Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! On aivan käsittämätöntä, että hallitus esitti ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö hyväksyi lukiolaisten terveydenhuollon heikentämisen. Nimittäin lukiolaiset kuuluvat nyt yhdessä peruskoululaisten kanssa kouluterveydenhuollon piiriin ja heillä saattaa olla usein yhteinen terveydenhoitaja koulussa. Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut kuuluvat opiskeluterveydenhuollon piiriin, jolloin se on organisoitu eri tavalla usein, ja monesti he joutuvat käymään kunnan terveyskeskuksessa. Isommissa oppilaitoksissa saattaa olla myös oma terveydenhoitaja.

Tämä tarkoittaa sitä, että 100 000 lukiolaista aiotaan nyt siirtää pois sieltä kouluterveydenhuollon parista ja piiristä yhteen ammatillisen kanssa opiskeluterveydenhuollon puolelle. Tätä asiaa vastustivat kaikki opiskelijajärjestöt, kaikki tahot, jotka tuntevat yleensä koulukentän, ja sivistysvaliokunta yksimielisesti. Todettiin se, että tämä valmistelu oli varsin virheellisesti tehty sosiaali- ja terveysministeriössä, hyvin puutteellisesti, jopa asiantuntemattomasti, ei ollut katsottu lain vaikutuksia, mitä se merkitsee kentälle, oli katsottu paperilla, että näyttää hallinnollisesti hyvältä, mutta ei ymmärretty sitä, että se mullistaa toimintakentän ja että kunnille tulee lisää velvoitteita mutta ei lisää resursseja. Lukioista tehdään tällä hetkellä monilla paikkakunnilla nyt sitten terveydenhuollon osalta omia saarekkeitansa, ja tämmöinen yhteisöllisyys, joka on ominaista kouluterveydenhuollossa, nyt sitten poistuu ja tulee vaan pelkästään yksilönäkökulma.

Koska me olimme hyvin harmissamme ja järkyttyneitäkin tästä hallituksen esityksestä ja esitimme myös ensimmäisessä käsittelyssä, että tätä pykälää ei hyväksyttäisi vaan tilanne pysyisi ennallaan lukiolaisten osalta, ja se meni nurin ensimmäisessä käsittelyssä, niin nyt teen lausumaehdotuksen:

"Eduskunta edellyttää, että mikäli lukiokoulutuksessa olevien oppilaiden kouluterveydenhuollon siirtyminen opiskeluterveydenhuollon piiriin heikentää terveyspalveluiden saatavuutta ja tavoitettavuutta, tulee hallituksen ryhtyä toimenpiteisiin näiden palveluiden palauttamiseksi kouluterveydenhuollon piiriin."

Myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä oli vastalauseemme ja siinä oli lausuma myöskin tästä asiasta, joka koski sitten eri asiaa kuin tämä. Tämä, mitä esitin, koskee lukiolaisia, mutta se lausuma koskee taas ammatillisia ja on sikäli eri asia ja sen sitten ed. Virtanen varmasti tulee esittämään ja tätä myöskin lämpimästi kannatamme.

Ehdotan myöskin toiseksi lausumaksi, mikä liittyy tähän hallituksen esitykseen, mikä on ihan eri asia:

"Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia ja -asetusta muutetaan niin, että ajokorttitodistuksista voidaan terveyskeskuksissa periä nykyistä korkeampi enimmäismaksu." — Tämä liittyy myöskin valiokunnan vastalauseeseen.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan lämpimästi kannattaa näitä ehdotuksia, mitkä ed. Vahasalo teki. Vielä haluan itse painottaa myös sitä käsittelyä, mikä sivistysvaliokunnassa käytiin. Ja kun siellä kaikkien asiantuntijoiden mukaan, kuten kuulimme ed. Vahasalon sanovan, lukiokoulutuksen osalta pitäisi nykyinen järjestelmä säilyttää ja yksimielisesti hyväksyimme sen sivistysvaliokunnassa ja sitä ei ole otettu tosissaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, olemme todella pettyneitä. Se kuului vielä näin, että kansanterveyslain 14 § 5 kohtaa ei muuteta nykyisestä lukiokoulutuksen osalta vaan lukiokoulutus pidetään edelleenkin kouluterveydenhuollon piirissä. Kun tämä on niin sanotusti toiminut erittäin hyvin, miksi muuttaa sellaista järjestelmää, joka toimii? Ja nyt kun tiedämme, minkälaiset jonot ovat terveyskeskuksiin, siellä saa tuntitolkulla jonottaa, niin jo on tällä hetkellä kuntien taloudellisesta tilanteesta johtuen monessakin kunnassa vaikeus päästä hoitoon. Sitäkin taustaa vasten tämän erittäin tärkeän asian romuttaminen on kyllä hämmästyttävä asia.

