2) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta
vuonna 2013
Ilkka Kanerva /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tuskin mikään tämänkaltainen
vuosikertomus voisi olla enempää väärässä tuossa
vuosikertomuksen alussa olevine kommentteineen kuin tällä haavaa
käsiteltävä Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestön parlamentaarisen elimen
toimintaa arvioiva kertomus on. Siinähän alussa
todetaan, että Etyjin poliittinen painoarvo on ollut laskussa.
Tähän muotoiluun kyllä yhdyn, mutta
en tänä päivänä enää,
sillä ajankohtainen, merkittävästi meidän
turvallisuusympäristössämme vaikuttava
Ukrainan tilanne omalta osaltaan kertoo siitä, että Etyj
kansainvälisenä yhteistyöjärjestönä on varsin
keskeisessä ja merkittävässä roolissa,
kun katsotaan niitä sovitteluun tähtääviä poliittisen dialogin
ja vuorovaikutuksen lisäämistä tarkoittavia
toimia, joita kansainvälisellä yhteisöllä on käytettävissään.
Useat niistä ja keskeisimmät niistä ovat
juuri kansainvälisen Ety-järjestön käytössä.
Ajankohtainen tilanne juuri tänä päivänä kertoo
siis vallan muusta kuin siitä, että Ety-järjestön
rooli olisi todella heikko. Sellainen se valitettavasti on ollut,
ja tämä Suomen beibi, alun pitäen, on
ollut huonossa kunnossa viimeisten vuosien aikana, mutta se on tällä hetkellä varsin
mielenkiintoisessa roolissa ajatellen sen asemaa kansainvälistä kehitystä koskevissa
asioissa.
Myöskin yleiskokouksen, jota me Suomen valtuuskuntana
tietysti olemme kontribuoimassa, suunnassa on tapahtumassa useita
muutoksia, on tapahtunut ja on tapahtumassa parhaillaan, mutta niiden
läpikäyntiin en tässä yhteydessä tarkemmin
mene. Viittaan Suomen kannalta siihen, että meidän
vaikutusmahdollisuuksiemme lisääminen ja keskeistäminen
on tietysti olennaista, ja siinä on useita mahdollisuuksia
käytössä myöskin meidän
Suomen valtuuskuntamme aktiviteettia ajatellen, josta valtuuskuntaamme
kiitän, mutta myös siinä, että esimerkiksi
NB8-yhteistyötä, Nordic-Baltic- eli Pohjoismaiden
ja Baltian maiden yhteistyötä, tiivistämällä me
saamme vahvemmin, entistäkin vahvemmin, tuossa järjestössä äänemme
kuuluviin.
Aihetta on katsoa sen perään, että voimavarat eri
muodoissaan sekä yleiskokouksella sinänsä että myöskin
Suomen valtuuskunnalla olisivat mahdollisimman vahvat jatkossa,
kun Etyj tulee 2015 Etyjin täyttäessä 40
vuotta pitämään kokouksensa Suomeen Helsinkiin
sen historiallisesti merkittävimpään
paikkaan eli Finlandia-talolle kesällä 2015.
Ukrainan tilanteen lisäksi nostan esille pari asiaa,
ensin tämän Helsinki+40-prosessin
ja sen lisäksi vaalitarkkailun, ja palaan sitten tähän
Ukraina-kysymykseen.
Todellakin siis on tärkeää, että Etyj
olisi mahdollisimman vahva ja vaikutusvaltainen. Se on Suomen edun
mukaista. Se on kansainvälisen, rauhanomaista yhteistyötä korostavan
ajattelutavan mukaista. Samanaikaisesti kun Etyj on saamassa vahvasti
ilmaa siipiensä alle ja tukea toiminnoilleen kansainvälisessä yhteisössä,
on tärkeää, että sen työskentelylle
koetettaisiin löytää uutta perustaa.
Varsinainen yleiskokous on asettanut työryhmän,
jossa on mahdollisuus olla mukana toimimassa sen johtotyöskentelyssä.
