Täysistunnon pöytäkirja 4/2014 vp

PTK 4/2014 vp

4. TORSTAINA 6. HELMIKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Työllisyyden parantaminen

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomessa on nyt yli 400 000 työtöntä. On kasvavaa nuorisotyöttömyyttä, akateemista työttömyyttä ja alueellista työttömyyttä. Yritysten tiukka taloustilanne on pakottanut irtisanomisiin ja lomautuksiin. Sama kaiku näyttää olevan myöskin julkisella sektorilla. Näyttää siltä, että kunnat ja kaupungit lomauttavat omaa henkilöstöään tämän vuoden aikana.

Arvoisa pääministeri, Suomi nousee ja kasvaa ainoastaan työtä tekemällä. Eilisessä valtiopäivien avajaiskeskustelussa te keskityitte tivaamaan keskustalta vaihtoehtoja paremmasta työllisyydestä. Mitkä ovat hallituksen lääkkeet tähän tilanteeseen? Pelkät kuiskaukset eivät enää riitä. Nyt huudetaan suomalaisen työn perään.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En minä kysynyt keskustalta lääkkeitä työllisyyden perään vaan siitä, mitä mieltä keskusta on, että pitääkö sopeutustoimet tehdä kerralla vai jaksotetusti, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) mutta siihen me emme saaneet vastausta.

Se on totta, että Suomesta ei työtä puutu mutta palkanmaksajia on liian vähän. Tähän vaikuttaa tietysti kaikkein keskeisimmin heikko kansainvälinen talous. Eli meidän vienti ei vedä sen takia, koska meidän ulkomaalaisilla potentiaalisilla asiakkailla ei ole syystä tai toisesta tarvetta tai varaa ostaa meidän suomalaisten tekemiä palveluja ja tuotteita. Eli me emme pysty siihen vaikuttamaan. Toisaalta meidän pitää pystyä satsaamaan pitkällä aikajänteellä kasvuun. Lyhyen aikavälin toimia on tehty lukuisia, muun muassa viime syksynä työllisyyslisäbudjetti, joka alkaa vaikuttamaan, tai on alkanut jo ja vaikuttaa nyt, mutta ei välttämättä riittävästi. Pidemmän aikavälin toimet ovat yhteisöveron alennus, osinkoveron kevennys, energiaan liittyvät ratkaisut. Niin moni kuin meistä haluaisikin nopeasti 100 000 uutta työpaikkaa, se ei ole realismia, mutta meidän pitää tehdä Suomi semmoiseksi, että tänne yritykset investoivat.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Monissa maissa Euroopassa työttömyys on vähenemään päin, talous on lievässä kasvussa. Tämä on se toimintaympäristö.

Arvoisa pääministeri, vuoden aikana, viime vuoden aikana, TEMin tilastojen mukaan työttömien määrä lisääntyi Suomessa lähes tarkalleen 50 000 ihmisellä. Se on valtava lisäys yhden vuoden aikana.

Ja sitten toinen asia. Nuorten alle 25-vuotiaitten työttömien määrä lisääntyi runsaasta 34 000 työttömästä 44 000 työttömään. Nuorisotakuun, jota te olette mainostanut, jonka terän piti taittaa nuorisotyöttömyys, voimassa ollessa nuorten työttömien määrä on lisääntynyt 10 000:lla, yli neljänneksellä. Nyt se kysymys kuuluu: mihin toimiin, tai onko hallitus ylipäänsä valmis toimiin, joilla pikaisesti taitetaan tämä rujo työttömyyskehitys Suomessa? Me emme kestä tätä kauan. Julkisella sektorilla (Puhemies koputtaa) tiedetään, miten käy. Miten yksityisellä palvelusektorilla? Mikä on teidän vastauksenne?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkeintä on luottamuksen vahvistaminen Suomen talouteen. Eli millään hokkuspokkuskonstilla ei pystytä kannustamaan yrityksiä investointeihin, jos yritykset eivät luota Suomen tulevaisuuteen. (Mauri Pekkarinen: Juuri niin!) Sen takia, niin nurinkuriselta kuin se voikin kuulostaa, olennaista on tehdä julkiseen talouteen sopeutustoimia, jotka lisäävät luottamusta tämän maan tulevaisuutta kohtaan. Osa näistä toimista, valitettavasti, on sellaisia, jotka hillitsevät kysyntää.