Mutta täytyy tietysti myönteistäkin sanoa tästä esityksestä sikäli, että kun ammattikorkeakouluopiskelijat tähän asti ovat joutuneet menemään omaan kotikuntaansa terveyspalveluja hakemaan myöskin kiireellisissä tapauksissa, niin se on saatu korjattua, niin että he pääsevät opiskelupaikkakuntansa terveyskeskukseen hoitoon, ja se on todella hyvä asia. Myöskin toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen oppilaille järjestyy nyt samalla lailla siellä opiskelupaikkakunnilla terveyspalvelut, ja sitä voimme pitää hyvänä.

Mutta mielenterveyspalvelut ovat tällä hetkellä heikossa kunnossa, ja siinä mielessä erityistä palveluverkkoa tältä osin tulisi myös terveyskeskuksissa vahventaa, koska ongelmat ovat huomattavasti nyky-yhteiskunnassa lisääntyneet ja niihin tarvitaan myöskin lisää resursseja ja sitä kautta pitäisi niihin kiinnittää erityisesti opiskelijaterveydenhuollossa huomiota.

Me nostimme vielä esille sen, että esiopetuksen terveydenhuoltoa ei ollenkaan käsitelty tässä lakiesityksessä, ja siihen täytyy myös tulevaisuudessa paneutua, että se saataisiin myöskin samalle tasolle kuin kouluterveydenhuolto. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmat pystytään toteamaan, sitä helpommalla päästään myöskin terveyspalvelujen osalta tulevaisuudessa, ja se olkoon nyt evästyksenä tuonne tulevaisuuteen.

Tuo lausumaehdotus, jonka ed. Vahasalo nyt sitten teki, toivottavasti johtaa siihen, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota siinä mielessä, että seurataan niitä palveluja, ja kun todennäköistä kuitenkin on, että ne eivät tule pelaamaan, niin ryhdytään heti toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi takaisin alkuperäiselle kannalle, millä se nyt on. Tämä on todellinen puute, mikä tässä laissa tänä päivänä on.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Koska en millään jaksa uskoa kykeneväni rajoittamaan puhettani 2 minuuttiin, vaikka asiaa ei pitempään olisikaan, niin tulin varmuuden vuoksi tänne korokkeelle.

En toista niitä perusteluja, jotka esitin jo lain ensimmäisessä käsittelyssä ja joita täällä tänään ovat esittäneet sekä ed. Vahasalo että ed. Dromberg siitä käsittämättömyydestä, joka tähän lakiesitykseen sisältyy. Tänä aikana, joka on kulunut ensimmäisestä käsittelystä tähän toiseen käsittelyyn, ei tietenkään ole ilmennyt mitään uutta, jolla voitaisiin järjellisesti perustella, miksi lukiolaisten terveydenhuolto pitäisi siirtää huonommin toimivan opiskelijaterveydenhuollon piiriin siltä osin kuin on kysymys ammatillisista oppilaitoksista.

Siksi esitän, että vastalauseen ensimmäinen lausumaehdotus hyväksyttäisiin sellaisena kuin se vastalauseessa on. Ed. Vahasalon esitys ei ole tämän esityksen kanssa vastakkainen, kuten hän totesi itsekin, vaan täydentää tätä. Kyseessä on ikään kuin kaksoisvarmistus. Jos se, mitä vastalauseen ensimmäisessä lausumaehdotuksessa esitetään, ei toteudu eli siis se, että ammatillisten oppilaitosten opiskelijaterveydenhuolto saadaan nykyistä paremmaksi, niin silloin vähintäänkin perusteltua on, että toisessa käsittelyssä ryhdytään toimiin tämän nyt säädettävän huononnuksen muuttamiseksi takaisin ennalleen.

