Täysistunnon pöytäkirja 154/2006 vp

PTK 154/2006 vp

154. KESKIVIIKKONA 7. HELMIKUUTA 2007 kello 15 (15.08)

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys ryhmäkannelaiksi ja laiksi Kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta

 

Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lakivaliokunnan mielestä ryhmäkanne sopii täydentämään olemassa olevaa oikeussuojajärjestelmää.

"Uuden tyyppisen kannemahdollisuuden omaksuminen oikeusjärjestelmäämme on omiaan parantamaan yksilöiden pääsyä oikeuksiinsa ja siten edistämään jälkikäteisen oikeusturvan tosiasiallista toteutumista. Ryhmäkanteen voidaan olettaa olevan hyödyllinen etenkin sellaisissa kuluttajasuhteita koskevissa riita-asioissa, joissa yksittäiset intressit ovat yleiseltä kannalta ehkä vähäisiä, mutta henkilöiden itsensä kannalta merkittäviä. Lisäksi ongelmana on, että nykyisin tällaisten pienten vaateiden toteuttamiseen yksittäisellä kanteella liittyy tavallisen kuluttajan näkökulmasta usein huomattava kuluriski."

Näin toteaa valiokunta mietinnössään ja päättää mietintönsä seuraavaan arvioon: "Lakivaliokunta yhtyy ympäristövaliokunnan näkemykseen siitä, että lain soveltamisalan laajentamista esimerkiksi ympäristövahinkoihin on myöhemmin syytä harkita, jos kuluttajasuojan alalla ja Ruotsin vastaavan lain soveltamisesta saadut kokemukset osoittautuvat myönteiseksi. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa (s. 24/II) todetaan, Ruotsissa käynnistyy tänä vuonna selvitystyö sikäläisen ryhmäoikeudenkäyntilain vaikutuksista. Lakivaliokunnan mielestä kyseinen selvitys tarjoaa valmistuttuaan osaltaan hyvän vertailukohdan edellä mainitun soveltamisalaa koskevan arvion tekemiselle."

Arvoisa puhemies! Olen todella tyytyväinen oikeusministeri Luhtasen rohkeuteen ja kykyyn tuoda tämä ryhmäkannelaki, saada se ulos hallituksesta. Tässä vaiheessa tyydyn tähän rajaukseen, kun lakivaliokunta kuitenkin yksimielisesti päätyi kirjaamaan tulevaisuuden osalta myös välttämättömät ympäristömuutokset tähän asiaan. Tämä on Suomen oikeusjärjestelmän kannalta hyvä päivä. Olen iloinen, että saamme nyt pään auki, saamme ryhmäkannelain tässä muodossa. Voin olla kyllä levollisin mielin, että kokemukset tulevat olemaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin sellaisia, että jatkossa nämä vieläkin ehkä Amerikasta peräisin olevat, amerikkalaiseen, aivan toisenlaiseen oikeusjärjestelmään perustuvat perusteettomat huolet taikka legendat osoittautuvat tyhjiksi, kun maltamme odottaa.

Hallitus on tehnyt tässä hyvää työtä, ja olen siihen erittäin tyytyväinen, että nyt tämä asia saadaan edes tässä muodossa eteenpäin. Valiokunnan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän päivän lainsäädännössä tulisi välttää päällekkäisiä säädöksiä ja vähentää tarpeetonta lainsäädäntöä. Tämä kuuluu valtioneuvoston paremman sääntelyn hankkeeseen. Hallituksen esitys ryhmäkannelaiksi herättää kysymyksiä tämän periaatteen noudattamisesta. Kuluttajien suojaksi säädettiin juuri käyttöön otettu ryhmävalitusmenettely, joka kattaa pääpiirteittäin samat tapaukset kuin ehdotettu ryhmäkanne. Myös lakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että etukäteen on vaikea arvioida, mikä tulee olemaan ryhmävalituksen ja toisaalta ryhmäkanteen käyttösuhde. Miksi siis ei odoteta ryhmävalitusmenettelystä saatavia tuloksia ja vasta sitten arvioida lisäkeinojen tarve? Odottamista puoltaa myös Ruotsissa tänä vuonna käynnistettävä selvitys sikäläisen ryhmäkanteen vaikutuksista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukainen lain nimike antaa harhaanjohtavan käsityksen lain sisällöstä. Ryhmäkannelaki ei vastaa esitetyn lain mukaista viranomaisaloitteista menettelyä, jossa kuluttaja-asiamies voi kuluttajariita-asiassa ajaa kannetta ryhmään ilmoittautuneiden henkilöiden lukuun. Talousvaliokunta on omassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota tähän nimikkeestä aiheutuvaan epäkohtaan ja esittikin yksimielisesti lakivaliokunnan harkittavaksi, että lain nimike muutettaisiin vastaamaan paremmin lain sisältöä.

