7) Hallituksen esitys ryhmäkannelaiksi ja laiksi Kuluttajavirastosta
annetun lain muuttamisesta
Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Lakivaliokunnan mielestä ryhmäkanne
sopii täydentämään olemassa
olevaa oikeussuojajärjestelmää.
"Uuden tyyppisen kannemahdollisuuden omaksuminen oikeusjärjestelmäämme
on omiaan parantamaan yksilöiden pääsyä oikeuksiinsa ja
siten edistämään jälkikäteisen
oikeusturvan tosiasiallista toteutumista. Ryhmäkanteen
voidaan olettaa olevan hyödyllinen etenkin sellaisissa
kuluttajasuhteita koskevissa riita-asioissa, joissa yksittäiset
intressit ovat yleiseltä kannalta ehkä vähäisiä,
mutta henkilöiden itsensä kannalta merkittäviä.
Lisäksi ongelmana on, että nykyisin tällaisten
pienten vaateiden toteuttamiseen yksittäisellä kanteella
liittyy tavallisen kuluttajan näkökulmasta usein
huomattava kuluriski."
Näin toteaa valiokunta mietinnössään
ja päättää mietintönsä seuraavaan
arvioon: "Lakivaliokunta yhtyy ympäristövaliokunnan
näkemykseen siitä, että lain soveltamisalan
laajentamista esimerkiksi ympäristövahinkoihin
on myöhemmin syytä harkita, jos kuluttajasuojan
alalla ja Ruotsin vastaavan lain soveltamisesta saadut kokemukset
osoittautuvat myönteiseksi. Kuten hallituksen esityksen
perusteluissa (s. 24/II) todetaan, Ruotsissa käynnistyy
tänä vuonna selvitystyö sikäläisen
ryhmäoikeudenkäyntilain vaikutuksista. Lakivaliokunnan
mielestä kyseinen selvitys tarjoaa valmistuttuaan osaltaan
hyvän vertailukohdan edellä mainitun soveltamisalaa koskevan
arvion tekemiselle."
Arvoisa puhemies! Olen todella tyytyväinen oikeusministeri
Luhtasen rohkeuteen ja kykyyn tuoda tämä ryhmäkannelaki,
saada se ulos hallituksesta. Tässä vaiheessa tyydyn
tähän rajaukseen, kun lakivaliokunta kuitenkin
yksimielisesti päätyi kirjaamaan tulevaisuuden
osalta myös välttämättömät
ympäristömuutokset tähän asiaan.
Tämä on Suomen oikeusjärjestelmän
kannalta hyvä päivä. Olen iloinen, että saamme
nyt pään auki, saamme ryhmäkannelain
tässä muodossa. Voin olla kyllä levollisin
mielin, että kokemukset tulevat olemaan niin Ruotsissa
kuin Suomessakin sellaisia, että jatkossa nämä vieläkin
ehkä Amerikasta peräisin olevat, amerikkalaiseen,
aivan toisenlaiseen oikeusjärjestelmään perustuvat
perusteettomat huolet taikka legendat osoittautuvat tyhjiksi, kun
maltamme odottaa.
Hallitus on tehnyt tässä hyvää työtä,
ja olen siihen erittäin tyytyväinen, että nyt
tämä asia saadaan edes tässä muodossa
eteenpäin. Valiokunnan mietintöön sisältyy
kaksi vastalausetta.
Leena Harkimo /kok:
Arvoisa puhemies! Tämän päivän
lainsäädännössä tulisi
välttää päällekkäisiä säädöksiä ja
vähentää tarpeetonta lainsäädäntöä.
Tämä kuuluu valtioneuvoston paremman sääntelyn
hankkeeseen. Hallituksen esitys ryhmäkannelaiksi herättää kysymyksiä tämän
periaatteen noudattamisesta. Kuluttajien suojaksi säädettiin
juuri käyttöön otettu ryhmävalitusmenettely,
joka kattaa pääpiirteittäin samat tapaukset
kuin ehdotettu ryhmäkanne. Myös lakivaliokunta
on lausunnossaan todennut, että etukäteen on vaikea
arvioida, mikä tulee olemaan ryhmävalituksen ja
toisaalta ryhmäkanteen käyttösuhde. Miksi
siis ei odoteta ryhmävalitusmenettelystä saatavia
tuloksia ja vasta sitten arvioida lisäkeinojen tarve? Odottamista
puoltaa myös Ruotsissa tänä vuonna käynnistettävä selvitys
sikäläisen ryhmäkanteen vaikutuksista.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukainen lain nimike
antaa harhaanjohtavan käsityksen lain sisällöstä.
