8) Hallituksen esitys laiksi jätelain 10 ja 13 §:n
muuttamisesta
Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan tämän
vuoden kymmenes mietintö on erimielinen. Totean tässä,
että meillä on lausuntoja kuutisenkymmentä kappaletta
tältä vuodelta. Tämä erimielisyys
on poikkeuksellista, se täytyy sanoa, ja se on hyvin hyvin
harvinaista valiokunnan työssä. Mutta näin
nyt on joka tapauksessa.
Tässähän ollaan jätelakiin
tekemässä niin sanottua osauudistusta eli 10 ja
13 §:n muuttamista. Hallitus on perustellut tätä esitystään
sillä, että näin voitaisiin järjestettyä jätteenkuljetusta
koskeva lainsäädäntö saada nykyistä täsmällisemmäksi
ja täsmentää nimenomaan se, mistä toiminnoista
peräisin olevaa jätettä pidetään
asumisessa syntyvänä jätteenä ja
mitä jätettä siihen rinnastettavana jätteenä.
Nämä täsmennykset liittyvät
myös julkisen hallinnon ja palvelutoiminnan jätteisiin,
jotka ovat näitä niin kutsuttuja asumisessa syntyviin
jätteisiin rinnastettavia jätelajeja. Ehdotus
vähentäisi valtion näkökulmasta,
siis tässä tapauksessa ympäristöministeriön
näkökulmasta, kuntien velvoitteita huolehtia yhdyskuntajätehuollosta.
Toiseksi, kunnan järjestämää jätteen
hyödyntämistä ja käsittelyä koskevan
lain 13 §:n muutosta perustellaan sillä, että tällä tavalla
kunnan oikeuksia sen suhteen, mitä jätteillä tehdään,
täsmennettäisiin. Tämä liittyy
myös jätteen kuljetuskohteeseen, siihen, minne
se viedään, siis kuljetetaan, ja kunnalle tarjoutuu
tässä sitten mahdollisuus päättää myös
jätteen käsittelystä.
Nämä ovat, arvoisa puhemies, tämän
perusteluja. Siis ne ovat lähtökohdiltaan positiivisia
hallituksen mielestä, tai paremminkin hallituksen enemmistön
mielestä.
Valiokunta kuuli erityisen laajalti asiantuntijoita, ja tämä asiantuntijakuulemisen
laajuus pohjautui nimenomaan siihen, että tämän
hallituksen esityksen käsittely oli valtioneuvostossa erimielinen.
Siitähän valtioneuvostossa loppuun saakka tämä erimielisyys
säilyi.
Valiokunta kiinnitti kokonaisuudessaan huomiota erityisesti
siihen, että jätteiden synnyn ehkäisemiseen
ja vähentämiseen tulee kiinnittää jatkossa
erityistä huomiota. Se näkyy myös mietinnössä selkeästi.
Samoin valiokunta painotti sitä, että jos hallituksen
esitys 257/2006 vp hyväksytään,
uudistusten vaikutusta tulee seurata. Tästä on
myös valiokunnalla lausumaehdotus.
Edelleenkin valiokunta kiinnitti erityistä huomiota
jäteverolakiin. Valiokunta katsoo, että tämänhetkinen
käytäntö, jossa toisaalta kuntien julkiset
kaatopaikat ovat jäteverolain alaisia ja toisaalta yksityiset
kaatopaikat eivät ole, luo epäterveen tilanteen
yhteiskuntaan. Valiokunta katsookin, että jäteverolakia
on muutettava kiireellisesti, ja tästä on myöskin
valiokunnan lausumaehdotus. Valiokunta nimenomaan painottaa sitä,
että hallitus esittää kiireellisesti
jäteverolain muuttamista siten, että kunnallisten
ja yksityisten kaatopaikkojen jäteverokohtelu on yhdyskuntajätteen
osalta saman kaltainen. Omalta puoleltani haluan alleviivata sitä,
että tämä merkitsee nimenomaan jäteveron
laajentamista yksityisiin kaatopaikkoihin. Tämä kävi
selkeästi esille kuulemisissa.
