7) Hallituksen esitys laiksi kansanterveyslain muuttamisesta
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! On aivan käsittämätöntä,
että hallitus esitti ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan
enemmistö hyväksyi lukiolaisten terveydenhuollon
heikentämisen. Nimittäin lukiolaiset kuuluvat
nyt yhdessä peruskoululaisten kanssa kouluterveydenhuollon
piiriin ja heillä saattaa olla usein yhteinen terveydenhoitaja
koulussa. Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut kuuluvat
opiskeluterveydenhuollon piiriin, jolloin se on organisoitu eri
tavalla usein, ja monesti he joutuvat käymään kunnan
terveyskeskuksessa. Isommissa oppilaitoksissa saattaa olla myös
oma terveydenhoitaja.
Tämä tarkoittaa sitä, että 100 000
lukiolaista aiotaan nyt siirtää pois sieltä kouluterveydenhuollon
parista ja piiristä yhteen ammatillisen kanssa opiskeluterveydenhuollon
puolelle. Tätä asiaa vastustivat kaikki opiskelijajärjestöt,
kaikki tahot, jotka tuntevat yleensä koulukentän,
ja sivistysvaliokunta yksimielisesti. Todettiin se, että tämä valmistelu
oli varsin virheellisesti tehty sosiaali- ja terveysministeriössä,
hyvin puutteellisesti, jopa asiantuntemattomasti, ei ollut katsottu
lain vaikutuksia, mitä se merkitsee kentälle,
oli katsottu paperilla, että näyttää hallinnollisesti
hyvältä, mutta ei ymmärretty sitä,
että se mullistaa toimintakentän ja että kunnille
tulee lisää velvoitteita mutta ei lisää resursseja.
Lukioista tehdään tällä hetkellä monilla
paikkakunnilla nyt sitten terveydenhuollon osalta omia saarekkeitansa,
ja tämmöinen yhteisöllisyys, joka on ominaista
kouluterveydenhuollossa, nyt sitten poistuu ja tulee vaan pelkästään
yksilönäkökulma.
Koska me olimme hyvin harmissamme ja järkyttyneitäkin
tästä hallituksen esityksestä ja esitimme
myös ensimmäisessä käsittelyssä,
että tätä pykälää ei
hyväksyttäisi vaan tilanne pysyisi ennallaan lukiolaisten
osalta, ja se meni nurin ensimmäisessä käsittelyssä,
niin nyt teen lausumaehdotuksen:
"Eduskunta edellyttää, että mikäli
lukiokoulutuksessa olevien oppilaiden kouluterveydenhuollon siirtyminen
opiskeluterveydenhuollon piiriin heikentää terveyspalveluiden
saatavuutta ja tavoitettavuutta, tulee hallituksen ryhtyä toimenpiteisiin
näiden palveluiden palauttamiseksi kouluterveydenhuollon
piiriin."
Myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä oli
vastalauseemme ja siinä oli lausuma myöskin tästä asiasta,
joka koski sitten eri asiaa kuin tämä. Tämä,
mitä esitin, koskee lukiolaisia, mutta se lausuma koskee
taas ammatillisia ja on sikäli eri asia ja sen sitten ed.
Virtanen varmasti tulee esittämään ja
tätä myöskin lämpimästi
kannatamme.
Ehdotan myöskin toiseksi lausumaksi, mikä liittyy
tähän hallituksen esitykseen, mikä on
ihan eri asia:
"Eduskunta edellyttää, että sosiaali-
ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia ja -asetusta muutetaan niin,
että ajokorttitodistuksista voidaan terveyskeskuksissa
periä nykyistä korkeampi enimmäismaksu." — Tämä liittyy
myöskin valiokunnan vastalauseeseen.