Ryhmäkannelaki ei vastaa esitetyn lain mukaista viranomaisaloitteista
menettelyä, jossa kuluttaja-asiamies voi kuluttajariita-asiassa
ajaa kannetta ryhmään ilmoittautuneiden henkilöiden
lukuun. Talousvaliokunta on omassa lausunnossaan kiinnittänyt
huomiota tähän nimikkeestä aiheutuvaan
epäkohtaan ja esittikin yksimielisesti lakivaliokunnan
harkittavaksi, että lain nimike muutettaisiin vastaamaan
paremmin lain sisältöä.
Useiden tahojen asiantuntijalausunnoissa nostettiin esille esitetyn
nimikkeen ja lain sisällön vastaamattomuus. Näin
lausuivat muun muassa EK, Suomen Kaupan Liitto ja Suomen Pankkiyhdistys.
Erityinen merkitys lain sisältöä vastaavalla
nimikkeellä on kansainvälisille toimijoille, jotka
ehdotetusta nimikkeestä saavat helposti harhaanjohtavan
kuvan. Esitetty menettely ei muistuta esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa
käytössä olevaa ryhmäkanteeksi
kutsuttua menettelyä. Näin ollen myöskään
lain nimikkeestä ei saisi tulla sitä vaikutelmaa,
että Suomen menettely on saman kaltainen. Nimike "Laki
kuluttaja-asiain kanteesta" välittäisi niin kotimaisille
kuin ulkomaalaisille toimijoille oikeamman kuvan menettelyn todellisesta
luonteesta. Osuvampi nimike myös minimoisi esitetyn menettelyn
mahdollisesti aiheuttamat kilpailukykyongelmat.
Lakivaliokunta ei harkinnut talousvaliokunnan esittämää ehdotusta.
Näin ollen ehdotankin, että 1. ja 2. lakiehdotus
hyväksytään käsittelyn pohjaksi
muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina, paitsi 1. lakiehdotuksen
nimike muutettuna "Laiksi kuluttaja-asiain kanteesta" ja lakiehdotuksissa
esiintyvä termi "ryhmäkanne" muutettuna "kuluttaja-asiain
kanteeksi", aivan kuten vastalauseessa 2 on esitetty.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Harkimo hyvässä puheenvuorossaan
perusteli sen, miksi lakivaliokunnan kokoomusryhmä kokonaisuutena
päätyi samaan tulokseen kuin talousvaliokunta
yksimielisessä lausunnossaan. Kuten ed. Harkimo kertoi,
monet asiantuntijatahot olivat myöskin huolissaan siitä viestistä,
mikäli ryhmäkannelaki jäisi tällaisena
nimikemuotona voimaan antaen ehkä virheellisen kuvan lakimme
sisällöstä.
Tämän johdosta kannatan ed. Harkimon äsken
tekemää esitystä.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ryhmäkanne tulee merkitsemään
pysyvää institutionaalista muutosta kuluttajan
suojeluun. Sen vaikutukset yritystoimintaan ja yritysten talouteen
realisoituvat pitkällä aikavälillä.
Jo tässä vaiheessa on selvää,
että ryhmäkanteesta tulee yksi yhteiskunnan asettama
kynnys lisää niille, jotka harkitsevat yritystoimintaan
ryhtymistä tai yritystoiminnan laajentamista.
Ryhmäkanne lisää yritysten riskikuluja.
Yritysten pitää varautua ryhmäkanteen
aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin. Sen enempää hallitus
kuin lakivaliokuntakaan ei ole arvioinut tai edes ennakoinut yritystoiminnalle
ryhmäkanteeseen varautumisesta aiheutuvia kuluja, mutta
jo tässä vaiheessa on selvää,
että kuluttajat tulevat maksamaan tuotteiden ja palvelujen hinnoissa
ryhmäkanteen tavalla tai toisella aiheuttamat kulut. Lakimiehet
ja asianajajat ovat toivottaneet ryhmäkanteen tervetulleeksi.
