta nopeudesta ei voi hallitusta kyllä kehua, kun ajatellaan
esimerkiksi kalleusluokituksesta luopumista: Uusi perustuslaki tuli
voimaan 1.3.2000, ja tämä lainsäädäntö tulee
voimaan 1.1.2008, eli lähes kahdeksan vuotta meni, ennen
kuin tämä räikeä epäoikeudenmukaisuus
ollaan saamassa korjatuksi.
Puhemies! Täällä on käyty
näistä indekseistä kovaa keskustelua,
ja se on ihan aiheellistakin. Kaivoin esiin laatikostani 11. helmikuuta
2003 eli aika tarkkaan neljä vuotta sitten käsittelyssä olleen
mietinnön, joka oli työeläkelainsäädännön
uudistamisesta. Tuohon mietintöön liittyy vastalause,
jonka ensimmäinen allekirjoittaja on ed. Rehula keskustasta,
lisäksi nykyisistä edustajista Inkeri Kerola,
Jaana Ylä-Mononen ja sitten kristillisdemokraattien edustaja
tuossa valiokunnassa, ja tuossa vastalauseessa on käytännöllisesti
katsoen juuri saman sisältöinen lausumaehdotus
kuin on kokoomuksen nyt tähän pakettiin jättämässä vastalauseessa.
Ehkä vielä tarkemmin on ed. Rauhalan jättämässä vastalauseessa
sisältö sama kuin on neljä vuotta sitten äänestetyssä lausumassa.
Ero on nyt vain se, että neljä vuotta sitten ed.
Rehulan esittämää indeksien korjaamista
ja kansaneläkejärjestelmän parantamista tasokorotuksilla
sisältämää lausumaa vastusti kokoomus
ja kannatti keskusta. Nyt ilmeisesti perjantaina, kun äänestetään
saman sisältöisestä lausumasta, kokoomus
kannattaa ja keskusta vastustaa. Sosialidemokraatit ovat johdonmukaisia,
ovat olleet aina eläkeläisiä vastaan
tältä kohdin. (Ed. R. Ojala: Ei, päinvastoin
puolesta!) Toisaalta voi todeta, että kristillisdemokraatit ovat
lähes ainoa ryhmä, joka on ollut koko ajan johdonmukainen,
yksiselitteisesti eläkeläisten kohtuullisten etujen
parantamisen puolella. Mutta nyt tietysti on perjantaihin aikaa
ja voi olla, että muutoksia tulee ajattelussa.
Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella eläkeasiat
ovat olleet kyllä aivan vasemmalla kädellä hoidettuja
eli jätetty hoitamatta. Valtakunnan talous on kehittynyt
erittäin positiivisesti. Kaikkein rikkaimmille on annettu
tavattoman hyviä etuja, veronkevennyksiä, varallisuusveroa,
tuloveroa ym., mutta eläkeläiset on jätetty
ilman. Kansaneläkkeisiin ei ole todellista tasokorotusta tehty
lainkaan. Ed. Rehulan mainitsema summa sisältää ne
12 euroa plus indeksitarkistusten mukaiset summat, ja nämä indeksitarkistuksen
mukaiset summat ovat olleet erittäin pieniä muun muassa
alkoholin hinnanalennuksesta johtuen, eli ei ole kyllä kehumista,
vaan eläkeläisten ymmärrettävä pettymys
on syvä. Indeksijärjestelmään
ei ole tullut minkäänlaista korjausta, eikä nyt
tämä kokoomuksenkaan, ed. Vielman voimakkaasti
ajama linja ole kovin uskottava. Minulla on tässä asiakirja,
joka kertoo, että kun kokoomuksen pääministeriehdokkaalta,
puheenjohtaja ed. Kataiselta kysyttiin, pitäisikö tehdyt eläkeleikkaukset
purkaa, niin ed. Katainen vastaa yksiselitteisesti: tehtyjä eläkepäätöksiä ei pidä
purkaa.
Vastaus on yksiselitteinen ja selvä. Onko sitten kokoomuksessa
johto eri linjoilla kuin puheenjohtaja, niin kuin vasemmistoliitolla oli
aikaisemmin, emme tiedä, mutta tämä on
tosiaan julkisesti painettua tekstiä.
Samaan kysymykseen, pitäisikö tehdyt eläkeleikkaukset
purkaa, vastaa keskustan puoluesihteeri, voimahahmo Jarmo Korhonen,
joka on syntynyt vuonna 65. Hän toteaa tähän
kysymykseen vastauksena: "Eläkejärjestelmän
kestävyyden ja uskottavuuden kannalta uudistusten purkaminen
ei ole järkevä vaihtoehto." Tämä on suora lainaus puoluesihteeri Korhosen lausunnosta.
Puoluesihteeri Feldt-Ranta sosialidemokraateista ei vastaa tähän
kysymykseen vaan pyörittää sitä,
että maksut ovat nousemassa, jos tehdään
jotakin. Mutta sosialidemokraattien linjahan on ollut yksiselitteinen
koko ajan. Sitä horjuntaa, mitkä keskustalla ja
kokoomuksella on tässä asiassa ollut, ei sosialidemokraateilta
löydy. Muilla on sitten epämääräisempiä linjoja.
Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa me olemme ja
menemme muun muassa vaaleihin. Sosialidemokraattien linja jatkuu.
Keskustan linjakin jatkuu puoluesihteeri Korhosen käsityksen mukaan.
Ministerit ilmeisesti eivät ole halunneet vastata tällaisiin
kysymyksiin. Samaten sitten kokoomus ei tarjoa eläkeläisille
minkäänlaista vaihtoehtoa. Muistamme, että edellisellä kaudella
valtiovarainministeri Niinistön johdolla otettiin ansiotulovähennykset
esille niin, että niitä korotettiin, mutta eläketulovähennystä ei
korotettu, jolloin eläkeläisten verotus tietyssä tuloluokassa,
13 000—36 000 euroa vuodessa, muuttui
kireämmäksi kuin palkansaajien. Tämä oli
valtiovarainministeri Niinistön työn tulosta siinä hallituksessa.
Samaten ministeri Perhon esityksestä hallitus ja eduskunta
veivät läpi meidän vastustuksestamme
huolimatta taitetun indeksin, ja myös sitten sitä aikaisemmin
jo edellinen hallitus tämän kansaneläkkeen
pohjaosan poistamisen.
Olisi voinut odottaa, että jonkun näistä epäkohdista
Vanhasen hallitus olisi korjannut, joko verotuksen ... (Ed. Zyskowicz:
Lupasi kaikki ne korjata!) — Minä olen vähän
realistisempi, että olisin odottanut edes yhden, verotuksen
olisi pannut oikeudenmukaiseksi, indeksijärjestelmän
pannut oikeudenmukaiseksi tai sitten kansaneläkkeiden tasoa
olisi korottanut, koska ne ovat kaikkein alhaisimmat ja niiden indeksisuoja on
kaikkein heikoin. Ed. Rehula, miksi yhtään näistä epäkohdista,
jotka ovat todellisia, ei ole korjattu?
Herra puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen äsken puhui siitä,
miten oikein on se, että on tämä 80—20-työeläkeindeksi.
Hän vetosi, että se vastaa hintakehitystä paremmin,
ei täydellisesti, koska siinä on se 20 prosentin
palkkaosuus. Olen kyllä täysin eri mieltä tästä asiasta.
Se 50—50:kään ei ole täysin
oikeudenmukainen. Työeläke on minun käsitykseni
mukaan siirrettyä palkanmaksua, jonka työntekijä,
pitkälti nykyisin työntekijä itse, on
maksanut, ja silloin tämän työeläkkeen
tulisi kyllä vastata nykyistä selvästi
paremmin nimenomaan ansiotasokehitystä. Tämä tilanne,
joka nyt on ollut, jättää huomattavasti
joka kuukausi eläkeläisten tulotasoa jälkeen
palkansaajista ja muista tulonsaajista, ja näin ollen kuilu
kasvaa epäoikeudenmukaiseksi yhteiskunnassa. Kun hallituksen
veropolitiikka on suosinut kaikkein rikkaimpia, suurituloisimpia,
niin kuilu on entisestään vain lisääntynyt
ja kasvanut. Siksi katson, että on täysin oikeutettua
vaatia selitystä, miksi hallitus ei halua katsoa, että työeläke
olisi siirrettyä, säästettyä palkanmaksua,
ja silloin sen pitäisi jo loogisesti vastata myös
ansiotasokehitystä nykyistä paremmin. Mutta ed.
Kimmo Kiljunen tuossa totesi sosialidemokraattien kannan, että ajattelumalli
on päinvastainen ja että on oikein, että eläkeläiset
jäävät joka kuukausi jälkeen,
ja kansaneläkeläiset tietysti sitten kaikkein eniten,
koska heidän eläkkeensä on sidottu kokonaisuudessaan
hintakehitykseen, niin sanottuun kansaneläkeindeksiin,
joka on kaikkein heikoin.
Erityisesti keskustalta odottaisin vastausta, miksi kansaneläkeläiset
joutuvat edelleen elämään tässä maassa
köyhyysrajalla, jopa sen alapuolella.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! En kiistä, etteivätkö eläkeläiset
olisi pettyneitä meihin poliitikkoihin. Se kokemus kansanedustajaehdokkaana,
mitä on ollut, on koskenut vuoden 2003 vaalien alusaikaa,
vuoden 1999 vaalien aikaa, ja sama tilanne on nytkin. Näiltä osin
ei ole eroa. Me vastaamme kaikki siitä, mitä on
tapahtunut ja mitä on jätetty kenties tekemättä.
Toisekseen ed. Kankaanniemi nimenikin mainiten totesi, että käsittelyssä on
ollut 11. helmikuuta 2003 valmistunut mietintö, jossa on
ollut lausumia. Tässä yhteydessä toivon,
että, ed. Kankaanniemi ja kumppanit, luette tästä mietinnöstä sen
lausuman, jossa on kerrottu asiat sillä tavalla, että jopa
ihmettelen, onko mitään muuta syytä kuin
vaalien alusaika, miksi tästä pitää nyt
ruveta äänestämään.
Kolmanneksi, väheksyitte indeksitarkastusten merkitystä.
Tämän vuoden vaihteessa kansaneläkkeet
nousivat 9 euroa kuukaudessa indeksitarkistuksen vuoksi.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Rehulalle totean ensin, että ei
ole paljon eroa sen välillä, mitä edellinen
ja tämä vaalikausi ovat eläkkeensaajille
antaneet. Oleellinen ero on nimenomaan siinä, mitä te,
siis te, keskustapuolue, lupasitte eläkeläisille viime vaalien
alla, ja ne on jo moneen kertaan todettu.
Ed. Kankaanniemi sanoi, että kokoomus ei halua purkaa
eikä keskusta tehtyjä päätöksiä.
