Täysistunnon pöytäkirja 72/2004 vp

PTK 72/2004 vp

72. KESKIVIIKKONA 9. KESÄKUUTA 2004 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laiksi korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

 

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Anteeksi hämmennykseni, oletin, että valiokunnan puheenjohtaja ed. Dromberg olisi pitänyt ensin puheenvuoron, ja sen takia en kiirehtinyt tänne.

Mutta, arvoisa puhemies, minulla on kerrankin ilo kiittää hyvästä valiokuntayhteistyöstä yli puoluerajojen, jonka tuloksena yksi pieni sana, mutta paljon sisältöä sille sanalle, saatiin lisättyä hallituksen esitykseen, nimittäin sana "vähintään". Asian lähetekeskustelussa opetusministeri Haatainen aikoinaan vannoi sen nimeen, että vaikka sitä vähintään-sanaa ei siellä olekaan eikä vuokrien korotuksia ole pystyttykään takaamaan ja niitten kompensoimista yliopistoille, opetusministeriö ja valtiovarainministeriö pystyvät vuosittain budjettiriihen yhteydessä neuvottelemaan yliopistoille aiheutuneitten tilakustannusten nousun kompensoinnista.

Valiokuntakäsittelyn aikana kuitenkin paljastui, ettei valtiovarainministeriö voi nykyisen menoraamin saatikka Senaatti-kiinteistöille asetettujen tulotavoitteiden seurauksena taata opetusministeriölle ja yliopistolle tätä kompensaatiota. Siksi on ollut erinomaista, että valiokunta yksimielisesti lisäsi aiemmassa versiossakin esiintyneen sanan "vähintään", jolla toivottavasti taataan, ettei vuosittainen määrärahan korotus valu pelkästään vuokrien korotukseen, vaan siitä hyötyy myös todellinen kehitystoiminta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aina, kun on tilaisuus puhua Senaatti-kiinteistöistä, jos vaan on inhimillisesti ja eläimellisesti katsoen mahdollista, käytän sen hyväksi. Kun edellisen kerran puhuin täältä puhujakorokkeelta Senaatti-kiinteistöistä ja tämän koko järjestelmän vaikutuksesta yliopistolaitoksen perustehtävien, tieteellisen opetuksen ja tutkimuksen, edistämiseen, tämän puheen jälkeen kuulin sitten, kuinka ministeri Kalliomäki ministeritovereilleen referoi käytyä keskustelua ja totesi, että ed. Pulliainen piti tätä suurimpana yliopistolaitosta koskevana möhlänä kautta aikojen.

Arvoisa puhemies! Olen edelleen samaa mieltä, arvoisa ministeri Kalliomäki, kuin olin silloin. Kun seuraavan kerran referoitte käyttämiäni puheenvuoroja, niin sama kuin edellä riittää tästä asiasta. Tämä todella on sitä. Siis on aika uskomatonta, että luodaan järjestelmä, jossa niin yhteiskunnan kannalta fundamentaalisten asioitten kuin tieteellisen opetuksen ja tutkimuksen edistämistä, ylläpitämistä, ei kytketä indeksisidonnaisesti mihinkään vaan sen sijaan yliopistotilojen vuokrat otetaan tällaiseen kytkentään. Tämä on aikamoinen teko. Siis se on niin uskomatonta, että siinä tuntuu niin, että sillä porukalla, joka tällaisen järjestelmän luo, ei ole arvoperusteisesti minkäänlaista elämän eikä kulttuurin eikä sivistyksen arvoperustaa. On aivan käsittämätöntä suorastaan.

Arvoisa puhemies! Jos yritän sitten ymmärtää, mistä tässä on kysymys, tässä on tietysti kysymys siitä, että me olemme itsehallinnollisesti antaneet erään osa-alueen itsehallinnon yliopistojen johtaville instituutioille, rehtoreille ja hallituksille, niin että ne voivat tehdä päätöksen sellaisista asioista, joita koskevat päätökset itse asiassa kuuluisivat eduskunnalle. Tarkoitan tässä yliopistojen suurten rakennuskompleksien toteuttamishankkeita. Kun tämmöinen vallanluovutus täällä eduskunnassa on tapahtunut, sitten halutaan ottaa se eräällä tavalla takaisin niin, että siitä rangaistaan, jos teet vääriä päätöksiä. Ei tämäkään ole älyllisesti kovin fiksua, elikkä tehdään näin ja tehdään noin ja tehdään milloin mitenkin päin elikkä annetaan valtaa ja otetaan valtaa ja rangaistaan jnp. Paljon reilumpaa olisi se, että edelleen eduskunta päättäisi nämä isojen rakennuskompleksien hankkeet ja tällä vuokrajärjestelmällä olisi, niin kuin alun perin sanottiin, markkinaehtoinen perusta. Nythän järjestelmä on tässä indeksisidonnaisuudessaan sellainen, että mitä enemmän halpaa viinaa on markkinoilla ja mitä halvempaa viinaa on markkinoilla, sitä varmemmin indeksi ei nouse sillä tavalla, että siitä olisi haittaa, ja sillä tavalla yliopistot menestyvät tai jotakin sinnepäin. Ei tässäkään ole mitään järkeä.