Useiden tahojen asiantuntijalausunnoissa nostettiin esille esitetyn nimikkeen ja lain sisällön vastaamattomuus. Näin lausuivat muun muassa EK, Suomen Kaupan Liitto ja Suomen Pankkiyhdistys. Erityinen merkitys lain sisältöä vastaavalla nimikkeellä on kansainvälisille toimijoille, jotka ehdotetusta nimikkeestä saavat helposti harhaanjohtavan kuvan. Esitetty menettely ei muistuta esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa käytössä olevaa ryhmäkanteeksi kutsuttua menettelyä. Näin ollen myöskään lain nimikkeestä ei saisi tulla sitä vaikutelmaa, että Suomen menettely on saman kaltainen. Nimike "Laki kuluttaja-asiain kanteesta" välittäisi niin kotimaisille kuin ulkomaalaisille toimijoille oikeamman kuvan menettelyn todellisesta luonteesta. Osuvampi nimike myös minimoisi esitetyn menettelyn mahdollisesti aiheuttamat kilpailukykyongelmat.

Lakivaliokunta ei harkinnut talousvaliokunnan esittämää ehdotusta. Näin ollen ehdotankin, että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään käsittelyn pohjaksi muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina, paitsi 1. lakiehdotuksen nimike muutettuna "Laiksi kuluttaja-asiain kanteesta" ja lakiehdotuksissa esiintyvä termi "ryhmäkanne" muutettuna "kuluttaja-asiain kanteeksi", aivan kuten vastalauseessa 2 on esitetty.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Harkimo hyvässä puheenvuorossaan perusteli sen, miksi lakivaliokunnan kokoomusryhmä kokonaisuutena päätyi samaan tulokseen kuin talousvaliokunta yksimielisessä lausunnossaan. Kuten ed. Harkimo kertoi, monet asiantuntijatahot olivat myöskin huolissaan siitä viestistä, mikäli ryhmäkannelaki jäisi tällaisena nimikemuotona voimaan antaen ehkä virheellisen kuvan lakimme sisällöstä.

Tämän johdosta kannatan ed. Harkimon äsken tekemää esitystä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ryhmäkanne tulee merkitsemään pysyvää institutionaalista muutosta kuluttajan suojeluun. Sen vaikutukset yritystoimintaan ja yritysten talouteen realisoituvat pitkällä aikavälillä. Jo tässä vaiheessa on selvää, että ryhmäkanteesta tulee yksi yhteiskunnan asettama kynnys lisää niille, jotka harkitsevat yritystoimintaan ryhtymistä tai yritystoiminnan laajentamista.

Ryhmäkanne lisää yritysten riskikuluja. Yritysten pitää varautua ryhmäkanteen aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin. Sen enempää hallitus kuin lakivaliokuntakaan ei ole arvioinut tai edes ennakoinut yritystoiminnalle ryhmäkanteeseen varautumisesta aiheutuvia kuluja, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että kuluttajat tulevat maksamaan tuotteiden ja palvelujen hinnoissa ryhmäkanteen tavalla tai toisella aiheuttamat kulut. Lakimiehet ja asianajajat ovat toivottaneet ryhmäkanteen tervetulleeksi. Heidän kannaltaan asia on etujen ajamista. On selvää, että ryhmäkanne ja sen käytön aktivoiminen on taloudellisesti edullista lakimiehille ja asianajajille.