Itse edustan siellä keskusta-oikeistolaisia voimia. Siellä on
sosialistisia voimia ja keskustavoimia edustavat Etyj-vaikuttajat
mukana. Olemme löytäneet mallin, jolla pyritään
eri tahojen näkemykset löytämään
kehittämislinjoiksi, joiden kautta Etyjiin saataisiin myöskin
pitkän päälle vahvaa vaikuttamisen ja
merkittävyyden kasvua.
Se tarkoittaa muun muassa sitä, että käymme lähiaikoina
kansainvälisten asiantuntijoiden, diplomaattien, poliitikkojen
kanssa yhdessä varsin ison jotoksen niin, että kolme
arvostetuimpiin kuuluvaa ulkopoliittista instituuttia isännöi
Etyjin kehittämistä koskevat seminaarit. Ensimmäinen
näistä tulee pidettäväksi Yhdysvalloissa
Washingtonissa German Marshall Fundin merkeissä, sen jälkeen
Tukholmassa Peace Research Instituten eli meillekin kohtuullisen
tutun Sipri-instituutin merkeissä ja kolmas Russian International
Affairs Councilin merkeissä.
Seminaarien sarja päättyy sitten ensi vuoden kesällä Helsingissä pidettävään,
40 vuotta sitten tapahtunutta Helsingin alkuperäisen päätösasiakirjan
kirjoittamista koskevaan tapahtumaan. Sen ympärillä on
päätösseminaari näille kolmelle
kansainväliselle seminaarille, joissa on tarkoitus yhteenvedonomaisesti
löytää linjaukset Etyjin tulevaa kehittämistä,
sen aseman vahvistamista koskevissa merkeissä. Siis tässäkin
Suomen roolin, näkyvyyden, aseman on tarkoitus olla keskeinen
näissä seminaareissa, ja kun päätösseminaari
tullaan pitämään Helsingissä 2015, niin
luonnollisesti Suomen on hyvä olla aktiivinen tämän
Etyjin roolin uudelleenvahvistamisessa, sen reformoinnissa ja sen
paikan vahvistamisessa kansainvälisessä yhteisössä.
Vaalitarkkailu on eräs Etyjin keskeisiä toimia,
ja se on tärkeä instrumentti. Näemme
sen tämän päivän Ukrainasta,
jossa vaalit on tarkoitus järjestää samana
päivänä, kun Euroopassa, läntisessä Euroopassa
EU:n alueella käydään EU-parlamenttivaalit.
Tästä vaalitarkkailusta Etyjillä on
parinkymmenen vuoden kokemus olemassa, ja sillä on ollut
todella merkittävä rooli kansainvälisten
standardien toteuttamiseksi eri maissa pidettävissä erimuotoisissa
valtiollisissa vaaleissa. Mutta siinä on myöskin
haastetta, sillä näissä kohdemaissa ei
tietysti katsota hyvällä sitä, että kansainvälinen
yhteisö tulee ja pointteeraa heidän vaalijärjestelmässään
piirteitä, jotka eivät sovi kerta kaikkiaan demokraattisen
vaalikäytännön kanssa samoihin yhteyksiin.
Sen vuoksi tämä asia on tavallaan uudelleen haastettu,
millä tavoin vaalitarkkailu voitaisiin toteuttaa sillä tavalla,
että kaikki kansainväliset standardit toteutuvat
ja toimivat ja että vaalitarkkailulla olisi arvostettu
ja kunnioitettu rooli kussakin tarkkailukohteessa.
Esimerkiksi nyt Ukrainassa 25.5. toteutuvassa vaalitarkkailussa
on selkeät epäilyt siitä, että vaalit
eivät tulisi sujumaan kovin rauhanomaisesti eivätkä välttämättä edes
kansainvälisten standardien mukaisesti, ja voi olla, että joillakin ulkovalloilla
on jopa tarkoitusperäistä pyrkimystä vaikuttaa
vaalitulokseen tai vaalien toimeenpanoon tavalla, joka asettaa kyseenalaiseksi koko
vaalien legitimiteetin, minkä jälkeen tietysti
uusi valittava valtiojohto, vaaleilla valittava valtiojohto, olisi
näiden ulkovaltojen mielestä sellaisessa roolissa
ja asemassa, että sen kanssa ei voitaisi neuvotella, koska
se on tullut valtaan tavalla, joka ei täytä kansainvälisiä standardeja. Tässä suhteessa
Ukrainassa 25. toukokuuta pidettävät vaalit ovat
hyvä esimerkki siitä, millä tavalla vaalitarkkailulla
on todella tärkeä kansainvälispoliittinen
merkityksensä.