Minä olisin toivonut sitä, että kun nyt valiokunta on tämän mietinnön tehnyt — se käsittelee tätä asiaa kappaleessa, joka alkaa sanoilla "Eduskunta on useissa yhteyksissä esittänyt huolensa yliopistojen tilakustannusten voimakkaasta noususta" — se olisi nyt kerta kaikkiaan laittanut tämän asian reilaan niin, että olisi ehdottanut pontta, jossa todetaan, että tästä Senaatti-kiinteistöjen järjestelmästä luovutaan ja siirrytään järkevämpään menettelytapaan, koska ei tämä nyt hoidu silläkään, joka sinänsä on ihan empaattinen teko, että lisätään tänne 3 §:ään sana "vähintään". Ei se korjaannu nyt silläkään rakenteellisesti, koska se "vähintään" ei mitään muuta merkitse kuin sitä, että se voi olla enemmän, ja sillä siisti. Tämä on tavallaan vesittynyt koko hieno ajatus, mikä tässä nyt sitten kuitenkin valiokunnalla on ollut.

On hyvä, että kiinnitetään huomiota yliopistoihin ja sanotaan, että yliopistojen tulee tarkasti harkita rakentamistarpeet. Minä olen tässä asiassa samaa mieltä, että näin asianlaita on. Ne perusteet, mitä julkisuudessa arvoisat rehtorit ovat käyttäneet, yhdenvertaisuusperiaate ja se, että pitää kaikkia tieteenaloja kohdella samalla tavalla jnp., eivät kestä tässä, jos ei pörssi noteeraa näitä rakentamishankkeita ja näin lisääntyneitä vuokrakustannuksia.

Vielä muistutan yhdestä asiasta. Kun ensimmäinen keskustelu tässä isossa salissa tästä aiheesta käytiin, silloin vedottiin siihen, että yliopistolliset laitokset hankkisivat ne tilat sieltä, missä ne markkinaehtoisesti ovat halvimmat. Näin se todettiin kaikissa puheenvuoroissa. Arvoisa puhemies! Mitään tällaista ei ole sen jälkeen tapahtunut, ei vahingossakaan.

Kaarina Dromberg  /kok:

Herra puhemies! Ed. Pulliainen toi niitä totuuksia esille, mistä me olemme vahvasti keskustelleet täällä eduskunnassa ja myöskin sivistysvaliokunnassa. Tietenkin nämä tilakustannukset ovat tulleet ongelmaksi, ja se haittaa muun muassa opiskelun kehittämistä, jopa perustutkimustakin. Siinä mielessä toisaalta taas opiskelijamäärien lisääntyminen on ollut myöskin toinen asia, johon olisi kiinnitettävä huomiota, että resurssit riittävät, koska silloin tarvitaan myöskin koko ajan lisää tiloja, uudet laitteet. Siinä mielessä Senaatti-kiinteistöt on minun mielestäni hoitanut kuitenkin asiansa, että yliopistot ovat saaneet tarvittavat tilat, uudet tilat. Tällaista ei olisi tapahtunut ilman Senaatti-kiinteistöjen toimintaa.