Kaarina Dromberg /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan lämpimästi kannattaa
näitä ehdotuksia, mitkä ed. Vahasalo
teki. Vielä haluan itse painottaa myös sitä käsittelyä,
mikä sivistysvaliokunnassa käytiin. Ja kun siellä kaikkien
asiantuntijoiden mukaan, kuten kuulimme ed. Vahasalon sanovan, lukiokoulutuksen
osalta pitäisi nykyinen järjestelmä säilyttää ja
yksimielisesti hyväksyimme sen sivistysvaliokunnassa ja
sitä ei ole otettu tosissaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa,
olemme todella pettyneitä. Se kuului vielä näin,
että kansanterveyslain 14 § 5 kohtaa ei muuteta
nykyisestä lukiokoulutuksen osalta vaan lukiokoulutus pidetään
edelleenkin kouluterveydenhuollon piirissä. Kun tämä on
niin sanotusti toiminut erittäin hyvin, miksi muuttaa sellaista järjestelmää,
joka toimii? Ja nyt kun tiedämme, minkälaiset
jonot ovat terveyskeskuksiin, siellä saa tuntitolkulla
jonottaa, niin jo on tällä hetkellä kuntien
taloudellisesta tilanteesta johtuen monessakin kunnassa vaikeus
päästä hoitoon. Sitäkin taustaa
vasten tämän erittäin tärkeän
asian romuttaminen on kyllä hämmästyttävä asia.
Mutta täytyy tietysti myönteistäkin
sanoa tästä esityksestä sikäli,
että kun ammattikorkeakouluopiskelijat tähän
asti ovat joutuneet menemään omaan kotikuntaansa
terveyspalveluja hakemaan myöskin kiireellisissä tapauksissa,
niin se on saatu korjattua, niin että he pääsevät
opiskelupaikkakuntansa terveyskeskukseen hoitoon, ja se on todella
hyvä asia. Myöskin toisen asteen ammatillisen
oppilaitoksen oppilaille järjestyy nyt samalla lailla siellä opiskelupaikkakunnilla
terveyspalvelut, ja sitä voimme pitää hyvänä.
Mutta mielenterveyspalvelut ovat tällä hetkellä heikossa
kunnossa, ja siinä mielessä erityistä palveluverkkoa
tältä osin tulisi myös terveyskeskuksissa
vahventaa, koska ongelmat ovat huomattavasti nyky-yhteiskunnassa
lisääntyneet ja niihin tarvitaan myöskin
lisää resursseja ja sitä kautta pitäisi
niihin kiinnittää erityisesti opiskelijaterveydenhuollossa
huomiota.
Me nostimme vielä esille sen, että esiopetuksen
terveydenhuoltoa ei ollenkaan käsitelty tässä lakiesityksessä,
ja siihen täytyy myös tulevaisuudessa paneutua,
että se saataisiin myöskin samalle tasolle kuin
kouluterveydenhuolto. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmat
pystytään toteamaan, sitä helpommalla
päästään myöskin terveyspalvelujen
osalta tulevaisuudessa, ja se olkoon nyt evästyksenä tuonne
tulevaisuuteen.
Tuo lausumaehdotus, jonka ed. Vahasalo nyt sitten teki, toivottavasti
johtaa siihen, että tähän asiaan kiinnitetään
huomiota siinä mielessä, että seurataan
niitä palveluja, ja kun todennäköistä kuitenkin
on, että ne eivät tule pelaamaan, niin ryhdytään
heti toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi
takaisin alkuperäiselle kannalle, millä se nyt
on. Tämä on todellinen puute, mikä tässä laissa
tänä päivänä on.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Koska en millään jaksa
uskoa kykeneväni rajoittamaan puhettani 2 minuuttiin, vaikka
asiaa ei pitempään olisikaan, niin tulin varmuuden
vuoksi tänne korokkeelle.
En toista niitä perusteluja, jotka esitin jo lain ensimmäisessä käsittelyssä ja
joita täällä tänään ovat
esittäneet sekä ed. Vahasalo että ed.