Olen henkilökohtaisesti lähdössä nyt
sunnuntaina valmistelemaan näitä vaaleja vetääkseni kansainvälistä valtuuskuntaa
näitten vaalien toteuttamiseksi tavalla, joka toteuttaisi
nämä kansainväliset standardit, ja kun
matkani suuntautuu Itä-Ukrainaan, on aika helposti arvattavissa,
että vapunaaton viettäminen tapahtuu hiukan perinteisistä suomalaisista
vapunviettoperinteistä poiketen.
Mitä tulee, puhemies, vielä erikseen Ukrainaan,
niin tiedämme hyvin, että se on suuri haaste koko
kansainväliselle yhteisölle tänä päivänä, ei
vain Etyjille vaan kaikelle sille kansainväliselle valistuneelle
yhteisölle, joka vaaleja seuraa, on sitten kysymys Yhdistyneistä kansakunnista,
Euroopan neuvostosta tai Natosta, joilla kaikilla on oma roolinsa,
osuutensa ja asemansa tämän Ukrainan tilanteen
selvittelyssä.
En aio mennä tähän Ukrainan poliittiseen
tilanteeseen sen enempää, mutta korostan sitä,
että me Suomen valtuuskuntana olemme asiaan pyrkineet jo
koko tämän vuoden aikana antamaan oman panoksemme
mahdollisimman aktiivisesti, jo helmikuussa muun muassa lähettämällä kirjeen
Etyjin puheenjohtajamaa Sveitsille, jossa vedottiin siihen, että Etyj
tulisi ottamaan aktiivista roolia ja osallistumaan poliittiseen
vuoropuheluun poliittisen ratkaisun löytämiseksi,
jotta sotilaallisilta asiaan puuttumisen keinoilta voitaisiin välttyä.
Asia on edennyt sen jälkeen todella vauhdikkaasti ja
merkittävästi Etyjin roolia korostavalla tavalla,
ja keskusteluyhteyksiä on pyritty luomaan niin, että ne
sisältävät sekä Ukrainan että Venäjän
sen lisäksi, että tietysti muu kansainvälinen
yhteisö on katsomassa sen toteuttamiseksi, että vuorovaikutus
todellisuudessa myöskin pelaa. Viikko takaperin kävin
Wienissä, jossa ensimmäistä kertaa Venäjä ja
Ukraina olivat samassa pöydässä asiasta
puhumassa, ja tämän kokouksen perusteella on sanottava
valitettavasti, että meillä taitaa olla aika pitkä matka
siihen, että löydettäisiin myönteisen
keskinäisen vuorovaikutuksen tila Ukrainan kriisiä koskien.
Herra puhemies! Kesällä 2015 Helsingissä kokoontuu
jälleen Etyj, Etyjin parlamentaarinen yleiskokous. Suomen
eduskunta isännöi sitä kokousta, ja on
toivottavaa, että tuolloin kesällä 2015
Etyj-panosta ja koko kansainvälisen tilanteen arviointia
voitaisiin lähestyä hieman tätä päivää myönteisemmässä sävyssä.
Elisabeth Nauclér /r:
Ärade herr talman! Jag skulle nu kunna säga
att jag håller helt med delegationsordföranden
och sätta mig ned, men jag tänker ändå läsa
upp mitt redan skrivna tal.
Redogörelsen inleds med meningen: "Organisationen
för säkerhet och samarbete i Europa är
i dag den mest omfattande samarbetsorganisationen i sitt slag (57
medlemsländer, 11 partnerskapsländer), men dess
politiska tyngd visar en sjunkande trend." Jag vet inte riktigt
om jag håller med om den bedömningen. Man skulle
också kunna säga att vår betydelse ökar.
Vi har en roll att spela i fler konfliktområden än
tidigare, inte minst nu i Ukraina har vi fått en central
roll.
