Täysistunnon pöytäkirja 44/2014 vp

PTK 44/2014 vp

44. PERJANTAINA 25. HUHTIKUUTA 2014 kello 13.00

Tarkistamaton versio 1.3

2) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2013

 

Ilkka Kanerva /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuskin mikään tämänkaltainen vuosikertomus voisi olla enempää väärässä tuossa vuosikertomuksen alussa olevine kommentteineen kuin tällä haavaa käsiteltävä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen elimen toimintaa arvioiva kertomus on. Siinähän alussa todetaan, että Etyjin poliittinen painoarvo on ollut laskussa.

Tähän muotoiluun kyllä yhdyn, mutta en tänä päivänä enää, sillä ajankohtainen, merkittävästi meidän turvallisuusympäristössämme vaikuttava Ukrainan tilanne omalta osaltaan kertoo siitä, että Etyj kansainvälisenä yhteistyöjärjestönä on varsin keskeisessä ja merkittävässä roolissa, kun katsotaan niitä sovitteluun tähtääviä poliittisen dialogin ja vuorovaikutuksen lisäämistä tarkoittavia toimia, joita kansainvälisellä yhteisöllä on käytettävissään. Useat niistä ja keskeisimmät niistä ovat juuri kansainvälisen Ety-järjestön käytössä.

Ajankohtainen tilanne juuri tänä päivänä kertoo siis vallan muusta kuin siitä, että Ety-järjestön rooli olisi todella heikko. Sellainen se valitettavasti on ollut, ja tämä Suomen beibi, alun pitäen, on ollut huonossa kunnossa viimeisten vuosien aikana, mutta se on tällä hetkellä varsin mielenkiintoisessa roolissa ajatellen sen asemaa kansainvälistä kehitystä koskevissa asioissa.

Myöskin yleiskokouksen, jota me Suomen valtuuskuntana tietysti olemme kontribuoimassa, suunnassa on tapahtumassa useita muutoksia, on tapahtunut ja on tapahtumassa parhaillaan, mutta niiden läpikäyntiin en tässä yhteydessä tarkemmin mene. Viittaan Suomen kannalta siihen, että meidän vaikutusmahdollisuuksiemme lisääminen ja keskeistäminen on tietysti olennaista, ja siinä on useita mahdollisuuksia käytössä myöskin meidän Suomen valtuuskuntamme aktiviteettia ajatellen, josta valtuuskuntaamme kiitän, mutta myös siinä, että esimerkiksi NB8-yhteistyötä, Nordic-Baltic- eli Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä, tiivistämällä me saamme vahvemmin, entistäkin vahvemmin, tuossa järjestössä äänemme kuuluviin.

Aihetta on katsoa sen perään, että voimavarat eri muodoissaan sekä yleiskokouksella sinänsä että myöskin Suomen valtuuskunnalla olisivat mahdollisimman vahvat jatkossa, kun Etyj tulee 2015 Etyjin täyttäessä 40 vuotta pitämään kokouksensa Suomeen Helsinkiin sen historiallisesti merkittävimpään paikkaan eli Finlandia-talolle kesällä 2015.

Ukrainan tilanteen lisäksi nostan esille pari asiaa, ensin tämän Helsinki+40-prosessin ja sen lisäksi vaalitarkkailun, ja palaan sitten tähän Ukraina-kysymykseen.

Todellakin siis on tärkeää, että Etyj olisi mahdollisimman vahva ja vaikutusvaltainen. Se on Suomen edun mukaista. Se on kansainvälisen, rauhanomaista yhteistyötä korostavan ajattelutavan mukaista. Samanaikaisesti kun Etyj on saamassa vahvasti ilmaa siipiensä alle ja tukea toiminnoilleen kansainvälisessä yhteisössä, on tärkeää, että sen työskentelylle koetettaisiin löytää uutta perustaa.