Yritysvaikutusten osalta on esille otettava vielä pk-yritykset. Ryhmäkanne merkitsee pk-yritysten osalta sitä, että valtion kustannuksella ajetaan kannetta yritystä vastaan, joka katsoo parhaimmaksi lopettaa toiminnan, koska ei pysty vastaamaan oikeusprosessin kustannuksista. Huomattakoon, että Suomessa on eri arvioiden mukaan 130 000—140 000 yksinyrittäjää ja valtaosassa muita yrityksiä on alle 10 työntekijää. Yksittäisissä ryhmäkanteissa mukana olevalle henkilölle saavutettava etu saattaa olla mitätön, mutta pk-yritykselle ryhmäkanne voi merkitä toiminnan lopettamista.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni näin merkittävän ja pysyvän institutionaalisen muutoksen vaikutusten arviointiin olisi pitänyt varata riittävästi aikaa. Mitä järkeä on tehdä iso uudistus, jonka vaikutuksia ei tunneta eikä arvioida? En ole nähnyt missään luotettavaa ryhmäkanteen vaikutusten arviointia. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät ovat pyrkineet ennakoimaan ryhmäkanteen vaikutuksia, mutta näiden järjestöjen kannanotot yritysten puolesta ovat jääneet huomiotta.

Suomessa on toimiva ja vahva kuluttajansuojajärjestelmä, joka tarjoaa kuluttajalle useita vaihtoehtoisia oikeussuojakeinoja. Kuluttajan oikeudet on turvattu yleisellä ja toimialakohtaisella sääntelyllä. Hallituksen olisikin pitänyt keskittyä olemassa olevan järjestelmän kehittämiseen esimerkiksi tehostamalla asioiden käsittelyä kuluttajavalituslautakunnassa. Kuluttajaviranomaisia täydentävät monet vapaaehtoiset riitojen ratkaisuelimet, joista kokemukset ovat pääosin myönteiset.

Eduskunta hyväksyi aiemmin ryhmävalitusjärjestelmän, joka korvasi hyvin ryhmäkanteen. Ryhmävalitusmenettely on nopea ja kustannustehokas tapa ratkaista kuluttajariita-asioita, kun taas ryhmäkanne merkitsee taloudellisesti ja proseduurina raskasta menettelyä, jonka kuluttajat tulevat itse maksamaan.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ryhmäkannelaki oli meillä talousvaliokunnassa, ja minun täytyy sanoa, että sen käsittelyn aikana tuli kuultavilta aika paljon kritiikkiä. Siteeraan Kauppakamarin lausuntoa, jossa todetaan: "Työryhmä työskenteli siten, että käytännössä työvaliokunta valmisteli tekstit, jotka tuotiin valmiina työryhmään. Työryhmän kokoonpanossa on huomattava, että oikeusministeri oli varannut itselleen kolme ääntä, koska myös työryhmän sihteeri oli työryhmän jäsen. Tämä osoittaa, että oikeusministeri on ilmeisesti jo ennakolta halunnut varmistaa sen, että työryhmän mietintö vastaa ennakkokaavailuja." Muita vastaavia löytyy runsaasti, ja sain sen käsityksen, että ne tahot, joita oli kuultu, eivät olleet mitenkään samaa mieltä tämän lain tarpeellisuudesta.

Esimerkiksi EK esittää saman, mihin mekin tulimme valiokunnassa: miksi tämä laki nyt ajetaan vauhdilla läpi, koska vasta hiljattain hyväksytty, maaliskuussa tänä vuonna voimaan tuleva laki kuluttajariitalautakunnasta on se oikea tapa käytännössä tehostaa kuluttajansuojaa. Ja ennen kuin tästä saadaan mitään kokemuksia ja kun samaten Ruotsissa on kokeilu menossa, niin monen lähtökohta oli, että tämä laki ei ole ajankohtainen. Toin sen ministeri Luhtasen kuuloon hänen ollessaan paikalla, mutta pitkän keskustelun jälkeen hän totesi loppukaneettina, että tämä esitys on kompromissi ja hallitusohjelma lähtee tästä. Sen kyllä näkee, että hallitusohjelma lähtee tästä, sisällöstä viis.