Toisaalta ymmärtää myös sen, että siellä myöskin kerätään tiettyä rahasummaa peruskorjaukseen ja tämän tyyppisiin asioihin, mutta todellakin valtiovarainministeriöltä edellyttäisi, että tämä tasapaino saavutettaisiin nimenomaan tilojen ja vuokrien osalta, ja tuottovaade on kyllä äärettömän korkea verrattuna alueen moneen muuhun saman tyyppiseen toimintoon. Siinä mielessä nyt kyllä olemme vahvasti myöskin sitä mieltä, että tässä täytyisi valtiovarainministeriön työryhmän kautta pystyä edelleenkin tutkimaan tätä asiaa niin, että nämä vuokrat saataisiin kohtuulliselle tasolle. Tiedämme, että monet yliopiston kiinteistöt sitä paitsi ovat sen tyyppisiä, että niitä ei voi käyttää mihinkään muuhun kuin yliopiston tarkoituksiin, ja on lahjoituskiinteistöjä ja kaikkia muitakin, jotka on otettu Senaatti-kiinteistöjen haltuun ja sitä kautta ilmaiseksi Senaatti-kiinteistöille annettu.

Ed. Pekka Nousiainen merkitään läsnä olevaksi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Drombergille vaan yksi kommentti, ja se on sellainen, että silloin kun eduskunnan hyväksymään budjettiin sisällytettiin nämä suurehkot rakennushankkeet, eduskunta pystyi säätelemään tätä asiaa ja jokaisen yliopiston kohdalla jokainen hanke kävi perusteellisen arvioinnin ja kehitystä tässä suhteessa saattoi tapahtua ihan normaalilla tavalla. Miksi ei voisi näin tapahtua nyt, jos niin on systeemi aikaisemminkin toiminut?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella nämä vuokrat, joita Senaatti-kiinteistöt kerää, ovat usein kohtuuttomia, joka tapauksessa sitä suuruusluokkaa, että yliopistot katsovat, että ne eivät olisi sellaisia valmiita, pystyviä maksamaan. Sehän koostuu myös pääomavuokraosuudesta, ja sitten toisaalta ylläpito ja korjaukset, joihin valiokunnan puheenjohtaja ed. Dromberg viittasi, tulevat siihen lisäksi. Oleellista lienee myöskin se, mikä korko on siinä pääomavuokrassa. Käsitykseni mukaan se on 7 prosenttia. Yliopistot olisivat valmiit 6:een. Tämä korko on juuri vuokraa kumuloivasti lisäävä tekijä, ja näin ollen siihen tulisi kiinnittää huomiota.

Kumpulan kampuksella Helsingissä on todella tehty hienoa, asianmukaista tilaa perustieteille: fysiikka, kemia jne. Mutta mikä sitten vuokran pitäisi olla vaikkapa Helsingin yliopiston kirjastolla, joka on Helsingin kaunein rakennus ja Engelin piirtämä uusklassinen luomus, mikä sen vuokra on? Nämä ovat tällaisia asioita, joita todella pitäisi selvittää, ettei rahasteta tiedettä hengiltä näillä vuokrilla.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kysymys yliopistokiinteistöjen niin kuin Puolustusvoimienkin kiinteistöjen vuokrista Senaatti-kiinteistöille on ongelmallinen. Minusta perusvirhe on siinä, että tuo Senaatti-kiinteistöjen 7 prosentin tuottovaatimus soveltuu perin heikosti tämän tyyppisiin erityiskiinteistöihin, joita sekä Puolustusvoimilla että yliopistoilla on.

Olen ed. Pulliaisen kanssa samaa mieltä, että suurten yliopistorakennushankkeitten päätännän kyllä tulisi olla täällä eduskunnassa. On selvää, että yliopistot haluavat suuria rakennuksia, nykyaikaisia, mutta sitten kun tulee niistä vuokranmaksun aika, tuleekin ongelmia. Näkisin, että oikea paikka olisi ollut eduskuntapäätäntä, ja tämä tulisi voida palauttaa jatkossa myöskin tänne.

Toivon, että Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimusprosenttia harkittaisiin madallettavaksi.

Ed. Olli Nepponen merkitään läsnä olevaksi.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys korkeakoululaitoksen kehittämisestä takaa yliopistoille vakaan resurssin kehittymisen huolehtia sivistysvaltiosta yliopistojen ja korkeakoulujen kautta. Vähintään 20 miljoonan vuotuinen lisäys yliopistojen kehittämiseen merkitsee aikaisemman käytännön jatkumista. Yliopistot ovat tämän resurssin turvin jopa vakaammassa asemassa muihin koulumuotoihin nähden. Tämä suotakoon meidän tiedekorkeakouluillemme.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Eduskunta on monta kertaa lausunut ja hyväksynyt valtiovarainvaliokunnan lausuman siitä, että Senaatti-kiinteistöjen korkotuottotavoite on liian korkea. Sitähän laskettiin 7:stä 6 prosenttiin ja silloin oikeastaan toivottiin kovasti valtiovarainministeriöstä — nyt valtiovarainministeri Antti Kalliomäki on täällä — että tämä vielä kerran otettaisiin esille ja katsottaisiin, mikä vaikutus tällä on esimerkiksi perusopetuksen rahojen vähentämiseen. On sanottu, että yliopistojen vuokrat eivät ole nousseet, mutta kyllä minulla on monesta yliopistosta tietoa ja laskelmia, että se ei pidä paikkaansa. 6 prosentin tuottotavoite on aika iso, ja sen on valtiovarainministeriö vaatinut. Näin on nyt sitten toimittu eduskunnan tahdosta huolimatta.