En tiedä, mistä otitte nämä sitaatit.
Ne olivat ihan mielenkiintoisia. Tuskin oli kyseessä mikään eläkkeensaajien
lehti. Mutta emme todella ole purkamassa vanhoja päätöksiä.
Sen sijaan olemme korjaamassa tämän epäoikeudenmukaisuuden,
mikä on eläkkeensaajien verotuksessa suhteessa
palkansaajiin, ja olemme esittämässä tähän
indeksijärjestelmään uudistusta, jonka
ed. Kiljunen oli ymmärtänyt ihan oikein: se eläkeläisten
ostotottumus painaisi siinä heidän eläkeindeksikorissaan
eri tavoin kuin yleinen ostokori. Eläkkeensaajat ostavat
vähemmän esimerkiksi viihde-elektroniikkaa, joka
on todella halventunut vuosien saatossa, mutta ostavat esimerkiksi
lääkkeitä tai kahvia, joiden kohdalla
kehitys on ollut toisen suuntainen. Tällaisen haluamme
selvitettävän, jotta voitaisiin paremmin turvata eläkkeensaajien
ostovoiman kehitys ja heidän oikeudenmukainen kohtelunsa.
Reino Ojala /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On kaikkien mielestä totta, että kansaneläkkeet
ovat liian pieniä ja että se eritahtisuus, mikä kulkee
eläkeläisten verotuksessa suhteessa palkansaajiin,
pitää korjata seuraavalla vaalikaudella. Sitä ei
mikään voi poistaa.
Sen sijaan kun puhutaan näistä indekseistä, niin
se keskustelu käynnistyi jo 90-luvun lopulla, ja silloin
oli kaksi erilaista indeksiä. Oli alle 65-vuotiaille oma
ja yli 65-vuotiaille oma, ja silloin vaadittiin, että ne
pitää yhdenmukaistaa. Siitä varoitettiin,
kannattaako sitä vaatia, koska se johtaa siihen, että tulee
voimaan tämä 20—80, ja niin kävi.
Ja nyt, kun minä kuljen tuolla vaalikentillä vailla
paineita siitä, tulenko uudestaan valituksi, on kyllä helppo
sanoa eläkkeensaajille, että kavahtakaa niitä ehdokkaita,
jotka lupaavat tähän indeksiin korotusta. He eivät
tunne asiaa, eivät ole selvittäneet, mitä se
vaikuttaa 10—15 vuoden kuluttua niihin rahoihin, mitä on
käytettävissä eläkkeitten maksuun.
Kun ed. Mikko Kuoppa täällä hämmästeli
sitä, että eläkkeitä tulee enemmän
sisään kuin maksetaan ulos, niin onneksi on niin,
että rahaa tulee enemmän ja sitä jää vähän säilöön.
Olisi eläkkeensaajien kannalta kovin onnetonta, jos sitä tulisi
vähemmän kuin maksetaan pihalle.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Edustajat Akaan-Penttilä ja Asko-Seljavaara
esittävät lausumaa, jonka mukaan hallituksen pitää ryhtyä pikaisesti
toimenpiteisiin, joilla kansaneläkejärjestelmää kehitetään
siten, että siihen saadaan 20 euron tasokorotus, ja kansaneläkeindeksiä parannetaan
siten, että se jatkossa turvaa paremmin eläkeläisten
toimeentulon ja ostovoiman. Edustajien ehdotus on perusteltu. Tosin
kansaneläkkeen korotustarve olisi noin 30 prosenttia eli
noin 160 euroa.
Kansaneläkkeen nykyinen ostovoima on pienempi kuin
se oli 1970-luvulla. Suomessa on edelleen ikäihmisiä,
jotka elävät pelkän kansaneläkkeen
varassa. Nykyinen kansaneläkkeen taitettu indeksi vaikuttaa
myös siihen, että kansaneläkkeiden ostovoima
alenee suhteessa palkkojen ja elinkustannusten nousuun. Jos palkkoja esimerkiksi
korotetaan 3 prosenttia, voidaan kansaneläkkeitä indeksin
mukaan korottaa vain 0,9 prosenttia. Taitettu indeksi pitää korjata
siten, että palkkojen vaikutus on yhtä suuri kuin
elinkustannusten.
Arvoisa puhemies! Taitettu indeksi tekee tuhojaan myös
työeläkkeissä. Taitettu indeksi vaikuttaa
niin, että parissakymmenessä vuodessa työeläkkeiden
ostovoimasta häipyy vähintään
15 prosenttia. Työeläkkeiden taitettu indeksi
pitää korjata. Vähän eläketuloa
saavien verotus on kireämpi kuin palkansaajilla. Tämä johtuu
siitä, että eläkeläiset eivät
voi tehdä samoja verovähennyksiä kuin
palkansaajat. Tähänkin pitää saada
korjaus ensi vaalikaudella.
Edustajien Akaan-Penttilä ja Asko-Seljavaara vastalauseessa
määritellään tarkimmin se, miten toimintakyvyn
aleneminen arvioidaan. Määritelmässä otetaan
huomioon toimintakyvyn erilaiset ulottuvuudet, kuten fyysinen, psyykkinen
tai sosiaalinen toimintakyky henkilön omassa toimintaympäristössä.
Pidän tätä määritelmää parempana
kuin sitä, mikä on mainittu hallituksen
lakiesityksessä.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Ilkka Kanerva.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa puhemies! Stakesin tutkimuksen mukaan köyhyysrajan
alapuolella olevia ryhmiä ovat opiskelijat, lapsiperheet, erityisesti
yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet, sekä eläkeläiset
ja erityisesti pelkästään kansaneläkkeen
varassa elävät eläkeläiset.
Kokoomus on juuri omassa senioripoliittisessa
kannanotossaan linjannut tarvittavat toimet eläkeläisten taloudellisen toimeentulon
kehittämiseksi.
Niitä ovat eläkkeiden tasokorotus, indeksijärjestelmän
kehittäminen vastaamaan paremmin sitä tarvetta
ja myöskin yleensäkin kehittämään
eläkkeiden ostovoimaa sekä verotuksen oikeudenmukaistaminen.
Lisäksi esitämme korotusta hoitotukeen. Samassa
työryhmän kannanotossa teimme esityksiä palveluiden kehittämiseksi.
Ne ovat niin ikään tarpeen eläkeläisten
hyvinvoinnin edistämiseksi.
Arvoisa puhemies! Tulin tänne ihan puhujakorokkeelle
kertomaan siitä, että tässä tänä päivänä käsitellään
tätä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä 56/2006,
joka koskee hallituksen esitystä 90/2006. Siellä on
kokoomuksen ryhmän jättämä lausumaehdotus,
jossa todetaan: "Eduskunta edellyttää, että hallitus
ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, joilla kansaneläkejärjestelmää kehitetään
siten, että kansaneläkkeeseen saadaan 20 euron
tasokorotus ja että kansaneläkeindeksiä parannetaan
siten, että se jatkossa turvaa paremmin eläkeläisten
toimeentulon ja ostovoiman."
Kannatan erittäin lämpimästi tätä lausumaehdotusta.
Valitettavasti itse olin sairaana silloin, kun tämä lausumaehdotus
valiokunnassa tehtiin, niin että vaikka kuulunkin tähän
valiokuntaan, niin en pystynyt olemaan paikalla, ja siitä syystä halusin
tulla sen tänne ihan sanomaan, että olen kyllä mukana
tässä, mutta en valitettavasti allekirjoittajana.
Reijo Laitinen /sd:
Herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva
lakiehdotus on tietysti hyvin tärkeä ja merkittävä niitten
edunsaajien kannalta, joita tämä lakiehdotus koskee.
Kyllä tärkeänä asiana pidän
sitä, että hallitus on päässyt
yhteisymmärrykseen siitä, että kuntakalleusluokitus
nyt viimeinkin poistuu. Se meidän sosialidemokraattien
tavoitteena on ollut pitemmän aikaa, ja nyt tuo tavoite
toteutuu siten, että 1.1.2008 se viimeinkin poistuu historiaan. Toki
olisi suonut, että näin olisi tapahtunut aikaisemmin.
Niin kuin täällä ministeri taisi
todeta, niin kaiken kaikkiaan noin 75 prosenttia asuu toisen kuntakalleusluokan
kunnassa, ja se on iso määrä ihmisiä,
mitä tämä koskee. Enimmilläänhän
tuo kuntakalleusluokituksen poistaminen merkitsee noin 20 euron
korotusta edunsaajille. Se on merkittävä asia.
Kun eläkepolitiikasta puhutaan, niin kyllä on muistettava
se kiistaton tosiasia, että pelkällä kansaneläkkeellä olevat
henkilöt elävät varsin pienellä eläkkeellä ja
joutuvat tulemaan sen eläkkeen turvin toimeen. Toki on
sitten muitakin mahdollisuuksia, kuten kuntien tuki, mutta harvempi
näistä vanhemmista ihmisistä sinne luukulle
menee hakemaan toimeentulotukea.
Indeksitarkistus: Kun on hintaindeksi, niin sehän on
käytännössä merkinnyt sitä,
että kansaneläkkeet suhteessa työeläkkeisiin
tälläkin indeksijärjestelmällä,
mikä nyt on voimassa, jäävät edelleen
jälkeen. Hyvää on tietenkin se, että meidän
inflaatiomme on ollut alhainen ja on edelleenkin ja toivottavasti
myöskin jatkossa. Mutta vielä kerran: Pelkällä kansaneläkkeellä elävät
ihmiset ovat erittäin pienen toimeentulon varassa, ja aivan
ehdottomasti kansaneläkkeisiin tarvitaan todellinen tasokorotus,
eikä se asia korjaudu kyllä millään
huutokaupalla eikä niin, että hallituksessa ollessa
asioita ajatellaan vähän toisella tavalla ja sitten
oppositiossa rääkytään mitä rääkytään,
niin kuin nytkin on tapahtunut.
Työeläkejärjestelmän osalta:
Työeläkejärjestelmähän
luotiin tähän maahan siten, että se tuli vuonna
1962 voimaan. Se oli merkittävä uudistus. Yhdessä ammattiyhdistysliikkeen
ja poliittisen järjestelmän kanssa tämä uudistus
luotiin, ja sosialidemokraateilla tässä oli merkittävä asema silloin,
kun tämä järjestelmä rakennettiin.
Ne henkilöt, jotka elävät nyt pienellä työeläkkeellä eivätkä siis
ole saaneet sitä kertymää, mitä tuo
laki vuonna 62 voimaan tullessaan antoi koko työhistorialta,
ovat se toinen ryhmä, joka on todella pienellä eläkkeellä,
ja niitä henkilöitä on paljon. Elikkä näiden
niin sanottujen vanhojen työeläkkeiden taso, on
hyvin hyvin alhainen. Tunnen omasta kotipiiristäni tämän
asian, koska isäni on tämmöisellä työeläkkeellä.