Arvoisa puhemies! Edelleenkin, jätelain kokonaisuudistus
on käynnistettävä valiokunnan enemmistön,
myös koko valiokunnan, mielestä viipymättä.
Tämä merkitsee käytännössä sitä, että tällöin
myös jäteverolain epäselvyydet tarkistetaan
ja nimenomaan tämä tasavertainen kohtelu toteutetaan.
Samalla on todettava tästä asian käsittelystä myös
se, että valiokunnan pitkäaikainen huoli tämän
niin sanotun Euroopan unionin jäteperiaatteen toteutumisesta
oli jälleen esillä. Tämä hyvin keskeinen
asiahan on se, että jätteen syntyä pitää vähentää,
jätteen niin sanottua uudiskäyttöä tulee
lisätä ja kolmanneksi myöskin jätteiden
ja jätejakeiden uusiokäyttöä tulisi
lisätä ja vasta sen jälkeen lisätä polttamista
tai ottaa polttaminen käyttöön, ja viimeinen
paikkahan on sitten kaatopaikka. Tämä periaate
on myös sen takia tärkeä, että kun
valiokunta kuuli kysymystä jätteen polttamisesta
ja siitä, että tämän lain taustalla
oli pyrkimys saada pitkäaikaisia jätteen kuljetussopimuksia
ja ne turvaava käytäntö, niin se, että jonkun
jätepolttolaitoksen kanssa tehdään kymmenien
vuosien mittainen sopimus jätteen toimittamisesta sinne,
saattaa olla ristiriidassa sen pyrkimyksen kanssa, että jätteen
syntyä kaiken kaikkiaan pyritään vähentämään.
Lopuksi valiokunnalle tehtiin myös selväksi se,
että tämä prosessi, tämä uudistus,
pohjautuu myös siihen tosiasiaan, että jätteen
hinta on noussut ja jäte saattaa olla aikaisempaa selvästi
arvokkaampi asia.
Mikä tulee vastalauseeseen, puhemies, siitä tarvittaessa
valiokuntamme jäsenet kertovat.
Puhemies:
Muistutan edustajille, että matkapuhelimet on pidettävä täysistunnon aikana
suljettuina.
Satu Taiveaho /sd:
Arvoisa puhemies! Jätelaki kaipaa kipeästi
kokonaisuudistusta, mitä myös ympäristövaliokunta
on useasti peräänkuuluttanut. Kokonaisuudistus
on tarpeen jätehuollon monien muutosten, kuten tuottajavastuun
laajentumisen ja lisääntymisen, monin eri tavoin
organisoidun kuntien välisen yhteistyön sekä jätehuollolle
asetettujen tiukennettujen vaatimusten, jätteen määritelmän
epämääräisyyden ja monien tulkintaepäselvyyksien
vuoksi. Myös sopimusperusteisen jätehuollon tulevaisuus
vaatii tarkkaa arviointia.
Nyt ehdotetun osittaisuudistuksen hyödyt ovat jäämässä hyvin
vähäisiksi aiheutuviin mahdollisiin haitallisiin
vaikutuksiin nähden. Osittaisuudistus ei myöskään
edistä kokonaisuudistuksen toteuttamista. Lakiuudistuksen
taloudellisista vaikutuksista tehty selvitys osoittaa, että niin kuntalaisten
kuin yritysten jätemaksut nousevat ja valtion jäteverokertymä pienenee.
Suomessahan kunnat ovat vastanneet yhdyskuntajätehuollosta.
Kustannukset on katettu jäteverolla sekä muun
muassa kotitalouksien jätemaksulla.
Tätä ollaan muuttamassa niin, että yritykset voivat
tulevaisuudessa kilpailuttaa jätteenkuljetuksensa, kun
asumisperusteinen ja elinkeinoelämän jäte
irrotetaan toisistaan. Tästä on arvioitu jätekuljetuksia
hoitavien yritysten hyötyvän noin 50 miljoonaa
euroa vuodessa. Toisaalta on arvioitu, että tämän
seurauksena kotitalouden jätemaksut nousevat noin 10 prosenttia
vuodessa. Pienyritysten jätemaksujen on arvioitu nousevan noin
30 prosenttia. Muutokset jätevirtojen eriyttämisen
osalta edellyttävät myös valvonnan resurssien
lisäämistä. Tätä tulonsiirtoa
kuluttajilta ja elinkeinoelämältä yksityisille
jätehuoltoyrityksille ei voida pitää hyväksyttävänä.