Heidän kannaltaan asia on etujen ajamista. On selvää, että ryhmäkanne
ja sen käytön aktivoiminen on taloudellisesti edullista lakimiehille
ja asianajajille.
Yritysvaikutusten osalta on esille otettava vielä pk-yritykset.
Ryhmäkanne merkitsee pk-yritysten osalta sitä,
että valtion kustannuksella ajetaan kannetta yritystä vastaan,
joka katsoo parhaimmaksi lopettaa toiminnan, koska ei pysty vastaamaan
oikeusprosessin kustannuksista. Huomattakoon, että Suomessa
on eri arvioiden mukaan 130 000—140 000
yksinyrittäjää ja valtaosassa muita yrityksiä on
alle 10 työntekijää. Yksittäisissä ryhmäkanteissa
mukana olevalle henkilölle saavutettava etu saattaa olla
mitätön, mutta pk-yritykselle ryhmäkanne
voi merkitä toiminnan lopettamista.
Arvoisa herra puhemies! Mielestäni näin merkittävän
ja pysyvän institutionaalisen muutoksen vaikutusten arviointiin
olisi pitänyt varata riittävästi aikaa.
Mitä järkeä on tehdä iso uudistus, jonka
vaikutuksia ei tunneta eikä arvioida? En ole nähnyt
missään luotettavaa ryhmäkanteen vaikutusten
arviointia. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen
Yrittäjät ovat pyrkineet ennakoimaan ryhmäkanteen
vaikutuksia, mutta näiden järjestöjen
kannanotot yritysten puolesta ovat jääneet huomiotta.
Suomessa on toimiva ja vahva kuluttajansuojajärjestelmä,
joka tarjoaa kuluttajalle useita vaihtoehtoisia oikeussuojakeinoja.
Kuluttajan oikeudet on turvattu yleisellä ja toimialakohtaisella
sääntelyllä. Hallituksen olisikin pitänyt
keskittyä olemassa olevan järjestelmän
kehittämiseen esimerkiksi tehostamalla asioiden käsittelyä kuluttajavalituslautakunnassa.
Kuluttajaviranomaisia täydentävät monet
vapaaehtoiset riitojen ratkaisuelimet, joista kokemukset ovat pääosin myönteiset.
Eduskunta hyväksyi aiemmin ryhmävalitusjärjestelmän,
joka korvasi hyvin ryhmäkanteen. Ryhmävalitusmenettely
on nopea ja kustannustehokas tapa ratkaista kuluttajariita-asioita,
kun taas ryhmäkanne merkitsee taloudellisesti ja proseduurina
raskasta menettelyä, jonka kuluttajat tulevat itse maksamaan.
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämä ryhmäkannelaki
oli meillä talousvaliokunnassa, ja minun täytyy
sanoa, että sen käsittelyn aikana tuli kuultavilta
aika paljon kritiikkiä. Siteeraan Kauppakamarin lausuntoa,
jossa todetaan: "Työryhmä työskenteli
siten, että käytännössä työvaliokunta
valmisteli tekstit, jotka tuotiin valmiina työryhmään.
Työryhmän kokoonpanossa on huomattava, että oikeusministeri
oli varannut itselleen kolme ääntä, koska
myös työryhmän sihteeri oli työryhmän
jäsen. Tämä osoittaa, että oikeusministeri
on ilmeisesti jo ennakolta halunnut varmistaa sen, että työryhmän mietintö vastaa
ennakkokaavailuja." Muita vastaavia löytyy runsaasti, ja
sain sen käsityksen, että ne tahot, joita oli
kuultu, eivät olleet mitenkään samaa
mieltä tämän lain tarpeellisuudesta.
Esimerkiksi EK esittää saman, mihin mekin tulimme
valiokunnassa: miksi tämä laki nyt ajetaan vauhdilla läpi, koska vasta hiljattain
hyväksytty,
maaliskuussa tänä vuonna voimaan tuleva laki kuluttajariitalautakunnasta
on se oikea tapa käytännössä tehostaa
kuluttajansuojaa. Ja ennen kuin tästä saadaan
mitään kokemuksia ja kun samaten Ruotsissa on
kokeilu menossa, niin monen lähtökohta oli, että tämä laki
ei ole ajankohtainen. Toin sen ministeri Luhtasen kuuloon hänen
ollessaan paikalla, mutta pitkän keskustelun jälkeen
hän totesi loppukaneettina, että tämä esitys
on kompromissi ja hallitusohjelma lähtee tästä.
