Täysistunnon pöytäkirja 67/2014 vp

PTK 67/2014 vp

67. TIISTAINA 17. KESÄKUUTA 2014 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies! Värderade talman! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen velkajärjestelylain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on parantaa yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsyä velkajärjestelyyn.

Ylivelkaantuneen yrittäjän talouden kokonaistilanteen korjaaminen tulisi mahdolliseksi velkajärjestelyssä. Elinkeinonharjoittajan yksityistalouden velat ja elinkeinotoiminnan velat voitaisiin järjestellä, jos toiminta on melko pienimuotoista ja riittävän kannattavaa. Esitys merkitsee uutta mahdollisuutta rehellisesti toimineille pienyrittäjille, joiden elinkeinotoiminta on jatkamiskelpoista. Nykyisin toiminta voidaan järjestellä vain yrityssaneerauksessa, joka on liian kallis ja raskas menettely pienyrittäjälle. Esitys tarkoittaa myös sitä, että elinkeinonharjoittajat pääsevät velkajärjestelylain omistusasunnon suojaamista koskevan sääntelyn piiriin.

Esityksen mukaan talous- ja velkaneuvojat avustavat elinkeinonharjoittajia velkajärjestelyasiassa. Tämä edellyttää viiden henkilötyövuoden lisäresursseja talous- ja velkaneuvonnalle vuoden 2015 budjetissa.

Velkajärjestelylakiin ehdotetaan tehtäväksi myös muita muutoksia. Tavoitteena on saattaa velkajärjestelylaki vastaamaan luotonannossa tapahtuneita muutoksia. Velkaantumisen moitittavuutta arvioitaessa kiinnitettäisiin huomiota velallisen toiminnan lisäksi luotonantajan toimintaan. Nuoruuden ymmärtämättömyydestä johtuvaan velkaantumiseen suhtauduttaisiin nykyistä anteeksiantavammin. Työttömien pääsy velkajärjestelyyn nopeutuisi.

Värderade talman! I det nu aktuella lagförslaget föreslås att en företagare kan beviljas skuldsanering för sina privata skulder och skulder som hänför sig till näringsverksamheten, om näringsverksamheten är förhållandevis småskalig och främst baserar sig på företagarens egen arbetsinsats. För närvarande kan skuldsanering inte beviljas för skulder som hänför sig till näringsverksamhet. Företagaren måste antingen lägga ner sin näringsverksamhet för att kunna ansöka om skuldsanering eller ansöka om företagssanering. För småföretagare är företagssaneringen dock ofta ett för tungt och dyrt alternativ och därför behövs den förändring regeringen nu föreslog.

Esityksessä ehdotetaan myös maltillista korotusta siihen rahamäärään, jonka velallinen saa lisätuloistaan pitää itsellään velkajärjestelyn aikana. Velallisen oikeutta lykätä maksuohjelman mukaisia suorituksia lisättäisiin silloin, kun maksuohjelman kesto ylittää normaalit kolme vuotta. Velallisen omistusasumisen suoja velkajärjestelyssä on korkea. Esityksen mukaan omistusasuntonsa säilyttävän velallisen olisi jatkossa maksettava vakuudettomia velkojaan nykyistä enemmän. Vuoden 2010 uudistus maksuohjelman keston lyhentämisestä johti asunnon säilyttämisen osalta epätasapainoiseen tilanteeseen, joka nyt korjattaisiin.

Vid skuldsanering har gäldenären ett högt skydd för ägoboende och i propositionen föreslås att en gäldenär som får behålla sin ägarbostad i fortsättningen ska betala en större andel av sina osäkrade skulder än för närvarande.

Esitys pyrkii myös säästöihin yksinkertaistamalla velkajärjestelymenettelyä. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että veloille säädettäisiin erääntymisestä laskettava vanhentumisaika. Nykyisin velka vanhentuu vain, jos siitä on haettu tuomio. Ehdotettu sääntely tarkoittaa sitä, että velkavastuulle säädettäisiin enimmäiskesto kaikissa tapauksissa. Vanhentumisaika olisi 20 vuotta, ja jos velkojana on luonnollinen henkilö, 25 vuotta. Vanhentuminen koskisi luonnollisen henkilön sopimukseen perustuvaa rahavelkaa. Sääntelyä sovellettaisiin rajoitetusti taannehtivasti siten, että lain voimaantulon jälkeen veloille jäisi vähintään viisi vuotta perimisaikaa. Siirtymäaika on melko pitkä mutta välttämätön, jotta velkojen odotukset otetaan myös huomioon. Ehdotus merkitsee sitä, että loputkin 1990-luvun alun laman aikana velkaantuneet henkilöt pääsevät uuteen, velattomaan alkuun. — Kiitos.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettu laki tulee todella tarpeeseen. Takavuosilta on karmeita esimerkkejä, joissa monta vuotta kestäneen hirressä roikkumisen jälkeen maksuohjelma on laitettu uudelle kierrokselle, jos henkilöllä on ollut yritystoimintaa. En pysty arvioimaan, poistaako tämä esitys kaikkia sudenkuoppia, mutta selvä muutos tämä on parempaan suuntaan.