Nythän eläkejärjestelmää on
sitten uudistettu edelleen, ja nyt edelleen tuo työeläkejärjestelmä, niin
vanha järjestelmä kuin tämä uusikin,
on kyllä hyvin toimiva, ja järjestelmää luotaessa
on katsottu hyvin pitkälle eteenpäin, niin kuin
näissä työeläkejärjestelmissä pitää tehdäkin.
Indekseissä henkilökohtainen kantani on ollut ja
on edelleenkin se, että kyllä meidän
pitää päästä työeläkeindeksitarkistuksen
osalta 50—50-järjestelmään,
jolloin paremmin eläkkeiden ostovoiman kasvu turvataan
ja turvataan se, että eläkkeet suhteessa ansiotason
nousuun eivät jää niin rajusti jälkeen.
(Ed. S. Lahtelan välihuuto) Tässä ei
ole oikeastaan millään puolueella puhtaat jauhot,
ehkä kaikkein vähiten kokoomuksella, joka nyt
tässä kaikkein eniten meteliä pitää.
(Ed. Sjöblom: Rupesiko Hyssälän linja
valtaamaan alaa siellä?) Kyllä me hyvin pöytäkirjoista
löydämme ne äänestykset, mitä kukin
missäkin yhteydessä on äänestänyt,
miten puolueet ovat käyttäytyneet.
Verotuksen osalta on syntynyt epäkohta, kun ansiotuloverotusta
on kevennetty merkittävästi, käytetty
2,9 miljardia euroa siihen rahaa. (Ed. Sjöblom: Mutta euromäärä on
lisääntynyt!) Se on hyvä asia ollut,
että ansiotuloverotusta on kevennetty. Se on hyvä asia
ollut. Siihen on käytetty paljon rahaa. Mutta samalla se
on tehnyt sen, että eläkkeensaajien verotus suhteessa
palkansaajiin tietyssä tuloluokassa samoilla tuloilla on kireämpää kuin
palkansaajilla, ja näin ei voi olla. Tämä epäkohta
tulee korjata. Tässä mielessä kyllä kaikille
puolueille on haaste se, että kun tämä on
selkeä epäkohta, niin se myöskin tunnistettaisiin
ja todettaisiin ja hallitusohjelman kautta vietäisiin asia
hallitusohjelmaan kirjattavaksi niin, että tämä asia
seuraavalla vaalikaudella hoidetaan. Siitähän
on olemassa kustannuslaskelmia, mikä sen vaikutus kaiken
kaikkiaan on. Puhutaan sellaisen 160 miljoonan euron tasosta ja
sen vaikutuksesta valtiontalouteen.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä 90
kaikkinensahan uudistetaan viittä eri lakia, ja sen takia sen
sanon, kun täällä oikeastaan on eniten
puhuttu eläkkeistä, vaikka se onkin tärkeä asia,
ja puutun itsekin siihen esitykseni loppupuolella. Tämä kuntakalleusluokan
poistaminen on tärkeä asia. Se on ollut hitaasti
etenevä, mutta onneksi nyt poistuu. Ja huomattavaa on se,
että vammaisetuuksiin toisaalta ei tule mitään
lisää, niiden tietyt määritelmät
vaan muuttuisivat. Täytyy vaan toivoa, että ei
se nyt sisällänsä pidä jotain vaikeutta.
Joskus helposti näinkinpäin käy. Eli tässä on
tämmöistä lievää modernisointia
kaikessa mukana. Sitten on myöskin niin, että tiettyjä asetuksia
siirretään lain tasolle. Ne ovat ehkä tärkeimmät
uudistukset, ja näiden kokonaisvaikutus valtion menoihin
on 143 miljoonaa euroa vuositasolla, joten löytynyt on
hivenen lisää taloudellista tukea koko tälle
sektorille.
Minä ensiksi puutun tähän lakiin
vammaisetuuksista sen takia, että siellä on 5 §:ssä, jossa
näitä määritelmiä käsitellään,
itse asiassa 1, 2, 3 ja 4 kohdassa aika lailla selkeät
ja lyhyet määritelmät, jotka sinänsä näyttävät
oikean suuntaisilta, mutta asiantuntijakuulemisessa tuli kyllä ilmi
ihan selvästi, että jos näissä näin
mennään eteenpäin, niin se saattaa johtaa
silloin siihen, että varsinaista avuntarvetta ei pystytäkään määrittelemään
ollenkaan. Kokoomuksen vastalause 3 kohdistuu myöskin,
ei vastalauseen ponnen osalta, mutta pykälämuutoksen
osalta tähän pykälään.
Arvoisa puhemies! Siinä on sillä lailla virhe, että sen
pitäisi kohdistua 5 §:n 1 momentin 1 kohtaan eikä 2
kohtaan. Tulen tämän suuntaisen muutosehdotuksen
sitten pykäläkohtaisessa tarkastelussa tekemään.
Sen sijaan, että tässä vaan hyvin lyhyesti
todetaan, että henkilön jokapäiväisessä elämässään
tarvitsemien toimintojen vaikeutumista sairauden, vian tai vamman
takia tarkoitetaan toimintakyvyn heikkenemisellä, niin tähän
olisi syytä ottaa esimerkiksi Vammaisfoorumin tekstin sisältä lausunto,
joka kuuluu vaikkapa seuraavaan tapaan: Perusteluosa on niin, että avuntarpeen
määrittelemättä jättäminen
uhkaa redusoida vammaisten ihmisten jokapäiväisessä elämässään
välttämättä tarvitseman avun kattamaan
pääsääntöisesti vain
henkilökohtaiset toiminnot, jotka nekin on lakiesityksessä rajattu kattamaan
vain liikkuminen, pukeutuminen, ruokailu, sairaanhoidolliset toimenpiteet
tai henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen. Kaikkiaan
henkilökohtaisten toimintojen rajaaminen vain eksistenssiminimin
turvaamiseen liittyviin toimintoihin merkitsee ristiriitaa jokaiselle
perusoikeutena turvattuun oikeuteen elää ihmisarvoista
elämää. Näin siis Vammaisfoorumi.
Tämän takia olen ehdottanut tätä pykälämuutosta,
joka meidän vastalauseessamme on kirjattuna. Minä en
sitä nyt lue tähän toistaen. Tämä voi
tuntua pieneltä asialta, mutta tässä on
tiettyjä Kelan tulkintoja, jotka tällä hetkellä ovat
kuulemma hivenen erilaisia heidän sisäisessä hallinnollisessa
päätöksessään kuin
miten kentällä näitä asioita
tulkitaan, joten juridisesti tässä ehkä ei ole
ihan viisas tämä hallituksen esitys, vaan sitä pitäisi
tällä lailla laajentaa, jotta tämä yksi
lähes marginaaliryhmä meillä Suomessa
saisi sen kaiken asiallisen avun ja muun hoivan, niin
kuin on tarkoitettu kaikkien meidän
mielestä tapahtuvaksi.
Arvoisa puhemies! Loppuosassa mielelläni käytän
tästä eläkepolitiikasta itse asiassa
yleisen puheenvuoron, koska siihen täällä on
niin paljon puututtu. Aika hulvatonta keskustelua monin osin. Ensinnäkään
eläkeläisiä ei ole vain yhtä tiettyä tyyppiä,
joka on kuin tämmöinen stanssi, tuo on eläkeläinen
ja sillä siisti. Heidän maksussa olevat eläkkeensäkin
ovat erilaisia, vähintään voi ajatella,
että on kolmessa ryhmässä eläkeläisiä.
Ensiksi on ne, jotka ovat olleet 20 vuotta suurin piirtein eläkkeellä.
Heidän nykyinen maksuun tuleva eläkkeentasonsa
on jotain aivan muuta kuin esimerkiksi tässä salissa
useimmat nyt kuvittelevat. Toinen eläkeläisryhmä on
ne, jotka ovat olleet ehkä pari vuotta nyt eläkkeellä tai
jopa viitisen vuotta eläkkeellä ja joiden koko palkkakertymät
jo ovat olleet vähän toisenlaisia, ja sillä lailla
he ovat erilaisessa eläkeasemassa. Sitten on koko se meidän
edustajienkin porukka, suuri osa, joka tulee jäämään
eläkkeelle vasta ehkä kymmenen vuoden kuluttua
tai jotain vastaavaa ja joka siitä eteenpäin saa
sitten jonkinlaista eläkettä. Se on kolmas eläkeläistyyppi. Tältä pohjalta
käsitellään kaikkia kuitenkin ihan samassa
veneessä.
En ole kuullut täällä juuri kenenkään
puhuvan siitä, mikä esimerkiksi on työeläkejärjestelmän periaate,
siis periaate, minkä takia se järjestelmä on
semmoinen kuin se on. Se voidaan esimerkiksi sanoa niin, että sen
tarkoituksena on suurin piirtein sen kustannustason säilyttäminen,
millä kyseinen ihminen palkkatyöstään
eläkkeelle jää. Toisin sanoen käytetään
niitä rahoja, jotka on palkka-ansioaikana tienattu. Nehän
ovat myöhennettyä palkkaa, niin kuin täällä salissa
on aivan oikein sanottukin. Siis verrataan kustannustasoon.
Toisaalta voitaisiin ajatella ihan hyvin niinkin, että kysymys
on kulutuskyvystä. Eläkeläisiä alkaa
olla aikamoinen määrä tässä meidän
maassamme. Heillä on toisin sanoen huomattavaa kulutuskykyä,
tai toisin sanoen heillä on huomattavaa ostovoimaa, joka
on eduksi tälle kansakunnalle, meidän kansantaloudelle.
Se pitää kaikenlaisia pyöriä pyörimässä.
Jokainen voi miettiä, miten paljon vähemmän
meillä olisi vaikkapa bussifirmoja, jos eläkeläisiä ei
olisi tai he eivät harrastaisi niin voimakkaasti kuin harrastavat.
Ja tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että Taloussanomissa
26.8.2006 Finanssialan Keskusliiton uusi toimitusjohtaja Satu Huber
sanoi: "Eläkeläisten ostovoima on tärkeä Suomen
kansantaloudelle." Eli itse asiassa tämä kehäpäätelmä rupeaa
melkein menemään niinpäin, että mitä enemmän
eläkerahaa liikkuu eläkeläisten taskuissa,
sitä enemmän se kannattaa ja pyörittää meidän
kansantaloutta.