Dromberg siitä käsittämättömyydestä,
joka tähän lakiesitykseen sisältyy. Tänä aikana,
joka on kulunut ensimmäisestä käsittelystä tähän
toiseen käsittelyyn, ei tietenkään ole
ilmennyt mitään uutta, jolla voitaisiin järjellisesti
perustella, miksi lukiolaisten terveydenhuolto pitäisi
siirtää huonommin toimivan opiskelijaterveydenhuollon
piiriin siltä osin kuin on kysymys ammatillisista oppilaitoksista.
Siksi esitän, että vastalauseen ensimmäinen lausumaehdotus
hyväksyttäisiin sellaisena kuin se vastalauseessa
on. Ed. Vahasalon esitys ei ole tämän esityksen
kanssa vastakkainen, kuten hän totesi itsekin, vaan täydentää tätä.
Kyseessä on ikään kuin kaksoisvarmistus.
Jos se, mitä vastalauseen ensimmäisessä lausumaehdotuksessa esitetään,
ei toteudu eli siis se, että ammatillisten oppilaitosten
opiskelijaterveydenhuolto saadaan nykyistä paremmaksi,
niin silloin vähintäänkin perusteltua
on, että toisessa käsittelyssä ryhdytään
toimiin tämän nyt säädettävän
huononnuksen muuttamiseksi takaisin ennalleen.
Mutta esitän siis vastalauseen ensimmäisen lausumaehdotuksen
hyväksymistä.
Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa puhemies! Koska silloin, kun tätä kansanterveyslakia
käsiteltiin valiokunnassa ja tehtiin tätä mietintöä n:o 55/2006,
en itse päässyt olemaan paikalla sairauteni vuoksi,
niin tulin nyt sitten puhumaan tästä.
Olisin toki ollut mukana vastalauseessa, jonka kokoomuksen ryhmä teki.
Vastalauseen ensimmäinen lausumaehdotus on: "Eduskunta edellyttää,
että hallitus pikaisesti valmistelee järjestelmän,
jossa ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto
saadaan hyvin toimivaksi ja opiskelijat siten saatetaan yhdenvertaiseen
asemaan muiden oppilas- ja opiskelijaryhmien kanssa. Tarvittaessa tämä tulee
tehdä lainsäädäntömuutoksin."
Tänä päivänä täällä ed.
Raija Vahasalo ehdottaa lausuttavaksi myöskin seuraava:
"Eduskunta edellyttää, että mikäli
lukiokoulutuksessa olevien oppilaiden kouluterveydenhuollon siirtyminen
opiskeluterveydenhuollon piiriin heikentää terveyspalveluiden
saatavuutta ja tavoitettavuutta, tulee hallituksen ryhtyä toimenpiteisiin
näiden palveluiden palauttamiseksi kouluterveydenhuollon
piiriin."
Oikein hyviä lausumaehdotuksia, ja kannatan niitä lämpimästi.
Kannan todella huolta tuosta toisen asteen koulutuksen opiskeluterveydenhuollosta,
joksi sitä nimitetään tämän
lain voimaan tultua. Lukiolaisten terveydenhuoltoon tehtävä muutos
on kyllä aika käsittämätön
todellakin. Kuten täällä ed. Dromberg,
sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, sanoi, kouluterveydenhuollon
puolelta siirretään lukiolaisten terveydenhuolto
opiskeluterveydenhuollon puolelle, ja sehän tarkoittaa
todellakin resurssien heikkenemistä.
Täällä tuotiin esille myöskin
se, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen
opiskeluterveydenhuollossa ei olisi ongelmia, mutta väitänpä toisin.
Kyllä todellakin on, koska ne oppilaat ovat siellä eri
paikkakunnilta ja riippuu ihan täysin sen kunnan terveydenhuollon
tilanteesta ja resursseista, kuinka paljon toisen asteen ammatillisen
koulutuksen opiskelijoita voidaan hoitaa.