Mitä tulee edustajien Harkimon ja Salon toteamukseen tästä nimestä, niin mehän varmaan tänä aamuna kuulimme viimeisen tällaisen varoittavan esimerkin Wal-Martin tapauksesta Yhdysvalloissa, jossa syrjinnästä on nostettu ryhmäkanne, noin 2 000 ihmistä on vaatimassa useita miljardeja dollareita korvausta. Tämä nimikysymys on, ed. Brax, todella vakava. Silloin, kun vuonna 1984 olin siinä neljän hengen ryhmässä, joka vei Wärtsilän pörssiin New Yorkissa, ja kun 1993 olin ryhmän kanssa viemässä Kvaernerin New Yorkin pörssiin, meidän suurin ongelmamme oli ryhmäkannelaki. Voimmeko viedä yrityksemme sinne ilman, että meitä kohtaavat tällaiset valtavat vastuut? Tällä lailla sellaisenaan ei ole mitään todellista merkitystä, siinä, ed. Brax, olen teidän kanssanne aivan samaa mieltä, että tämähän ei ole sama laki kuin Yhdysvalloissa, mutta jos tämän lain nimikettä ei muuteta, niin jokaista ulkolaista, joka tulee tänne, joka haluaa investoida, mahdollisesti tehdä bisnestä, luoda työpaikkoja tänne, välittömästi pelottaa sana "ryhmäkannelaki", sillä sen kaiku on väärä. Sen takia täällä on esitetty, että tämä olisi toisenniminen, ja tässä suhteessa, arvoisa puhemies, kannatan ed. Harkimon tekemää ehdotusta nimen muuttamiseksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että lakivaliokunta on ottanut ympäristövaliokunnan lausunnon huomioon ja toteaa, siteeraan lakivaliokunnan mietintöä: "Ryhmäkanne ympäristöasioissa muodostaa luonnollisen jatkeen Århusin sopimuksen edistysaskeleille. Århusin sopimushan edisti kansalaisten tiedonsaantia, osallistumista ja muutoksenhakuoikeutta ympäristöasioissa. Ympäristöjärjestöjen mahdollisuus ajaa ryhmäkannetta on omiaan tukemaan ympäristöviranomaisten ponnisteluja yleisen ympäristöedun valvonnassa."

Vaikka nyt tähän mietintöön ei ole tehty pykälämuutosta tämän ympäristöulottuvuuden mukaan saamiseksi, niin kuitenkin tämä on selkeää tekstiä tässä perusteluosassa, ja on varsin toivottavaa, että tulevaisuudessa todella tämä asia tulee myöhemmin esille, miten voidaan laajentaa ryhmäkannelakia myös ympäristövahinkoihin, ympäristökysymyksiin. Tämä siis on positiivista.

Muuten pidän hyvänä, että itse lainsäädäntö on liikkeellä, on tämä ensimmäinen askel, ja samalla totean, että tämä lain otsake ei käsitykseni mukaan kuitenkaan ole sellainen asia, joka vaatisi muutosta. Asiaan perehtyvä, maahan tuleva ulkomainen taho tai hänen edusmiehensä toki paneutunee myös lain sisältöön.

Susanna Rahkonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kun tämä ryhmäkannelaki oli täällä lähetekeskustelussa, niin silloin kuultiin kiivaita puheita siitä, kuinka laki aiheuttaa suuria ongelmia meidän yritystoiminnallemme ja Suomen kilpailukyvylle ja ulkomaiset sijoittajat karkottuvat, jos me hyväksymme tämän lain. Nyt tämä kritiikki on laimentunut tässä käsittelyn aikana enää lain nimeen, mutta edelleenkin näitäkin kaikuja kuuluu tässäkin keskustelussa. Ruotsissahan ryhmäkannelaki laajempana kuin tässä nyt esitetään on ollut voimassa, ja voidaan verrata sitten Ruotsiin, ovatko siellä sijoittajat karanneet, yritykset romahtaneet ja kilpailukyky mennyt. Tämän tyyppisiä viestejä en ole kuullut.

