Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Tässähän hallitus esittää, että turpeesta kannettava vero ja turpeelle sähköntuotannossa myönnettävä verotuki poistettaisiin. Nyt on ollut hyvin paljon kommentteja esillä siitä, mitä tämä nyt oikeastaan itse asiassa merkitsee ja ketä se koskettaa. Kun katsotaan, mikä on Vapo Oy:n ja Turveruukki Oy:n osuus turvebisneksestä, niin se menee jo niin huikeasti yli 90 prosentin, että itse asiassa kysymys on sitten sen jälkeen, kun mennään sinne Vapon osakeomistukseen, valtiosta ja Metsäliitosta, ja kun on Turveruukista kyse, on kyse Oulun kaupungista. Toisin sanoen näistä se primäärihyöty tulee tavallaan julkiselle hallinnolle takaisin sitä Metsäliiton osuutta lukuun ottamatta.

Arvoisa puhemies, toinen näkökohta, jonka haluan tässä yhteydessä todeta tämän päivän keskusteluun. Tässähän on kysymys nimenomaan seospolttoaineesta, joka on aivan olennainen jatkossa. Turve on siis välttämätön osa tällä hetkellä seospolttoaineessa, se koskee sekä hakkeen että peltoenergian käyttöä. Nyt vaan pitäisi päästä siihen, että seospolttoaineissa muitten kuin turpeen komponenttien yhteismäärä nousee 40—50 prosenttiin, niin kuin alun perin oli tarkoitus. Toivottavasti tämä hallituksen esitys edistää nyt juuri sitä perimmäistä tavoitetta.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on idealtaan aivan oikea, mutta tässäkin minun käsitykseni mukaan on se pieni vika, että näyttää siltä, että toisella kädellä annetaan, toisella otetaan. Turpeen veroa ollaan poistamassa, mikä on aivan hyvä asia, mutta samanaikaisesti on käsittääkseni sähköveron palautus turpeella tuotetulle sähkölle pieniltä voimalaitoksilta poistumassa. Siinä tapauksessa se ottaa takaisin sen, mitä toisella kädellä antaa, ja tämä on pienille lämpölaitoksille, jotka tuottavat ohessa sähköä, hyvin suuri asia. Ne pienet laitokset joutuvat siinä tarpeettomasti kustannuskriisiin. Se on valiokunnassa huolehdittava, että ei sitä pääse tapahtumaan. Jos kerta kotimaisia uusiutuvia polttoaineita suositaan, niin suosittaisiin niitä sitten laidasta laitaan ja kautta linjan johdonmukaisesti, ei tehtäisi niin, että suurille annetaan ja pieniltä otetaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Päästökauppa heikentää voimakkaammin hiilidioksidipäästökertoimeltaan korkeimman polttoaineen eli turpeen kilpailuasemaa. Jos ja kun päästöoikeuden hinta nousee 15 euroon hiilidioksiditonnilta, kivihiili alkaa olla kilpailukyvyltään turvetta paremmassa asemassa, varsinkin rannikolla sijaitsevissa laitoksissa. Ilmastopolitiikka on hyvin tärkeää, mutta täytyy osata myös katsoa kokonaisuutta. Turve on kotimainen energiamuoto, jolla on vahva työllistävä vaikutus. Vapon toimialajohtaja Juhani Hakkarainen arvioi, että 1 600 turveyrittäjästä peräti 600 joutuisi etsimään muita töitä jo tämän vuoden aikana vähentyneiden töitten takia.

Arvoisa puhemies! Saksassa suositaan kotimaista tuotantoa kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain, Saksan tuotanto on vielä kivihiiltäkin saastuttavampaa ruskohiiltä. Suomessa ei näin jostain syystä haluta tehdä. Mikäli Suomessa siirrytään entistä enemmän turpeesta kivihiileen, ei ympäristön tila siitä käytännössä parane ollenkaan, mutta iso osa alan työntekijöistä joutuu työttömäksi. En ymmärrä, miksi tällaiseen lähdettäisiin.

Turpeen käyttö myös mahdollistaa hakkeen ja ruokohelven lisäkäytön, sillä niitä käytetään seoksena turpeen kanssa. Suomen turvevarat ovat seitsemän kertaa suuremmat kuin puuvarat. Turvetta syntyy enemmän kuin sitä käytetään. Turve lisää Suomen energiaomavaraisuutta, on hinnaltaan vakaata ja toimitusvarmaa ja tuo työllisyyttä Suomeen. Lisäksi turpeen käyttö vähentää pitkiä polttoaineen kuljetuksia kotimaisena energianlähteenä. Turpeen verokohtelun tulisi varmistaa suomalaisen turvetuotannon tulevaisuus.

Kotimaisten energialähteitten käyttäminen on tärkeää. Se ei kuitenkaan pelkästään riitä. Aiemmin tehty merkittävä energiaratkaisu tulee hieman myöhään, mutta silläkin tulee olemaan ratkaiseva osa sähkön hinnan pitämisessä kohtuullisena. Jatkossakin tulee varmistaa, että suomalaisella teollisuudella on käytettävissään halpaa sähköä, jotta kilpailukyky saadaan säilytettyä. Koska Suomen ei pidä lähteä kilpailemaan työvoiman halpuudella ja huonoilla olosuhteilla, on meidän luotava muita kilpailuetuja.