Jos velkaantuminen halutaan taittaa, se tarkoittaa käytännössä sellaisia toimia, jotka leikkaavat lyhyellä tähtäimellä talouskasvua, mutta pidemmällä aikajänteellä ne lisäävät luottamusta. Tämä on se, mihin hallitus keskittyy. Tämän ohella etsimme uusia keinoja lisätä yrittäjyyttä. Esimerkiksi käymme läpi sääntelyä, voisiko sitä joiltakin osin keventää, jotta saataisiin lisää tilaa yrittäjyydelle. Samoiten katsomme, ovatko valtion omistukset kaikilta osin kaikkein perustelluimmassa paikassa vai voisiko jollakin toisella omistuksella saada enemmän työpaikkoja aikaiseksi. Mutta ei kannata itseään pettää sillä, (Puhemies koputtaa) että olisi olemassa jokin taikatemppu, jolla kymmeniätuhansia työpaikkoja saataisiin vuodessa aikaiseksi.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa pääministeri, hallitusohjelmassa lupasitte, että lisäätte Suomeen yrittäjyyttä. Yhtä lailla siellä luvattiin monessa kohtaa, että myös yritysten byrokratiaa tullaan keventämään, niin kuin tuossa mainitsitte eilisessä puheessanne, yhtä lailla hallituksen linjoista, jokaisesta puolueesta tämä tuli. Koska te aiotte lähteä toimeen niin, että tätä lähdetään todellakin keventämään yrityksien osalta?

Toinen kysymys: Valtio on vähentänyt aika paljon tällä hetkellä te-toimistojen henkilöstömäärää. Nyt, kun työvoiman määrä on kasvanut, millä tavalla me saamme myös yritykseen näitä rekrytointipalveluja esimerkiksi paikallisesti maakuntien alueella.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Jaaha. — Ministeri Ihalainen.

Otetaan helpompia kysymyksiä seuraavaksi. (Naurua)

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että te-toimistojen väkimäärät eivät ole lisääntyneet, paitsi nuorten työllistämisen merkeissä, mutta siitä huolimatta me olemme kehittäneet tätä järjestelmää. Siellä on rakennettu uudet kolme palvelulinjaa. Me koetamme tehdä parhaamme sen eteen, että ihmiset saavat uutta työtä tai koulutuslinjaa tai sitten tuetun työllistymisen palvelua. Täällä tekee kuitenkin monta sataa ihmistä töitä näitten uusien työpaikkojen rakentamiseksi, niin että se on kuitenkin meille voimavara. Meillä on 110 000 työtöntä nyt näitten aktiivisten toimenpiteitten piirissä. Se on iso määrä työttömiä, jotka ovat siellä koulutuspolulla tai muiden toimien piirissä, joita me tietysti rahoitamme. Tämä palvelujärjestelmä on heitä työn syrjään kiinni auttanut. Sitten 30 prosenttia pystytään työllistämään tai panemaan aktiivitoimien piiriin. Se on paljon.

Pekkarinen, (Mauri Pekkarinen: Joo!) nuorisotyöttömyys oli tässä maassa paljon suurempi ilman nuorisotakuuta. 7 000 nuorta on tällä Sanssi-rahalla työllistetty. Nämä toimenpiteet eivät vielä riitä. 70 prosenttia on saanut sen työ- tai muun paikan kolmen kuukauden sisällä. Yli 90 prosentille on tehty (Puhemies koputtaa) työllistymissuunnitelma. Mutta totta on se, että vielä valuu yli kolmen kuukauden työttömyyden. Se lohtu meidän nuorten työttömyydessä on, että se kestää onneksi vain keskimäärin 11 viikkoa, mutta töitä pitää vielä tehdä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvä niin. Te maalaatte kuvan, että voisi olla vielä pahemmin, ja saattaa ollakin niin, ilman nuorisotakuuta. (Jukka Gustafsson: Juuri näin!) Mutta ei se hyvä ole, jos 10 000 nuorella, alle 25-vuotiaalla nuorella, on nuorisotakuun voimassa ollen lisääntynyt nuorten työttömien määrä. Se kysymys kuuluu, ministeri, teille, olisiko aika vähän ruuvata uuteen asentoon tuota nuorisotakuuta ja tehdä siitä iskevämpi esimerkiksi niin, että entistä suurempi määrä siitä väestä voitaisiin rekrytoida suoraan yrityksiin niitä siinä auttaen, näitä nuoria siinä auttaen, molempia auttaen. Monia muitakin konsteja on parantaa juoksua, ja sitä on parannettava.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Juuri näin. Yrityksiähän tässä tuetaan. 700 euroa kuukaudessa 10 kuukauden aikana yritykset saavat työvoimakustannusten alentamista palkatessaan nuoren. Järjestäessään oppisopimuskoulutusta toisen asteen koulutusta vailla olevalle nuorelle yritys saa 1 500 euroa kuukaudessa tukea, jotta järjestetään oppisopimuskoulutusta.