Sen kyllä näkee, että hallitusohjelma
lähtee tästä, sisällöstä viis.
Mitä tulee edustajien Harkimon ja Salon toteamukseen
tästä nimestä, niin mehän varmaan tänä aamuna
kuulimme viimeisen tällaisen varoittavan esimerkin Wal-Martin
tapauksesta Yhdysvalloissa, jossa syrjinnästä on
nostettu ryhmäkanne, noin 2 000 ihmistä on
vaatimassa useita miljardeja dollareita korvausta. Tämä nimikysymys
on, ed. Brax, todella vakava. Silloin, kun vuonna 1984 olin siinä neljän
hengen ryhmässä, joka vei Wärtsilän
pörssiin New Yorkissa, ja kun 1993 olin ryhmän
kanssa viemässä Kvaernerin New Yorkin pörssiin,
meidän suurin ongelmamme oli ryhmäkannelaki. Voimmeko
viedä yrityksemme sinne ilman, että meitä kohtaavat
tällaiset valtavat vastuut? Tällä lailla
sellaisenaan ei ole mitään todellista merkitystä,
siinä, ed. Brax, olen teidän kanssanne aivan samaa
mieltä, että tämähän
ei ole sama laki kuin Yhdysvalloissa, mutta jos tämän
lain nimikettä ei muuteta, niin jokaista ulkolaista, joka
tulee tänne, joka haluaa investoida, mahdollisesti tehdä bisnestä,
luoda työpaikkoja tänne, välittömästi
pelottaa sana "ryhmäkannelaki", sillä sen kaiku
on väärä. Sen takia täällä on
esitetty, että tämä olisi toisenniminen,
ja tässä suhteessa, arvoisa puhemies, kannatan
ed. Harkimon tekemää ehdotusta nimen muuttamiseksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että lakivaliokunta
on ottanut ympäristövaliokunnan lausunnon huomioon
ja toteaa, siteeraan lakivaliokunnan mietintöä:
"Ryhmäkanne ympäristöasioissa muodostaa
luonnollisen jatkeen Århusin sopimuksen edistysaskeleille. Århusin
sopimushan edisti kansalaisten tiedonsaantia, osallistumista ja
muutoksenhakuoikeutta ympäristöasioissa. Ympäristöjärjestöjen
mahdollisuus ajaa ryhmäkannetta on omiaan tukemaan ympäristöviranomaisten
ponnisteluja yleisen ympäristöedun valvonnassa."
Vaikka nyt tähän mietintöön
ei ole tehty pykälämuutosta tämän
ympäristöulottuvuuden mukaan saamiseksi, niin
kuitenkin tämä on selkeää tekstiä tässä perusteluosassa,
ja on varsin toivottavaa, että tulevaisuudessa todella
tämä asia tulee myöhemmin esille, miten
voidaan laajentaa ryhmäkannelakia myös ympäristövahinkoihin, ympäristökysymyksiin.
Tämä siis on positiivista.
Muuten pidän hyvänä, että itse
lainsäädäntö on liikkeellä,
on tämä ensimmäinen askel, ja samalla
totean, että tämä lain otsake ei käsitykseni mukaan
kuitenkaan ole sellainen asia, joka vaatisi muutosta. Asiaan perehtyvä,
maahan tuleva ulkomainen taho tai hänen edusmiehensä toki
paneutunee myös lain sisältöön.
Susanna Rahkonen /sd:
Arvoisa puhemies! Kun tämä ryhmäkannelaki
oli täällä lähetekeskustelussa,
niin silloin kuultiin kiivaita puheita siitä, kuinka laki
aiheuttaa suuria ongelmia meidän yritystoiminnallemme ja
Suomen kilpailukyvylle ja ulkomaiset sijoittajat karkottuvat, jos
me hyväksymme tämän lain. Nyt tämä kritiikki
on laimentunut tässä käsittelyn aikana
enää lain nimeen, mutta edelleenkin näitäkin
kaikuja kuuluu tässäkin keskustelussa. Ruotsissahan
ryhmäkannelaki laajempana kuin tässä nyt
esitetään on ollut voimassa, ja voidaan verrata
sitten Ruotsiin, ovatko siellä sijoittajat karanneet, yritykset
romahtaneet ja kilpailukyky mennyt. Tämän tyyppisiä viestejä en
ole kuullut.