Totta kai sinänsä allekirjoitan, että Senaatti-kiinteistöt järjestelmänä on hyvä. On hyvä, että joku keskittyneesti pitää huolta yliopistojen tiloista. Mutta sitten on paljon yliopistoja, joilla on turhia tiloja, joita ne eivät saa sitten mihinkään muuta kuin maksavat niistä vuokraa. Helsingin yliopisto on yksi oiva esimerkki. On paljon kauniita tiloja, joita ei sinänsä opetuskäyttöön tarvita, mutta totta kai niistä maksetaan, puhumattakaan sitten näistä lahjoituksina saaduista tiloista. Se on se vaikea asia.

Olisin toivonut, että korkeakoulujen kehittämislain 3 § olisi muutettu sellaiseksi, että nämä kohonneet vuokrat olisivat tulleet huomioiduiksi tässä laissa.

Kaarina Dromberg /kok:

Herra puhemies! Täällä ed. Hänninen toi tämän summan esille, että nyt kuitenkin vuosina 2005—2007 määrärahaa korotetaan vähintään 20 miljoonalla eurolla. Valiokuntahan sai tähän todellakin tämän vähintään-sanan, ja toivottavasti se menee sen 20 miljoonan yli, ja oikeastaan me sitä vaadimmekin, sillä nythän tuli uuden yliopistolain mukaan vahvennettu kolmas tehtävä myöskin yliopistoille. Sitä taustaa vasten nämä määrärahat eivät kyllä riitä siihen kehitystyöhön. Jos ajatellaan, että tästä otetaan osa näistä vuokrista, korotetuista vuokrista, ja palkat, ei jää oikeastaan siihen kehittämistyöhön ja siihen kolmanteen tehtävään paljon mitään määrärahoja. Se on kuitenkin hyvin laaja tehtävä tänä päivänä. Siinä mielessä hallitukselta nyt odotetaan, että tuo 20 miljoonaa euroa olisi huomattavasti suurempi ja vastaisi niitä uusia tehtäviä, mitä yliopistoille tulee.

Maija Rask /sd:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että kehittämislaki on nyt eduskunnassa, ja arvokasta se, että tässä pykälässä todella sanotaan, että vähintään 20 miljoonaa euroa kunakin mainittuna vuonna lisätään yliopiston määrärahoja.

Se asia, josta itse olen huolissani, on se, että me tiedämme, että kun tulevaisuudessa aletaan rakentaa musiikkitaloa ja siinä on osa yliopistolaitoksen tiloja eli Sibelius-Akatemian tiloja, me olemme saaneet kuulla valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa, että tähän varustamiseen tarvitaan noin 9 miljoonaa euroa. Se on erittäin suuri määräraha, ja jos se tapahtuu näiden kehysten puitteissa, ihan tarkasta vuodestahan ei vielä voi sanoa, se on aika iso lovi tässä kehittämisrahan suuruudessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä jälkimmäisestä asiasta, josta ed. Rask juuri puhui ja jonka unohdin omasta puheenvuorostani: Tässähän on nyt leikkuri tämän musiikkitalon tiimoilta ja Sibelius-Akatemian tilojen osalta. Jos ne otetaan nyt tästä potista pois, siinä nämä 20 miljoonaa euroa menevät eikä piisaakaan, ja kyllä ne käytännössä täältä menevät kuitenkin. Sekin kai valtiovarainministeriössä on ajateltu, että ne käytännössä menevät täältä. Vaikka sanotaan, etteivät ne mene sieltä, niin ne käytännössä menevät sillä kikkailukonstilla täältä.

