Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan tämän vuoden kymmenes mietintö on erimielinen. Totean tässä, että meillä on lausuntoja kuutisenkymmentä kappaletta tältä vuodelta. Tämä erimielisyys on poikkeuksellista, se täytyy sanoa, ja se on hyvin hyvin harvinaista valiokunnan työssä. Mutta näin nyt on joka tapauksessa.

Tässähän ollaan jätelakiin tekemässä niin sanottua osauudistusta eli 10 ja 13 §:n muuttamista. Hallitus on perustellut tätä esitystään sillä, että näin voitaisiin järjestettyä jätteenkuljetusta koskeva lainsäädäntö saada nykyistä täsmällisemmäksi ja täsmentää nimenomaan se, mistä toiminnoista peräisin olevaa jätettä pidetään asumisessa syntyvänä jätteenä ja mitä jätettä siihen rinnastettavana jätteenä. Nämä täsmennykset liittyvät myös julkisen hallinnon ja palvelutoiminnan jätteisiin, jotka ovat näitä niin kutsuttuja asumisessa syntyviin jätteisiin rinnastettavia jätelajeja. Ehdotus vähentäisi valtion näkökulmasta, siis tässä tapauksessa ympäristöministeriön näkökulmasta, kuntien velvoitteita huolehtia yhdyskuntajätehuollosta.

Toiseksi, kunnan järjestämää jätteen hyödyntämistä ja käsittelyä koskevan lain 13 §:n muutosta perustellaan sillä, että tällä tavalla kunnan oikeuksia sen suhteen, mitä jätteillä tehdään, täsmennettäisiin. Tämä liittyy myös jätteen kuljetuskohteeseen, siihen, minne se viedään, siis kuljetetaan, ja kunnalle tarjoutuu tässä sitten mahdollisuus päättää myös jätteen käsittelystä.

Nämä ovat, arvoisa puhemies, tämän perusteluja. Siis ne ovat lähtökohdiltaan positiivisia hallituksen mielestä, tai paremminkin hallituksen enemmistön mielestä.

Valiokunta kuuli erityisen laajalti asiantuntijoita, ja tämä asiantuntijakuulemisen laajuus pohjautui nimenomaan siihen, että tämän hallituksen esityksen käsittely oli valtioneuvostossa erimielinen. Siitähän valtioneuvostossa loppuun saakka tämä erimielisyys säilyi.

Valiokunta kiinnitti kokonaisuudessaan huomiota erityisesti siihen, että jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja vähentämiseen tulee kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Se näkyy myös mietinnössä selkeästi. Samoin valiokunta painotti sitä, että jos hallituksen esitys 257/2006 vp hyväksytään, uudistusten vaikutusta tulee seurata. Tästä on myös valiokunnalla lausumaehdotus.

Edelleenkin valiokunta kiinnitti erityistä huomiota jäteverolakiin. Valiokunta katsoo, että tämänhetkinen käytäntö, jossa toisaalta kuntien julkiset kaatopaikat ovat jäteverolain alaisia ja toisaalta yksityiset kaatopaikat eivät ole, luo epäterveen tilanteen yhteiskuntaan. Valiokunta katsookin, että jäteverolakia on muutettava kiireellisesti, ja tästä on myöskin valiokunnan lausumaehdotus. Valiokunta nimenomaan painottaa sitä, että hallitus esittää kiireellisesti jäteverolain muuttamista siten, että kunnallisten ja yksityisten kaatopaikkojen jäteverokohtelu on yhdyskuntajätteen osalta saman kaltainen. Omalta puoleltani haluan alleviivata sitä, että tämä merkitsee nimenomaan jäteveron laajentamista yksityisiin kaatopaikkoihin. Tämä kävi selkeästi esille kuulemisissa.

Arvoisa puhemies! Edelleenkin, jätelain kokonaisuudistus on käynnistettävä valiokunnan enemmistön, myös koko valiokunnan, mielestä viipymättä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että tällöin myös jäteverolain epäselvyydet tarkistetaan ja nimenomaan tämä tasavertainen kohtelu toteutetaan.

Samalla on todettava tästä asian käsittelystä myös se, että valiokunnan pitkäaikainen huoli tämän niin sanotun Euroopan unionin jäteperiaatteen toteutumisesta oli jälleen esillä. Tämä hyvin keskeinen asiahan on se, että jätteen syntyä pitää vähentää, jätteen niin sanottua uudiskäyttöä tulee lisätä ja kolmanneksi myöskin jätteiden ja jätejakeiden uusiokäyttöä tulisi lisätä ja vasta sen jälkeen lisätä polttamista tai ottaa polttaminen käyttöön, ja viimeinen paikkahan on sitten kaatopaikka. Tämä periaate on myös sen takia tärkeä, että kun valiokunta kuuli kysymystä jätteen polttamisesta ja siitä, että tämän lain taustalla oli pyrkimys saada pitkäaikaisia jätteen kuljetussopimuksia ja ne turvaava käytäntö, niin se, että jonkun jätepolttolaitoksen kanssa tehdään kymmenien vuosien mittainen sopimus jätteen toimittamisesta sinne, saattaa olla ristiriidassa sen pyrkimyksen kanssa, että jätteen syntyä kaiken kaikkiaan pyritään vähentämään.