Arvoisa puhemies! Näistä asioista en ole kuullut
minkäänlaista talousteoreettista keskustelua tässä salissa,
ja minua kieltämättä häiritsee
hyvin paljon se, että tästä eläkejärjestelmän
yleisestä periaatteesta ei kanneta mitään
huolta, niin kuin Eläketurvakeskuksen kirjassa lukee, yhdessä heidän
painotuotteessaan: "Työeläkkeen tarkoitus on taata
aiemmin saavutettu kulutustaso." Miten se sitten on mahdollista,
että täällä on juututtu asiaan
a tai b tai siihen tai tuohon malliin, kun esimerkiksi palkkakehitys
on ollut 41 prosenttia vuodesta 96 vuoteen 2005 ja samana aikana
eläkkeet ovat kehittyneet vain 18 prosenttia? Siis ne jäävät
koko ajan jälkeen. Minä en nyt tässä lähde
arvostelemaan oikeastaan muuta kuin meidän poliittista
järjestelmää. Jos periaatteet hyväksytään
ja ollaan rehellisiä, silloin pitäisi olla aivan
erilainen indeksitarkastelu maksussa olevissa eläkkeissä,
tai sitten muutettakoon periaatteita ja hyväksyttäköön
se, että eläkkeiden ostovoima vähitellen
menee alaspäin, siis että se saa olla paljon huonompi
kuin palkkakehitys. Näistä täytyisi,
arvon puhemies, ottaa selkeät faktat esille ja niiden kautta
yrittää puhua tätä kaikkea kohdalleen.
Järjestelmä ei kestä, sanotaan myöskin
hyvin herkästi. Ministeri sanoi sen tänäänkin
täällä. Otetaan yksi laskelma, indeksit
muutetaan, sanotaan, että 20 vuoden kuluttua meillä on
tilanne, jossa eläkejärjestelmä ei kestä,
siellä rahastossa olevat yli 100 miljardia euroa eivät
riitä. Mitään muita verrannaislukuja
ei kerrota. Ei esimerkiksi kerrota, miten paljon kansantuote samassa
ajassa on noussut, tai monet monet muut asiat, miltä ne näyttävät
20 vuoden kuluttua. Sen takia yksi malli purkaa tätä kaikkea
pelkän indeksin osalta on se, että tämä poliittinen
järjestelmä, siis eduskunta ja hallitus, ottaa
tarkistaakseen indeksijärjestelmän esimerkiksi
kolmen vuoden välein eikä niin, että se
on haudattu lainsäädännön sisälle
pysyvällä tavalla, joka sitten ei kaiken lisäksi
koske useimpia niitä, jotka itse niitä päätöksiä tekevät ja
jotka ovat osanneet turvata omat tarpeeksi suuret eläkkeensä,
joilla heidän kustannustasonsa säilyy, mikä itse
asiassa on ihan oikea asia.
Hyvin harva myöskään täällä kannattaa
sitä, että verohelpotuksia pitäisi erityisesti
harkita nyt töissä oleville ja varsinkin nuorille
ihmisille, jotta he voisivat ottaa vapaaehtoisia eläkkeitä tai
tavalla tai toisella edes miettiä omaa vapaaehtoista eläketurvaansa
toisella lailla. Se tapa, millä me tässä salissa nyt käsittelemme
näitä asioita, johtaa ilman muuta siihen, että kun
ihminen on kauan ollut eläkkeellä, niin taatusti
hänellä on pieni eläke kädessä,
ja sinne sisälle rakennetut tietyt laskentakaaviothan uudessa
työeläkelaissa jopa aiheuttavat sen, että eläke
tulee aktiivisesti pienenemään, jos tarpeeksi
kauan elää tätä elämäänsä.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Täällä on todettu,
että kun vaalit lähestyvät, niin eläkeläistenkin
asiat nousevat täällä esille ja sillä lailla
pitää vähän muistella menneitäkin
ja neljä vuotta sitten vaalien alla annettuja lupauksia. Kyllä niillä merkitystä on,
mitä vaalien edelläkin luvataan. Muun muassa keskusta
lupasi hyvin paljon ennen vaaleja, Hyssälän lupaukset
ja monet muut, ja he saivat ne muutama tuhat ääntä enemmän
ja pääsivät valtaan ja hallitukseen. Minä luulen,
että eläkeläiset antoivat silloin keskustalle
tukensa, ja he ovat sitten unohtaneet täysin ne lupaukset,
mitä on annettu. Eli sekin on vähän semmoista
takin kääntämistä.
Täällä on puhuttu, että tulevat
eläkkeet ovat vaarassa. Ainakin Pekka Parkkinen, tunnettu asiantuntija,
joka eläkeläisten asioistakin tietää, kertoi,
että semmoista pommia ei ole olemassa. 2—3 prosentin
bkt:n kasvu riittää hyvin. Nyt on tuplaten ja
enemmänkin ollut tällaista kasvua jo useamman
vuoden. Nyt voitaisiin varautua näihin eläkeasioihinkin.
Missään muualla en näe semmoista pommia
eläkeläisten osalta kuin kuntapuolella, kun kuntien
palveluita yksityistetään kiivasta vauhtia ja
siellä kuntapuolella ei ole sitten maksajia ja rahastointikin
on alkanut paljon myöhemmin kuin yksityisellä puolella.
Siitä pitäisi olla kyllä huolissaan.
Valtiovaltahan ei ole vastuussa eläkkeistä muuten
kuin siltä osin kuin on työnantaja. Yksityisellä puolellahan
on asiat hoidettu työnantajien ja työntekijöitten
välillä ja siellä on eläkeyhtiöt,
jotka niitä asioita hoitavat.
Täällä puhuttiin taitetusta indeksistä,
jopa pohjaosan leikkauksesta. Siitä kolme kertaa tässä salissa
viime eduskuntakaudella äänestettiin. Itse asiassa
jotkut sanovat, että he ovat aina olleet sitä leikkausta
vastaan. Tarkistin silloin, kun se käsiteltiin eduskunnassa
sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ketkä siinä mietinnössä mitäkin esittivät.
Ainoa, joka esitti ja voisi sanoa, että puhtaat paperit
sai, oli ed. Mikko Kuoppa, joka esitti pohjaosan leikkauksen hylkäämistä.
Samassa valiokunnan mietinnössä keskusta kertoo, että he
ovat valmiita leikkaamaan 220 miljoonaa markkaa, ja kristillisten
siellä oleva edustaja Päivi Räsänen
ei esittänyt mitään, vaan tyytyi siihen mietintöön,
että voidaan leikata. No, onneksi ed. Mikko Kuoppa teki
esityksen ja sitten keskusta ja kristillisetkin pääsivät
siitä äänestämään
tässä salissa, mutta puolueina ne eivät
esittäneet, ettei leikata, tai esittivät puolueina,
että voidaan leikata.
Minun mielestäni taitettu indeksi pitäisi
hyvittää eläkeläisille, tämä 50—50-malli.
Silloin, kun se leikattiin, useat poliitikot kertoivat, että kun tulee
paremmat ajat, niin silloin tällainen vääryys
oikaistaan, ja nyt on ollut, varsinkin nyt neljä viimeistä vuotta,
ennennäkemätöntä nousua kansantaloudessa
ja miljarditolkulla ylijäämäiset budjetit,
ja nyt ei haluta kumminkaan tällaisia vääryyksiä oikaista.
Kyllä se, jos viittä euroa tarjotaan vähän
yli 500 euroa kuukaudessa saavalle kansaneläkeläiselle,
on pilkantekoa enemmän kuin sen ihmisen auttamista. Siihen
pitäisi saada kyllä kunnollinen tasokorotus näille
ihmisille.
Täällä ed. Kiljunen kertoi, että eläkeläisillä on monia
muitakin asioita, jotka ovat tärkeitä. Pitää paikkansa.
Myös palvelut, niitä ostetaan rahalla, kun niitä on
nyt yksityistetty aika kovalla kädellä, ja tässä uudessa
kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa yksityistämistä jatketaan.
Muun muassa nyt tuli tämä Oecd:n raportti, että terveyspalveluissa
on rikkaita suosittu ja köyhemmät ovat jääneet
sivuun ja he eivät saa niitä palveluita, mitä heille
kuuluisi. Toinen, mikä havahdutti tuossa, oli, kun kerrottiin,
että vanhukset näkevät nälkää laitoksissa.
Ei ole käsiä, jotka siellä syöttäisivät.
Syötetään liian nopeasti, kun ei ole aikaa,
ja tämäkin on häpeätahra, jos
me kutsumme itseämme sivistysvaltioksi. Samoin kotipalvelut,
mistä ed. Kiljunenkin puhui, ovat tärkeitä, mutta
niitä on karsittu. Muun muassa kotikaupungissani Jyväskylässä äänestyksen
jälkeen karsittiin pois, ja minä uskon, että monessa muussa
kaupungissa ja kunnassa on näin tehty. Ne eivät
pelaa, vaikka ne ovat sinänsä tärkeitä asioita.
Vaalit lähestyvät ja täälläkin
puhutaan monenlaista. Toivottavasti sitten vaalien jälkeen
pidetään niistä puheista kiinni, ettei
käy niin kuin sen kuuluisan Hyssälän,
että 300 euroa tulee kaikille, jos hallitukseen päästään.
No, nyt se on kutistunut viiteen euroon tänä vuonna,
valitettavasti.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen
esityksessä 90 ei juurikaan muuteta etuuksien saamisen
edellytyksiä tai niiden määräytymisperusteita,
vaan keskeistä on uudistaa lakien rakennetta ja helpottaa
niiden täytäntöönpanoa, eli
aika paljon lakitekninen on tämä uudistus pääasiassa.
Eli silloin tämä hallituksen esitys ei korjaa
sitä, mikä on olennaista, eli eläkeläisten
selviytymistä, ja nimenomaan se olisi tehtävä tasokorotuksella
ja sen huomioimisella, minkälainen indeksijärjestelmä meillä on, ja
sen indeksijärjestelmän muuttaminen on erittäin
tärkeää.
Tässä hallituksen esityksessä on
siis useammasta laista kysymys. Itse olen tehnyt vastalauseen, jossa
on muitakin mukana, vastalauseen 2, jossa erityisesti on ed. Anne
Huotari mukana, ja sen sisältö on se, että olisi
tehty tässä yhteydessä myös
tasokorotus, perusteena nimenomaan se, että hallituksen
eläkepolitiikka on ollut todella pettymys suomalaisille
eläkkeensaajille ja erityisesti pienempiä kansaneläkkeitä saaville.
Vaikka se 7 plus 5 euroa on tullut tällä kaudella,
se ei ole mahdollistanut sitä, että pieneläkeläisten
ostovoima olisi lisääntynyt samassa suhteessa
kuin palkansaajien ostovoima on muuttunut. Sen vuoksi se on epäoikeudenmukaista,
varsinkin kun jo lähtökohdiltaan ne pienimmät
eläkkeet ovat todella sellaisia, että selviytyminen niitten
varassa on heikkoa. Niin esityksessämme on se, että 20
eurolla kuukaudessa korotettaisiin pienimpiä kansaneläkkeitä.