Ed. Tuloselle: Toivottavasti en ymmärtänyt väärin, mitä hän sanoi äsken, mutta ajatellaanpa nyt semmoinen tilanne, että Senaatintorin varressa täällä Helsingin kaupungissa ovat nämä Helsingin yliopiston päärakennukset, ja olitte sitä mieltä, että ne ovat aika arvokkaita rakennuksia. Täällä käytiin kerran keskustelu, vuosia vuosia sitten, että niidenkin pitäisi toimia markkinaehtoisesti, niin että Coca-Cola-konserni ja Suomen valtio kilpailevat niistä tiloista. Minä haluaisin olla mukana sitä kulttuuripoliittista keskustelua seuraamassa, kun Helsingin yliopisto karkotettaisiin sen nykyisistä tiloista Senaatintorin varrelta ja Coca-Cola-mainokset ilmestyisivät sen seinään ja yliopiston pääkirjaston samoin.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Vähintään-sana on siitäkin merkittävä, että se on myös opetusministeri Haataiselle selkänoja ja tuki tulevissa talousarvioneuvotteluissa. Nimittäin tämä 3 § jättää kyllä pari muttaa tänne, ei pelkästään tila- ja vuokrakustannukset, joitten korotustarpeen arvioidaan olevan noin 12 miljoonaa euroa vuodessa, mutta sen lisäksi myös on se, että 3 §:ssä taataan vain vakihenkilökunnan palkkausmenoista aiheutuvien kustannusten nousu. Siinä ei taata sitä suurta joukkoa ja yhä suurenevaa joukkoa, joka yliopistossa työskentelee määräaikaisissa tai projektiluontoisissa tehtävissä, joitten palkkaus myös nousee todennäköisesti tulevina vuosina. Sekin raha on itse asiassa tästä 20 miljoonasta pois. Eli tämä vähintään-sana on vähintäänkin tarvittava, jotta myös kehittämistoimintaa olisi mahdollista yliopistossa tehdä.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Yliopistoilla ja korkeakouluilla on sijaintikuntien ja ympäristöjen kehitykselle aivan oleellinen merkitys. Näin on ollut vuosikymmenet taaksepäin ja tulee olemaan myöskin jatkossa. Olen itse omalta osaltani sanonut, että esimerkiksi Jyväskylän väestömäärän voisi jakaa kahdella, ellei Jyväskylässä olisi yliopistoa — karrikoiden sanottuna, että ymmärretään, mitä merkitystä yliopistolla on senkin kokoiselle kaupungille. Tämä meidän tulee muistaa aina myöskin tulevaisuudessa. Meidän tulee asennoitua positiivisesti yliopistojen ja korkeakoulujen edelleenkehittämiseen, kun keskustelemme tästä asiasta.

Haluan puuttua tässä yhteydessä vain yhteen konkreettiseen asiaan: niihin alueisiin, jotka on lahjoitettu aikoinaan valtiolle yliopisto- ja korkeakouluverkon rakennusten rakentamista varten. Lahjoittajina ovat olleet useimmiten kunnat. Vähintä, mitä voi edellyttää, kun Senaatti-kiinteistöt laskee vuokraa, on että lahjoitusmaiden osuus ei saa sisältyä siihen pääomaan, josta vuokra lasketaan. Koska siitä ei ole asianomainen kiinteistönomistajaorganisaatio myöskään koskaan maksanut mitään, niin siitä ei tarvitse myöskään vuokralaisen maksaa mitään.

Ed. Arto Seppälä merkitään läsnä olevaksi.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Oliko se nyt 23 miljoonaa, mikä velvoitetaan tämän kehittämislain mukaan lisäpanoksia. Jos ajatellaan, että siitä menee vuokriin 10 miljoonaa ja palkkoihin loput, niin 5 miljoonaa jää kehittämiseen. Kyllä tämä kehittämislaki on sinänsä ihan väärä nimi. Ei sillä kauheasti kyllä perusopetusta kehitetä.

Ed. Pulliaiselle: Tarkoitin sitä, että monessa vanhassa yliopistossa, kuten Helsingin yliopistossa, on sellaisia epätarkoituksenmukaisia kauniita tiloja, joista he joutuvat maksamaan vuokraa. Totta kai jokainen maksaisi vain niistä tiloista vuokraa, mitkä todella tarvitaan opetukseen. En tarkoittanut mitään muuta.

Sen verran, jos saa sanoa vielä, puhemies, Olympiastadionin kattamisesta, minkä ed. Rask otti esiin: Se on tärkeä asia, ja toivon mukaan eduskunta käyttää siinä nyt paljon viisautta.