Mutta esitän siis vastalauseen ensimmäisen lausumaehdotuksen hyväksymistä.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Koska silloin, kun tätä kansanterveyslakia käsiteltiin valiokunnassa ja tehtiin tätä mietintöä n:o 55/2006, en itse päässyt olemaan paikalla sairauteni vuoksi, niin tulin nyt sitten puhumaan tästä.

Olisin toki ollut mukana vastalauseessa, jonka kokoomuksen ryhmä teki. Vastalauseen ensimmäinen lausumaehdotus on: "Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti valmistelee järjestelmän, jossa ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto saadaan hyvin toimivaksi ja opiskelijat siten saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden oppilas- ja opiskelijaryhmien kanssa. Tarvittaessa tämä tulee tehdä lainsäädäntömuutoksin."

Tänä päivänä täällä ed. Raija Vahasalo ehdottaa lausuttavaksi myöskin seuraava: "Eduskunta edellyttää, että mikäli lukiokoulutuksessa olevien oppilaiden kouluterveydenhuollon siirtyminen opiskeluterveydenhuollon piiriin heikentää terveyspalveluiden saatavuutta ja tavoitettavuutta, tulee hallituksen ryhtyä toimenpiteisiin näiden palveluiden palauttamiseksi kouluterveydenhuollon piiriin."

Oikein hyviä lausumaehdotuksia, ja kannatan niitä lämpimästi.

Kannan todella huolta tuosta toisen asteen koulutuksen opiskeluterveydenhuollosta, joksi sitä nimitetään tämän lain voimaan tultua. Lukiolaisten terveydenhuoltoon tehtävä muutos on kyllä aika käsittämätön todellakin. Kuten täällä ed. Dromberg, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, sanoi, kouluterveydenhuollon puolelta siirretään lukiolaisten terveydenhuolto opiskeluterveydenhuollon puolelle, ja sehän tarkoittaa todellakin resurssien heikkenemistä.

Täällä tuotiin esille myöskin se, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa ei olisi ongelmia, mutta väitänpä toisin. Kyllä todellakin on, koska ne oppilaat ovat siellä eri paikkakunnilta ja riippuu ihan täysin sen kunnan terveydenhuollon tilanteesta ja resursseista, kuinka paljon toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita voidaan hoitaa.

Sitten ihan oman messunsa haluan pitää ammattikorkeakouluista, elikkä ammattikorkeakoulujen terveydenhuollossa on todellisia puutteita. Mielestäni ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa pitäisi kehittää tasavertaiseksi nimenomaan yliopisto-opiskelijoihin verrattuna. Tiedekorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Yths, joka saa merkittävän osuuden rahoituksestaan valtiolta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta vastaavat puolestaan kunnat. Eri ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden saamat terveydenhuoltopalvelut vaihtelevat runsaasti, mutta eroja saattaa olla myös useammalla eri paikkakunnalla toimivan ammattikorkeakoulun sisällä.

Tänään edessämme olevalla kansanterveyslain muutoksella on hyvä tarkoitus, mutta mistä sen toteuttamiseen löytyy rahat? Hoitotakuun toteuttaminen on kiristänyt kuntien voimavarat äärimmilleen. Siksi kunnat eivät pysty panostamaan ammattikorkeakoulujen terveydenhuoltoon yhtään enempää, vaan pikemminkin tilanne saattaa jopa huonontua.

Opiskeluterveydenhuollossa varsinkin ennalta ehkäisevään työhön pitäisi saada lisää tehoa. Rahanpuute kuitenkin käytännössä pakottaa kunnat hoitamaan vain välittömästi päälle kaatuvat ongelmat, ja valitettavasti siellä ykkösenä eivät ole toisen paikkakunnan kansalaiset ja väestö vaan nimenomaan omat, vaikka usein on hyvin paljon niitä toisen paikkakunnan opiskelijoita, jotka myös tarvitsevat vastauksia ongelmiinsa. Esimerkiksi mielenterveyspalvelujen saatavuus on suuri ongelma. Kun apua ei ole tarjolla, johtaa tämä valitettava tilanne usein opintojen keskeyttämiseen tai ainakin niiden pitkittymiseen.