Käsittelymaksujen nousua aiheuttaa kuljetusten lisääntyminen
ja biologisen jätteen käsittelymaksujen nousu.
Eräillä alueilla nousua aiheuttaa myös
syntyvä ylikapasiteetti, mikäli jätelaitos
on hiljattain esimerkiksi investoinut ja perustanut hyödyntämis-
ja jätteenkäsittelylaitoksen kapasiteetin suuremmalle
jätemäärälle. Tällöinhän
kiinteät kustannukset jäävät
katettavaksi vähenevästä jätemäärästä perittävillä entistä korkeammilla
jätteenkäsittelymaksuilla.
Lakiuudistuksessa on erityisen ongelmallista myös se,
ettei samassa yhteydessä ole esitetty muutosta kaatopaikkaveron
kilpailua vääristävien epäkohtien
oikaisemiseksi. Lakiuudistus johtaisi siis kilpailuneutraliteetin
kannalta entistä ongelmallisempaan tilanteeseen.
Erityisesti pienten kuntien ja haja-asutusalueiden kannalta ongelmallista
on lakiesitykseen sisältyvä kunnille osoitettava
viimesijainen vastuu huolehtia elinkeinoelämänkin
jätteistä silloin, kun yksityisiä toimijoita
alueella ei ole tarjolla. Hankalimpien ja kalliimpien alueiden jätehuolto
jäisi siis julkisen sektorin vastuulle, jätehuollon
kuntayhtymäthän eivät voi valita vain kannattavaa
jätettä.
Kuntien velvollisuuksien ja oikeuksien tasapaino ei toteudu,
ja kunnat ovatkin vastustaneet lakiesityksen hyväksymistä siitä syystä,
että tällä esityksellä yrittäjät
voivat siis kuoria kermat päältä eli
kerätä vain parhaan jätteen hyötykäytettäväkseen.
Kuntien vastuulle jää kuitenkin viimesijaisesti
vastata myös yksityisille jätealan yrityksille
kelpaamattomasta jätteestä. Erityisesti haja-asutusalueella
tämä nostaa kustannuksia. Kyläkaupat
maksavat suurella todennäköisyydellä jätehuollostaan
paljon nykyistä enemmän. Ihmettelen erityisesti
keskustan halua ajaa tätä osittaisuudistusta aktiivisesti.
Huomattavaa on myös se, että elinkeinoelämän
ja yhdyskuntien jätehuoltoa eriytettäessä seurauksena
saattaa olla jätekuljetusten merkittävä lisääntyminen,
minkä seurauksena myös kuljetusten haitalliset
ympäristövaikutukset, melu ja hiilidioksidipäästöt,
lisääntyvät — tämä samaan aikaan,
kun on kovasti keskusteltu päästöjen
vähentämisestä ja ilmastonmuutoksesta.
Lakimuutoksen vaikutuksista kierrätyksen edistämiseen ja
jätehierarkian muuhun noudattamiseen on myös saatu
hyvin ristiriitaista tietoa.
Aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja ed. Tiusanen toi tässä aiemmin
esiin, nimenomaan tähän jätteen synnyn
ehkäisyyn muun muassa kestäviä kulutustapoja
edistämällä ja tuotteita uudelleen käyttämällä,
kierrätystä lisäämällä ja jätteiden
hyötykäyttöä tehostamalla on
siis syytä erityisesti panostaa.
Jätelain kehittämisessä tulisi kai
ensisijaisena olla ympäristön kannalta paremmat
toimet. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että ainoa
hyötyjä tässä uudistuksessa
on pieni joukko yrityksiä, ympäristöyrityksiä,
kansalaisten, elinkeinoelämän, erityisesti haja-asutusalueiden
yritysten sekä kuntien kustannuksella.
