Täysistunnon pöytäkirja 169/2014 vp

PTK 169/2014 vp

169. TIISTAINA 10. MAALISKUUTA 2015 kello 10.09

Tarkastettu versio 2.0

12) Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tärkeä nähdä, kuinka isosta asiasta ja askeleesta on kysymys. Lainsäädäntö sinällään todellakin turvaa meidän monimuotoista vaelluskalakantaa, antaa kalastajille mahdollisuuksia, erityisesti ammattikalastajille, luo erilaiset olosuhteet ja järjestelmät vapaa-aikakalastukselle ja sinällään on kannatettava.

Kuitenkin tähän esitykseen tuli muutamia pykälämuutosesityksiä. Niitten osalta erityisesti olisi ollut tärkeätä tämmöinen sosiaalinen ulottuvuus. Olisi otettu lupamaksuissa eli kalastonhoitomaksun osalta tarkasteluun ja katsottu sosiaalinen pohja sille, kuka oikeasti on sen edullisemman kalastuksen mahdollisuuden piirissä, eikä tuo nyt olisi toimeentulotuen varassa oleville toki ollut mikään mahdoton ajateltava. Eli kyllä tällä toiminnalla, jolla olisi yhdessä esimerkiksi kalastusoppaiden kanssa pystytty kehittämään syrjäytymisen ehkäisemistä, oltaisiin saatu yhteiskunnalle varmasti enemmän tuloja kuin menoja niin, että myös kalastusalueiden kalastuksen hoidosta vastuussa olevat tahot olisivat päässeet saman rahan piiriin.

Toisena oli myös edustaja Mustajärven tekemä pykälämuutosesitys, jossa Metsähallituksen osalta katsottiin niitä oikeutuksia, että onko vai eikö puolet niin kuin kaikilla muilla pohjoisen järvillä. Sitä ei tehty. Siksi olen esittänyt näihin kahteen asiaan liittyvää, jo pöydillekin jaettua lausumaehdotusta.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Myllykosken tekemää kumpaakin lausumaesitystä.

Tuohon 43 §:ään liittyen olen kyllä pahoillani siitä, että eduskunta lopulta hyväksyi Inarinjärvellä jyvitysosuuden kaksi kolmasosaa valtiolle, yksi kolmasosa paikallisten oikeuksien haltijoille, kun se kaikilla muilla vesistöalueilla on puolet ja puolet. Sille ei ole oikein järkiperäistä perustetta olemassa.

Tässä kalastuslaissa on hyvää se, että se kuitenkin selkeyttää lupajärjestelmää ja toivon mukaan kannustaa sitten tekemään parempia, ammattimaisempia hoito- ja käyttösuunnitelmia. Toivottavasti niille löytyy myöskin pelimerkkejä, että sellaiset oikeat tekijät löytyvät ja kunnon suunnitelmat nousevat jaloilleen ja niitä myöskin sitten toteutetaan.

Mutta tässä uudessa kalastuslaissa on aika isoja vikoja kaiken kaikkiaan. Ensinnäkin on tämä hyvin teennäinen 67 astetta pohjoista leveyttä -raja ja siihen liittyen tämä verkkopyynnin rajoittaminen, kun ongelmana monella alueella eri puolilla Suomea on järvien alikalastus. Vallankäytössä ihan hyvä periaate olisi se, että mahdollisimman paljon asioista kuitenkin päätetään lähellä niitä ihmisiä, joita asia suoraan koskee, ja tämmöisestä rajoituksesta aivan hyvin olisi voinut päättää alueviranomainen ja uudet kalatalousalueet. Samalla tapaa ikävää on se, että kotitarvekalastus jo käsitetasolla siirrettiin sivuun.

Löysin täältä kuitenkin yhden mielenkiintoisen kohdan, niin kuin oli aikoinaan ampuma-aselaissakin. Täällä määritellään 4 §:ssä 1 momentissa 4 kohdassa, että vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikka-alueella vesistö on sellaista aluetta, jossa a) vesi virtaa silmin havaittavasti alavirtaan päin ja b) virtapaikan ylävesi on alavettä ylempänä. En usko, vaikka tämä kohta olisi jätetty laista poiskin, että vesi alkaisi kulkemaan vastamäkeen. (Naurua)

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Menin tässä nyt ihan hämilleni tuosta edustaja Mustajärven kommentista, että näinköhän tuolla luki, ei tullut valiokunnassa esille.