Tidigare var FN den ledande organisationen med både
militära och civila resurser när det gällde
att snabbt komma ut i fält i en krissituation. Så är
det inte längre. Organisationen har blivit mer tungrodd
och ländernas stöd svagare. Men naturligtvis stämmer
det som står i redogörelsen därför
att det här handlar om att den parlamentariska församlingen
bara är en av de OSSE-institutioner som skapades 1992.
Om alla de problem som finns kan man läsa närmare
i redogörelsen. Konflikter mellan organen, brist på resurser,
byte av stora delar av ledningen samtidigt med mera. Eftersom detta är
en organisation som har både öst och väst
bland sina medlemmar, USA och Kanada såväl som
de forna Sovjetrepublikerna, så är det ytterst
viktigt att vi identifierar och löser de problem som finns, för
vi behövs. Om en organisation inte fungerar har den kanske
spelat ut sin roll och bör läggas ned, men så är
inte fallet med OSSE. Den tillkom under det kalla krigets tid för
att spela en roll i den transformeringsperiod som skulle komma. Tyvärr
måste vi konstatera att mycket av det arbetet fortfarande återstår.
Dagligen kommer nya uttalanden som visar att klimatet mellan öst
och väst hårdnar.
Ordföranden för Finlands delegation Ilkka Kanerva är
inte bara vice president i församlingen utan ingår
också i den tremannaarbetsgrupp som har i uppdrag att formulera
det parlamentariska bidraget i det som kallas Helsingfors+40. Det
handlar om hur framtiden ska se ut för verksamheten. Arbetet
inleddes här i Helsingfors för snart 40 år
sedan och meningen är att en jubileumssession ska hållas
här nästa år. Då är
det viktigt att det finns något att jubilera och att vi återskapat
tilltron till organisationen, lyckats utstaka en väg för
oss där vi verkligen kan bidra med något.
En sak är jag i alla fall säker på och
det är att Finland skulle kunna bidra genom att i större
utsträckning dela med sig av sin erfarenhet. Ett land som
levt nära, så nära man kan komma, det forna östblocket
men utan att bli en del av det; ett tvåspråkigt
land som inom sina gränser har ett område med
territoriell autonomi; en folkgrupp, samerna, som tillhör
det som kallas ursprungsbefolkningen, och även ett gott
anseende vad gäller romernas plats i samhället — det är
något som vi borde passa på att visa upp.
Det finns inom OSSE-området flera frusna konflikter
som väntar på ett aktivt ingripande.
Ärade herr talman! Vi är snabba med att kritisera,
och det är viktigt när det gäller förtryck
och brott mot folkrätten eller mot mänskliga rättigheter,
men lika viktigt är det att dela med sig av de positiva
erfarenheter vi har, det vi är bra på, och det
anser jag vara oerhört viktigt att vi inkluderar i förberedelserna
till jubileumssessionen. Det är viktigt att vi då för
fram den finska modellen och delar med oss av rättsstaten,
av god förvaltningssed och av invånarnas språkliga
rättigheter.
Man behöver bara se på konflikten i Ukraina för
att förstå hur viktigt språket och språkliga rättigheter är.
Den som inte längre får använda sitt
modersmål känner sig både kränkt
och hotad. Resultatet kan som i fallet Ukraina bli ödesdigert.
Det är nu viktigt att utrikesutskottet behandlar den
här redogörelsen, inte bara med tanke på vad som
varit utan också med tanke på hur Finland ska
agera och ställa sig till vår fortsättning.
Ni hör att jag så identifierat mig med OSSE att
jag talar om "vår" fortsättning. Att jag så identifierat mig
med rörelsen beror kanske också på mitt
engagemang inom det som kallas Women in Parliaments. Här är
Finland och kvinnonätverket i riksdagen en modell, ett
ideal för många. Intresset är stort och
det är också vår skyldighet att dela med
oss av dessa erfarenheter.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kiitoksia. — Valitettavasti aikapula painaa päälle, mutta
ehdimme ottaa muutaman vastauspuheenvuoron tähän
ennen kuin täytyy katkaista tämä hyvin
alkanut keskustelu.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastauspuheenvuoroni liittyy parlamenttivaltuuskunnan
puheenjohtaja Ilkka Kanervan ansiokkaaseen avaukseen, jossa hän sivusi
myös vaalitarkkailua ja niitä jännitteitä, joita
meidän ulkopuolisten läsnäolo paikalla saattaa
aiheuttaa.