Tässähän on kyse viranomaisaloitteisesta ryhmäkannemahdollisuudesta, jossa kuluttaja-asiamies virkavastuulla harkitsee tapaukset, joihin ryhmäkannetta voidaan soveltaa. Lisäksi soveltamisala rajoittuu kuluttaja-asioihin. Laista rajattiin pois arvopaperiasiat. Lisäksi tämä ei koske ympäristövahinkoja, eikä myöskään ammattiliitoilla ole kanneoikeutta työsuhdeasioissa. On totta, että tämä on todellakin suppeampi malli kuin ryhmäkanteella esimerkiksi Ruotsissa ymmärretään, ja itse toivonkin, että lain soveltamisalaa voitaisiin kokemusten jälkeen miettiä laajennettavaksi. Kuluttajapuoli on toivonut laajempaa soveltamisalaa. Kuluttajajärjestöt ja Kuluttajaliitto ovat erityisesti toivoneet, että soveltamisala olisi laajempi ja myös kanneoikeus olisi muillakin kuin kuluttaja-asiamiehellä. Mutta on hyvä, että tässä on päästy liikkeelle ja nyt sitten kuluttajilla on tämäkin oikeusturvakeino käytettävissään.

Keskustelussa on viitattu siihen, että meillä on tulossa ryhmävalitus mahdolliseksi ja se riittäisi ja olisi päällekkäinen ryhmäkannemahdollisuuden kanssa. Asia ei ole todellakaan näin, vaan ryhmävalitushan on vapaaehtoinen riidanratkaisukeino siinä missä kuluttajavalituslautakunnan tai kuluttajariitalautakunnan muutkin ratkaisut ovat. Ne ovat suosituksia, ja jos elinkeinonharjoittaja ei halua noudattaa niitä, niin asia pitää erikseen sen jälkeen viedä oikeuteen. On tullut ilmi, että ryhmäkannetta, josta saadaan täytäntöönpanokelpoinen päätös eli käräjäoikeuden ratkaisu, tarvitaan juuri niitä tapauksia varten, joissa elinkeinonharjoittaja ei halua noudattaa suosituksia.

Ryhmäkanne on ennalta ehkäisevä. Tapauksia ei Ruotsissakaan ole kovin paljon ollut, ja osittain se johtuu siitä, että mahdollisuus ryhmäkanteeseen jo ehkäisee tilanteita ennalta ja sovintoon päästään.

Meille tuli esiin myös se, että muualla Euroopassa, EU-maissa on vireillä ryhmäkanteeseen tähtäävää valmistelua. On todettu, että nämä kevyemmät menettelyt eivät riitä kaikissa tilanteissa. Näin meille lainvalmistelija Maarit Leppänen kertoi oikeusministeriöstä. Hän viittasi Tanskaan ja joihinkin muihin EU-maihin ja totesi, että tämän tyyppistä keskustelua olisi käyty.