Sitten ihan oman messunsa haluan pitää ammattikorkeakouluista,
elikkä ammattikorkeakoulujen terveydenhuollossa on todellisia
puutteita. Mielestäni ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa
pitäisi kehittää tasavertaiseksi nimenomaan
yliopisto-opiskelijoihin verrattuna. Tiedekorkeakoulujen opiskelijoiden
terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Yths,
joka saa merkittävän osuuden rahoituksestaan valtiolta.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta vastaavat puolestaan
kunnat. Eri ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden saamat terveydenhuoltopalvelut
vaihtelevat runsaasti, mutta eroja saattaa olla myös useammalla
eri paikkakunnalla toimivan ammattikorkeakoulun sisällä.
Tänään edessämme olevalla
kansanterveyslain muutoksella on hyvä tarkoitus, mutta
mistä sen toteuttamiseen löytyy rahat? Hoitotakuun
toteuttaminen on kiristänyt kuntien voimavarat äärimmilleen.
Siksi kunnat eivät pysty panostamaan ammattikorkeakoulujen
terveydenhuoltoon yhtään enempää,
vaan pikemminkin tilanne saattaa jopa huonontua.
Opiskeluterveydenhuollossa varsinkin ennalta ehkäisevään
työhön pitäisi saada lisää tehoa. Rahanpuute
kuitenkin käytännössä pakottaa
kunnat hoitamaan vain välittömästi päälle
kaatuvat ongelmat, ja valitettavasti siellä ykkösenä eivät ole
toisen paikkakunnan kansalaiset ja väestö vaan
nimenomaan omat, vaikka usein on hyvin paljon niitä toisen
paikkakunnan opiskelijoita, jotka myös tarvitsevat vastauksia
ongelmiinsa. Esimerkiksi mielenterveyspalvelujen saatavuus on suuri
ongelma. Kun apua ei ole tarjolla, johtaa tämä valitettava
tilanne usein opintojen keskeyttämiseen tai ainakin niiden
pitkittymiseen.
Itse kun olen ollut ammatillisen koulutuksen puolella viitisentoista
vuotta opettajana, niin tiedän niitä opiskelijoitten
ongelmia, ja kuinka monta kertaa onkaan perjantaina yritetty etsiä opiskelijalle
terveydenhoidon apua esimerkiksi mielenterveysongelmiin. Kyllä nuorilla
ja aikuisilla opiskelijoilla on hyvin paljon elämäntilanteeseen
liittyviä kriisejä ja niihin pitäisi
saada nopeasti apua, koska on monta kertaa niin, että kun niihin
varhain puututaan, niin ne ongelmat sitten saadaan helpommin hoidettua,
ja se on myöskin taloudellisempaa.
Ennalta ehkäisevään työhön
valitettavasti käytetään aivan liian
vähän rahaa, alle 1 prosentti kuntien budjetista,
ja se näkyy tietysti myös terveydenhuollon
puolella. Mielestäni hyvä oppilaitos huolehtii
myöskin opiskelijoittensa terveydestä ja muusta
hyvinvoinnista. Se on yksi laadun tae. Terve ja hyvinvoiva opiskelija
jaksaa opiskella, hän valmistuu ajoissa, ja hän
on myös hyvä työntekijä. Nämä kannattaa
kaikki ottaa huomioon, kun mietitään, mitä satsataan
opiskelijoitten ja koululaisten terveydenhuoltoon.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Itsekin sivistysvaliokunnassa varajäsenenä työskentelevänä ihmettelen
sitä, että sivistysvaliokunnan yksimielinen lausunto
ei ole tullut huomioon otetuksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä tehtäessä.
Pidän hyvin omituisena sitä, että kun
on yksimielinen lausunnonantovaliokunta, niin sen näkemys
ei ole tullut asianomaisessa mietintövaliokunnassa otetuksi
huomioon. Tällainen tilanne on varmasti hyvin harvinainen eduskuntatyöskentelyssä.
Yleensä asiantuntijalausunnon näkemys, mikä valiokunnasta
tulee mietinnön antavalle valiokunnalle, tulee toisella tavalla
otetuksi huomioon.
Oudoksun hyvin paljon sinänsä annettua esitystäkin.