Arvoisa puhemies! Näiden syiden vuoksi ryhmämme
on vastustanut tätä osittaisuudistusta koko käsittelyn
ajan ja tulemme myös äänestämään
lain hylkäämisen puolesta salissa.
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusasen kanssa olen täysin
samaa mieltä, että meidän pitää jätteen
käsittelyssä lähteä siitä,
että jätettä syntyy mahdollisimman vähän,
sitä lajitellaan ja sillä tavalla. Mutta siihen kyllä haluaisin
saada teiltä vastausta, eikö olisi sitten paljon
parempi polttaa se jäte, joka näiden toimenpiteiden
jälkeen jää jäljelle, kuin antaa
sen mädäntyä ja haihtua ilmaan, ilman
että siitä otetaan energia hyväksemme.
Se kuitenkin haihtuu, ja kokonaispäästöjen
kannalta on paljon edullisempaa polttaa se, ottaa energia talteen.
Sitten ed. Taiveahon kohdalla totean, että huoli siitä,
että joku saattaisi näillä kuljetuksilla
hyötyä jotain, on aika outo käsite. Ainakin
meillä Espoossa kun käsitellään
kaatopaikkakysymystä — Espoossahan Ämmässuolla
on kohtuullisen suuri kaatopaikka — kyllä me olemme
tulleet siihen tulokseen, että tämä laki
antaa sellaiset mahdollisuudet. Ainakin Espoossa me säästämme,
kunta säästää rahaa, ja se tulee
halvemmaksi myös kuluttajille. Sen takia en voi muuta kuin
olla tämän hallituksen esityksen takana.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Lyhyesti täältä paikalta:
Valiokunnassa äänestettiin, kuten puheenjohtaja,
ed. Tiusanen täällä jo kertoi, ja enemmistö ympäristövaliokunnassa
on tämän hallituksen esityksen takana. Hyvin lyhyesti
kerrottuna asia on perusteltu erittäin hyvin valiokunnan
mietinnössä. Keskeistä on tämä toteamus
valiokunnan mietinnössä: "Lakiehdotuksen tavoitteena
on määritellä yksityisen yritystoiminnan
ja kuntien vastuut ja oikeudet jätteiden käsittely-
ja hyödyntämistoiminnassa yksiselitteisesti ja
siten, että yksityisille ja kuntien toimijoille toteutetaan
ennustettava ja vakaa toimintaympäristö." Näin
he osaavat tulevat ratkaisut tehdä paremmin kuin ovat tähän
saakka voineet tehdä.
Jätelain kokonaisuudistus on sen verran paljon aikaa
vievä, että sitä ei ole nyt varaa odottaa, vaan
tämä osauudistus on hyvinkin paikallaan.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että tässä oli
aika ristiriitainen asiantuntijakuuleminen. Kuultiin kymmeniä asiantuntijoita
ympäristövaliokunnassa, ja täytyy kyllä sanoa,
että harvoin näin ristiriitaista asiantuntijakuulemista
onkaan. Elikkä tässä todella erilaisia
käsityksiä on, ja varmasti vasta käytäntö osoittaa,
miten tämä lakiuudistus tulee todella sitten toimimaan.
Tässähän oli näkemyseroja,
jotka tässäkin keskustelussa ovat tulleet jo esille.
Näistä lausumaehdotuksista oli kuitenkin yksimielisyys,
mihin halusin kiinnittää huomiota. Kolme tärkeää lausumaehdotusta.
Erityisesti kiinnittäisin huomiota kakkoseen ja kolmoseen
elikkä ensinnä siihen, että ympäristövaliokunta
haluaa, että hallitus lähtisi toimeen jäteverolain
muuttamiseksi siten, että kunnallisten ja yksityisten kaatopaikkojen
jäteverokohtelu olisi yhdyskuntajätteen osalta
samanlainen. Pohdimme myös, olisiko se mahdollista tehdä jo
tässä yhteydessä, mutta se ei osoittautunut
mahdolliseksi, mutta toivottavasti tässä päästään
pian eteenpäin.