Kaiken kaikkiaan keskustelua on käyty enää lain nimestä. Lainsäädännön on oltava selkeää, ja myös lain nimen on oltava selkeä. Tämä on kuitenkin piirteiltään ryhmäkanne eli kanne, joka koskee samasta perusteesta usealle henkilölle aiheutuvaa vahinkoa ja siitä yhdessä nostettavaa kannetta. Se on yhtä kuin ryhmäkanne. Meillä se on viranomaisaloitteinen. En jaksa uskoa, että sijoittajat ja ulkomaiset tahot pelkästään näin kevyillä eväillä tekevät sijoituspäätöksiä. Jos näin on, niin täytyy kyllä ihmetellä sitä puolta, mutta en usko, että tästä nyt seuraa viitaten Ruotsiin mitään sijoituskatoa ja yritysten konkurssiaaltoa.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Tähän sijoittajaongelmaan minäkin olisin vain puuttunut, että Ruotsiin tällä hetkellä sijoitetaan todella hyvin. Itse asiassa, jos ed. Saarikangas haluaa virittää vakavan keskustelun siitä, miksi Suomeen ei tällä hetkelläkään, kun meillä ei ole ryhmäkannetta, sijoiteta, niin siihen keskusteluun lähden mielelläni. Meillä on tällä hetkellä siis jo nyt jotakin mystistä ja kummallista ja vakava ongelma sen suhteen, että Suomeen sijoitetaan selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan. Tällä ryhmäkannelailla ei ole sen asian kanssa kyllä mitään tekemistä. Sen kertovat Ruotsinkin kokemukset ja se, että sinne sijoitetaan merkittävästi enemmän kuin Suomeen.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minä voin ottaa rautalankakeräni mukaan, mennään tuonne kahvioon tämän jälkeen, ja taivutan ed. Braxille, mistä on kysymys.

Ed. Rahkonen vähättelee kovasti elinkeinoelämän huolia tästä. Silloin kun selvitetään, minne joku säätiö sijoittaa rahaa, minne tehdään, niin käydään yleisesti lainsäädäntö läpi ja katsellaan, ja välttämättä silloin ei mennä syvyyksiin. Tämä on ehkä eräs seikka, joka pitäisi ottaa huomioon. Sen takia tämä nimi on erittäin tärkeä.

Minä kannan huolta näistä työpaikoista päinvastoin kuin nyt ilmeisesti edustajat Rahkonen ja Brax. Suomeen tarvitaan työpaikkoja. Meidän ei lainsäädännöllä pidä pelottaa pois investoijia ja muita. Tämä ei ole mikään leikinlaskun ja ihmettelyn ja vähättelyn aika, vaan kyllä myös teidän tulisi herätä siihen, että työtä tarvitaan Suomeen ja sillä tavalla voidaan täällä turvata tulevaisuus.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Saarikangas, ei teidän tarvitse ottaa rautalankaa mukaan, ottakaa kuulolaite. Minähän juuri sanoin, että minä olen äärimmäisen huolissani siitä, että Suomeen ei sijoiteta ja että Ruotsiin näköjään sijoitetaan ja sinne syntyy työpaikkoja paremmin kuin Suomeen, vaikka heillä on ryhmäkanne. Tämä keskustelu ei selvästikään etene mihinkään, jos ette te kuuntele, mitä toiset sanovat siitä, mistä ovat huolissaan. Minä olen huolissani ja kannan vastuuta (Ed. Saarikangas: Ei se näy puheestanne!) siitä juuri, että Suomeen ei synny riittävästi työpaikkoja eikä tänne investoida.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan nyt syvällä rintaäänellä Ruotsin kokemuksista, joita siis vielä ei ole. Selvitystyöt ovat siellä käynnistymässä, ihan huomiona vaan.

Mutta halusin sanoa, että tämä ryhmäkannevalmistelu vaikuttaa siltä, että se perustuu väitteisiin ja ikään kuin mielipiteisiin ja todellisia oikeussuojan tarpeita ei ole pystytty hallituksen esityksessä osoittamaan. Ryhmäkanteen tarpeen todentavia esimerkkitapauksia, joita yleensä hallituksen esityksessä on, tässä hallituksen esityksessä ei ole esitetty ja ilmeisesti siksi, ettei niitä monivuotisesta valmistelusta huolimatta ole kyetty löytämään ja niitä ei ole kertynyt.