Tiedämme, että nimenomaan pieneläkeläiset kärsivät
siitä, että kunnissa kaiken kaikkiaan ollaan syvässä talousahdingossa
ja palvelujen saanti silloin, jos on rahasta kysymys, on vaikeutunut.
Hallituksen antamat veronkevennyksetkään eivät
ole auttaneet vaan päinvastoin ovat syrjineet eläkeläisiä ja
suosineet enemmän hyvätuloisia.
Ansioeläke- ja kansaneläkejärjestelmien
indeksijärjestelmät nimenomaan tulisi yhdenmukaistaa.
Nyt kaikkein alhaisimmilla eläkkeillä olevat ovat
huonoimmassa asemassa. Indeksijärjestelmästä olen
vastalauseessa tehnyt lausumaehdotuksen, ja se kuuluu näin:
"Eduskunta edellyttää, että hallitus
valmistelee pikaisesti eläkkeiden indeksijärjestelmästä esityksen,
joka turvaa nykyistä paremmin kansaneläkettä saavien
ansiotason ja mahdollistaa ansioeläkettä ja kansaneläkettä saavien
tasapuolisen kohtelun." Nimenomaan tämä on peruslähtökohta
siihen, että päästään
edes tasapuoliseen kohteluun. Sitten tietysti ovat nämä tasokorotukset
todella tärkeitä.
Arvoisa puhemies! Mielestäni on erittäin tärkeää,
että nyt kun tässä laissa ei kansaneläkelain mukaiseen
vanhuuseläkeikään ehdoteta muutoksia,
vaan vanhuuseläkkeen ikäraja 65 vuotta poikkeaa
työeläkelain mukaisesta joustavasta vanhuuseläkeiästä ja
mahdollisuus joustavaan eläkeikään on
näin ollen heikompi niillä henkilöillä,
joilla kansaneläkkeen merkitys on suuri, valiokunnan mietinnössä tähän
on otettu kantaa ja todettu, että "Valiokunnan näkemyksen
mukaan jatkossa tulee selvittää, voidaanko kansaneläkkeen
vanhuuseläkeikä määrittää samalla
tavalla joustavasti kuin työeläkejärjestelmässä", siis
uudella tavalla. Tämä olisi voitu nyt jo tehdä.
Tässä vastalauseessa 1, jossa ensimmäisenä allekirjoittajana
on ed. Anne Huotari, on tehty esitys vanhuuseläkkeen 10 §:ään — siinä on
kysymys oikeudesta vanhuuseläkkeeseen — että tämä epäkohta
korjattaisiin. Se olisi minusta myös ajatellen ikäihmisiä,
jotka ovat todella heikossa asemassa, heidän asemansa parantamiseksi
tärkeää.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva
mietintö on todella merkittävä monille
suomalaisille. Esitys on osa kokonaisuutta, jolla pyritään
ajanmukaistamaan ja selkeyttämään toimeentuloturvaa
koskevaa lainsäädäntöä.
Lainsäädännön selkeyttäminen
jo sinänsä on hyvin merkittävää,
mutta etenkin ehdotus toisen kuntakalleusryhmän poistamisesta
kansaneläkkeen, leskeneläkkeen ja muiden kalleusluokituksiin
sidottavien etuuksien osalta poistaa vuosikausia vallinneen epäoikeudenmukaisuuden,
joka
on asettanut ihmiset hyvin eriarvoiseen asemaan heidän
asuinpaikastaan riippuen. Henkilön asuinkunta ei uudistuksen
voimaan tultua enää vaikuta näiden etuuksien
määrään. Nykyinen kuntien kalleusluokitusjärjestelmä on
vanhentunut, ja sen kustannusperusteita tarkistettiin viimeksi 1980-luvulla.
Jako ei enää vuosiin ole ollut perusteltu. Kuntien
kalleusluokitus vinoutui ajan myötä eivätkä kunnat
olleet luokituksessa elinkustannusten suhteen oikein ryhmiteltyinä. Esimerkiksi
Lappeenrannan ja Turun kaltaisten, elinkustannuksiltaan kalliiden
yliopistokaupunkien kakkosluokitus on nykytilanteessa ollut täysin
perusteeton.
Onkin todella hienoa, että hallitus on viimein pystynyt valmistelemaan
tämän eduskunnan tahdon mukaisen uudistuksen.
Vaikka nyt käsittelyssä oleva uudistus onkin valmisteltu
sosiaali- ja terveysministeriössä selvitysmies
Pentti Arajärven esityksen pohjalta, kuuluu kiitos tämän kokonaisuuden
etenemisestä myös valtiovarainministeri Eero Heinäluomalle.
Monet edustajat ovat myös jaksaneet pitää tätä asiaa
esillä. Etenkin tästä ed. Heli Paasio
ansaitsee lämpimät kiitokset. Lait tulevat, kuten
hallituksen suunnitelmaan on kuulunutkin, voimaan vuoden 2008 alusta.
Arvoisa puhemies! Kuntien kalleusluokituksen poistaminen korottaa
nykyisissä toisen kalleusluokan kunnissa asuvien kansaneläkettä ja kaikkien
siihen sidoksissa olevien sosiaalietuuksien tasoa. Se tarkoittaa
kansaneläkkeen ja leskeneläkkeen saajille enimmillään
noin 20 euron korotusta kuukaudessa. Korotus on enimmillään noin
20 euroa myös maatalousyrittäjän luopumistuessa
ja sukupolvenvaihdoseläkkeessä. Sotilasvammalain
mukaisen täydennyskoron saajalle korotus olisi noin 81
euroa kuukaudessa ja huoltoeläkkeen saajalle 30 euroa kuukaudessa.
Kalleusluokituksen poistaminen koskettaa lähes puolta
miljoonaa kansaneläkkeen saajaa ja noin 2 500:aa
leskeneläkkeen saajaa. Nämä korotukset
ovat suuria summia, kun puhutaan pienistä eläkkeistä.
Täyttä kansaneläkettä saavista kaksi
kolmasosaa on naisia. Kansaneläkettä saavista
miehistä noin kolme neljäsosaa on työkyvyttömyyseläkkeellä.
Korotukset kohdistuvat kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa
oleviin, mutta eläkeläisten köyhyyttä ne
eivät valitettavasti poista.
Kuten valiokunnassa totesimme, on tärkeää, että kansaneläkkeen
oikeudenmukaisesta tasosta huolehditaan jatkossa. Koska kansaneläkettä tarkistetaan
työeläkkeitä heikommalla indeksillä, kansaneläkkeen
tasoa on tarvittaessa korjattava tasokorotuksilla. Valiokunnan lausumaehdotuksen
mukaan hallituksen tulee pikaisesti arvioida kansaneläkejärjestelmän
kehittämistarpeet, etenkin se, miten kansaneläkettä saavien
toimeentulon kehityksestä huolehditaan oikeudenmukaisesti.
Itse en kannata muutoksia kestävän eläkepolitiikkamme
indeksijärjestelmään, mutta tuloverotuksen
osalta rajoja voisi jatkossa tarkistaa ja verotusta oikeudenmukaistaa
eläkkeensaajien osalta. Olisi myös tärkeää,
että kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä voitaisiin
määrittää joustavasti, kuten
työeläkejärjestelmässä.
Köyhyyden ehkäisemisen kannalta on olennaista,
että kalleusluokituksen poistaminen nostaa toimeentulotuen
perusosaa toisen kalleusryhmän kunnissa. Näissä kunnissa
asuu noin puolet toimeentulotuen saajista. Toimeentulotuen korotus
parantaa erityisesti yksinhuoltajanaisten ja yksin elävien
miesten taloudellista asemaa. Yksin asuvien sekä yksinhuoltajien
perusosa nousee vuoden 2006 tasosta laskettuna noin 16,5 euroa,
avio- ja avoliitossa asuvien 14 euroa. Vastaavasti lasten perusosat
nousevat lasten iästä ja perheen lasten
lukumäärästä riippuen noin 10 euroa.
Arvoisa herra puhemies! Uudistuksessa on monia hyviä yksityiskohtia,
joita en tässä ota nyt esiin. Haluan kuitenkin
vielä toistaa ja painottaa, että esitys selkeyttää olennaisesti
voimassa olevaa lainsäädäntöä,
helpottaa täytäntöönpanoa ja yhdenmukaistaa
soveltamista. Se lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta
ja järjestelmämme oikeudenmukaisuutta.
Anne Holmlund /kok:
Arvoisa herra puhemies! Yksi keskeinen ja tärkeä tulevaisuuden
kysymys on se, miten huolehditaan senioriväestön toimeentulosta,
palveluista ja kotona asumisen edistämisestä.
Suomen väestö harmaantuu varsin nopeassa tahdissa.
Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneitä suomalaisia
on 800 000, ja vuonna 2030 heitä on 600 000
enemmän ja vastaavasti työikäisiä 315 000
vähemmän. Vieläkin nopeammin kasvaa yli
75-vuotiaiden määrä, joka kaksinkertaistuu
samassa ajassa.
Eliniän pidentyessä myönteistä on
terveiden ja aktiivisten vuosien lisääntyminen,
ja eläkkeelle siirrytäänkin entistä hyväkuntoisempina
ja toimeliaampina. Silti terveydenhuollon ja hoivapalvelujen tarve
kasvaa, vaikka uusi eläkeläissukupolvi onkin edeltäjiään
hyväkuntoisempaa. Yhä pidempään
kotona asumisen mahdollistaminen kotipalvelua, kotisairaanhoitoa
ja omaishoitoa kehittämällä onkin erittäin
tärkeää.
Ikääntyneet voivat siis tänä päivänä paremmin
kuin koskaan, ja yleensä siihen liittyy myös toive
siitä, että voidaan mahdollisimman pitkään asua
kotona. Tämä pitäisikin huomioida mahdollisimman
hyvin kaikissa toimissa, mitä seniorikansalaisten osalta
ollaan tekemässä ja laatimassa. On myös
huomionarvoista se, että seniorit ovat yhteiskunnan voimavara.
Aivan liian usein, kun puhutaan väestön ikääntymisestä,
ainakin sivulauseesta on luettavissa tietty syyllistäminen siitä,
että ihmiset elävät pidempään.
Näin ei tietenkään saa olla eikä pidä missään
nimessä olla. Hyvin toimiva yhteiskunta osaa myös
hyödyntää kokeneiden sukupolvien osaamista,
tietotaitoa ja muita resursseja.
Tulevaisuuden suuri haaste on se, miten onnistutaan turvaamaan
sisältörikas, turvallinen ja yksilölliset
tarpeet huomioiva vanhuus ja samalla oikeasuhtaisesti varaudutaan
tulevien eläkkeiden maksuun. Työeläkevarojen
rahastoinnista huolimatta yrittäjien ja palkansaajien työeläkemaksut
väistämättä kasvavat jatkossa.