Itse kun olen ollut ammatillisen koulutuksen puolella viitisentoista vuotta opettajana, niin tiedän niitä opiskelijoitten ongelmia, ja kuinka monta kertaa onkaan perjantaina yritetty etsiä opiskelijalle terveydenhoidon apua esimerkiksi mielenterveysongelmiin. Kyllä nuorilla ja aikuisilla opiskelijoilla on hyvin paljon elämäntilanteeseen liittyviä kriisejä ja niihin pitäisi saada nopeasti apua, koska on monta kertaa niin, että kun niihin varhain puututaan, niin ne ongelmat sitten saadaan helpommin hoidettua, ja se on myöskin taloudellisempaa.

Ennalta ehkäisevään työhön valitettavasti käytetään aivan liian vähän rahaa, alle 1 prosentti kuntien budjetista, ja se näkyy tietysti myös terveydenhuollon puolella. Mielestäni hyvä oppilaitos huolehtii myöskin opiskelijoittensa terveydestä ja muusta hyvinvoinnista. Se on yksi laadun tae. Terve ja hyvinvoiva opiskelija jaksaa opiskella, hän valmistuu ajoissa, ja hän on myös hyvä työntekijä. Nämä kannattaa kaikki ottaa huomioon, kun mietitään, mitä satsataan opiskelijoitten ja koululaisten terveydenhuoltoon.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Itsekin sivistysvaliokunnassa varajäsenenä työskentelevänä ihmettelen sitä, että sivistysvaliokunnan yksimielinen lausunto ei ole tullut huomioon otetuksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä tehtäessä. Pidän hyvin omituisena sitä, että kun on yksimielinen lausunnonantovaliokunta, niin sen näkemys ei ole tullut asianomaisessa mietintövaliokunnassa otetuksi huomioon. Tällainen tilanne on varmasti hyvin harvinainen eduskuntatyöskentelyssä. Yleensä asiantuntijalausunnon näkemys, mikä valiokunnasta tulee mietinnön antavalle valiokunnalle, tulee toisella tavalla otetuksi huomioon.

Oudoksun hyvin paljon sinänsä annettua esitystäkin. Katson, että siinä ei ole tunnettu sitä kouluelämän yhteyttä, mikä käytännössä Suomessa vallitsee peruskoulun ja lukion välillä. Ainakin maaseudulla ja suurelta osin myös kaupungeissa lukiot liittyvät peruskoulun yläasteisiin kiinteästi elimellisenä osana; on samat toimikiinteistöt, samat viranhaltijat, ja erityisesti tämä korostuu juuri kouluterveydenhoidossa. Siellä on sama henkilö, joka hoitaa niin lukiolaiset kuin yläasteenkin oppilaat. Minusta tuntuu perin oudolta, että nyt kouluterveydenhoidossa ollaan eriyttämässä lukiolaiset erilleen hyvin toimivan terveydenhuollon yhteydestä. Pelkään, että lukiolaisten terveydenhuolto on jäämässä heitteille tämän seurauksena.

Mutta samalla tietysti on hyvää se, että halutaan parantaa ammattiin opiskelevien terveydenhuoltoa. Toivon, että tämä voisi todella toteutua. Näen, että opiskelijaterveydenhuoltoon, opiskeluterveydenhuoltoon, kuten sitä nyt tullaan nimittämään, kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja aivan kuten täällä useammissa puheenvuorossa on viitattu, myös mielenterveyshoitoon, koska monet ongelmat ovat nuorilla hoidettavissa, jos näihin voidaan panostaa. Kysymys on tässäkin asiassa sijoituksesta tulevaisuuteen, ja sen takia opiskelijoiden terveydenhuoltoon on voitava panostaa.

Näyttää siltä, että nyt tämä esitys, joka ei ainakaan maaseudun lukioitten ja yläasteitten toiminnallista yhteyttä tunne, menee läpi, mutta toivon, että tätä ollaan valmiit heti välittömästi korjaamaan niitten tosiasioitten mukaiseksi, jotka eduskunnan sivistysvaliokunta yksimielisessä lausunnossaan on esille tuonut.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Harvoin pääsee heti tuoreeltaan kiittämään ed. Oinosta hyvästä puheenvuorosta. Yleensä on toisinpäin, että ed. Oinonen kiittelee meidän edeltäviä puheenvuorojamme.