Mitä tulee siihen Euroopan muiden maiden sääntelyyn ja pyrkimykseen, niin ehkä yhtenä syynä saattaa olla se, että meidän kuluttajasuojamme on varsin korkealla tasolla, mikä myös asiantuntijakuulemisessa tuli esiin. Sitä jopa kehuttiin erinomaiseksi, ja näin ei välttämättä ole muissa maissa, joissa se tarve on suurempi. Mutta huomionarvoista on se, että Euroopan yhteisön kuluttajansuojasäädännössä on asetettu jäsenvaltioille velvollisuus edistää kuluttajariita-asioiden ratkaisemista tuomioistuinten ulkopuolella näissä valitus- ja oikeussuojamenettelyissä. Komissio on myös antanut suosituksen siitä, että kuluttajariidat ratkaistaisiin todellakin tuomioistuinten ulkopuolella kevyemmällä menettelyllä.

Susanna Rahkonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kevyempää menettelyä toki tarvitaan, mutta kun se ei kaikissa tilanteissa riitä. Joissain tilanteissa tarvitaan myös täytäntöönpanokelpoisen päätöksen mahdollistava järjestelmä.

Tässä nyt keskustelu työpaikoista menee sivuun siitä pääasiasta, mitä varten ryhmäkannetta on laajasti toivottu ja tarvittu. Eli kuluttajan oikeusturvan parantamisestahan tässä on kysymys ja järjestelmästä, jota käytetään vain silloin, jos joku on loukannut kuluttajan oikeuksia. Niihin tilanteisiin tämä puree, ei muihin tilanteisiin. Silloin kun kaikki on kunnossa, niin kellään ei ole mitään huolta.

Kuluttajasuojaakin pidettiin aikanaan vaarallisena ja uhkana elinkeinoelämällemme. Nyt se kelpaa, EK:kin kehuu papereissaan, että se on hyvä ja ryhmävalitus on hyvä, mutta ihan vastaava keskustelu käytiin sen asian tiimoilta, että meillä saatiin kuluttajansuojajärjestelmä. Uskon, että ryhmäkanteelle käy aivan samalla tavalla, eli se koetaan ihan hyväksi. Kun kaikki noudattavat lakeja, kellään ei ole mitään hätää.

Leena Harkimo /kok:

Puhemies! Ihan lyhyesti vain se, että muistini mukaan noin 20 prosenttia, pikkusen vajaat, erilaisista kuluttaja-asioista jää yrityksen puolelta hoitamatta, ja syy siihen on se, että yritykset ovat kovin pieniä ja niissä yksinkertaisesti ei ole sitä rahaa tai mahdollisuutta hoitaa velvoitteitaan, ja silloin tällä asialla ei sitä asiaa korjata. Ne ovat yrityksiä, jotka ovat jo konkurssikypsiä tai tilanteessa, jossa sitä sataa euroa tai kahta sataa euroa ei vain yksinkertaisesti löydy. Tämä laki ei pure siihen ongelmaan. Tästä ei ole siihen neuvoa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ryhmäkanteella ei ole kovinkaan suurta kysyntää eikä tarvetta ollut. Mielestäni ryhmävalitus on ihan riittävä nykytilanteeseen.

Susanna Rahkonen /sd:

Arvoisa puhemies! Jos sillä ei ole suurta kysyntää ja tarvetta, niin ei siitä näin suurta uhkaakaan varmaan ole.

Mutta ed. Harkimolle toteaisin, että meille tuotiin kyllä Kuluttajaviraston lakimiehen toimesta esimerkkitapaus, Fortumin sähkönsiirtotapaus, johon tämä ryhmäkanne kyseisen asiantuntijan mukaan olisi käynyt, jos sitä olisi käytetty ja se olisi ollut mahdollista. Eli ei mistään pikku firmasta tässä tapauksessa ollut kysymys.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näihin tapauksiin mennäksemme, niin Suomen Kaupan Liiton mukaan Ruotsissa lokakuuhun 2005 mennessä oli ehdotettua ryhmäkannettamme vastaavia julkisia ryhmäkanteita nostettu yksi. Ymmärrän, että jos tämä Fortum Suomessa on se toinen, niin sitten meillä on Pohjoismaissa yhteensä kaksi kahden vuoden aikana. Onko tämä riittävä tarve säätää tämä laki nyt, kun odotamme maaliskuussa tämän sovittelulain voimaantuloa ja sen kokemuksia?

Yleiskeskustelu päättyy.