Tässähän on kyse viranomaisaloitteisesta
ryhmäkannemahdollisuudesta, jossa kuluttaja-asiamies virkavastuulla
harkitsee tapaukset, joihin ryhmäkannetta voidaan soveltaa.
Lisäksi soveltamisala rajoittuu kuluttaja-asioihin. Laista
rajattiin pois arvopaperiasiat. Lisäksi tämä ei
koske ympäristövahinkoja, eikä myöskään
ammattiliitoilla ole kanneoikeutta työsuhdeasioissa. On
totta, että tämä on todellakin suppeampi
malli kuin ryhmäkanteella esimerkiksi Ruotsissa ymmärretään,
ja itse toivonkin, että lain soveltamisalaa voitaisiin
kokemusten jälkeen miettiä laajennettavaksi. Kuluttajapuoli
on toivonut laajempaa soveltamisalaa. Kuluttajajärjestöt
ja Kuluttajaliitto ovat erityisesti toivoneet, että soveltamisala
olisi laajempi ja myös kanneoikeus olisi muillakin kuin
kuluttaja-asiamiehellä. Mutta on hyvä, että tässä on
päästy liikkeelle ja nyt sitten kuluttajilla on
tämäkin oikeusturvakeino käytettävissään.
Keskustelussa on viitattu siihen, että meillä on tulossa
ryhmävalitus mahdolliseksi ja se riittäisi ja
olisi päällekkäinen ryhmäkannemahdollisuuden
kanssa. Asia ei ole todellakaan näin, vaan ryhmävalitushan
on vapaaehtoinen riidanratkaisukeino siinä missä kuluttajavalituslautakunnan tai
kuluttajariitalautakunnan muutkin ratkaisut ovat. Ne ovat suosituksia,
ja jos elinkeinonharjoittaja ei halua noudattaa niitä,
niin asia pitää erikseen sen jälkeen
viedä oikeuteen. On tullut ilmi, että ryhmäkannetta,
josta saadaan täytäntöönpanokelpoinen
päätös eli käräjäoikeuden ratkaisu,
tarvitaan juuri niitä tapauksia varten, joissa elinkeinonharjoittaja
ei halua noudattaa suosituksia.
Ryhmäkanne on ennalta ehkäisevä.
Tapauksia ei Ruotsissakaan ole kovin paljon ollut, ja osittain se
johtuu siitä, että mahdollisuus ryhmäkanteeseen
jo ehkäisee tilanteita ennalta ja sovintoon päästään.
Meille tuli esiin myös se, että muualla Euroopassa,
EU-maissa on vireillä ryhmäkanteeseen tähtäävää valmistelua.
On todettu, että nämä kevyemmät
menettelyt eivät riitä kaikissa tilanteissa. Näin
meille lainvalmistelija Maarit Leppänen kertoi oikeusministeriöstä.
Hän viittasi Tanskaan ja joihinkin muihin EU-maihin ja
totesi, että tämän tyyppistä keskustelua
olisi käyty.
Kaiken kaikkiaan keskustelua on käyty enää lain
nimestä. Lainsäädännön
on oltava selkeää, ja myös lain nimen
on oltava selkeä. Tämä on kuitenkin piirteiltään
ryhmäkanne eli kanne, joka koskee samasta perusteesta usealle
henkilölle aiheutuvaa vahinkoa ja siitä yhdessä nostettavaa kannetta.
Se on yhtä kuin ryhmäkanne. Meillä se on
viranomaisaloitteinen. En jaksa uskoa, että sijoittajat
ja ulkomaiset tahot pelkästään näin
kevyillä eväillä tekevät sijoituspäätöksiä.