Näiden kasvupaineiden pitäminen kohtuullisina
on tärkeää suomalaisen työn
ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Tasapainon löytyminen
siis eläkkeiden maksatuksen ja eläkemaksujen osalta
on ensiarvoisen tärkeää.
Ikäihmisten toimeentulon turvaaminen on toisaalta myös
oikeudenmukaisuuskysymys. Siksi senioripolitiikan tärkein
asia on se, että eläkeläisten perustoimeentulosta
huolehditaan. Kaikkein heikoimmassa tilanteessa ovat pelkän
kansaneläkkeen tai pienen työeläkkeen
varassa elävät yksinäiset vanhukset.
Erittäin usein he ovat naisia, jotka ovat kasvattaneet
perheen ja tehneet arvokasta työtä kotona tai
ovat pienipalkkaisessa työssä hoitaneet sekä perheen
elatuksen että hoidon.
Valiokunnan mietinnössä mainitaankin, että noin
kaksi kolmasosaa tästä ryhmästä on
naisia. Luvattoman moni heistä elää suoranaisessa
köyhyydessä, ja edes tarpeellisten lääkkeiden
ostamiseen ei riitä rahaa. Kokoomuksen ajama lääkkeiden
arvonlisäveron poisto auttaisikin nimenomaan paljon sairastavia
eläkeläisiä. Lääkekorvauksistahan
menee tällä hetkellä eläkeläisille
80 prosenttia.
Tosiasia kuitenkin on se, että nykyhallituksen aikana
kansaneläkettä on korotettu 12 euroa, mikä on
täysin riittämätön taso. Samalla
alkoholiveron alentaminen on kutistanut indeksikorotukset lähes
olemattomiksi, ja kun tähän lisätään vielä kunnallisveron
nousu ja muiden kustannusten nousu, monen eläkeläisen
käteenjäävä osa on todellisuudessa
jopa pienentynyt.
Se, minkä voidaan todeta hallituksen esityksessä olevan
myönteistä, on kuntien kalleusluokituksen poistaminen.
Kalleusluokituksen poistaminen korottaa nykyisin toisen kalleusluokan kunnissa
asuvien kansaneläkettä sekä kaikkien siihen
sidoksissa olevien sosiaalietuuksien tasoa, ja esitys merkitsee
toisen kalleusryhmän kunnissa asuville kansaneläkkeen
ja leskeneläkkeen saajille enimmillään
noin 20 euron korotusta kuukausieläkkeen määrään.
Tämä muutos on tietenkin positiivinen, mutta se
ei vaikuta niiden eläkeläisten toimeentuloon,
jotka asuvat ensimmäisen kalleusluokan kunnissa. Tämä tavallaan korjaa
vain osan tästä probleemasta.
Nykyinen työeläkeindeksi ei ole kaikilta osin oikeudenmukainen,
niin kuin täälläkin on monessa puheenvuorossa
jo todettu, sillä se ei vastaa eläkeläisten
todellista kulutusta. Siksi olisikin syytä miettiä uuden
indeksin määrittelemistä eläkkeille,
jotta eläkeläisten toimeentulon kannalta merkittävät
kustannustason nousut tulisivat paremmin huomioiduiksi. Oikeastaan
pelkkä keskustelu eläkeindekseistä on
varsin hedelmätöntä keskustelua. On selvä,
että tarvitaan kokonaisvaltaista tarkastelua ja ennen kaikkea
täsmätoimia niihin kohtiin, missä tarve
on kaikkein suurin.
Ed. Kimmo Kiljunen nosti omassa puheenvuorossaan esille subjektiivisen
oikeuden yli 75-vuotiaille kotipalveluun. Pidän sinänsä tätä ehdotusta
hieman erikoisena, koska ainakin minun tietämykseni mukaan
varsin monet 75-vuotiaat seniorit elävät melko
hyväkuntoisina ja tulevat toimeen omillaan. Sen sijaan
meillä tarvittaisiin kylläkin selkeästi
hoivatakuu eli lainsäädäntö, joka
turvaisi sen, että hoivan tarpeessa oleva saisi aina riittävän
avun ja turvan. Ja ehkä myös siitä näkökulmasta,
että tänä päivänä emme
ole pystyneet turvaamaan edes vaikeavammaisille subjektiivista oikeutta
henkilökohtaiseen avustajaan, en lähtisi tällaista
ihan subjektiivista oikeutta luomaan myöskään
ikäperusteisesti. On hyvin tärkeää se,
että ikäihmiset saavat riittävän
hoidon ja hoivan, mutta samalla säilytämme heidän omatoimisuutensa ja
oman päätöksentekokykynsä.
Seppo Lahtela /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämä sosiaali- ja
terveysvaliokunnan mietintö koskee hallituksen esitystä kansaneläkelaiksi
ja laiksi vammaisetuuksista ja laiksi eläkkeensaajan asumistuesta
sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Otsikko
on erinomaisen puhutteleva ja suuri. Kun tätä mietintöä seuraa
ja katsoo, kun lähtee siitä liikkeelle, että hallituksen
esityksessä on kolmetoista eri lakia, mitä tähän
eräitten lakien osalta vähän korjataan
ja täydennetään, niin ymmärrän
hyvin, että hallitus on tehnyt parhaansa sillä taidolla
ja sillä tahdolla, mitä hallituksen parissa on
ollut olemassa. Olen aina todistanut, ettei hallitus ole aina oikeassa,
ettei se ole aina väärässäkään.
Tässä se on tehnyt niin hyvän esityksen,
kuin senkertainen tahto ja halu on tehnyt mahdolliseksi. Mutta kun
tätä sisältöä miettii ja
näkee, tätä valiokunnan käsittelyä ja
tähän tehtäviä muutoksia, niin
tästä voi hyvin tulkita sellaisen asian, että ei
se nyt aivan kokonaan ole valiokunnassa uudeksi kirjoitettu mutta
vähän siihen suuntaan tämä on
katsottavissa.
Jo tämän esityksen pohja näyttää olevan
niin, että loppuun saakka ei ole asioita pohdittu. Kun tätä maailmaa
katsoo, kuinka valiokunnassa on syntynyt tämä mietintö,
niin kun tässä on neljä eri vastalausetta,
joista osa sivuaa tätä valiokunnan kehittämää yhteistäkin
lausumaa, niin vähän vaikeaselkoinen se sisällön
käsittely on myöskin siellä ollut. Kun
katsoo tätä asiantuntijalistaa, mikä ei
kovin pitkä ole, niin tämäkin todistaa sen,
ettei kovin paljon tässä tasavallassa näitä asiantuntijoita
ole ollut, ainakaan sellaisia, joita valiokunta on katsonut aiheelliseksi
kuulla ja näihin asioihin valiokuntaa sisällöltään
päästää perehdyttämään
päätöksentekoa varten.
Jos maailmaa katsotaan sitten täältä toiveitten osalta,
mitkä hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että esityksessä uudistetaan
lainsäädännön rakennetta sekä selkeytetään
ja täsmennetään yksittäisten
säännösten sanamuotoja, minusta on luotu
korkea tavoite, mikä äsken kertomani mukaan todistaa
sen, että tavoite ei ole toteutunut kuin vain osittain,
koska tämä puhtaaksikirjoitus on jäänyt
sinne valiokuntatasolle.
Jos sitten katsotaan niitä asioita, mitä itse
tästä hyvinkin herkästi mietin ja olen
ymmärtänyt nähdä — ja
sydämeni on lämmennyt leskeneläkkeestä ja
siihen liittyvistä vaikutuksista, mitkä siinä syntyvät — niin
täällä hallituksen esitys on lähtenyt
alun perin siitä, että leskeneläkkeen
alkueläke ehdotetaan maksettavaksi kaikille vakiomääräisenä,
mikä minusta on ainutlaatuisen hyvä asia, sekä myöskin
siitä, että leskeneläkkeen jatkoeläkkeen
määrään ei enää vaikuttaisi omaisuus
eikä metsän laskennallinen tuotto. Tässä hallituksen
parista on löytynyt joku sellainen erikoisen ihmeellinen
maalaisnäkemys, missä on osattu ottaa huomioon
se, että tämä metsän laskennallinen
tuotto on ymmärretty, mitä se vaikuttaa sille
leskelle ja mitä se vaikuttaa tämän lesken
toimeentuloon. Se laskennallinen tuottohan tarkoittaa sitä,
että maapohjalle on laskettu, että se tuottaa
jotakin, mutta kun puut ovat niin pieniä, että niistä ei
kauppatavaraa ole syntynyt, niin ei ole myöskään
voinut semmoista tuloa olla olemassa, jota tämä leski
olisi voinut sen omaisuutensa perusteella saada. Luin hyvin tarkkaan, ettei
tämä asia ole täällä valiokuntavaiheessa
pudonnut pois, ja totesin, että on säilynyt tämän
esityksen mukaisena, minkä tyytyväisenä ja
myönteisenä asiana tässä mieleeni
merkitsin.
Kun tämän mietinnön sisältöä lukee — ei
ole kovin pitkä, tämän jaksaa jokainen
lukea, ja sanoisin, että jos on tahtoa, niin osaa myöskin
ymmärtää — täällä todetaan:
"Etuuksien korotukset ovat erittäin tärkeitä köyhyyden
ehkäisemisen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta." Jatkuu
edelleen: "Kansaneläkkeellä turvataan pientä ansioeläkettä saavan
tai vailla ansioeläkettä olevan vähimmäiseläke."
Mielestäni tämä on totuus ja selvä sisältö tässä asiassa,
ja niin kuin sanoin, kaikki on yritetty tehdä, mitä tähän
asiaan on syntynyt ja tullut.
Herra puhemies! Kun tässä on mahdollisuus esittää vähän
katsausta tulevaisuuteenkin ja tämän mietinnön
ensimmäisen käsittelyn aikana nähdä se,
onko onnistuttu vai ei, niin kuin sanoin, hallituksen esityksessä on
epäonnistuttu ja tämän mietinnön
laatimisen osalta on myöskin epäonnistuttu niin,
että sitä ei ole kyetty kokonaan uudestaan kirjoittamaan.
Väitän, että valiokunnan tehtävänä ei
olekaan niitä miettiä vaan pitää jossain
muualla nämä isommat ratkaisut tehdä.
Kun katson tätä vastalause 3:n sisältöä,
niin täällä todetaan, että kun
otetaan huomioon 1.9.2006 tehty 5 euron tasasuuruinen korotus kansaneläkkeisiin,
on kansaneläkkeen reaalimuutos vuodesta 1993 vuoteen 2006
ollut noin 4 prosenttia. 4 prosenttia! Saman ajan kuluessa reaaliansiotaso
on noussut yli 30 prosenttia. Tässä mielestäni
sanotaan se, kuinka tätä niin sanottua pientä köyhää kansalaista
käsitellään ja arvostetaan, ja sanoisin
myöskin, että ymmärretään. Koko
ongelma on syntynyt siitä, että tästä pienen
eläkkeen saajasta, köyhästä kansalaisesta
ei ole oikein kukaan huolta kantanut. Joskus tämä asia
tulee esille, se on hoidettava, tehtävä ja ratkaistava.