Sitten on tämä jätelain kokonaisuudistus myöskin.
Toivottavasti se voidaan toteuttaa seuraavalla eduskuntakaudella.
Se voi olla haasteellista, mutta mielestäni sen pitäisi
olla tavoitteena kuitenkin. Tässä kyllä tulee
lisää virikkeitä EU-lainsäädännöstä myöskin,
ja meidän pitää sovittaa kotimainen lainsäädäntö tähän
eurooppalaiseen lainsäädäntöön.
Tavoitteena kuitenkin pitää olla, että jätteen
synnyn ehkäisyyn kiinnitetään vielä nykyistä selvästi
enemmän huomiota.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Kaikkonen edellä sanoi,
jätteen synnyn ehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota.
Ed. Tiusanen toi tämän myös esille. Tavoitteena
tulee olla se, että jätettä on mahdollisimman
vähän. Pidän todella ongelmallisena sitä,
jos näitä jätteitä joudutaan
kuljettamaan kovin kauas. Siitä tulee paitsi kuljetuskustannuksia
myös hiilidioksidipäästöjä liikenteessä.
Se on eräs huolenaihe.
Sitten toivoisin, että edelleen jatkossa selvitettäisiin
jätteitten hyötykäyttö: millä tavalla
esimerkiksi voitaisiin saada luonnonmukaisesti energiaa, jolloinka
saataisiin vähennettyä päästöjä ja
käsiteltäisiin ilmastoystävällisesti
jätteitä. Tämä on hyvin haasteellinen
kysymys. Olisin toivonut, että näihin kaikkiin
näkemyksiin olisi asian valmistelussa voitu paneutua perusteellisemmin.
Satu Taiveaho /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Saarikangas kyseli näistä kustannusarvioista,
ja ne löytyvät kyllä ihan tästä hallituksen
esityksen perusteluosastakin, ja kyllä ne vahvasti sitä osoittavat,
että kustannusten nousu on aika ilmeinen. Toki ne arvioita
ovat mutta niin vahvoja, että kyllä hyvin todennäköistä on,
että kustannukset nousevat, kuten tuossa puheenvuorossanikin
toin esiin. Mutta kuljetusten lisääntyminen ei
toki niitä hyötyjä välttämättä tuo.
Nimittäin kuljetuksethan nimenomaan lisäävät
niitä kustannuksia, kuten toin esiin.
Ed. Saarikangas kyseli myös kantaa jätteenpolttoon
ja sitä kautta energian hyötykäyttöön. Ainakin
itse ajattelen näin, että se onkin aivan oikea
suunta, mutta se on vasta se viimesijaisin. Ensisijaista on jätteen
määrän vähentäminen,
sitten kierrättäminen ja jätteen muu
hyötykäyttö ja viimeisenä se
jätteen energiaksi polttaminen. Se on mielestänikin
parempi vaihtoehto kuin kaatopaikkasijoittaminen.
Pentti Tiusanen /vas:
Puhemies! Tämä on vastauspuheenvuoro, jota
en aluksi saanut, ed. Saarikankaalle. Nimenomaan kun kysyitte sitä, mitä mieltä olen
jätteen polttamisesta, niin aivan samalla tavalla kuin
ed. Taiveaho totean, että sen jälkeen, kun on
käyty läpi nämä aikaisemmat uusintakäyttö-,
uusiokäyttö- ja muu hyödyntäminen,
sitten tulee polttaminen. On paljon järkevämpää tietysti
polttaa kuin viedä kaatopaikalle, jossa siitä tulee
metaania. (Ed. Saarikangas: Eli olemme samaa mieltä!) Sitten
tämän lisäksi ihan oma ryhmänsä on
biojäte, jota pitäisi käyttää metaanin
hyödyntämiseen, ja sen tehokas käyttö on vielä suositeltavampaa.
Puhemies:
Ed. Tiusanen, puhemies ilmoittaa, milloin kyse on vastauspuheenvuorosta.
Yleiskeskustelu päättyy.