Suomessa menetetään valtava määrä henkistä pääomaa sen vuoksi, että vaikeuksiin ajautuneet ihmiset kokevat olevansa lopullisesti yhteiskunnan ulkopuolella ja seinää vasten. Moni jaksaisi taistella vaikean ja niukan ajan yli, jos olisi varmuus, että pöydän voi puhdistaa joskus. Mikään ei syö voimia niin paljon kuin pysyvä epävarmuus ja näköalattomuus.

Hallituksen esityksessä työttömien ja nuorten pääsyä velkajärjestelyyn nopeutetaan, ja se on aivan perusteltua. Työtöntä on jo rangaistu työttömyydellä, ja jos nuori menettää näköalansa tulevaisuuteen talousvaikeuksien vuoksi, voi siinä matkassa mennä koko loppuelämä. Kannattaa muistaa, että epäonnistuneen hallituksen talouspolitiikan vuoksi kokonaistyöttömyys kasvaa koko ajan — se on jo yli 300 000 työtöntä — ja kasvaa myöskin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Todennäköisesti velkaneuvontaan ja velkajärjestelyihin riittää asiakkaita tulevina vuosina aivan riittävästi.

On aivan oikein korostaa myös luotonantajan vastuuta toiminnan moitittavuutta arvioitaessa. 90-luvun laman alla pankkien ja pankinjohtajien hyvyyttä arvioitiin sillä perusteella, kuinka paljon ne pystyivät myöntämään lainaa. Sellaisten aikojen ei soisi palaavan.

Velkajärjestelyn piiriin joutuneen — tai päässeen — maksuohjelmassa on oltava joustavuutta. Mitä pidempi on maksuohjelma, sitä varmemmin eteen tulee uusia, ennakoimattomia ongelmia. Kukaan ei kykene ennustamaan terveyttään tai esimerkiksi työkykyään vuosien päähän. Vapaakuukausien lisääminen antaa mahdollisuuden reagoida uuteen tilanteeseen, ja jos velallisella on aito halu hoitaa asiansa, siihen pitää antaa aito mahdollisuus.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen, kuinka paljon talous- ja velkaneuvontaa koskevan lain muuttaminen tosiasiassa auttaa uusia avustettavia kohderyhmiä, kun talous- ja velkaneuvonnan resurssit ovat olleet niukat vuosien ajan ja suunta on ollut koko ajan huonompaan päin. Pelkkä oikeus avunsaantiin ei riitä, jos avun tarjoajalla ei ole riittäviä resursseja. Valtion talousarviossa myönnetty määräraha on vaihdellut suuresti, ja määräraha on pienentynyt 700 000 euroa vuoden 2012 tasosta. Ensin pienennys oli 500 000 euroa vuonna 2013, ja tälle vuodelle se on 200 000 euroa, ja kun kunnat taistelevat omien ongelmiensa parissa, on sekin raha tiukassa. Tämä tilanne onkin johtanut alueellisten erojen kasvamiseen ja kansalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun palvelun saannissa. Ennakoivalla työllä ja niiden riskiryhmien tunnistamisella ja auttamisella, joilla on vaara joutua hallitsemattomaan tilanteeseen, autettaisiin asiakkaita kaikkein tehokkaimmin ja säästettäisiin myös yhteiskunnan, sekä valtion että kuntien, resursseja.