Lopuksi valiokunnalle tehtiin myös selväksi se, että tämä prosessi, tämä uudistus, pohjautuu myös siihen tosiasiaan, että jätteen hinta on noussut ja jäte saattaa olla aikaisempaa selvästi arvokkaampi asia.

Mikä tulee vastalauseeseen, puhemies, siitä tarvittaessa valiokuntamme jäsenet kertovat.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Jätelaki kaipaa kipeästi kokonaisuudistusta, mitä myös ympäristövaliokunta on useasti peräänkuuluttanut. Kokonaisuudistus on tarpeen jätehuollon monien muutosten, kuten tuottajavastuun laajentumisen ja lisääntymisen, monin eri tavoin organisoidun kuntien välisen yhteistyön sekä jätehuollolle asetettujen tiukennettujen vaatimusten, jätteen määritelmän epämääräisyyden ja monien tulkintaepäselvyyksien vuoksi. Myös sopimusperusteisen jätehuollon tulevaisuus vaatii tarkkaa arviointia.

Nyt ehdotetun osittaisuudistuksen hyödyt ovat jäämässä hyvin vähäisiksi aiheutuviin mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin nähden. Osittaisuudistus ei myöskään edistä kokonaisuudistuksen toteuttamista. Lakiuudistuksen taloudellisista vaikutuksista tehty selvitys osoittaa, että niin kuntalaisten kuin yritysten jätemaksut nousevat ja valtion jäteverokertymä pienenee. Suomessahan kunnat ovat vastanneet yhdyskuntajätehuollosta. Kustannukset on katettu jäteverolla sekä muun muassa kotitalouksien jätemaksulla.

Tätä ollaan muuttamassa niin, että yritykset voivat tulevaisuudessa kilpailuttaa jätteenkuljetuksensa, kun asumisperusteinen ja elinkeinoelämän jäte irrotetaan toisistaan. Tästä on arvioitu jätekuljetuksia hoitavien yritysten hyötyvän noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Toisaalta on arvioitu, että tämän seurauksena kotitalouden jätemaksut nousevat noin 10 prosenttia vuodessa. Pienyritysten jätemaksujen on arvioitu nousevan noin 30 prosenttia. Muutokset jätevirtojen eriyttämisen osalta edellyttävät myös valvonnan resurssien lisäämistä. Tätä tulonsiirtoa kuluttajilta ja elinkeinoelämältä yksityisille jätehuoltoyrityksille ei voida pitää hyväksyttävänä.

Käsittelymaksujen nousua aiheuttaa kuljetusten lisääntyminen ja biologisen jätteen käsittelymaksujen nousu. Eräillä alueilla nousua aiheuttaa myös syntyvä ylikapasiteetti, mikäli jätelaitos on hiljattain esimerkiksi investoinut ja perustanut hyödyntämis- ja jätteenkäsittelylaitoksen kapasiteetin suuremmalle jätemäärälle. Tällöinhän kiinteät kustannukset jäävät katettavaksi vähenevästä jätemäärästä perittävillä entistä korkeammilla jätteenkäsittelymaksuilla.

Lakiuudistuksessa on erityisen ongelmallista myös se, ettei samassa yhteydessä ole esitetty muutosta kaatopaikkaveron kilpailua vääristävien epäkohtien oikaisemiseksi. Lakiuudistus johtaisi siis kilpailuneutraliteetin kannalta entistä ongelmallisempaan tilanteeseen.

Erityisesti pienten kuntien ja haja-asutusalueiden kannalta ongelmallista on lakiesitykseen sisältyvä kunnille osoitettava viimesijainen vastuu huolehtia elinkeinoelämänkin jätteistä silloin, kun yksityisiä toimijoita alueella ei ole tarjolla. Hankalimpien ja kalliimpien alueiden jätehuolto jäisi siis julkisen sektorin vastuulle, jätehuollon kuntayhtymäthän eivät voi valita vain kannattavaa jätettä.