Varsinainen yleiskokous on asettanut työryhmän, jossa on mahdollisuus olla mukana toimimassa sen johtotyöskentelyssä. Itse edustan siellä keskusta-oikeistolaisia voimia. Siellä on sosialistisia voimia ja keskustavoimia edustavat Etyj-vaikuttajat mukana. Olemme löytäneet mallin, jolla pyritään eri tahojen näkemykset löytämään kehittämislinjoiksi, joiden kautta Etyjiin saataisiin myöskin pitkän päälle vahvaa vaikuttamisen ja merkittävyyden kasvua.

Se tarkoittaa muun muassa sitä, että käymme lähiaikoina kansainvälisten asiantuntijoiden, diplomaattien, poliitikkojen kanssa yhdessä varsin ison jotoksen niin, että kolme arvostetuimpiin kuuluvaa ulkopoliittista instituuttia isännöi Etyjin kehittämistä koskevat seminaarit. Ensimmäinen näistä tulee pidettäväksi Yhdysvalloissa Washingtonissa German Marshall Fundin merkeissä, sen jälkeen Tukholmassa Peace Research Instituten eli meillekin kohtuullisen tutun Sipri-instituutin merkeissä ja kolmas Russian International Affairs Councilin merkeissä.

Seminaarien sarja päättyy sitten ensi vuoden kesällä Helsingissä pidettävään, 40 vuotta sitten tapahtunutta Helsingin alkuperäisen päätösasiakirjan kirjoittamista koskevaan tapahtumaan. Sen ympärillä on päätösseminaari näille kolmelle kansainväliselle seminaarille, joissa on tarkoitus yhteenvedonomaisesti löytää linjaukset Etyjin tulevaa kehittämistä, sen aseman vahvistamista koskevissa merkeissä. Siis tässäkin Suomen roolin, näkyvyyden, aseman on tarkoitus olla keskeinen näissä seminaareissa, ja kun päätösseminaari tullaan pitämään Helsingissä 2015, niin luonnollisesti Suomen on hyvä olla aktiivinen tämän Etyjin roolin uudelleenvahvistamisessa, sen reformoinnissa ja sen paikan vahvistamisessa kansainvälisessä yhteisössä.

Vaalitarkkailu on eräs Etyjin keskeisiä toimia, ja se on tärkeä instrumentti. Näemme sen tämän päivän Ukrainasta, jossa vaalit on tarkoitus järjestää samana päivänä, kun Euroopassa, läntisessä Euroopassa EU:n alueella käydään EU-parlamenttivaalit.

Tästä vaalitarkkailusta Etyjillä on parinkymmenen vuoden kokemus olemassa, ja sillä on ollut todella merkittävä rooli kansainvälisten standardien toteuttamiseksi eri maissa pidettävissä erimuotoisissa valtiollisissa vaaleissa. Mutta siinä on myöskin haastetta, sillä näissä kohdemaissa ei tietysti katsota hyvällä sitä, että kansainvälinen yhteisö tulee ja pointteeraa heidän vaalijärjestelmässään piirteitä, jotka eivät sovi kerta kaikkiaan demokraattisen vaalikäytännön kanssa samoihin yhteyksiin. Sen vuoksi tämä asia on tavallaan uudelleen haastettu, millä tavoin vaalitarkkailu voitaisiin toteuttaa sillä tavalla, että kaikki kansainväliset standardit toteutuvat ja toimivat ja että vaalitarkkailulla olisi arvostettu ja kunnioitettu rooli kussakin tarkkailukohteessa.

Esimerkiksi nyt Ukrainassa 25.5. toteutuvassa vaalitarkkailussa on selkeät epäilyt siitä, että vaalit eivät tulisi sujumaan kovin rauhanomaisesti eivätkä välttämättä edes kansainvälisten standardien mukaisesti, ja voi olla, että joillakin ulkovalloilla on jopa tarkoitusperäistä pyrkimystä vaikuttaa vaalitulokseen tai vaalien toimeenpanoon tavalla, joka asettaa kyseenalaiseksi koko vaalien legitimiteetin, minkä jälkeen tietysti uusi valittava valtiojohto, vaaleilla valittava valtiojohto, olisi näiden ulkovaltojen mielestä sellaisessa roolissa ja asemassa, että sen kanssa ei voitaisi neuvotella, koska se on tullut valtaan tavalla, joka ei täytä kansainvälisiä standardeja. Tässä suhteessa Ukrainassa 25. toukokuuta pidettävät vaalit ovat hyvä esimerkki siitä, millä tavalla vaalitarkkailulla on todella tärkeä kansainvälispoliittinen merkityksensä.