Vaikka nämä esitellyt muutokset tuovat joidenkin asiakkaiden kohdalla huomattavia parannuksia nykyiseen tilanteeseen, pitäisi Suomessakin miettiä sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi henkilökohtaisen konkurssin tekemisen. Kukaan ei ole saanut niin paljon oppia kuin se, joka on kertaalleen epäonnistunut mutta päässyt jaloilleen. Jos hänellä on mahdollisuus jatkaa eteenpäin entistä kokeneempana, hyötyvät siitä mahdollisuudesta kaikki. Monissa maissa tällainen laki on ollut voimassa jo pitkään, ja siitä on ollut erittäin hyviä kokemuksia.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kysymys yksityisen elinkeinonharjoittajan tai ammatinharjoittajan velkajärjestelystä, ja lähtökohtaisesti tämä on hyvä esitys. Mutta kieltämättä tulee mieleen tällainen asia: Tässä nyt annettiin osakeyhtiöille yhteisöveron alennus, aika merkittävä, miljardiluokan yhteisöveron lasku 20 prosenttiin. Se on aika väkevä kädenojennus isoille yhtiöille. Henkilöyhtiöt eivät saaneet mitään. Tässä yhteydessä jos olisi puntaroitu sitä, että kaikille yhtiömuodoille olisi annettu samanlainen työllistävää kasvua edistävä piristysruiske, niin tämä olisi tarkoittanut henkilöyhtiöille 5 prosentin yrittäjävähennystä, joka olisi ollut oikeudenmukainen, niin ettei se olisi ollut tästä yhtiömuodosta kiinni.

Ylipäänsä pienten yritysten toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa ja näitä toimintaedellytyksiä turvata, mutta mitä sitten käytännössä hallitus on tehnyt tai tekemässä? Tehdään mustia listoja, eli kysymys on näistä verovelkahäpäisylistoista. Erilaista hallinnollista taakkaa on merkittävästi lisätty. Kun tämä hallinnollinen taakka on vakio, niin silloin se tämmöistä pienempää yritystä rasittaa merkittävästi enemmän myös taloudellisesti kuin suurta yritystä. Sitten on hallituksesta riippumattomia toimijoita, muun muassa verottaja. Nyt lausuntokierroksella olevat verottajan syventävät ohjeet "Palkkaa vai työkorvausta" käytännössä tulevat vähentämään sitten näitten henkilöyrittäjien, ammatinharjoittajien, työtilaisuuksia.

Mutta kun sanoin, että nämä pienet yritykset eivät saaneet mitään, niin kyllähän ne nyt tässä saavat. Jos eivät saaneet tätä taloudellisten toimintaedellytysten parantamista, niin saavat kuitenkin pääsyn velkajärjestelyyn, sitten kun homma menee pieleen. Tavallaan tämä on vähintä, mitä hallitus voi tehdä, että elinkeinonharjoittajat ja ammatinharjoittajat pääsevät velkajärjestelyyn, jos heidän toimintaedellytyksensä on tässä maassa tehty sellaisiksi, ettei ole taloudellisia edellytyksiä yrittää.

Niin kuin sanottu, hallituksen esitys on hyvä ja oikeansuuntainen mutta kokonaisuutta katsoen jää riittämättömäksi. Erityisesti kaivataan konkurssilainsäädännön kokonaisuudistusta, jo ihan sillä perusteella, että Suomessa meillä on hyvä kokemus 90-luvun lamasta, jolloin satoja yrityksiä ja yrittäjiä meni konkurssiin, ja ne ovat tällä hetkelläkin isolta osin tämän yhteiskunnan ulkopuolella. Se olisi valtava potentiaalinen joukko kuitenkin vielä pyörittämään tämän maan elinkeinotoimintaa ja kansantaloutta, mikäli olisi mahdollista niin, että konkurssissa ei menisi yrittäjältä koko elämä. Tämän takia me tarvitsemme kyllä Suomeen konkurssilain kokonaisuudistuksen. Kysynkin ministeriltä: onko tällainen kokonaisuudistus tulossa, sentyyppinen, jossa sitten voitaisiin ottaa mallia amerikkalaisesta vastaavasta lainsäädännöstä, joka on paljon toimivampi?

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on lähtökohtaisesti hyvä. Edustaja Turunen nosti tuossa puheessaan myös näitä muutamia kriittisiä kohtia esille. On erittäin tärkeää, että uusi mahdollisuus ja uusi alku on sallittua myös sellaiselle yrittäjälle tai toimijalle, jolle on sattunut jonkunlainen kupru tai joku ongelma siinä yrittämisessä. Kenenkään ei mielestäni tarvitse kärsiä näistä asioista vuosikausia eteenpäin. Täällä on puhuttu siitä, että ollaan löysässä hirressä. Tämä esitys antaa aivan varmasti toivoa ja valoa niille henkilöille, joilla tällainen tilanne on.