Mutta edustaja Myllykosken esitys on ilman muuta kannatettava. Tästä keskusteltiin valiokunnassa, ja perussuomalaiset tätä kannattivat, mutta se ei sitten kuitenkaan ihan tuonne mietintöön asti noussut. Kalastuksella on perinteisesti ollut todella merkitystä leivän jatkeena mutta myös virkistysmielessä, ja kalastuksella on kiistatta sosiaalinen ulottuvuus sitä kautta. Ja jos nyt puhutaan vähävaraisista, niin tämä edustaja Myllykosken tekemä esitys on todella kädenojennus.

Mutta sitten kotitarvekalastuksella on edelleenkin kiistatta kalakantoja hoitava merkitys. Meillä on edelleenkin aivan liikaa särkikalojen ja roskakalan pilaamaa vesistöä. Ja muutoinkin tämän Myllykoskenkin esityksen kautta voidaan korostaa kotitarvekalastusta, ja myös tuolla lakiesityksen perustelutekstissä on todettu, että Itä- ja Pohjois-Suomessa sillä on perinteisesti ollut merkitystä, juurikin niin kuin sanoin, leivän jatkeena. Mutta kuitenkaan tämä ei sitten konkretisoidu täällä pykälissä, ja kuten myös edustaja Mustajärvi totesi, on sitten näitä keinotekoisia leveyspiirirajoja, kun sen sijaan pitäisi pystyä kyllä Suomen kokoisessa maassa katsomaan kalavesiäkin yksilöllisesti, koska paikalliset niitä ovat vuosikausia, vuosikymmeniä, vuosisatoja hoitaneet, ja sitä kautta räätälöidä sitten tämmöisiä yksilöllisempiä ja palvelevampia ratkaisuja kuin mitä nyt niin jäykästi lain tasolle on kirjattu.

Johanna  Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Kalastuslaki oli jo 30 vuotta vanha, ja tätä lakimuutosta on valmisteltu 7 vuotta. Edellisellä kaudella edustaja Erkki Pulliainen teki valtavasti pohjatyötä ja ajoi uhanalaisia vaelluskaloja paremmin suojelevaa lakia.

Laki on selvä parannus nykytilaan uhanalaisten kalojen suhteen, vaikkakin vihreät olisivat toivoneet selkeitä parannuksia, ja käsittelyssä esitimmekin verkkokalastukseen suurempaa rajoitusta. Nythän on mahdollista jopa kahdeksalla verkolla vapaa-ajankalastajan kalastaa, tai sitten on mahdollista tukkia katiskalla pienikin kutupuro. Myös kalojen alamittoihin esitimme parannuksia. Kysehän on siitä, että jatkossa ylipäänsä riittää kalaa kalastettavaksi.

Laki turvaa hyvällä tavalla ammattikalastajien oikeuksia, ja toisaalta myös vapaa-ajankalastajien suhteen lupakäytännöt helpottuvat, kun yksi kalastuslupa viehekalastukseen toimii koko maassa.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä kalastuslaki viedään nytten loppuun asti. Vaikka se ei ihan täydellinen olekaan, niin kuitenkin nyt päästään eteenpäin.

Mutta on tärkeää, että sitten varsinkin asetuksessa huomioidaan kalojen riittävät alamitat. Myöskin ylämittojen asettaminen on tärkeää esimerkiksi hauen kohdalla, jotta niiden geeniperimä säilyy, saamme isoja haukia myöhemminkin. Esitin valiokunnassa mietintöön myös verkkojen rajoittamista neljään eli 120 metriin, ja se ei nyt mennyt siellä lävitse. On myöskin tärkeää, että tulevaisuudessa huolehditaan siitä, että katiskoilla ei tukita purojen suita, jotta vaelluskalat pääsevät nousemaan sitten kutemaan jokiin.

Kaiken kaikkiaan vihreiden mielestä tämä on hyvä askel eteenpäin, mutta olennaista on se, että kalastusasetus sitten määrittää tarkasti nämä kalojen ala- ja ylämitat, jotta saamme kalakannoista pidettyä huolen.

Keskustelu päättyi.

​​​​