Mutta, arvoisa puhemies, aluksi kannatan ed. Erkki Virtasen tekemää lausumaehdotusta, ettei kannatus vain unohdu, kun pidän lyhyen puheen tästä tärkeästä asiasta.

Tosiaankin tämän lain ensimmäisessä käsittelyssä eduskunnan enemmistö, siis hallituspuolueiden edustajat, heikensi lukiolaisten mahdollisuuksia saada terveyspalveluita. Tämä on käsitykseni tästä laista, joka äänestäen täällä hyväksyttiin, sillä nyt lukiolaiset voivat joutua terveyspalveluissaan turvautumaan terveyskeskuksiin ja siellä, niin kuin tiedämme, on pitkät jonot. Eli hyvästä kouluterveydenhuollosta ollaan siirtymässä aivan toisenlaiseen maailmaan. Ihmettelen, että hallituspuolueet tällaisen heikennyksen haluavat nyt tehdä.

Arvoisa puhemies! Erityisen mielenkiintoista oli nähdä, että hallituspuolueiden edustajat, jotka vielä sivistysvaliokunnassa olivat nykyisen, kohtuullisen hyvin toimivan järjestelmän kannalla, muuttivatkin näkemystään sillä välillä, kun tämä asia tuli saliin. Eli he äänestivät täällä minun mielestäni omia näkemyksiään vastaan. Tämä takinkäännös osoittaa vain sen, että puoluekuri jyrää hallituspuolueissa. Asiat eivät näytä ratkaisevan silloin hallituspuolueissa, kun päätöksiä tehdään. Puoluekuri näyttää olevan tärkeämpää.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, jossa hallituspuolueiden puoluekuri saattaa jälleen jyrätä, on lausumaehdotus, jonka myöskin sivistysvaliokunta yksimielisesti esitti. Tämä hallituspuolueiden jyräämä lausumaehdotus sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on aivan erilainen ja aivan riittämätön, toisin kuin sivistysvaliokunnan yksimielisesti esittämä lausuma, jota ed. Erkki Virtanen täällä myöskin esitti ja jota äsken kannatin.

Tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön lausuma nimittäin kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa" — siis seuraa, huomatkaa — "koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toteutumista uudistuksessa tarkoitetulla tavalla erityisesti ammatillisessa koulutuksessa olevien osalta ja arvioi mahdollisesti tarvittavat lainsäädäntömuutokset."

Arvoisa puhemies! Tätä seuraamistahan tässä on tehty jo vuositolkulla, ja näyttää, ettei mitään parannuksia tule. (Ed. Dromberg: Ja selvityksiä!) — Ja selvityksiä, aivan oikein, ed. Dromberg. — On jotenkin käsittämätöntä, että tämä asia tällä lailla seuraamalla hoidetaan, ja se on myöskin käsittämätöntä, että tässä ei edes mainita ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, joilla on minun mielestäni ollut tämä ongelma jo pitkään tiedossa. Heillehän luvattiin edellisen hallituksen aikana, että pannaan kuntoon nämä terveyspalvelut. Nyt luvataan, että seurataan, mutta ei enää ammattikorkeakoulujen opiskelijoitten tilannetta vaan pelkästään ammatillisessa koulutuksessa olevien. Tämä ei ole, arvoisa puhemies, mitenkään enää oikein eikä tasa-arvon mukaista.

Mutta jos sitten katsotaan tätä sivistysvaliokunnan lausumaa, jota nyt on täällä esitetty, niin sehän on aivan erilainen kuin tämä äsken lukemani lausuma. Tämä nimittäin kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää" — siis edellyttää, ei seuraa, vaan edellyttää — "että hallitus pikaisesti valmistelee järjestelmän, jossa ammatillisten oppilaitosten ja" — huomatkaa — "ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto saadaan hyvin toimivaksi ja opiskelijat siten saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden oppilas- ja opiskelijaryhmien kanssa." Sitten vielä yksi hyvin tärkeä lause: "Tarvittaessa tämä tulee tehdä lainsäädäntömuutoksin." Vain tällä tavalla tämä asia tulee kuntoon, ja sen takia tämä lausumaehdotus, jonka hallituspuolueetkin sivistysvaliokunnassa yksimielisesti hyväksyivät, pitää saada eduskunnan lausumaksi.