Olen henkilökohtaisesti lähdössä nyt sunnuntaina valmistelemaan näitä vaaleja vetääkseni kansainvälistä valtuuskuntaa näitten vaalien toteuttamiseksi tavalla, joka toteuttaisi nämä kansainväliset standardit, ja kun matkani suuntautuu Itä-Ukrainaan, on aika helposti arvattavissa, että vapunaaton viettäminen tapahtuu hiukan perinteisistä suomalaisista vapunviettoperinteistä poiketen.

Mitä tulee, puhemies, vielä erikseen Ukrainaan, niin tiedämme hyvin, että se on suuri haaste koko kansainväliselle yhteisölle tänä päivänä, ei vain Etyjille vaan kaikelle sille kansainväliselle valistuneelle yhteisölle, joka vaaleja seuraa, on sitten kysymys Yhdistyneistä kansakunnista, Euroopan neuvostosta tai Natosta, joilla kaikilla on oma roolinsa, osuutensa ja asemansa tämän Ukrainan tilanteen selvittelyssä.

En aio mennä tähän Ukrainan poliittiseen tilanteeseen sen enempää, mutta korostan sitä, että me Suomen valtuuskuntana olemme asiaan pyrkineet jo koko tämän vuoden aikana antamaan oman panoksemme mahdollisimman aktiivisesti, jo helmikuussa muun muassa lähettämällä kirjeen Etyjin puheenjohtajamaa Sveitsille, jossa vedottiin siihen, että Etyj tulisi ottamaan aktiivista roolia ja osallistumaan poliittiseen vuoropuheluun poliittisen ratkaisun löytämiseksi, jotta sotilaallisilta asiaan puuttumisen keinoilta voitaisiin välttyä.

Asia on edennyt sen jälkeen todella vauhdikkaasti ja merkittävästi Etyjin roolia korostavalla tavalla, ja keskusteluyhteyksiä on pyritty luomaan niin, että ne sisältävät sekä Ukrainan että Venäjän sen lisäksi, että tietysti muu kansainvälinen yhteisö on katsomassa sen toteuttamiseksi, että vuorovaikutus todellisuudessa myöskin pelaa. Viikko takaperin kävin Wienissä, jossa ensimmäistä kertaa Venäjä ja Ukraina olivat samassa pöydässä asiasta puhumassa, ja tämän kokouksen perusteella on sanottava valitettavasti, että meillä taitaa olla aika pitkä matka siihen, että löydettäisiin myönteisen keskinäisen vuorovaikutuksen tila Ukrainan kriisiä koskien.

Herra puhemies! Kesällä 2015 Helsingissä kokoontuu jälleen Etyj, Etyjin parlamentaarinen yleiskokous. Suomen eduskunta isännöi sitä kokousta, ja on toivottavaa, että tuolloin kesällä 2015 Etyj-panosta ja koko kansainvälisen tilanteen arviointia voitaisiin lähestyä hieman tätä päivää myönteisemmässä sävyssä.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Jag skulle nu kunna säga att jag håller helt med delegationsordföranden och sätta mig ned, men jag tänker ändå läsa upp mitt redan skrivna tal.

Redogörelsen inleds med meningen: "Organisationen för säkerhet och samarbete i Europa är i dag den mest omfattande samarbetsorganisationen i sitt slag (57 medlemsländer, 11 partnerskapsländer), men dess politiska tyngd visar en sjunkande trend." Jag vet inte riktigt om jag håller med om den bedömningen. Man skulle också kunna säga att vår betydelse ökar. Vi har en roll att spela i fler konfliktområden än tidigare, inte minst nu i Ukraina har vi fått en central roll.