Olin vastikään Serbiassa — olen parlamenttivaltuuskunnan
jäsen — tarkkailemassa vaaleja, ja jännitteitä oli,
ja yhdellä vaalitarkkailupaikalla tilannetta voisi kuvailla
jopa uhkaavaksi. Tilanne lientyi vasta, kun kerroin, että myös
Suomessa on tarkkailtu vaaleja. Siitä tulikin mieleeni,
että kenties länsimaisissa demokratioissa, jotka
täyttävät nämä kansainväliset
standardit, kannattaisi kuitenkin silloin tällöin
järjestää säännönmukaisesti
vaalitarkkailuita, jolloin tilanne "me paremmat ja te huonommat"
ei olisi niin selkeä kuin tällä hetkellä.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Myönnän vielä neljä vastauspuheenvuoroa,
ja sen jälkeen keskustelu on pakko keskeyttää.
Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen edustaja Nauclérin kanssa samaa
mieltä siitä, että on tärkeää,
että ulkoasiainvaliokunta tällä kertaa
tavanomaista perusteellisemmin perehtyy tähän
Etyjin toimintaan. Toki olemme tehneet sitä jo aikaisemmin, koska
olemme olleet hyvin tietoisia siitä, että ensi
vuonna pidetään parlamentaarinen yleiskokous Suomessa,
mutta nyt tätä ajankohtaisuutta tuon yleiskokouksen
lisäksi myöskin tuo tämä Ukrainan
tilanne ja Etyjin rooli siinä. On ollut hyvä havaita
ja hienoa huomata se, kuinka aktiivinen Suomen delegaatio on ollut
juuri tässä Ukrainan tilanteessa ottaen tämän
asian ikään kuin haltuunsa ja vieden sitä eteenpäin.
Etyj voisi tässä tilanteessa olla, niin kuin on
jo tähänkin mennessä ollut, juuri oikea
toimija, ei ainoastaan tämän vaalitarkkailun osalta
vaan myöskin laajemmin ratkaisun löytäjänä.
Siinä mielessä delegaation puheenjohtaja ja delegaatio
ovat tehneet hienoa työtä.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Presidentti Urho Kekkosen vuonna 1975
aikaansaama Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous on
ollut siinä mielessä menestystarina, että kun
sitä tarvitaan, niin sellainen organisaatio on olemassa.
Ensi vuonna, kuten valtuuskunnan puheenjohtaja Kanerva totesi, Helsingissä kokoontuu
parlamentaarinen yleiskokous, ja kun siinä yhteydessä keskusteluagendalla
on myös tämä niin sanottu +40,
joka siis ei tarkoita mitään lämpötilaa
vaan kehitysprosessia, ja keskustellaan siitä, mikä Ety-järjestön
tulevaisuus on, niin se on todella ajankohtaisempi kuin ehkä koskaan
aikaisemmin, ainakin meidän aikanamme.
Herra puhemies! Se, että Ukrainan kriisi painaa vakavasti
päälle, on meidän kaikkien huomioitava.
On myös syytä havaita, että Etyjiin järjestönä luotetaan
aivan tuolta Vladivostokista Vancouveriin tai päinvastoin,
ja tässä mielessä tämä on
meille tärkeä asia.
Herra puhemies! Lopuksi sanon: Suomessa ei tarvita ulkopolitiikassa
millään osa-alueella neulanpistopolitiikkaa. Etyj
on hyvä esimerkki. Tämän valtuuskunnan
ja toiminnan puitteissa harjoitamme juuri Etyjin perustavoitteiden
mukaista rauhan ja sovittelun politiikkaa.
Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Edustaja Kanerva hyvässä, valaisevassa
puheenvuorossaan korosti aika tavalla vaalitarkkailun merkitystä Etyjin
toiminnassa ja Ukrainan tapauksessa ehkä erityisesti. Minun
kysymykseni on, olisiko tämän vaalitarkkailun
järjestäminen nyt Ukrainassa tulevissa vaaleissa
niin hoidettavissa, että se omalta osaltaan olisi vahvistamassa
mahdollisuuksia saada Ukrainan valtiolliseen elämään
ikään kuin uutta alkua, uutta legitiimiä alkua,
niin, että puolella ja toisella ja kolmannellakin voitaisiin
hyväksyä se, minkä kansa äänestää vaalitulokseksi.