Tähän hallituksen esitykseen asiantuntijat ovat antaneet kannanottojansa, ja tässä kun äkkiä luin, ymmärsin, että siellä on myös jonkun verran vastustusta tullut. Muun muassa yksi asia, mikä on nostanut kysymyksiä, on tämä velallisen omistusasunnon säilyttäminen ja myyminen ja siihen liittyvät ehdotukset. Jos sen verran saisi ministeriltä kysyä: mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Jos voisitte vähän avata sitä asiaa, se on vielä tässä hieman epäselvä.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo kerrottu, esitys on hallitukselta hyvä. Tämä on jälleen kerran osoitus siitä, että kyllä täällä järkeviäkin asioita pystytään tekemään, sellaisia, mitkä tulevat elävästä elämästä eteen ja millä halutaan parantaa ihmisten arkea ja selviytymistä. Tämä on hyvä esimerkki juuri siitä.

Itseäni myös vähän askarruttaa se, millä tavalla tämä tullaan hoitamaan resurssien näkökulmasta ja kuinka voidaan taata se, että todellakin joka puolella Suomea nyt sitten päästään samalla tavalla tämän tuen ja tämän järjestelmän piiriin.

Toisaalta mietin myös sitä, että tärkeintä olisi saada etenkin nuorille ihmisille enemmän tietoisuutta siitä, kuinka raha-asioita tulisi hoitaa ja kuinka varhaisessa vaiheessa niitä tulisi myöskin lähteä sitten sovittelemaan ja selvittelemään silloin kun ne menevät solmuun. Tämä on hyvä lähtökohta tälle selvittelylle, mutta toivoisin myös joitakin ajatuksia siitä, miten voisimme lisätä nuorten tietoisuutta näistä asioista.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Varmasti näin on, että lähtökohtaisesti esitys on hyvä, ja tätä tietysti valiokunnat monelta kannalta pohtivat. Kiitos myös edustaja Mustajärvelle painavista sanoista ja hyvästä pohdinnasta.

Lukuisat yhteydenotot kentältä, nimenomaan yrittäjiltä, kertovat karua kieltään Suomen ilmapiiristä pienyrittäjiä kohtaan. Tämän lakialoitteen jatkoksi toivoisin kyllä juuri niin, että konkurssilainsäädäntöä voitaisiin lähteä kehittämään. Siitä on tehty lakialoite, edustaja Hakkarainen teki siitä lakialoitteen, jota itsekin kannatan. Sitten haluaisin kysyä ministeriltä, kun olette varanneet varoja — ymmärtääkseni ainakin tuolla budjettikirjassa oli, että on varattu varoja — kuten sanamuoto taisi olla, "konkurssipesän hoidon kehittämiseen", tämmöiseen hyvään konkurssipesien hoitoon: mitä olette tämän eteen tehneet nyt tämän hallituksen aikana?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten ministeri Henriksson. Semmoinen tiivis vastaus edustajien esittämiin kysymyksiin, olkaa hyvä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos hyvästä keskustelusta ja hyvistä kysymyksistä.

Todettakoon ensinnäkin, että velkajärjestelylakihan on tehty yksityishenkilöiden taloudellisen tilanteen korjaamista varten, ei yhtiöitä varten. Velkajärjestely sopii usein yrityssaneerausta paremmin toiminimiyrittäjän talouden kokonaistilanteen korjaamiseen, ja sen takia halutaan nyt tehdä tämä merkittävä muutos tähän velkajärjestelylakiin, että pienet yrittäjät, jotka ovat yksinyrittäjiä, pääsevät velkajärjestelyn piiriin eikä heidän tarvitse hakeutua tähän yrityssaneeraukseen, joka on paljon vaativampi järjestelmä.

Mutta todettakoon myöskin se, että konkurssihan ei vapauta koskaan veloista täysin. Meillä on konkurssilainsäädäntö juuri sen takia, että jos velallinen on niin huonossa taloudellisessa asemassa, ettei löydy keinoja siitä ulos, niin konkurssi voi olla se ainoa tie ja konkurssilainsäädäntö säätelee sitä, missä järjestyksessä velkojat sitten saavat saatavansa. Tavoitteenahan on, että toiminimiyrittäjän velat voitaisiin toiminnan kuluessa järjestellä ilman, että toimintaa tarvitsee lopettaa, ja sen takia tämä esitys tehdään. Jos on sellainen toiminimiyrittäjä kyseessä, jolla on mahdollisuuksia saada se yritystoimintansa kannattavaksi, niin hänelle pitää suoda se mahdollisuus, ja sen takia tämä muutos nyt halutaan tehdä. Mutta yhtiömuotoista elinkeinotoimintaa harjoittanut yrittäjä ei voi saada velkajärjestelyä velkajärjestelylain puitteissa, vaan jos yhtiöllä menee huonosti, niin yhtiölle on yrityssaneerausjärjestelmä. Ja meillä, samoin kuin Euroopassa yleisesti, katsotaan, että velallisen tulee käyttää maksukykynsä jonkin aikaa velkojien hyväksi ennen kuin hän vapautuu veloistaan kokonaan. Tätä edellyttävät velkojien ja velallisen etujen tasapaino sekä järjestelmän yleinen hyväksyttävyys.