Tidigare var FN den ledande organisationen med både militära och civila resurser när det gällde att snabbt komma ut i fält i en krissituation. Så är det inte längre. Organisationen har blivit mer tungrodd och ländernas stöd svagare. Men naturligtvis stämmer det som står i redogörelsen därför att det här handlar om att den parlamentariska församlingen bara är en av de OSSE-institutioner som skapades 1992.

Om alla de problem som finns kan man läsa närmare i redogörelsen. Konflikter mellan organen, brist på resurser, byte av stora delar av ledningen samtidigt med mera. Eftersom detta är en organisation som har både öst och väst bland sina medlemmar, USA och Kanada såväl som de forna Sovjetrepublikerna, så är det ytterst viktigt att vi identifierar och löser de problem som finns, för vi behövs. Om en organisation inte fungerar har den kanske spelat ut sin roll och bör läggas ned, men så är inte fallet med OSSE. Den tillkom under det kalla krigets tid för att spela en roll i den transformeringsperiod som skulle komma. Tyvärr måste vi konstatera att mycket av det arbetet fortfarande återstår. Dagligen kommer nya uttalanden som visar att klimatet mellan öst och väst hårdnar.

Ordföranden för Finlands delegation Ilkka Kanerva är inte bara vice president i församlingen utan ingår också i den tremannaarbetsgrupp som har i uppdrag att formulera det parlamentariska bidraget i det som kallas Helsingfors+40. Det handlar om hur framtiden ska se ut för verksamheten. Arbetet inleddes här i Helsingfors för snart 40 år sedan och meningen är att en jubileumssession ska hållas här nästa år. Då är det viktigt att det finns något att jubilera och att vi återskapat tilltron till organisationen, lyckats utstaka en väg för oss där vi verkligen kan bidra med något.

En sak är jag i alla fall säker på och det är att Finland skulle kunna bidra genom att i större utsträckning dela med sig av sin erfarenhet. Ett land som levt nära, så nära man kan komma, det forna östblocket men utan att bli en del av det; ett tvåspråkigt land som inom sina gränser har ett område med territoriell autonomi; en folkgrupp, samerna, som tillhör det som kallas ursprungsbefolkningen, och även ett gott anseende vad gäller romernas plats i samhället — det är något som vi borde passa på att visa upp.

Det finns inom OSSE-området flera frusna konflikter som väntar på ett aktivt ingripande.

Ärade herr talman! Vi är snabba med att kritisera, och det är viktigt när det gäller förtryck och brott mot folkrätten eller mot mänskliga rättigheter, men lika viktigt är det att dela med sig av de positiva erfarenheter vi har, det vi är bra på, och det anser jag vara oerhört viktigt att vi inkluderar i förberedelserna till jubileumssessionen. Det är viktigt att vi då för fram den finska modellen och delar med oss av rättsstaten, av god förvaltningssed och av invånarnas språkliga rättigheter.

Man behöver bara se på konflikten i Ukraina för att förstå hur viktigt språket och språkliga rättigheter är. Den som inte längre får använda sitt modersmål känner sig både kränkt och hotad. Resultatet kan som i fallet Ukraina bli ödesdigert.

Det är nu viktigt att utrikesutskottet behandlar den här redogörelsen, inte bara med tanke på vad som varit utan också med tanke på hur Finland ska agera och ställa sig till vår fortsättning. Ni hör att jag så identifierat mig med OSSE att jag talar om "vår" fortsättning. Att jag så identifierat mig med rörelsen beror kanske också på mitt engagemang inom det som kallas Women in Parliaments. Här är Finland och kvinnonätverket i riksdagen en modell, ett ideal för många. Intresset är stort och det är också vår skyldighet att dela med oss av dessa erfarenheter.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia. — Valitettavasti aikapula painaa päälle, mutta ehdimme ottaa muutaman vastauspuheenvuoron tähän ennen kuin täytyy katkaista tämä hyvin alkanut keskustelu.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauspuheenvuoroni liittyy parlamenttivaltuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Kanervan ansiokkaaseen avaukseen, jossa hän sivusi myös vaalitarkkailua ja niitä jännitteitä, joita meidän ulkopuolisten läsnäolo paikalla saattaa aiheuttaa.