Jos näin on, niin täytyy kyllä ihmetellä sitä puolta,
mutta en usko, että tästä nyt seuraa
viitaten Ruotsiin mitään sijoituskatoa ja yritysten
konkurssiaaltoa.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Tähän sijoittajaongelmaan
minäkin olisin vain puuttunut, että Ruotsiin tällä hetkellä sijoitetaan todella
hyvin. Itse asiassa, jos ed. Saarikangas haluaa virittää vakavan
keskustelun siitä, miksi Suomeen ei tällä hetkelläkään,
kun meillä ei ole ryhmäkannetta, sijoiteta, niin
siihen keskusteluun lähden mielelläni. Meillä on
tällä hetkellä siis jo nyt jotakin mystistä ja
kummallista ja vakava ongelma sen suhteen, että Suomeen
sijoitetaan selvästi vähemmän kuin esimerkiksi
Ruotsiin ja Tanskaan. Tällä ryhmäkannelailla
ei ole sen asian kanssa kyllä mitään
tekemistä. Sen kertovat Ruotsinkin kokemukset ja se, että sinne
sijoitetaan merkittävästi enemmän kuin
Suomeen.
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa herra puhemies! Minä voin ottaa rautalankakeräni
mukaan, mennään tuonne kahvioon tämän
jälkeen, ja taivutan ed. Braxille, mistä on kysymys.
Ed. Rahkonen vähättelee kovasti elinkeinoelämän
huolia tästä. Silloin kun selvitetään,
minne joku säätiö sijoittaa rahaa, minne
tehdään, niin käydään
yleisesti lainsäädäntö läpi
ja katsellaan, ja välttämättä silloin
ei mennä syvyyksiin. Tämä on ehkä eräs
seikka, joka pitäisi ottaa huomioon. Sen takia tämä nimi
on erittäin tärkeä.
Minä kannan huolta näistä työpaikoista
päinvastoin kuin nyt ilmeisesti edustajat Rahkonen ja Brax.
Suomeen tarvitaan työpaikkoja. Meidän ei lainsäädännöllä pidä pelottaa
pois investoijia ja muita. Tämä ei ole mikään
leikinlaskun ja ihmettelyn ja vähättelyn aika,
vaan kyllä myös teidän tulisi herätä siihen,
että työtä tarvitaan Suomeen ja sillä tavalla
voidaan täällä turvata tulevaisuus.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Saarikangas, ei teidän
tarvitse ottaa rautalankaa mukaan, ottakaa kuulolaite. Minähän
juuri sanoin, että minä olen äärimmäisen
huolissani siitä, että Suomeen ei sijoiteta ja
että Ruotsiin näköjään
sijoitetaan ja sinne syntyy työpaikkoja paremmin kuin Suomeen,
vaikka heillä on ryhmäkanne. Tämä keskustelu
ei selvästikään etene mihinkään,
jos ette te kuuntele, mitä toiset sanovat siitä,
mistä ovat huolissaan. Minä olen huolissani ja
kannan vastuuta (Ed. Saarikangas: Ei se näy puheestanne!)
siitä juuri, että Suomeen ei synny riittävästi
työpaikkoja eikä tänne investoida.
Leena Harkimo /kok:
Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan
nyt syvällä rintaäänellä Ruotsin kokemuksista,
joita siis vielä ei ole. Selvitystyöt ovat siellä käynnistymässä,
ihan huomiona vaan.
Mutta halusin sanoa, että tämä ryhmäkannevalmistelu
vaikuttaa siltä, että se perustuu väitteisiin
ja ikään kuin mielipiteisiin ja todellisia oikeussuojan
tarpeita ei ole pystytty hallituksen esityksessä osoittamaan.
Ryhmäkanteen tarpeen todentavia esimerkkitapauksia, joita
yleensä hallituksen esityksessä on, tässä hallituksen
esityksessä ei ole esitetty ja ilmeisesti siksi, ettei
niitä monivuotisesta valmistelusta huolimatta ole kyetty
löytämään ja niitä ei
ole kertynyt.