Eli kun tässä kysyttiin, onko tulossa konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus, niin ainakaan tällä hallituskaudella ei ole sellaista uudistusta vireillä, eikä siitä ole ollut nyt keskusteluakaan, vaan ollaan nähty, että se, mikä meidän lainsäädännöstä on puuttunut, on juuri tämä pienyrittäjän mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn. Ja se asia nyt tämän esityksen myötä hoidetaan.

Arvoisa puhemies! Tässä kysyttiin myös velallisen omistusasunnon säilyttämisestä. Sehän on tärkeä osa koko velkajärjestelylainsäädäntöä, että velalliselle normaalisti annetaan mahdollisuus säilyttää omistusasuntonsa, ja nyt tämän esityksen myötä myös tälle pienyrittäjälle, tälle yksinyrittäjälle, annetaan tämä mahdollisuus. Jos hänen yritystoimintansa on sellainen, että se on jatkokelpoinen ja siitä voidaan saada kannattava, niin hänkin pääsee samaan piiriin kuin muut velalliset, että hän voi pitää sen omistusasuntonsa, ja se on erittäin merkittävä uudistus.

Sitten tässä edustaja Viitamies kysyi resursseista ja nuorten ihmisten tietoisuudesta koskien velkaantumista. Resursseista sen verran, että tässä hallituksen esityksessä on otettu nyt huomioon se, että tätä varten tarvitaan 5 htv:tä lisää. Budjettiriihessä tullaan lähemmin palaamaan siihen, mutta se on tavallaan TEMin pääluokan alla oleva asia. Velkaneuvonta tänä päivänä kuuluu TEMin puolelle eikä oikeusministeriön puolelle. Meillähän on ollut keskusteluja siitä, että velkaneuvonta ja oikeusapu pitäisi yhdistää. Ei olla vielä päästy siihen, ja se johtuu muun muassa siitä, että ei olla löydetty riittävästi resursseja sen yhdistämiselle. Itse toivon, että tulevaisuudessa päästäisiin siihen, että oikeusapu ja velkaneuvonta voitaisiin yhdistää. Se olisi viisasta, mutta näillä näkymin tällä hallituskaudella ei päästä niin pitkälle. Kuitenkin tässä esityksessä on otettu huomioon se, että resursseja pitää saada lisää, jotta velkaneuvontaa koko maassa pystytään antamaan pienyrittäjille samojen edellytysten mukaisesti kuin muille velallisille.