Olin vastikään Serbiassa — olen parlamenttivaltuuskunnan jäsen — tarkkailemassa vaaleja, ja jännitteitä oli, ja yhdellä vaalitarkkailupaikalla tilannetta voisi kuvailla jopa uhkaavaksi. Tilanne lientyi vasta, kun kerroin, että myös Suomessa on tarkkailtu vaaleja. Siitä tulikin mieleeni, että kenties länsimaisissa demokratioissa, jotka täyttävät nämä kansainväliset standardit, kannattaisi kuitenkin silloin tällöin järjestää säännönmukaisesti vaalitarkkailuita, jolloin tilanne "me paremmat ja te huonommat" ei olisi niin selkeä kuin tällä hetkellä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Myönnän vielä neljä vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen keskustelu on pakko keskeyttää.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Nauclérin kanssa samaa mieltä siitä, että on tärkeää, että ulkoasiainvaliokunta tällä kertaa tavanomaista perusteellisemmin perehtyy tähän Etyjin toimintaan. Toki olemme tehneet sitä jo aikaisemmin, koska olemme olleet hyvin tietoisia siitä, että ensi vuonna pidetään parlamentaarinen yleiskokous Suomessa, mutta nyt tätä ajankohtaisuutta tuon yleiskokouksen lisäksi myöskin tuo tämä Ukrainan tilanne ja Etyjin rooli siinä. On ollut hyvä havaita ja hienoa huomata se, kuinka aktiivinen Suomen delegaatio on ollut juuri tässä Ukrainan tilanteessa ottaen tämän asian ikään kuin haltuunsa ja vieden sitä eteenpäin. Etyj voisi tässä tilanteessa olla, niin kuin on jo tähänkin mennessä ollut, juuri oikea toimija, ei ainoastaan tämän vaalitarkkailun osalta vaan myöskin laajemmin ratkaisun löytäjänä. Siinä mielessä delegaation puheenjohtaja ja delegaatio ovat tehneet hienoa työtä.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Presidentti Urho Kekkosen vuonna 1975 aikaansaama Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous on ollut siinä mielessä menestystarina, että kun sitä tarvitaan, niin sellainen organisaatio on olemassa. Ensi vuonna, kuten valtuuskunnan puheenjohtaja Kanerva totesi, Helsingissä kokoontuu parlamentaarinen yleiskokous, ja kun siinä yhteydessä keskusteluagendalla on myös tämä niin sanottu +40, joka siis ei tarkoita mitään lämpötilaa vaan kehitysprosessia, ja keskustellaan siitä, mikä Ety-järjestön tulevaisuus on, niin se on todella ajankohtaisempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin, ainakin meidän aikanamme.

Herra puhemies! Se, että Ukrainan kriisi painaa vakavasti päälle, on meidän kaikkien huomioitava. On myös syytä havaita, että Etyjiin järjestönä luotetaan aivan tuolta Vladivostokista Vancouveriin tai päinvastoin, ja tässä mielessä tämä on meille tärkeä asia.