Kuntien velvollisuuksien ja oikeuksien tasapaino ei toteudu, ja kunnat ovatkin vastustaneet lakiesityksen hyväksymistä siitä syystä, että tällä esityksellä yrittäjät voivat siis kuoria kermat päältä eli kerätä vain parhaan jätteen hyötykäytettäväkseen. Kuntien vastuulle jää kuitenkin viimesijaisesti vastata myös yksityisille jätealan yrityksille kelpaamattomasta jätteestä. Erityisesti haja-asutusalueella tämä nostaa kustannuksia. Kyläkaupat maksavat suurella todennäköisyydellä jätehuollostaan paljon nykyistä enemmän. Ihmettelen erityisesti keskustan halua ajaa tätä osittaisuudistusta aktiivisesti.

Huomattavaa on myös se, että elinkeinoelämän ja yhdyskuntien jätehuoltoa eriytettäessä seurauksena saattaa olla jätekuljetusten merkittävä lisääntyminen, minkä seurauksena myös kuljetusten haitalliset ympäristövaikutukset, melu ja hiilidioksidipäästöt, lisääntyvät — tämä samaan aikaan, kun on kovasti keskusteltu päästöjen vähentämisestä ja ilmastonmuutoksesta. Lakimuutoksen vaikutuksista kierrätyksen edistämiseen ja jätehierarkian muuhun noudattamiseen on myös saatu hyvin ristiriitaista tietoa.

Aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja ed. Tiusanen toi tässä aiemmin esiin, nimenomaan tähän jätteen synnyn ehkäisyyn muun muassa kestäviä kulutustapoja edistämällä ja tuotteita uudelleen käyttämällä, kierrätystä lisäämällä ja jätteiden hyötykäyttöä tehostamalla on siis syytä erityisesti panostaa.

Jätelain kehittämisessä tulisi kai ensisijaisena olla ympäristön kannalta paremmat toimet. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että ainoa hyötyjä tässä uudistuksessa on pieni joukko yrityksiä, ympäristöyrityksiä, kansalaisten, elinkeinoelämän, erityisesti haja-asutusalueiden yritysten sekä kuntien kustannuksella.

Arvoisa puhemies! Näiden syiden vuoksi ryhmämme on vastustanut tätä osittaisuudistusta koko käsittelyn ajan ja tulemme myös äänestämään lain hylkäämisen puolesta salissa.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusasen kanssa olen täysin samaa mieltä, että meidän pitää jätteen käsittelyssä lähteä siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, sitä lajitellaan ja sillä tavalla. Mutta siihen kyllä haluaisin saada teiltä vastausta, eikö olisi sitten paljon parempi polttaa se jäte, joka näiden toimenpiteiden jälkeen jää jäljelle, kuin antaa sen mädäntyä ja haihtua ilmaan, ilman että siitä otetaan energia hyväksemme. Se kuitenkin haihtuu, ja kokonaispäästöjen kannalta on paljon edullisempaa polttaa se, ottaa energia talteen.

Sitten ed. Taiveahon kohdalla totean, että huoli siitä, että joku saattaisi näillä kuljetuksilla hyötyä jotain, on aika outo käsite. Ainakin meillä Espoossa kun käsitellään kaatopaikkakysymystä — Espoossahan Ämmässuolla on kohtuullisen suuri kaatopaikka — kyllä me olemme tulleet siihen tulokseen, että tämä laki antaa sellaiset mahdollisuudet. Ainakin Espoossa me säästämme, kunta säästää rahaa, ja se tulee halvemmaksi myös kuluttajille. Sen takia en voi muuta kuin olla tämän hallituksen esityksen takana.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti täältä paikalta:

Valiokunnassa äänestettiin, kuten puheenjohtaja, ed. Tiusanen täällä jo kertoi, ja enemmistö ympäristövaliokunnassa on tämän hallituksen esityksen takana. Hyvin lyhyesti kerrottuna asia on perusteltu erittäin hyvin valiokunnan mietinnössä. Keskeistä on tämä toteamus valiokunnan mietinnössä: "Lakiehdotuksen tavoitteena on määritellä yksityisen yritystoiminnan ja kuntien vastuut ja oikeudet jätteiden käsittely- ja hyödyntämistoiminnassa yksiselitteisesti ja siten, että yksityisille ja kuntien toimijoille toteutetaan ennustettava ja vakaa toimintaympäristö." Näin he osaavat tulevat ratkaisut tehdä paremmin kuin ovat tähän saakka voineet tehdä.

Jätelain kokonaisuudistus on sen verran paljon aikaa vievä, että sitä ei ole nyt varaa odottaa, vaan tämä osauudistus on hyvinkin paikallaan.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että tässä oli aika ristiriitainen asiantuntijakuuleminen. Kuultiin kymmeniä asiantuntijoita ympäristövaliokunnassa, ja täytyy kyllä sanoa, että harvoin näin ristiriitaista asiantuntijakuulemista onkaan. Elikkä tässä todella erilaisia käsityksiä on, ja varmasti vasta käytäntö osoittaa, miten tämä lakiuudistus tulee todella sitten toimimaan.