Me elämme vain vastavirtaan tässä ajassa. Ihmisiä lomautetaan, irtisanotaan. Se kynnys palkata uusi työntekijä on erittäin korkea. Siitähän tämä aika kertoo, mutta siitä huolimatta meillä on alueellisia eroja. Keski-Suomessa on tilanne erittäin huono. Pohjois-Savossa se on kohtuullisen hyvä, kun on tehty jalkatyötä ja lähdetty avaamaan yrityksien ovia ja pyydetty nuorille työpaikkoja. Tehdään siellä Keski-Suomessakin ihan samaa työtä ja jalkatyötä edustaja Pekkarisenkin johdolla. (Naurua)

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Euron vahvuus on ollut ja on viennille, vientiteollisuudelle ja vientiteollisuuden työpaikoille ongelma. Se on fakta.

Euron suhde ruplaan voi olla myös seuraava uhka, jos liian vahva euro vie matkailuelinkeinoa alas. Itä- ja Kaakkois-Suomessa tämä toisi suuria ongelmia jo ennestään suuren rakennemuutoksen alueelle. Kysynkin pääministeri Kataiselta: onko hallitus millään lailla valmistautunut siihen uhkaan, että liian vahva euro uhkaa myös ruplaa ja sitä kautta näitä matkailuelinkeinon työpaikkoja?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Valuuttapolitiikka, niin kuin kaikki täällä tietävät, kuuluu Euroopan keskuspankille, eli hallitukset eivät sinänsä siihen voi vaikuttaa.

Mutta tietysti jos eri maiden — vaikkapa nyt Venäjän, tai otetaan nyt toinen matkailumaa, Kiina, tai kolmas, Japani — valuuttakurssi ei tue esimerkiksi heidän ulkomaanmatkailuaan, niin silloin tietysti Suomikin siinä ohessa kärsii. Tähän on tietysti valuuttapolitiikan keinoin erittäin vaikea puuttua. Sitten oikeastaan millään muullakaan tavalla siihen ei oikein pysty puuttumaan.

Nämä ovat niitä asioita, joihin on vaikea puuttua, ja sen takia oikeastaan tämmöinen valuutta-alueitten välinen keskustelu, jossa vältetään valuuttasota kilpailukyvyn parantamiseksi, on ensiarvoisen tärkeää.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin nimenomaan keinoja ja toimenpiteitä työllisyystilanteen parantamiseksi. Kaikkein keskeisimpiä pidemmällä aikavälillä, jotta Suomessa on työpaikkoja ja työllisyyttä, ovat rakenteelliset uudistukset, joita hallitus on laittanut useita liikkeelle, jotka ovat tulleet jo osittain voimaankin ja joiden vaikutuksetkin tulevat pidemmällä aikavälillä. Yksi on yritysverotuksen uudistaminen. Toinen merkittävä asia on julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen useilla eri rakenneuudistuksilla.

Tänä aamuna aamutelevisiossa satuin näkemään, kun professori Kanniainen korosti nimenomaan rakenneuudistusten merkitystä. Hän nosti kaikkein tärkeimmäksi työelämän ja työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset ja vertasi muita Pohjoismaita Suomeen. Niissä on pystytty etenemään näissä työelämän uudistuksissa nopeammin, ja siellä tuloksia näkyy.

Haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä: miten te näette, miten Suomessa työelämän ja työmarkkinoiden rakenneuudistukset etenevät ja voidaanko sieltä (Puhemies koputtaa) löytää uusia tapoja lisätä työn tarjontaa, pidentää työuria (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) ja parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Työelämän laadullinen ja rakenteellinen kehitys on välttämätöntä myös työurien pidentämisen kannalta. Se on ihan selvä asia. Ja taas, jos me sitten haluamme sillä saralla tehdä, niin kuin haluamme, töitä, niin meidän pitää huolehtia seuraavista asioista: että ihmisillä on edellytyksiä siirtyä työstä ja ammatista toiseen eikä työstä työttömyyteen. Me tarvitsemme siinä työelämässä osaamisen parantamista, mahdollisuuksia ihmisille uuteen ammattiin ja oppimiseen. Me tarvitsemme parempaa tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvattamista yhtä aikaa, jotta meille syntyy kasvua, jotta syntyy ihmisille kykyä olla pidempään tosiasiallisesti työssä. Me tarvitsemme työelämään sellaista inhimillisyyttä, joka avaa työmahdollisuuksia myös osatyökykyisille ja vammaisille tulla takaisin työmarkkinoille, kun nyt tämä tilanne on aika vaikea näitten kohdalla. Muun muassa tällaisia toimia. Me tarvitsemme joustavia työaikajärjestelyjä, jotka mahdollistavat myös sen, että ihmisillä on muutakin elämää kuin työelämä, on perhe-elämä ja paljon velvoitteita. Tällä tavalla, työolosuhteita (Puhemies koputtaa) ja työhyvinvointia rakentaen, voidaan myös työuria pidentää. Että kyllä me Ruotsista voimme paljon oppia, (Puhemies: Minuutti, ikävä kyllä, on tullut täyteen!) mutta meilläkin on paljon hyvää täällä tehty.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy kertoa keskustapuolueelle viisaasta, yli 80-vuotiaasta metallimiehestä, joka muutama viikko sitten sanoi minulle, että kyllä hän sen ymmärtää, ettei tässä nuorisotakuussa voi sataprosenttisesti onnistua, mutta on se hyvä asia, että hallitus yrittää ja tekee parhaansa. Ja vetoaisin keskustaan, kokoomukseen, oppositiopuolueisiin, että nimenomaan pk-sektorilla meillä on nyt tarjolla muun muassa oppisopimuskoulutuspaikkoja erinomaisella taloudellisella tuella, niin kuin työministeri sanoi. Mutta ei kelpaa! Ja nyt pitäisi niin kuin tehdä sitä asennetyötä ja -muokkausta.

Toisena asiana lyhyesti vielä se, että minä toivoisin, että keskustapuoluekin antaisi arvoa esimerkiksi tälle työmarkkinaratkaisulle, jonka hallitus itse asiassa kätilöi. Vain 20 euron kuukausipalkan korotuksella se tulee merkitsemään käytännössä, niin kuin arvioitiin, lähes 20 000:ta uutta työpaikkaa, kun työvoimakustannukset ovat niin edullisia. Kysyisin työministeri Ihalaiselta: miten arvioitte nimenomaan tämän työmarkkinaratkaisun (Puhemies koputtaa) vaikutuksia tähän työllisyyteen lähikuukausina, -vuosina?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Jokainen tässä salissa ymmärtää, että talouspolitiikan uskottavuuden kannalta, kilpailukyvyn parantamisen kannalta, tällä ratkaisulla oli erittäin suuri merkitys. Järjestöt ottivat suurta vastuuta tässä sopimusyhteiskunnassa, ja meidän suhteellista kilpailukykyämme parannettiin tällä ratkaisulla, luotiin vakautta ja ennustettavuutta. Kun tämä yhdistetään sitten niihin toimiin, joita hallitus muutoin teki jo syksyllä ja joutuu tekemään ja haluaa tehdä nyt, niin meidän lähtökohtamme on se, että me tulemme, me nousemme, me saamme parempaa vientiä, me saamme parempaa kasvua tulevaisuudessa, ja näillä tekijöillä me tätä Suomea rakennamme: yhteistyöllä ja yhteisvastuulla.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Onko hallitus jo alkanut kouluttaa nuoria ammatteihin, joita saattaa olla tulevaisuudessa muun muassa vanhusten kotona hoitamisen ansiosta? Suomi on pitkä maa, on pitkät etäisyydet. Jos vanhukset vanhainkodin sijasta ovat kotihoidossa, kymmeniä kilometrejä on väliä, ja tarvitaan paljon enemmän hoitajia.

Toisaalta, onko hallitus ajatellut, että tämä oppisopimussysteemi menisi paremmin kaupaksi, jos tämmöinen ilmainen nuori töissä olisi kiellettyä? Nythän on paljon töissä opiskelijoita ja harjoittelijoita, jotka ovat puoli vuotta tai pitempäänkin työttöminä, harjoittelemassa jotain ja joita ei oteta töihin eikä kouluteta mihinkään. Sehän poistaa mahdollisuuden käyttää oppisopimusta. Työnantaja saa ilmaisen työntekijän taikka sitten joutuu oppisopimuksella opiskelevalle maksamaan ja antamaan koulutusta. Eiväthän nämä kilpaile ennen kuin lakeja muutetaan.