Herra puhemies! Lopuksi sanon: Suomessa ei tarvita ulkopolitiikassa millään osa-alueella neulanpistopolitiikkaa. Etyj on hyvä esimerkki. Tämän valtuuskunnan ja toiminnan puitteissa harjoitamme juuri Etyjin perustavoitteiden mukaista rauhan ja sovittelun politiikkaa.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Kanerva hyvässä, valaisevassa puheenvuorossaan korosti aika tavalla vaalitarkkailun merkitystä Etyjin toiminnassa ja Ukrainan tapauksessa ehkä erityisesti. Minun kysymykseni on, olisiko tämän vaalitarkkailun järjestäminen nyt Ukrainassa tulevissa vaaleissa niin hoidettavissa, että se omalta osaltaan olisi vahvistamassa mahdollisuuksia saada Ukrainan valtiolliseen elämään ikään kuin uutta alkua, uutta legitiimiä alkua, niin, että puolella ja toisella ja kolmannellakin voitaisiin hyväksyä se, minkä kansa äänestää vaalitulokseksi. Presidentinvaaleilla tässä suhteessa voisi olla lupaavaa uutta merkitystä, ja ne voisivat ikään kuin merkitä myös uutta alkua Ukrainan vähän yhtenäisemmälle elämälle. Siis voidaanko tarkkailua niin järjestää, että se voisi vahvistaa näiden presidentinvaalien uutta lähtökohtamerkitystä?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Edustaja Zyskowicz, vastauspuheenvuoro, ja sitten edustaja Kanervalle vielä minuutti.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta ei aina ole keskinäisen kehumisen kerho, mutta haluan yhtyä näihin puheenvuoroihin, joissa on kiitetty Suomen Etyj-valtuuskunnan aktiivisuutta tässä Ukraina-asiassa, ja osoittaa kiitokseni erityisesti valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Kanervalle, joka tässä asiassa on osoittanut myös huomattavaa henkilökohtaista aktiivisuutta, jotta Etyj voisi mahdollisimman hyvin kontribuoida, myötävaikuttaa, Ukrainan tilanteen lieventymiseen.

Ukrainan tilanne on hyvin vakava. Uhka Venäjän nykyistä tuntuvammasta puuttumisesta Itä-Ukrainan tapahtumiin on ilmeinen ja vakava, ja Etyjin rooli tässä tilanteessa on tärkeä. Itse mietin ja kysyn: olisiko mahdollista, että Etyjin rinnalla myös YK ottaisi vahvemman roolin? Ajattelen nyt esimerkiksi ihan tällaista sotilaallista rauhanturvaoperaatiota, jolla pyrittäisiin estämään tilanteen eskaloituminen itäisessä Ukrainassa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vielä edustaja Kanerva. Valitettavasti vain minuutti aikaa, mutta ei siellä vaikeita kysymyksiä ollutkaan. — Olkaa hyvä.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Eikä laajakantoisia, arvoisa puhemies!

Ensinnäkin, kyllä — edustaja Kääriäisen kysymykseen — tällä on hämmästyttävän keskeinen poliittinen merkitys, miten vaalitarkkailussa onnistutaan. Jos ajatellaan tilannetta, että Venäjä ei pitäisi hyvänä sitä lopputulosta, joka presidentinvaaleissa tulee, niin on oletettavaa aikaisempi tai tämänhetkinen käyttäytymistapa huomioon ottaen, että he eivät pitäisi uutta valittua presidenttiä oikeutettuna toimimaan Ukrainan kansan nimissä, mikä johtaisi siihen, että neuvotteluyhteyttä ei edelleenkään tulisi. Se olisi tietysti kaikkein surkeinta, jos neuvotteluyhteyttä vaalien jälkeenkään Venäjän ja Ukrainan välillä ei kyettäisi luomaan.

Mitä tulee toiseen kysymykseen, joka täällä esitettiin — ensinnäkin kyllä sivulauseessa yhdyn edustaja Karhun näkemykseen, hyvä puheenvuoro — tähän YK:n rooliin: Kyllä, se on tärkeä sen vuoksi, että jos aggressiot ja kriisin eskaloituminen jatkuvat Ukrainassa, niin pitää olla luonnollisestikin kansainvälisellä yhteisöllä joitain vastauksia. Siitäkin huolimatta, että olisi oletettavissa, että YK:n turvaneuvostossa joku taho käyttäisi veto-oikeuttaan, pitää tehdä valmisteluja sen suuntaisesti, että kansainvälinen yhteisö olisi läsnä sittenkin Ukrainassa vakauttamassa tilannetta. Vaikka vielä ei päästä edes neuvotteluihin asioitten ratkaisemiseksi ja niitten selvittämiseksi ja sovittelemiseksi, (Puhemies koputtaa) niin se olisi kaikkein pahinta, jos siellä jouduttaisiin katsomaan asioita pyssynpiippua pitkin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Asian käsittely keskeytetään.