Puhemies! Kaiken kaikkiaan edustajien Vahasalo ja Virtanen esitykset ovat erillisiä lausumia, ja sen takia niitä molempia tarvitaan nyt erikseen korjaamaan opiskeluterveydenhuollon ongelmia.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin ilahtunut ed. Valppaan puheenvuorosta, koska meidän käsitystämme ja niitä tietoja, mitkä meille annettiin erityisvaliokunnassa elikkä asiantuntijavaliokunnassa — sivistysvaliokunta oli se asiantuntijavaliokunta näissä asioissa — sitä tahtotilaa ei ole otettu siinä esille, mikä sosiaali- ja terveysvaliokunnasta tuli ulos. Se oli todellinen pettymys.

Haluan myöskin vielä tähdentää sitä, että nyt näistä kahdesta lausumaehdotuksesta tulee ehdottomasti äänestää erikseen salissa, koska niillä on erilainen tausta, mistä ne lähtevät. Toinen on lukiota ja toinen on ammatillista oppilaitosta ja ammattikorkeakoulua koskeva lausuma. Elikkä kun uhkakuva on ollut niin, että ne asetetaan vastakkain, niin nämä ovat kaksi eri asiaa. Haluamme tämän vielä kirjattavaksi pöytäkirjoihin.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Täältä takaa myöskin vahvistan tämän, mitä ed. Dromberg ja ed. Valpas sanoivat, että nämä todella ovat kaksi eri asiaa. Voi sanoa, että ammattikorkeakoulu, ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus ovat kolme eri asiaa, ja siitä syystä näistä ei missään nimessä voi äänestää vastakkain tulevassa istunnossa.

Tästä vaan totean, että olen itsekin hyvin pettynyt siitä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnosta, että ei otettu huomioon, sanotaan, asiantuntevamman valiokunnan mielipidettä, koska kyllä sivistysvaliokunta tietää paremmin, mikä on opiskelijoitten ja koulun tilanne tällä hetkellä.

Opiskelija- ja kouluterveydenhuolto on lakisääteinen tehtävä. Tästä sanoo kansanterveyslaki jo 1972, ja nyt tämän vielä vahvistaa tämä uusi muutos. Meille on annettu viime vuonna Opiskeluterveydenhuollon opas sosiaali- ja terveysministeriöstä, numero 2006:12. Siellä on hienoja tekstejä siitä, mitä opiskelijaterveydenhuollon pitää olla, ja siihenhän meidän pitää pyrkiä.

Mutta kovin on elämästä vieraantunutta porukkaa täällä, kun eivät ymmärrä sitä, että kunnilla ei tällä hetkellä ole sitä rahaa, kun meillekin asiantuntijat valiokunnassa sanoivat, että tämä ei ollenkaan lisää kustannuksia, jos tämä nyt laitetaan kuntoon. Höpö höpö, tämä lisää nimenomaan kustannuksia, ja mielestäni nyt pitää katsoa, että ne rahat todella löytyvät. Ja mistä se raha sitten saadaan? Jos se menee sillanrumpuihin mutta ei opiskelijoitten tai koululaisten ter-veydenhuoltoon, niin silloin me olemme kyllä ihan hukkateillä. Elikkä erittäin tärkeänä pidän sitä, että opiskelijoitten ja koululaisten terveydenhuollosta pidetään huolta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Todella tuntuu siltä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole tiennyt asiasta, josta se on antanut mietinnön. Sivistysvaliokunta on asiantuntijavaliokuntana ollut tietoinen koulujen tilanteesta.

Otan esimerkin omalta kotipaikkakunnaltani Keuruulta. Meillä on hyvin toimiva peruskoulun ja lukion terveydenhuolto. Mistä meille löytyy tämä opiskelijaterveydenhuolto? Pitää alkaa tehdä uutta byrokratiaa, käyttää ostopalveluita, kuluttaa rahaa siihen, mihinkä nyt ei tarvitse kuluttaa. Minä pelkään, että se jää sitten huonosti hoituvaksi lukiolaisten osalta. Semmoinen systeemi, mikä on toimiva, pitää säilyttää, ja sitä pitää ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen osalta kehittää. Sivistysvaliokunta on tässä ollut todella hyvä asiantuntija.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden terveydenhuoltoon panostaminen on mielestäni panostamista tulevaisuuteen, ja sen takia minusta ei ole varaa sitä tällä tavalla heikentää, niin kuin nyt hallituspuolueet yrittävät.