Mitä tulee siihen Euroopan muiden maiden sääntelyyn
ja pyrkimykseen, niin ehkä yhtenä syynä saattaa
olla se, että meidän kuluttajasuojamme on varsin
korkealla tasolla, mikä myös asiantuntijakuulemisessa
tuli esiin. Sitä jopa kehuttiin erinomaiseksi, ja näin
ei välttämättä ole muissa maissa,
joissa se tarve on suurempi. Mutta huomionarvoista on se, että Euroopan
yhteisön kuluttajansuojasäädännössä on
asetettu jäsenvaltioille velvollisuus edistää kuluttajariita-asioiden
ratkaisemista tuomioistuinten ulkopuolella näissä valitus-
ja oikeussuojamenettelyissä. Komissio on myös
antanut suosituksen siitä, että kuluttajariidat
ratkaistaisiin todellakin tuomioistuinten ulkopuolella kevyemmällä menettelyllä.
Susanna Rahkonen /sd:
Arvoisa puhemies! Kevyempää menettelyä toki
tarvitaan, mutta kun se ei kaikissa tilanteissa riitä.
Joissain tilanteissa tarvitaan myös täytäntöönpanokelpoisen
päätöksen mahdollistava järjestelmä.
Tässä nyt keskustelu työpaikoista
menee sivuun siitä pääasiasta, mitä varten
ryhmäkannetta on laajasti toivottu ja tarvittu. Eli kuluttajan
oikeusturvan parantamisestahan tässä on kysymys ja
järjestelmästä, jota käytetään
vain silloin, jos joku on loukannut kuluttajan oikeuksia. Niihin
tilanteisiin tämä puree, ei muihin tilanteisiin.
Silloin kun kaikki on kunnossa, niin kellään ei
ole mitään huolta.
Kuluttajasuojaakin pidettiin aikanaan vaarallisena ja uhkana
elinkeinoelämällemme. Nyt se kelpaa, EK:kin kehuu
papereissaan, että se on hyvä ja ryhmävalitus
on hyvä, mutta ihan vastaava keskustelu käytiin
sen asian tiimoilta, että meillä saatiin kuluttajansuojajärjestelmä.
Uskon, että ryhmäkanteelle käy aivan
samalla tavalla, eli se koetaan ihan hyväksi. Kun kaikki
noudattavat lakeja, kellään ei ole mitään
hätää.
Leena Harkimo /kok:
Puhemies! Ihan lyhyesti vain se, että muistini mukaan
noin 20 prosenttia, pikkusen vajaat, erilaisista kuluttaja-asioista
jää yrityksen puolelta hoitamatta, ja syy siihen
on se, että yritykset ovat kovin pieniä ja niissä yksinkertaisesti
ei ole sitä rahaa tai mahdollisuutta hoitaa velvoitteitaan,
ja silloin tällä asialla ei sitä asiaa
korjata. Ne ovat yrityksiä, jotka ovat jo konkurssikypsiä tai
tilanteessa, jossa sitä sataa euroa tai kahta sataa euroa
ei vain yksinkertaisesti löydy. Tämä laki
ei pure siihen ongelmaan. Tästä ei ole siihen
neuvoa.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ryhmäkanteella
ei ole kovinkaan suurta kysyntää eikä tarvetta
ollut. Mielestäni ryhmävalitus on ihan riittävä nykytilanteeseen.
Susanna Rahkonen /sd:
Arvoisa puhemies! Jos sillä ei ole suurta kysyntää ja
tarvetta, niin ei siitä näin suurta uhkaakaan
varmaan ole.
Mutta ed. Harkimolle toteaisin, että meille tuotiin
kyllä Kuluttajaviraston lakimiehen toimesta esimerkkitapaus,
Fortumin sähkönsiirtotapaus, johon tämä ryhmäkanne
kyseisen asiantuntijan mukaan olisi käynyt, jos sitä olisi
käytetty ja se olisi ollut mahdollista. Eli ei mistään
pikku firmasta tässä tapauksessa ollut kysymys.
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa herra puhemies! Näihin tapauksiin mennäksemme,
niin Suomen Kaupan Liiton mukaan Ruotsissa lokakuuhun 2005 mennessä oli
ehdotettua ryhmäkannettamme vastaavia julkisia ryhmäkanteita
nostettu yksi. Ymmärrän, että jos tämä Fortum
Suomessa on se toinen, niin sitten meillä on Pohjoismaissa
yhteensä kaksi kahden vuoden aikana. Onko tämä riittävä tarve
säätää tämä laki
nyt, kun odotamme maaliskuussa tämän sovittelulain
voimaantuloa ja sen kokemuksia?
Yleiskeskustelu päättyy.