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! On hirveän tärkeätä, että koulutuksessa aina kaikki uudet ratkaisut perustuvat ennakointiin, ja siltä osin olemme pyrkineet ennakoimaan myöskin tulevaa kehitystä, koska ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen suhteen on katsottu juuri niitä aloja, joita me tarvitsemme. Samoin jo hyvää työtä tehnyt edeltäjäni, ministeri Gustafsson, katsoi erittäin tarkalla silmällä, mitkä ammattikorkeakouluissa olisivat ne alat, joille eniten olisi kysyntää. Siltä osin minusta tämä ennakointi on meillä toimiva periaate koulutuspolitiikan ohjenuorana.

Mitä tulee edustajan toiseen kysymykseen, niin on tietenkin selvää, että kyllä meillä työssäoppimista täytyy tapahtua työpaikoilla myös. Siltä osin täydellinen mahdottomuus olisi se, että meillä ei olisi harjoittelupaikkoja. Meillä pikemminkin se ongelma on se, että nuoret ihmiset eivät saa myöskään harjoittelupaikkoja, ja tämä on vakava ongelma, kun halutaan valmistua ammattiin ja pitäisi löytää harjoittelupaikka. Nekin ovat (Puhemies koputtaa) kiven alla tässä ajassa. Kyllä me omalta osaltamme pyrimme tekemään parhaamme, että kaikille olisi työssäoppimista sekä oppisopimuksena että myöskin harjoitteluna.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaikki tunnustus työmarkkinajärjestöille hyvästä ratkaisusta syksyllä ja kaikki arvostus pyrkimyksillenne. Mutta kun se lopputulos vain on se, että on 50 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten — lopputulos on se. Mihin ne uudet työpaikat tai lisätyöpaikat voivat syntyä? Syntyykö niitä julkiselle sektorille? Ei synny, koska veronmaksajien selkä katkeaa. Syntyykö niitä suuriin yrityksiin? No, ei näytä syntyvän, vaikka te annoitte avokätisen veronalennuksen yhteisöveron muodossa. Suuret yritykset pikemminkin irtisanovat nykyisessä tilanteessa. Lisätyöpaikat voivat syntyä vain pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja vaikka te puhutte kasvusta ja työstä, toimenpiteet puuttuvat. Oletteko te toteuttaneet yrittäjävähennyksen, mikä takaisi yhdenmukaisen verokohtelun myös pienille yrityksille? Oletteko toteuttaneet ensimmäisen työntekijän palkkatuen? Entä suuri miljardiluokan kasvurahasto?

Pääministeri Katainen, eiliseen puheeseenne olitte jo kopioinut (Puhemies koputtaa) puheenjohtaja Juha Sipilän lauseita, (Puhemies: Nyt, arvoisa edustaja, minuutti on täynnä!) mutta milloin alatte toteuttaa ehdotuksiamme.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Juttelin tuossa erään yrittäjäporukan kanssa siitä, miten he näkevät, mitä pitäisi tehdä, jotta työllisyys lisääntyisi. Heidän erittäin vahva viestinsä oli, että yksikään yrittäjä ei palkkaa ketään, ellei ole asiakasta, joka ostaa sen työn panoksen, ja että tuella sitä ei tehdä.

Sitten toinen, mistä he puhuivat, oli, että heillä ei ole konkreettista esitystä mutta että jos olisi semmoisia normeja, joita purkamalla — siis kilpailua lisäämällä — voitaisiin saada lisää mahdollisuuksia erilaiselle yritystoiminnalle, niin se voisi toimia. Se oli itse asiassa aika hyvä esitys. He sanoivat, että parasta, mitä poliitikko voi tehdä, on lisätä vakautta, että hoitakaa julkinen velka kuriin. Sitten minä sanoin, että no, kyllä me teemme vähän muutakin. He sanoivat, että ihan hyvä, mutta tuokaa tähän maahan vakautta, hoitakaa julkinen velka kuriin, niin kyllä alkaa investointeja tulemaan. Tämä oli pitkän linjan yrittäjien mielipide.