Katson, että siinä ei ole tunnettu sitä kouluelämän
yhteyttä, mikä käytännössä Suomessa
vallitsee peruskoulun ja lukion välillä. Ainakin
maaseudulla ja suurelta osin myös kaupungeissa lukiot liittyvät
peruskoulun yläasteisiin kiinteästi elimellisenä osana;
on samat toimikiinteistöt, samat viranhaltijat, ja erityisesti
tämä korostuu juuri kouluterveydenhoidossa. Siellä on sama
henkilö, joka hoitaa niin lukiolaiset kuin yläasteenkin
oppilaat. Minusta tuntuu perin oudolta, että nyt kouluterveydenhoidossa
ollaan eriyttämässä lukiolaiset erilleen
hyvin toimivan terveydenhuollon yhteydestä. Pelkään,
että lukiolaisten terveydenhuolto on jäämässä heitteille tämän
seurauksena.
Mutta samalla tietysti on hyvää se, että halutaan
parantaa ammattiin opiskelevien terveydenhuoltoa. Toivon, että tämä voisi
todella toteutua. Näen, että opiskelijaterveydenhuoltoon,
opiskeluterveydenhuoltoon, kuten sitä nyt tullaan nimittämään, kiinnitetään entistä
enemmän huomiota, ja aivan kuten täällä useammissa puheenvuorossa
on viitattu, myös mielenterveyshoitoon, koska monet ongelmat
ovat nuorilla hoidettavissa, jos näihin voidaan panostaa.
Kysymys on tässäkin asiassa sijoituksesta tulevaisuuteen,
ja sen takia opiskelijoiden terveydenhuoltoon on voitava panostaa.
Näyttää siltä, että nyt
tämä esitys, joka ei ainakaan maaseudun lukioitten
ja yläasteitten toiminnallista yhteyttä tunne,
menee läpi, mutta toivon, että tätä ollaan
valmiit heti välittömästi korjaamaan
niitten tosiasioitten mukaiseksi, jotka eduskunnan sivistysvaliokunta
yksimielisessä lausunnossaan on esille tuonut.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Harvoin pääsee heti tuoreeltaan
kiittämään ed. Oinosta hyvästä puheenvuorosta.
Yleensä on toisinpäin, että ed. Oinonen
kiittelee meidän edeltäviä puheenvuorojamme.
Mutta, arvoisa puhemies, aluksi kannatan ed. Erkki Virtasen
tekemää lausumaehdotusta, ettei kannatus vain
unohdu, kun pidän lyhyen puheen tästä tärkeästä asiasta.
Tosiaankin tämän lain ensimmäisessä käsittelyssä eduskunnan
enemmistö, siis hallituspuolueiden edustajat, heikensi
lukiolaisten mahdollisuuksia saada terveyspalveluita. Tämä on
käsitykseni tästä laista, joka äänestäen
täällä hyväksyttiin, sillä nyt
lukiolaiset voivat joutua terveyspalveluissaan turvautumaan terveyskeskuksiin
ja siellä, niin kuin tiedämme, on pitkät
jonot. Eli hyvästä kouluterveydenhuollosta ollaan
siirtymässä aivan toisenlaiseen maailmaan. Ihmettelen,
että hallituspuolueet tällaisen heikennyksen haluavat
nyt tehdä.
Arvoisa puhemies! Erityisen mielenkiintoista oli nähdä,
että hallituspuolueiden edustajat, jotka vielä sivistysvaliokunnassa
olivat nykyisen, kohtuullisen hyvin toimivan järjestelmän
kannalla, muuttivatkin näkemystään sillä välillä,
kun tämä asia tuli saliin. Eli he äänestivät
täällä minun mielestäni omia
näkemyksiään vastaan. Tämä takinkäännös
osoittaa vain sen, että puoluekuri jyrää hallituspuolueissa.
Asiat eivät näytä ratkaisevan silloin
hallituspuolueissa, kun päätöksiä tehdään.
Puoluekuri näyttää olevan tärkeämpää.