Ed. Pulliainen, ne rahat todella tulevat veikkausvoittovaroista eivätkä budjettivaroista, vaikka ne budjetin yhteydessä ovat, ja silloin käytetään kaikki säästövarat, mitä Veikkauksessa on olemassa. Toivon mukaan kansa veikkaa ja saadaan lisää sinne säästövaroihin rahaa. (Ed. Rask: Ed. Tulonen puhui musiikkitalosta!) — Niin, musiikkitalosta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tuloselle kerron tosielämän tosikertomuksen näistä yliopistorahoista.

Kajaanin kaupunki aikoinansa lahjoitti 5 miljoonaa markkaa yliopistotoiminnan kehittämiseen Oulun yliopiston puitteissa Kajaanin kaupungissa ja Kainuussa. Sitten tuli seuraava budjettiesitys, ja siellä ei ollut minkäänlaista mainintaa siitä, että oli lisäystä tai muuta tällaista, ei mainintaa, että se on lisäyksenä. Sitä ruvettiin kysymään, missäs ihmeessä se on: "No, se on siellä sisässä." Se oli ministerin ja ministeriön virkamiesten vastaus: "Se on siellä sisässä." Tosiasiallisesti Oulun yliopistolta otettiin muusta toiminnasta pois 5 miljoonaa markkaa ja osoitettiin, koska se piti jo moraalisesti osoittaa, Kajaaniin, eli kaikki me muut laitokset sijoitimme nämä rahat, elikkä siis yleiskatteellisesti valtio imaisi sen 5 miljoonaa markkaa itseensä. Näillä kikkaskonsteilla näitä hommia hoidetaan käytännön tasolla.

Puhuu juuri sellainen henkilö, joka on 40 vuotta ollut tuossa savotassa mukana.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä korkeakoulujen tilakysymys on pitkän aikavälin ongelma, joka ei suinkaan ole yhden tai kahdenkaan hallituksen aikainen ongelma, vaan koko tulevaisuutta ja korkeakoululaitoksen kehittämistä koskeva kysymys. Syksyllä, kun Senaatti-kiinteistöjen kanssa neuvotellaan näistä tilakustannuksista, tulisi kyllä ehdottomasti ottaa huomioon se, että ne vuokrat ovat kohtuulliset, mutta myöskin yliopistolaitoksen pohtia hyvin voimakkaasti niitä uusia tilatarpeitaan ja niitä kustannusvaikutuksia kokonaiskehittämisen valossa, kuinka paljon rahaa jää yliopistoille itse sisällön ja opetuksen kehittämiseen, palkkojen maksuun, jos lisätiloja voimakkaasti rakennetaan.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Yliopistoja on yritetty syyllistää siitä, että yliopistot ovat voimakkaasti viime vuosina lisänneet tilojansa, ja on sopivasti unohdettu, että lähes kymmenen vuotta investoinnit yliopistosektorilla olivat jäädyksissä ja vasta muutaman vuoden ajan sitä satsausta on ollut. Totta kai se on heijastunut myös näihin tilakustannuksiin ja ylläpitokustannuksiin. Eli en nyt syyllistäisi yliopistoja siitä, mitä on tähän mennessä tehty, jotta yliopistot pystyvät toteuttamaan näitä kaikkia kolmea tehtäväänsä, joista se kolmas tulee huomenna todennäköisesti viralliseksi ensimmäisen käsittelyn kautta.

Muistuttaisin kuitenkin siitä, että Senaatti-kiinteistöjen asema tässä tilanteessa on erittäin hallitseva, koska kolme neljäsosaa yliopistojen tiloista on Senaatilta ja vain yksi neljäsosa on niiltä kuuluisilta vapailta markkinoilta, joita käytetään aina vertailukohteina, että olisihan yliopistoilla mahdollisuus lähteä niille vapaille markkinoille. Minä haluaisin nähdä sen päivän, kun Helsingin yliopistollinen sairaala lähtee vapaille markkinoille tai Oulun yliopisto lähtee vapaille markkinoille hakemaan vastaavia tiloja, laboratoriotiloja tai muita, jotka on varta vasten rakennettu sitä toimintaa varten. Niitä tiloja ei yksinkertaisesti ole. Mielestäni tämä on asia, jonka valtiovarainministeriönkin pitäisi ottaa huomioon.

Yleiskeskustelu päättyy.

​​​​