Tässähän oli näkemyseroja, jotka tässäkin keskustelussa ovat tulleet jo esille. Näistä lausumaehdotuksista oli kuitenkin yksimielisyys, mihin halusin kiinnittää huomiota. Kolme tärkeää lausumaehdotusta. Erityisesti kiinnittäisin huomiota kakkoseen ja kolmoseen elikkä ensinnä siihen, että ympäristövaliokunta haluaa, että hallitus lähtisi toimeen jäteverolain muuttamiseksi siten, että kunnallisten ja yksityisten kaatopaikkojen jäteverokohtelu olisi yhdyskuntajätteen osalta samanlainen. Pohdimme myös, olisiko se mahdollista tehdä jo tässä yhteydessä, mutta se ei osoittautunut mahdolliseksi, mutta toivottavasti tässä päästään pian eteenpäin.

Sitten on tämä jätelain kokonaisuudistus myöskin. Toivottavasti se voidaan toteuttaa seuraavalla eduskuntakaudella. Se voi olla haasteellista, mutta mielestäni sen pitäisi olla tavoitteena kuitenkin. Tässä kyllä tulee lisää virikkeitä EU-lainsäädännöstä myöskin, ja meidän pitää sovittaa kotimainen lainsäädäntö tähän eurooppalaiseen lainsäädäntöön. Tavoitteena kuitenkin pitää olla, että jätteen synnyn ehkäisyyn kiinnitetään vielä nykyistä selvästi enemmän huomiota.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Kaikkonen edellä sanoi, jätteen synnyn ehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota. Ed. Tiusanen toi tämän myös esille. Tavoitteena tulee olla se, että jätettä on mahdollisimman vähän. Pidän todella ongelmallisena sitä, jos näitä jätteitä joudutaan kuljettamaan kovin kauas. Siitä tulee paitsi kuljetuskustannuksia myös hiilidioksidipäästöjä liikenteessä. Se on eräs huolenaihe.

Sitten toivoisin, että edelleen jatkossa selvitettäisiin jätteitten hyötykäyttö: millä tavalla esimerkiksi voitaisiin saada luonnonmukaisesti energiaa, jolloinka saataisiin vähennettyä päästöjä ja käsiteltäisiin ilmastoystävällisesti jätteitä. Tämä on hyvin haasteellinen kysymys. Olisin toivonut, että näihin kaikkiin näkemyksiin olisi asian valmistelussa voitu paneutua perusteellisemmin.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarikangas kyseli näistä kustannusarvioista, ja ne löytyvät kyllä ihan tästä hallituksen esityksen perusteluosastakin, ja kyllä ne vahvasti sitä osoittavat, että kustannusten nousu on aika ilmeinen. Toki ne arvioita ovat mutta niin vahvoja, että kyllä hyvin todennäköistä on, että kustannukset nousevat, kuten tuossa puheenvuorossanikin toin esiin. Mutta kuljetusten lisääntyminen ei toki niitä hyötyjä välttämättä tuo. Nimittäin kuljetuksethan nimenomaan lisäävät niitä kustannuksia, kuten toin esiin.

Ed. Saarikangas kyseli myös kantaa jätteenpolttoon ja sitä kautta energian hyötykäyttöön. Ainakin itse ajattelen näin, että se onkin aivan oikea suunta, mutta se on vasta se viimesijaisin. Ensisijaista on jätteen määrän vähentäminen, sitten kierrättäminen ja jätteen muu hyötykäyttö ja viimeisenä se jätteen energiaksi polttaminen. Se on mielestänikin parempi vaihtoehto kuin kaatopaikkasijoittaminen.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Tämä on vastauspuheenvuoro, jota en aluksi saanut, ed. Saarikankaalle. Nimenomaan kun kysyitte sitä, mitä mieltä olen jätteen polttamisesta, niin aivan samalla tavalla kuin ed. Taiveaho totean, että sen jälkeen, kun on käyty läpi nämä aikaisemmat uusintakäyttö-, uusiokäyttö- ja muu hyödyntäminen, sitten tulee polttaminen. On paljon järkevämpää tietysti polttaa kuin viedä kaatopaikalle, jossa siitä tulee metaania. (Ed. Saarikangas: Eli olemme samaa mieltä!) Sitten tämän lisäksi ihan oma ryhmänsä on biojäte, jota pitäisi käyttää metaanin hyödyntämiseen, ja sen tehokas käyttö on vielä suositeltavampaa.