Arvoisa puhemies! Toinen asia, jossa hallituspuolueiden puoluekuri
saattaa jälleen jyrätä, on lausumaehdotus,
jonka myöskin sivistysvaliokunta yksimielisesti esitti.
Tämä hallituspuolueiden jyräämä lausumaehdotus
sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on aivan erilainen ja aivan riittämätön,
toisin kuin sivistysvaliokunnan yksimielisesti esittämä lausuma,
jota ed. Erkki Virtanen täällä myöskin
esitti ja jota äsken kannatin.
Tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön
lausuma nimittäin kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää,
että hallitus seuraa" — siis seuraa, huomatkaa — "koulu-
ja opiskeluterveydenhuollon toteutumista uudistuksessa tarkoitetulla
tavalla erityisesti ammatillisessa koulutuksessa olevien osalta
ja arvioi mahdollisesti tarvittavat lainsäädäntömuutokset."
Arvoisa puhemies! Tätä seuraamistahan tässä on
tehty jo vuositolkulla, ja näyttää, ettei
mitään parannuksia tule. (Ed. Dromberg: Ja selvityksiä!) — Ja
selvityksiä, aivan oikein, ed. Dromberg. — On
jotenkin käsittämätöntä,
että tämä asia tällä lailla
seuraamalla hoidetaan, ja se on myöskin käsittämätöntä,
että tässä ei edes mainita ammattikorkeakoulujen
opiskelijoita, joilla on minun mielestäni ollut tämä ongelma
jo pitkään tiedossa. Heillehän luvattiin
edellisen hallituksen aikana, että pannaan kuntoon nämä terveyspalvelut.
Nyt luvataan, että seurataan, mutta ei enää ammattikorkeakoulujen
opiskelijoitten tilannetta vaan pelkästään
ammatillisessa koulutuksessa olevien. Tämä ei
ole, arvoisa puhemies, mitenkään enää oikein
eikä tasa-arvon mukaista.
Mutta jos sitten katsotaan tätä sivistysvaliokunnan
lausumaa, jota nyt on täällä esitetty,
niin sehän on aivan erilainen kuin tämä äsken
lukemani lausuma. Tämä nimittäin kuuluu
näin: "Eduskunta edellyttää" — siis
edellyttää, ei seuraa, vaan edellyttää — "että hallitus
pikaisesti valmistelee järjestelmän, jossa ammatillisten
oppilaitosten ja" — huomatkaa — "ammattikorkeakoulujen
opiskeluterveydenhuolto saadaan hyvin toimivaksi ja opiskelijat
siten saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden oppilas- ja opiskelijaryhmien
kanssa." Sitten vielä yksi hyvin tärkeä lause:
"Tarvittaessa tämä tulee tehdä lainsäädäntömuutoksin."
Vain tällä tavalla tämä asia tulee
kuntoon, ja sen takia tämä lausumaehdotus, jonka
hallituspuolueetkin sivistysvaliokunnassa yksimielisesti hyväksyivät,
pitää saada eduskunnan lausumaksi.
Puhemies! Kaiken kaikkiaan edustajien Vahasalo ja Virtanen esitykset
ovat erillisiä lausumia, ja sen takia niitä molempia
tarvitaan nyt erikseen korjaamaan opiskeluterveydenhuollon ongelmia.
Kaarina Dromberg /kok:
Arvoisa puhemies! Olen erittäin ilahtunut ed. Valppaan
puheenvuorosta, koska meidän käsitystämme
ja niitä tietoja, mitkä meille annettiin erityisvaliokunnassa
elikkä asiantuntijavaliokunnassa — sivistysvaliokunta
oli se asiantuntijavaliokunta näissä asioissa — sitä tahtotilaa
ei ole otettu siinä esille, mikä sosiaali- ja
terveysvaliokunnasta tuli ulos. Se oli todellinen pettymys.