Meillä tämä rahasto, josta ehkä ministeri Vapaavuori voi kertoa sitten enemmänkin, (Puhemies koputtaa) huomenna julkistetaan.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ehkä selkeyden vuoksi ensin voin todeta sen, että tämä idea kasvurahastosta nyt ei kuitenkaan ole keskustan oma. Ensinnäkin tässä maassa on ollut jo pitkään niitä rahastoja, joita aikanaan silloinen ministeri Pekkarinen ajoi ansiokkaasti, mutta se, että se on tullut uudelleen esille, tapahtui ensimmäistä kertaa Pekka Ala-Pietilän työryhmäraportissa, ja sen työryhmän tämä hallitus asetti. Välittömästi kun Ala-Pietilä tämän mietintönsä luovutti, hallitus ryhtyi kaikkiin toimenpiteisiin ja tulee toteuttamaan sen juuri siinä muodossa. Kuten pääministeri totesi, lanseeraamme tämän uuden Kasvurahastojen Rahasto II:n huomenna. Ja sekin on miljardiluokassa.

Sitten on totta, että keskusta vaatii vielä isompaa Kasvurahastojen Rahastoa, ja kuten olen todennut, me olemme käyneet erittäin tarkkoja keskusteluja työeläkeyhtiöitten ja muitten kanssa siitä, kuinka paljon yksityistä pääomaa tähän on saatavissa mukaan, ja tätä suurempaa kasvurahastoa ei näissä olosuhteissa Suomessa synny. Mutta olen myös todennut, että mikäli olosuhteet muuttuvat, mikäli yksityinen sektori olisi valmiimpi lähtemään tähän mukaan, niin hallituksella on varmasti valmiuksia miettiä myös sen kasvattamista. Mutta tämän suurempaa kasvurahastoa ei nykymarkkinoilta erittäin perusteellisen yksityisen sektorin konsultoinnin perusteella ole saatavissa aikaan. (Puhemies koputtaa) Kaiken lisäksi sekin on miljardiluokkaa eikä esimerkiksi 30:tä miljoonaa, kuten täällä virheellisesti päivä päivältä väitätte.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan työllisyydestä, niin haluan kysyä Rautaruukki-kaupasta.

Joulukuussa 2007 tässä salissa silloisten hallituspuolueiden voimin jyrättiin läpi lupa Rautaruukin myyntiin. Nyt tammikuussa rävähti ilmoille uutispommi, kun saimme lukea, että Rautaruukki myydään ruotsalaiselle SSAB:lle. Tämä yrityskauppa tulee aiheuttamaan arviolta 900 työntekijän vähennystarpeen. Julkisuudessa on työministerin toimesta esitetty arvioita, että suurin riski vähennyksiin on Raahen terästehtaalla. Yhtiön johto kuitenkin väittää, että vielä ei voida ollenkaan arvioida, mihin nämä vähennystarpeet tulevat kohdistumaan. Tiedossa on, että irtisanomissuoja on Suomessa heikko, Suomessa on helpompaa lomauttaa kuin Ruotsissa, kaikki valta tässä fuusiossa menee lahden toiselle puolelle. Ei ole ihme, että raahelaisen rautakouran yöunet ovat viime viikkoina olleet todellakin kadoksissa.

Kysyisinkin nyt omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä: milloin saamme konkreettista faktaa Rautaruukki-kaupan vaikutuksista työntekijöihin, ja ovatko nämä tiedot käytettävissä silloin, kun Rautaruukin yhtiökokouksessa tämä kauppa lopullisesti siunataan?

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinteelle: Rautaruukki on ollut pitkään vaikeuksissa. Menekki Euroopassa on ollut huonoa, kiinalaisia kilpailijoita on tullut markkinoille, raaka-aineen hinta on noussut. Rautaruukki on koettanut katsoa yhteistyökumppaneita niin idästä kuin lännestä, tasavertaisia yhteistyökumppaneita, ei sellaisia, jotka nielaisisivat tuotannon, jota Suomessa tehdään. Ruotsalainen SSAB osoittautuu näissä vertailuissa parhaaksi saman kokoluokan yhtiöksi, niin että Suomessa olevat tuotantolaitokset voidaan säilyttää ja työ niissä turvata, niin Hämeenlinnassa kuin Raahessa.

Minkälaiset ovat sitten tämän yhdistetyn yhtiön markkinanäkymät? Se toimii myös Yhdysvalloissa SSAB:n kautta, ja uskomme, että markkinanäkymät ovat nyt paremmat kuin aikaisemmin. Jos markkinanäkymät ovat hyvät, tuotanto voidaan säilyttää. Raahen masuunit tässä kokonaisuudessa ovat itse asiassa aika moderneja laitoksia. Jos asiakkaita on, Raahessa työt jatkuvat.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

​​​​