Presidentinvaaleilla tässä suhteessa voisi olla
lupaavaa uutta merkitystä, ja ne voisivat ikään
kuin merkitä myös uutta alkua Ukrainan vähän
yhtenäisemmälle elämälle. Siis
voidaanko tarkkailua niin järjestää,
että se voisi vahvistaa näiden presidentinvaalien
uutta lähtökohtamerkitystä?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Edustaja Zyskowicz, vastauspuheenvuoro, ja sitten edustaja Kanervalle
vielä minuutti.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eduskunta ei aina ole keskinäisen
kehumisen kerho, mutta haluan yhtyä näihin puheenvuoroihin,
joissa on kiitetty Suomen Etyj-valtuuskunnan aktiivisuutta tässä Ukraina-asiassa,
ja osoittaa kiitokseni erityisesti valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka
Kanervalle, joka tässä asiassa on osoittanut myös
huomattavaa henkilökohtaista aktiivisuutta, jotta Etyj
voisi mahdollisimman hyvin kontribuoida, myötävaikuttaa,
Ukrainan tilanteen lieventymiseen.
Ukrainan tilanne on hyvin vakava. Uhka Venäjän
nykyistä tuntuvammasta puuttumisesta Itä-Ukrainan
tapahtumiin on ilmeinen ja vakava, ja Etyjin rooli tässä tilanteessa
on tärkeä. Itse mietin ja kysyn: olisiko mahdollista,
että Etyjin rinnalla myös YK ottaisi vahvemman
roolin? Ajattelen nyt esimerkiksi ihan tällaista sotilaallista rauhanturvaoperaatiota,
jolla pyrittäisiin estämään
tilanteen eskaloituminen itäisessä Ukrainassa.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Vielä edustaja Kanerva. Valitettavasti vain minuutti
aikaa, mutta ei siellä vaikeita kysymyksiä ollutkaan. — Olkaa
hyvä.
Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):
Eikä laajakantoisia, arvoisa puhemies!
Ensinnäkin, kyllä — edustaja Kääriäisen
kysymykseen — tällä on hämmästyttävän
keskeinen poliittinen merkitys, miten vaalitarkkailussa onnistutaan.
Jos ajatellaan tilannetta, että Venäjä ei
pitäisi hyvänä sitä lopputulosta,
joka presidentinvaaleissa tulee, niin on oletettavaa aikaisempi tai
tämänhetkinen käyttäytymistapa
huomioon ottaen, että he eivät pitäisi
uutta valittua presidenttiä oikeutettuna toimimaan Ukrainan
kansan nimissä, mikä johtaisi siihen, että neuvotteluyhteyttä ei
edelleenkään tulisi. Se olisi tietysti kaikkein
surkeinta, jos neuvotteluyhteyttä vaalien jälkeenkään
Venäjän ja Ukrainan välillä ei
kyettäisi luomaan.
Mitä tulee toiseen kysymykseen, joka täällä esitettiin — ensinnäkin
kyllä sivulauseessa yhdyn edustaja Karhun näkemykseen,
hyvä puheenvuoro — tähän YK:n
rooliin: Kyllä, se on tärkeä sen vuoksi,
että jos aggressiot ja kriisin eskaloituminen jatkuvat
Ukrainassa, niin pitää olla luonnollisestikin
kansainvälisellä yhteisöllä joitain
vastauksia. Siitäkin huolimatta, että olisi oletettavissa,
että YK:n turvaneuvostossa joku taho käyttäisi
veto-oikeuttaan, pitää tehdä valmisteluja
sen suuntaisesti, että kansainvälinen yhteisö olisi
läsnä sittenkin Ukrainassa vakauttamassa tilannetta.
Vaikka vielä ei päästä edes
neuvotteluihin asioitten ratkaisemiseksi ja niitten selvittämiseksi
ja sovittelemiseksi, (Puhemies koputtaa) niin se olisi kaikkein
pahinta, jos siellä jouduttaisiin katsomaan asioita pyssynpiippua
pitkin.
Ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi:
Asian käsittely keskeytetään.