Arvoisa puhemies! Toivoisin myöskin, että ed. Oinonen, joka on puhunut ihan hyvin, myöskin osoittaisi äänestyskäyttäytymisellään, että hän on tosissaan meidän lausumiemme kannalla. Se on minusta tärkeää, koska pelkkä puhehan ei minusta vielä osoita sitä, että ollaan asian takana todella loppuun asti.

Jos ei tuosta äskeisestä puheenvuorostani käynyt selville, olin myöskin sillä kannalla, että nämä ovat erillisiä lausumia, joita ei missään tapauksessa voi vastakkain asettaa.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollosta. Totesin jo omassa puheenvuorossani, että siinä on paljon kehitettävää. Kun vertaa sitä Yths:n järjestämään eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön järjestämään tiedekorkeakoulujen opiskelijoitten terveydenhuoltoon, niin niillähän on eroa aivan kuin yöllä ja päivällä. Siitä syystä myöskin ammattikorkeakouluopiskelijoille pitäisi luoda vastaava malli kuin Yths:n malli.

Itse olen esittänyt tällaista aths-sovellusta, elikkä kun nyt tällä hetkellähän Yths:stä maksaa suuren osan valtio, sitten opiskelijalla on siihen oma panoksensa, niin mielestäni tämä pitäisi jotenkin hoitaa niin, että jonkun tyyppinen malli — kuinka paljon opiskelija sitten siihen osallistuu ja kuinka paljon ammattikorkeakoulu — tähän pitäisi kehittää. Mutta nyt tuntuu, että semmoista mallia ei edes haluta tuoda vaihtoehdoksi, eli nyt nämä menevät koulun piikistä. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu on perustanut ihan omaa terveydenhuoltoa, maksaa lääkärin palveluja, maksaa hammaslääkärin palveluja, maksaa psykologin palveluja ja terveydenhoitajan palveluja. Mutta onko se oikein, että se tulee sieltä koulun rahoista, kun se pitäisi hoitaa kansanterveyslain mukaan terveydenhuollon rahoista?

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tietenkin täytyy hoitaa tämä ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto asialliselle tasolle, että ne saavat ne palvelut. Tietenkin tässä on nyt tietty ero tiedekorkeakoulujen terveydenhuollon ja ammattikorkeakoulujen terveydenhuollon välillä. Tiedekorkeakouluissa on erittäin hyvin hoidettu se terveydenhuolto, mutta kello 16:n jälkeen ne opiskelijat joutuvat ihan normaaliin terveyskeskukseen myös menemään, ja siitä he ovat purnanneet, että se ei pelaa ympäri vuorokauden, siinäkin varmaan on jotakin korjaamisen varaa.

Mutta kyllä minä nyt ed. Oinoselle sanoisin, että kun teidän edustajanne kaikki olivat yksimielisiä tuolla valiokunnassa, että lukiota ei siirretä pois nykyisestä järjestelmästä, niin minä toivon todellakin, että te viette nyt sitten koko ryhmällenne sen viestin, että keskusta yhtenäisesti äänestää tämän lausumaehdotuksen puolesta, ettei muutoksia tehdä. Nyt on kysymys siitä, puhutteko te toista ja teette toista.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tilanne on todella niin, että sivistysvaliokunta on ollut oikeassa. Tässä asiassa nyt näyttää siltä, että tämä jää tulevan hallituksen ja tulevan eduskunnan hoidettavaksi asiaksi. Tämä on asia, joka tulee hoitaa.

Ed. Risikko toi hyvän asian esille, tämän aths:n, vastaavan sovellutuksen. Jotain tällaista pitäisi kehittää, sillä nuorten ja opiskelijoitten terveydenhuolto on todella tärkeää, ja nyt tuntuu, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole tässä kysymyksessä tuntenut niitä realiteetteja, mitkä ovat opiskelijoitten keskuudessa.