Visiona esitän ja kerron, mitä pitää tehdä.
Kun kansaneläke on säädetty 60-luvulla,
koko asia pitää romuttaa, ryhtyä rakentamaan
kokonaan uutta peruseläkeuudistusta, missä jokaiselle
kansalaiselle — millä tarkoitan niitä,
jotka nyt tätä kansaneläkettä saavat
ja tämän lain muutoksen, korjauksen osaltakin
pikkasen asemaansa parantavat — taataan suuruusluokassa
850—1 000 euroa taso, millä ihminen voi
tulla toimeen ilman, että hänen pitää mennä hakemaan
asumistukea, toimeentulotukea, kaiken maailman muita tukia, millä jotenkuten
selviää seuraavaan eläkkeeseen, pääsee
siitä eteenpäin. Näinkin voi olla mahdollista
elää, mutta minusta se on sen kunniakansalaisen,
mitä eläkeläiset ovat olemassa, elämän
arvoa väheksyvää, aliarvioivaa. Pitää päästä selvään
järjestelmään, missä tiedetään, että eläke
tulee kuun vaihteeseen ja sillä elää seuraavaan
eläkkeeseen. Tämän osalta tämä vaatii
jo ajatusmaailman korjaamista ja tulevaisuutta, ja sen jälkeen
tässä päästään
järjestykseen. Sitten kun muun eläkeläisen
osalta, joka pääsee tästä tasosta
työeläkkeellä ja muilla eläkkeillään
yli, se alkaa korjautua ja täyttyä sieltä,
niin väitän, että jos tätä minun
ajatustani käytetään ja hoidetaan, tulevaisuuden
visio on se, että eläkeläisten asiat ovat
kunnossa, mutta se vaan vaatii tahtoa ja ymmärtämystä.
Silloin päästään parempaan järjestykseen.
Herra puhemies! Vaikka tiedän, että vastustajia
saattaa löytyä jopa tästäkin
salista, mitä nyt en tällä kertaa oikein
usko näin toteutuvan tai olevan, niin tähän
taitetun indeksin järjestelmään, mikä nykyisellään
on olemassa, pitää pystyä ajattelemaan
parempaa tulevaisuutta ja parempaa ymmärtämystä.
Se ei liity tähän ratkaisevasti, mutta olisi myöskin
tässä mietinnössä voitu ottaa
kantaa vähän sen suuntaisesti, että sen
pitäisi olla saman suuntainen kuin normaalilla palkansaajallakin
on olemassa, ainakin lähempänä toisiansa
kuin tänä päivänä on
olemassa.
Herra puhemies! Luulen, että tässä asiassa
viimeistään seuraavalla eduskuntakaudella, jos
hallituksessa on ymmärtämystä, syntyy
parempi ratkaisu ja aletaan miettiä sitä, mikä todella
suomalaisten eläkeläisten asema tulevina vuosikymmeninä on
olemassa ja kuinka he leipänsä tulevat saamaan
ja elämänsä paremmaksi järjestämään.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksestä kansaneläkelaiksi,
laiksi vammaisetuuksista ja laiksi eläkkeensaajan asumistuesta
sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi totean,
että tämä hallituksen esitys on erittäin
kevyt, eli näiden henkilöitten kohdalla uskon,
että parannusta ei ole seuraavalla vaalikaudella luvassa
periaatteessa mitään. Sen takia olen hyvin huolestuneena
seurannut sitä, että kaikki eläkeläiset
oman työhistoriansa aikana ovat maksaneet kansaneläkettä jopa
niin, että sotaveteraaneilta, jotka olivat isänmaata
puolustamassa, siitä palkkiosta, mitä he saivat,
pientä palkkiota rintamallaoloajalta, siltäkin
ajalta on peritty kansaneläkemaksu ja muutamilta sotaveteraaneilta vuonna
1948 jopa ulosmitattiin tämä kansaneläkemaksu,
mikä oli jäänyt maksamatta rintama-ajalta.
Toisin sanoen ne ihmiset ovat rakentaneet tämän
Suomen, kasvattaneet, kouluttaneet lapsensa, mutta eduskunta ja
nykyinen hallitus ja aikaisemmat hallitukset ovat sataprosenttisesti
hylänneet nämä seniorikansalaiset. Siinä mielessä olisi
hirveän tärkeää, että tämä kansaneläkkeen pohjaosa
palautettaisiin pikaisesti, otettaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan
ja samoin korjattaisiin se, että tällä hetkellä yli
1 000 euron työeläkettä kuukaudessa
saava eläkeläinen ei saa euron euroa kansaneläkettä.
Eli nämä ovat juuri niitä epäkohtia,
joita ihmiset toivovat, että me kansanedustajat, varsinkin
tästä vanhemmasta päästä,
olisimme valmiit ajamaan ja korjaamaan.
Arvoisa puhemies! Suomessa tällä hetkellä on 1,3
miljoonaa eläkeläistä ja eläkeläisten
määrän kasvu on aika voimakasta seuraavan
kymmenen vuoden aikana. Meitä eläkeläisiä on
1,6 miljoonaa, ja silloin eläkeläisiä on
selvästi kolmannes kaikesta äänestäjäkunnasta.
Eläkeläiset eivät ole tähän
mennessä valvoneet etujaan aktiivisesti, mutta tänä vuonna
on maakunnissa lisääntynyt eri eläkejärjestöjen
yhteistoiminta niin, että esimerkiksi Kymen vaalipiirissä eläkeläisjärjestöt ovat
perustaneet oman eläkevalvontatoimikunnan, joka julkaisi
kansanedustajille suunnatun yhteisen kannanoton, että eläkeindeksi
50—50 olisi pikaisesti hoidettava.
Toinen asia, mikä eläkeläisiä harmittaa,
on se, että palkansaajiin nähden eläkeläiset,
16 000—37 000 euroa vuodessa ansaitsevat,
joutuvat maksamaan noin 5,5 prosenttia enemmän veroa. Eli
tämä eläkeläisten kohtelu on
ollut hirvittävän julmaa, ja nyt nämä kolme
suurinta puoluetta täällä eduskunnassa — kokoomus,
keskusta ja sosialidemokraatit — ovat luvanneet, että tämä epäkohta
korjataan seuraavassa hallitusohjelmassa. On todella hyvä asia,
jos näin tapahtuu.
No sitten yleensä jos ajatellaan, että meidän väestöstämme
on tällä hetkellä noin 300 000 henkilöä,
jotka omaishoitajina hoitavat aviopuolisoaan tai sitten avopuolisoaan
tai ystäväänsä, ja näistä 300 000
omaishoitajasta vain yksi kymmenesosa saa kunnalta laissa määrätyn
alimman rajan, 300 euron, korvauksen kuukaudessa, eli 270 000
omaishoitajaa hoitaa kotonaan omaistaan ilman korvausta. Minun esitykseni
on se, että omaishoitajien palkkio täytyisi siirtää valtion
maksettavaksi ja Kelan korvattavaksi. Silloin omaishoitaja köyhän
kunnan alueella samanvertaisesti saisi sitten sen minikorvauksen
eli sen 300 euroa, eli tämän tyypin asioita meidän pitäisi
ottaa siihen seuraavaan hallitusohjelmaan.
Minä uskon niin, että eläkeläiset
ovat heräämässä todella valvomaan
oikeutettuja etujaan. Tähän saakka kokoomus on
yhtynyt eläkeläisten sortamiseen. On aika muuttaa
kurssia. Seniorikannanoton esitykset eläkeläisten
aseman kohentamiseksi ovat erittäin hyviä, mutta
niiden lisäksi muun muassa nämä mainitsemani
eläkeindeksivääryydet, palkkataulukon
korjaus, eläkekorjaus ja nämä asiat,
mitä olen tuonut puheessani esille, pitää ehdottomasti
korjata.
Ed. Sinikka Hurskainen merkitään
läsnä olevaksi.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksestä annetun
mietinnön johdosta on käyty erittäin
hyvää ja monitahoista keskustelua, jossa epäkohtia
on tuotu julki mutta myös niitä tekoja, millä epäkohtia
on haluttu korjata, ja ennen kaikkea ovat katseet olleet selkeästi
tulevaisuuteen, mitä tulevan eduskunnan ja tulevan hallituksen
pitäisi tehdä.
Itsekin puheenvuorossani katson myös tulevaisuuteen,
samalla kun on annettava tunnustus tämän kuntakalleusluokituksen
poistumisesta, joka tulee nostamaan suurelle joukolle eläkeläisiä ja
etuuksien saajia eläkkeitä ja etuuksia. Tämä on
hyvin merkittävä asia. (Ed. Seppo Lahtela: Pieniä on
marjat, pieniä on marjat!)
Mutta eläkkeet ovat monille liian pienet, ja pienimpien
eläkkeitten varassa toimeentulo on todella niukkaa, vaikka
saattaa olla niin, että kaikkein tyytyväisimpiä silti
kuitenkin ovat juuri ne kaikkein pienintä eläkettä saavat
kansalaiset. Ainakaan minulle eivät tyypilliset eläkeläiset, jotka
tuovat epäkohtiaan esille, ole suinkaan ne 500 euron vaiheilla,
ehkä hivenen allekin, kokonaiseläkettä saavat,
vaan ne, joilla on hivenen parempi eläketurva, mutta ongelma
koskettaa kyllä kaikkia. Taitettu indeksi on eläkeläisille
vääryys. (Ed. Seppo Lahtela: Ilman muuta!) Kansaneläkkeen
pohjaosa tulisi voida palauttaa ja edelleen eläkeläisten
epäedullinen verokohtelu suhteessa muihin verovelvollisiin
tulisi yhtenäistää.
Näenkin, että meidän tulisi eläkepolitiikkaan luoda
aivan uudet näköalat. Nykyisellään,
kun asiantuntijat esittelevät meille eri yhteyksissä tulevaisuuden
visioita, eläkkeet nähdään menona ja
ongelmana. Haluaisin kuitenkin nähdä tämän täysin
toisin: panostuksena ja sijoituksena yhteiskunnassa hyvinvointiin
ja kokonaiskansantalouden menestykseen. Väitän,
että jos eläkkeet nähdään
panostuksena ja sijoituksena, silloin kotimainen kulutus lisääntyy,
ostovoima paranee, avautuu mahdollisuuksia yrittäjyyteen,
työllistämiseen, työntekoon, ja tämä kaikki
saa yhteiskunnan pyörät myönteiseen pyörimiseen.