No, sitten nuorista sen verran, että tässä esityksessähän otetaan myös huomioon se, että ihminen tänä päivänä velkaantuu yleensä johtuen siitä, ettei pysty hallitsemaan omaa talouttaan, kuluttaa yli sen, mihinkä on varaa, ja siinä mielessä velkaantuminen on muuttunut. Aikaisemmin ei ollut kyse siitä, että kulutettiin liian paljon, vaan aikaisemmin otettiin ehkä liikaa asuntolainaa, liikaa autolainaa, mutta nykyään kulutusluotot ovat olleet ne, jotka ovat aiheuttaneet ylivelkaantumisia. Tässä suhteessa se, että saatiin korkokatto koskien pikalainoja, oli äärimmäisen tärkeätä. Ja se nähdään jo, että (Puhemies koputtaa) pikaluottojen määrähän on romahtanut, ja se on hyvä asia, ja sen myötä myös nuorten velkaantuminen on jonkun verran taittunut. Mutta ihan varmasti on niin, että kouluissa sekä toisella asteella että myös (Puhemies koputtaa) meidän ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on hyvä muistuttaa meidän nuoria siitä, että kun ottaa velkaa, niin joskus pitää se velka myös maksaa takaisin, ja tässä meillä on paljon tehtävää. Myös kotona keittiönpöydän äärellä olisi varmasti hyvä käydä sellaista keskustelua, että muistutetaan siitä, että aina, kun nostaa lainaa, pitää muistaa, että se pitää maksaa myös takaisin. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Minä lopetan tähän ja totean sen, että tämä esitys tuo huomattavia parannuksia pienyrittäjien taloudelliseen tilanteeseen ja mahdollisuuteen jatkaa yrittämistään.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kieltämättä 32 vuoden yrittäjäkokemuksella tämä keskustelu tuntuu tässä yhteydessä hiukan oudolta. Täällä puhutaan nuorten holtittomasta rahankäytöstä ja pikavipeistä ja näinpäin pois. Mutta iso clue on tässä kuitenkin tämä: Ministeri viittasi konkurssilain kokonaisuudistukseen ja lause meni jotenkin näin, että velallinen vapautuu veloista vasta sen jälkeen, kun kaikki velat on maksettu, konkurssissa katsotaan se järjestys: realisoidaan omaisuus ja katsotaan se järjestys, missä järjestyksessä tämä realisoitu omaisuus siirtyy velkojille, ja loput jäävät velaksi. Mutta käytännön tasolla meillä ongelma on se, että konkurssioikeudenkäynnissä ei todeta esimerkiksi sitä velan määrää, mikä konkurssissa velalliselle tuomitaan — tai sitä ei tuomita, koska velan määrää ei todeta. Käytännössähän tämä tapahtuu tällä tavalla: Yrittäjä on ottanut lainaa, antanut esimerkiksi oman kotitalon pantiksi. Nyt on vaikka miljoonalainasta kysymys, ja siinä on vakuutena pankille annettu omakotitalo, joka lainaa otettaessa on hyväksytty. Pesänhoitaja realisoi sen 100 000 eurolla. Okei, pankki saa siitä 100 000 euroa, ja yrittäjälle jää sitten 900 000 velkaa maksettavaksi. Pesänhoitaja hoitaa pesää niin pitkään kuin pesästä saa tuloja. Pesänhoitaminen päätetään yleensä siinä vaiheessa, kun siitä ei pesänhoitajalle enää palkkiota kerry.

Tämä on oikeastaan se meidän järjestelmämme ongelma. Se ei varsinaisesti tähän hallituksen esitykseen liity. Tämä on sinällänsä hyvä, että nämä yksityishenkilöt, ammatinharjoittajat, pääsevät velkajärjestelyyn mukaan, mutta silloin kun puhutaan tästä konkurssilainsäädännön kokonaisuudistuksesta, niin tämä on se meidän ongelma.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Turunen puhui asiaa, ja hänen puheessaan näkyy kyllä kiistatta pitkäaikainen yrittäjäkokemus. Kun minä puhuin konkurssilainsäädännön kehittämisestä, niin ajoin takaa nimenomaan rehellistä yrittämistä, rehellistä konkurssia, sitä, että yrittäjä yrittää, saattaa epäonnistua — siitä kuitenkin oppii ehkä kaikkein eniten — ja kuitenkin pystyttäisiin luomaan semmoinen tilanne, että tästä konkurssin tehneestä ihmisestä ei tule sitten loppuiäksi kelvotonta ihmistä, niin kuin Suomessa tahdotaan tämän tyypin epäonnistuja, vaikka sen tekisi yhden kerran, leimata loppuelämäksi.

Minkä takia kyselin näistä vastuistakin? Minulla oli yksi tapaus, jota seurasin aika läheltä: Pienyrittäjällä oli sekä velkajärjestely että yrityssaneeraus, ja pankki antoi tälle henkilölle sellaisen kuvan, että kunhan toisen maksuohjelman hoitaa, niin homma on siinä, pöytä puhdas ja voi lähteä menemään eteenpäin. Mutta kun tämä henkilö tunnollisesti hoiti maksuohjelman loppuun asti, niin pankki ilmoittikin osapuolena, että nyt lähdetään uudelle kierrokselle ja hoidetaan se toinenkin maksuohjelma. Kun tässä hallituksen esityksen perusteluissa korostetaan sitä, että myöskin pankkien vastuu tulee korostumaan jatkossa, niin koskeeko se myöskin tämmöisiä tilanteita? Kannattaa kuitenkin aina muistaa se, minkälaisessa tilanteessa Suomessa eletään: uusien tilastotietojen mukaan konkurssien määrä esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa on vähenemässä mutta Suomessa ei vielä. Elikkä tarve lainsäädännön kehittämiselle varmaan on vielä jatkossakin, mutta mitenkä arvioitte tätä pankkien, toivon mukaan, lisääntyvää vastuuta?

Keskustelu päättyi.

​​​​