Haluan myöskin vielä tähdentää sitä,
että nyt näistä kahdesta lausumaehdotuksesta
tulee ehdottomasti äänestää erikseen
salissa, koska niillä on erilainen tausta, mistä ne
lähtevät. Toinen on lukiota ja toinen on ammatillista
oppilaitosta ja ammattikorkeakoulua koskeva lausuma. Elikkä kun
uhkakuva on ollut niin, että ne asetetaan vastakkain, niin
nämä ovat kaksi eri asiaa. Haluamme tämän
vielä kirjattavaksi pöytäkirjoihin.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa puhemies! Täältä takaa myöskin
vahvistan tämän, mitä ed. Dromberg ja
ed. Valpas sanoivat, että nämä todella
ovat kaksi eri asiaa. Voi sanoa, että ammattikorkeakoulu,
ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus ovat kolme eri asiaa, ja
siitä syystä näistä ei missään
nimessä voi äänestää vastakkain
tulevassa istunnossa.
Tästä vaan totean, että olen itsekin
hyvin pettynyt siitä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnosta,
että ei otettu huomioon, sanotaan, asiantuntevamman valiokunnan
mielipidettä, koska kyllä sivistysvaliokunta tietää paremmin, mikä on
opiskelijoitten ja koulun tilanne tällä hetkellä.
Opiskelija- ja kouluterveydenhuolto on lakisääteinen
tehtävä. Tästä sanoo kansanterveyslaki
jo 1972, ja nyt tämän vielä vahvistaa
tämä uusi muutos. Meille on annettu viime vuonna
Opiskeluterveydenhuollon opas sosiaali- ja terveysministeriöstä,
numero 2006:12. Siellä on hienoja tekstejä siitä,
mitä opiskelijaterveydenhuollon pitää olla,
ja siihenhän meidän pitää pyrkiä.
Mutta kovin on elämästä vieraantunutta
porukkaa täällä, kun eivät ymmärrä sitä,
että kunnilla ei tällä hetkellä ole
sitä rahaa, kun meillekin asiantuntijat valiokunnassa sanoivat,
että tämä ei ollenkaan lisää kustannuksia,
jos tämä nyt laitetaan kuntoon. Höpö höpö,
tämä lisää nimenomaan kustannuksia,
ja mielestäni nyt pitää katsoa, että ne
rahat todella löytyvät. Ja mistä se raha
sitten saadaan? Jos se menee sillanrumpuihin mutta ei opiskelijoitten
tai koululaisten ter-veydenhuoltoon, niin silloin me olemme kyllä ihan
hukkateillä. Elikkä erittäin tärkeänä pidän sitä,
että opiskelijoitten ja koululaisten terveydenhuollosta
pidetään huolta.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Todella tuntuu siltä, että sosiaali-
ja terveysvaliokunta ei ole tiennyt asiasta, josta se on antanut mietinnön.
Sivistysvaliokunta on asiantuntijavaliokuntana ollut tietoinen koulujen
tilanteesta.
Otan esimerkin omalta kotipaikkakunnaltani Keuruulta. Meillä on
hyvin toimiva peruskoulun ja lukion terveydenhuolto. Mistä meille
löytyy tämä opiskelijaterveydenhuolto?
Pitää alkaa tehdä uutta byrokratiaa,
käyttää ostopalveluita, kuluttaa rahaa
siihen, mihinkä nyt ei tarvitse kuluttaa. Minä pelkään,
että se jää sitten huonosti hoituvaksi
lukiolaisten osalta. Semmoinen systeemi, mikä on toimiva,
pitää säilyttää, ja
sitä pitää ammatillisten oppilaitosten
ja ammattikorkeakoulujen osalta kehittää. Sivistysvaliokunta
on tässä ollut todella hyvä asiantuntija.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden terveydenhuoltoon panostaminen
on mielestäni panostamista tulevaisuuteen, ja sen takia
minusta ei ole varaa sitä tällä tavalla
heikentää, niin kuin nyt hallituspuolueet yrittävät.
Arvoisa puhemies! Toivoisin myöskin, että ed.