Silloin tulee tuloja ihmisille työstä, yrittämisestä palveluelinkeinoissa
ja kaikissa muissakin elinkeinoissa. Kun työtä tehdään
ja tuloa tulee, silloin tulee myös hyvinvointia, yhteiskunta
saa verotuloja, työttömyysmenot vähenevät
ja eläkeläiset saavat myös oikeutetun
osansa, nimenomaan juuri he, hyvinvoinnista. Näenkin, että liian
pienet eläkkeet ovat kokonaiskansantalouden kehityksen
jarrutekijä. Jos eläkeläisillä on
varaa käyttää palveluita, niin sillä on
myönteinen elinkeinoelämään,
työllisyyteen kohdistuva vaikutus koko maassa. Silloin
se on myös aluepolitiikkaa, joka toimii ilman projektipäälliköitä,
ilman erillisiä menoja. Automaatti toimii ihan itsestään. Jos
sitten eläkeläinen vielä haluaisi säästää pahojen
päivien varalle, niin todennäköisesti
ne eläkeläisen varat pyörisivät
siellä läheisessä rahalaitoksessa ja
olisivat sitäkin kautta sitten hyödyttämässä lähipaikkakuntaa
ja sen kehitystä.
Arvoisa puhemies! Katson, että eläkepolitiikkaan
tarvitaan ajattelutavan muutos. Katson, että eläkkeet
eivät ole meno, vaan sijoitus ja mahdollisuus kaikkien,
koko kansantalouden, hyvinvointiin. Toivon, että seuraavan
eduskunnan ja hallituksen aikana tämä voidaan
myös nähdä ja toteuttaa.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa puhemies! Melkein kaikki on sanottu, mitä tämän
tiimoilta eläkkeensaajien osalta voitaisiin todeta. Mutta itse
lakimuutoshan on tekninen ja tuottaa monia ihan myönteisiä asioita.
Mutta tämän iltapäivän keskustelussa
on tietenkin noussut esiin se peruskysymys, miten turvataan eläkkeiden
ostovoima. Tosiasia on, niin kuin täällä on
moneen kertaan todettu, että eläkkeiden ostovoima
ja erityisesti niiden, jotka ovat pidempään olleet
eläkkeellä, on jäänyt pahasti
jälkeen ansiotason kehityksestä ja hintakehityksestä,
erityisesti pienempiä eläkkeitä saavien
osalta mutta myöskin suurempia, joissa myöskin
verotus vielä kohtelee huonosti.
Täällä ovat toinen toisiaan puolueet
syytelleet, miksi ei ole tehty. On korkea aika huomata ja nähdä se
vaarallinen kehitys, joka on ollut olemassa, ja löytää keinot,
miten parannetaan juuri eläkkeensaajien ostovoiman kehitystä.
Kokoomuksen piirissä on katsottu peiliin ja mietitty keinoja
ja juuri tuon tavoitteen toteuttaminen nähdään
tärkeänä päämääränä.
On valitettavaa, että eläkeyhtiöt ja
valtiovarainministeriön virkamiehet ja monet muut pelottelevat
niillä suurilla menoilla, mitä meillä on
edessä vuonna 2025—2030. Ne ovat siellä edessä,
mutta varmasti kansantulokin on merkittävästi
noussut ja maksajia kyllä löytyy niillekin eläkkeille.
Nyt pitäisi pystyä katsomaan tässä lyhyemmällä tähtäimellä, miten
korjauksia tehdään, ja katsoa, mikä on
se eläkkeensaajien ostokori, millä indeksitarkistuksia
tehtäisiin. On myöskin katsottava taitetun indeksin
osalta, voidaanko sitä asteittain muuttaa kohti tasaväli-indeksiä 50—50.
Itselläni on kohtuullisen hyvä omatunto. Olen
kerran äänestänyt taitetun indeksin puolesta,
mutta sitä virhettä en ole tehnyt enää moneen
vuoteen ja voin katsoa eläkkeensaajia avoimesti silmiin.
Olen sitä mieltä, että tuokin epäkohta
kaipaa tarkistusta.
Meillä on yhteiskunnalla varaa siihen, että erityisesti
pienempiä eläkkeitä mutta myöskin
pidempään eläkkeellä olleiden
eläkkeitä korotetaan. Niin kuin täällä edellinen
puhujakin totesi, eläkkeensaajat käyttävät
eläkkeensä kulutukseen ja ne ovat vaikuttamassa
koko kansantalouden pyörimiseen ja näin ne korotukset,
mitkä laitetaan eläkkeisiin, myöskin
koituvat tämän yhteiskunnan hyväksi,
koska palveluja ostetaan. On tietenkin muistettava, että meillä on
myöskin sellainen turvaverkko erilaisten asumisen tukien osalta
ja muihin tukiin liittyen. Valitettavaa vain, että monet
vanhemmat ihmiset häpeillen uskaltautuvat turvautumaan
siihen sosiaaliseen turvaverkkoon, jonka eduskunta on säätänyt.
Se on säädetty nimenomaan heikommassa asemassa olevien
hyväksi ja sitä pitäisi myöskin
kannustaa käyttämään silloin, kun eläke ei
riitä niihin elämiskuluihin, mitkä jatkuvasti
merkittävästi nousevat.
Minun mielestäni meidän on puututtava eläkeindeksiin,
meidän on puututtava verotuksen epäkohtiin, meidän
on puututtava omaishoidon tukeen ja moniin muihin, millä vanhusten
huoltoa ja seniorikansalaisten elämää voidaan
parantaa.
Anne Holmlund /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Nepponen nosti tärkeän
kysymyksen esille eli sen, että nimenomaan pitkään
eläkkeellä olleilla indeksi aiheuttaa sen, että ostovoima heikkenee
huomattavasti. Tätä olisikin syytä selkeyttää ja
tutkia, löytyykö jotakin selkeää täsmätointa
näiden henkilöiden tilanteen parantamiseksi.
Eläke on ikäihmisen palkka siitä työstä,
minkä hän on nuorempana tehnyt, ja se voi olla
ansiotyötä, yrittämistä tai
kotityötä, kaikki työ on tällä saralla
arvokasta. Eläkeläisellä on samalla oikeus
luottaa siihen, että hänen eläkkeensä ostovoima
turvataan.
On aivan selvä, että indeksijärjestelmää tulee kehittää.
Tässä tulee kuitenkin olla mukana myös rehellisyys,
ja sen tulee perustua siihen tosiasiaan, että ymmärrämme,
mitä tämä sitten käytännössä kymmenen,
viidenkymmenen, sadan vuoden tähtäimellä tarkoittaa.
Ehkä on syytä myös sanoa vielä se,
että sekä kansaneläke- että työeläkeindeksiä on
parannettava siten, että ne huomioivat paremmin eläkeläisten
todellisen kulutuskäyttäytymisen. Tältä pohjalta
edustajien Akaan-Penttilä ja Asko-Seljavaara tekemä vastalause
on erittäin hyvä ja perusteltu.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Nepponen aivan oikein toi esille sen,
että monet eivät rohkene käyttää tätä yhteiskunnan turvaverkkoa,
joka on pienimpiä eläkkeitä saavienkin
apu ja turva eräiltä osin. Mutta kaikki heistä eivät
ole valitettavasti siihen oikeutettuja, jotenka ed. Seppo Lahtelan
ajatus siitä, että eläketurvaa tulisi
voida korottaa kerralla niin riittäväksi, että automaattisesti
ei tätä turvaverkkoa tarvita, on hyvin kannatettava.
Lähden siitä, että eläke on
eläkeläisen palkka ja eläkkeitten on
seurattava yleistä ansiotason kehitystä. Nyt ne
ovat taitetun indeksin vuoksi jääneet erityisesti
pitempään eläkkeellä olevien
kohdalta jälkeen ja yhä enemmän jäävät,
ellei tätä epäkohtaa korjata.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kun täällä sinänsä aivan
oikein viitattiin siihen, että pitkään
eläkkeellä olleet joutuvat kärsimään nykyisestä indeksijärjestelmästä muita
enemmän, niin kannattaa huomata, että kaikkein
pahiten kärsimään joutuvat eivät
ole kuitenkaan vanhuuseläkkeellä olevia, vaan
niitä, jotka ovat nyt sattuneet esimerkiksi vammautumaan
20-vuotiaina. He ovat näitten indeksien vaikutuksen alaisina
seuraavat 43 vuotta siihen hetkeen, jolloin he oikeasti normaalisti
työssä oltuaan jäisivät eläkkeelle.
Kun tällä vaalikaudella heidätkin saatettiin
taitetun indeksin piiriin, niin heidän osaltaan menetykset
ovat satojatuhansia euroja heidän elossaoloaikanaan. Vaikka
nyt mitään muuta indekseistä ei korjattaisi,
niin tämä vääryys ainakin pitäisi
oikaista.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan vielä tuoda esille yhden ryhmän,
josta ei ole tänä iltana paljon puhuttu: kotiäidit
elikkä naiset, jotka ovat jääneet hoitamaan
perheen lapsia. Jos esimerkiksi tulee avioero, niin monesti nämä naishenkilöt
ovat täysin tyhjän päällä,
kun eläkettä ei ole kertynyt. Myöskin
heistä tulisi kantaa huolta, että Suomessa olisi
entistä enemmän lapsia.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Nepposelle, että työeläke
on palkan jatke. Lähtökohtahan on se, että virkamieseläke
on 66 prosenttia palkasta ja yksityisen puolen eläke on
60 prosenttia palkasta. Mutta nyt on tilanne se, että viimeisen
kymmenen vuoden aikana eläkeindeksi on leikannut eläkeläisten eläkkeitä niin,
että 66 prosentin sijasta saa vain 48 prosenttia eläkettä ja
60 prosentin sijasta vain 45 prosenttia eläkettä.
Ihmettelen suuresti, minkä takia hallituskoalitiosta huolimatta
tätä eläkeläisten indeksiä ei
korjata 55:een, että varmistettaisiin, että eläkkeensaajat
pystyisivät saamaan sen osuuden, mitä aikanaan
on maksettu eläkettä.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Risikko toi erittäin arvokkaan
näkökohdan esille omaa työtään
tehneistä kotiäideistä ja vastaavista.
Tässä yhteydessä tuon esille myöskin
viime sotien lottapalveluksessa vuosikausia olleet henkilöt,
jotka eivät ole saaneet tästä mitään
korvausta. Toivon, että tämä lottien
ja kotirintamalottien työ voitaisiin nyt, kun vielä kerran
voitaisiin osalle heistä edes tuo huomioida, ottaa huomioon
eläkkeissä, kuin myös kerralla saada
kaikkien viime sotien veteraanien eläkkeisiin sellainen korotus,
että he todella voivat tuntea olevansa kunniakansalaisia.
Keskustelu päättyy.