Oinonen, joka on puhunut ihan hyvin, myöskin osoittaisi äänestyskäyttäytymisellään,
että hän on tosissaan meidän lausumiemme
kannalla. Se on minusta tärkeää, koska
pelkkä puhehan ei minusta vielä osoita sitä,
että ollaan asian takana todella loppuun asti.
Jos ei tuosta äskeisestä puheenvuorostani
käynyt selville, olin myöskin sillä kannalla,
että nämä ovat erillisiä lausumia,
joita ei missään tapauksessa voi vastakkain asettaa.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa puhemies! Vielä ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollosta.
Totesin jo omassa puheenvuorossani, että siinä on
paljon kehitettävää. Kun vertaa sitä Yths:n
järjestämään eli Ylioppilaiden
terveydenhoitosäätiön järjestämään
tiedekorkeakoulujen opiskelijoitten terveydenhuoltoon, niin niillähän on
eroa aivan kuin yöllä ja päivällä.
Siitä syystä myöskin ammattikorkeakouluopiskelijoille
pitäisi luoda vastaava malli kuin Yths:n malli.
Itse olen esittänyt tällaista aths-sovellusta, elikkä kun
nyt tällä hetkellähän Yths:stä maksaa suuren
osan valtio, sitten opiskelijalla on siihen oma panoksensa, niin
mielestäni tämä pitäisi jotenkin
hoitaa niin, että jonkun tyyppinen malli — kuinka
paljon opiskelija sitten siihen osallistuu ja kuinka paljon ammattikorkeakoulu — tähän
pitäisi kehittää. Mutta nyt tuntuu, että semmoista mallia
ei edes haluta tuoda vaihtoehdoksi, eli nyt nämä menevät
koulun piikistä. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu
on perustanut ihan omaa terveydenhuoltoa, maksaa lääkärin
palveluja, maksaa hammaslääkärin palveluja,
maksaa psykologin palveluja ja terveydenhoitajan palveluja. Mutta
onko se oikein, että se tulee sieltä koulun rahoista,
kun se pitäisi hoitaa kansanterveyslain mukaan terveydenhuollon
rahoista?
Kaarina Dromberg /kok:
Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tietenkin täytyy
hoitaa tämä ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto asialliselle
tasolle, että ne saavat ne palvelut. Tietenkin tässä on
nyt tietty ero tiedekorkeakoulujen terveydenhuollon ja ammattikorkeakoulujen terveydenhuollon
välillä. Tiedekorkeakouluissa on erittäin
hyvin hoidettu se terveydenhuolto, mutta kello 16:n jälkeen
ne opiskelijat joutuvat ihan normaaliin terveyskeskukseen myös
menemään, ja siitä he ovat purnanneet,
että se ei pelaa ympäri vuorokauden, siinäkin
varmaan on jotakin korjaamisen varaa.
Mutta kyllä minä nyt ed. Oinoselle sanoisin, että kun
teidän edustajanne kaikki olivat yksimielisiä tuolla
valiokunnassa, että lukiota ei siirretä pois nykyisestä järjestelmästä,
niin minä toivon todellakin, että te viette nyt
sitten koko ryhmällenne sen viestin, että keskusta
yhtenäisesti äänestää tämän
lausumaehdotuksen puolesta, ettei muutoksia tehdä. Nyt
on kysymys siitä, puhutteko te toista ja teette toista.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tilanne on todella niin, että sivistysvaliokunta
on ollut oikeassa. Tässä asiassa nyt näyttää siltä,
että tämä jää tulevan
hallituksen ja tulevan eduskunnan hoidettavaksi asiaksi. Tämä on
asia, joka tulee hoitaa.
Ed. Risikko toi hyvän asian esille, tämän aths:n,
vastaavan sovellutuksen. Jotain tällaista pitäisi
kehittää, sillä nuorten ja opiskelijoitten terveydenhuolto
on todella tärkeää, ja nyt tuntuu, että sosiaali-
ja terveysvaliokunta ei ole tässä kysymyksessä tuntenut
niitä realiteetteja, mitkä ovat opiskelijoitten
keskuudessa.
Keskustelu päättyy.