Täysistunnon pöytäkirja 77/2005 vp

PTK 77/2005 vp

77. TORSTAINA 16. KESÄKUUTA 2005 kello 20.15

Tarkistettu versio 2.0

3) Lakialoite laiksi eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

 

Valto  Koski  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain osalta haluan ihan ensimmäisenä todeta, että tässä on nyt kysymyksessä yksi lainsäädännön kummajainen. Näin voidaan hyvällä syyllä sanoa sen takia, että tätä lakia ja sen ensimmäistä pykälää erityisesti on jouduttu suhteellisen lyhyen ajan jälkeen, kun laki tuli voimaan, korjaamaan niin, että ne kansalaiset, jotka olisivat aikaisemman lain tulkinnan perusteella jääneet toisarvoiseen asemaan, saatiin mukaan, niin kuin lain alkuperäinen tarkoituskin oli.

Olen itse tämän lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja sen takia, että olen valiokunnan puheenjohtaja. Haluan tässä yhteydessä antaa erityiset kiitokset kaikille valiokunnan jäsenille ja haluan todeta, että tässä ei ole kenenkään korvamerkkiä ensimmäisenä allekirjoittajana. Tämä on valiokunnan yksimielinen esitys, jolla tämä epäoikeudenmukaisuudeksi koettu asia haluttiin nimenomaan korjata.

Kun olen niiden henkilöiden kanssa henkilökohtaisesti tämän tulkinnan tultua julki käynyt keskusteluja, jotka ovat kokeneet tämän epäkohdaksi, niin toivon, että myöskin ne kansalaiset, jotka ovat saattaneet jo menettää uskonsa kansanedustuslaitokseen ja meihin edustajiin, että tämmöiset asiat eivät korjaannu näin nopeasti tai eivät ollenkaan, saisivat uskoa vielä tähän laitokseen, että täällä kuunnellaan kansalaisten ääntä ja täällä toimitaan niin nopeasti kuin edellytykset edellyttävät, että ihmisten oikeudenmukaisuus voidaan turvata, jos lain sisältöön sisältyy tällaisia epäkohtia.

Tämä aikaisempi lain sisältöhän määriteltiin sillä tavoin oikeastaan tämän lain voimaantulon osalta, että laki tuli voimaan 1. päivä toukokuuta 2005. Nyt eletään kuitenkin kesäkuun puolella, ja että tulisi selväksi, mitä tämän lakialoitteen sisältö lopullisesti tarkoittaa, niin täällähän viimeisenä voimaantulosäännöksen osalta todetaan, että voimaantulosäännöksen mukaan lakia sovelletaan 1. päivästä toukokuuta alkaen. Kansaneläkelaitos oikaisee viran puolesta niiden henkilöiden eläkepäätökset, jotka tulevat lainmuutoksessa oikeutetuiksi eläketukeen. Tältäkin osin täytyy olla tyytyväinen, että tässä yhteydessä voidaan tavallaan kiinnittää näitten ihmisten kohtalo siihen alkuperäiseen aikatauluun, joka ensimmäisen lain osalta oli tarkoituskin.

Näissä valiokunnan kannanotoissa on ihan muutama huomio. Valiokunta käsitteli lausunnossaan sen tietoon saatettuja lain toimeenpanossa esiin tulleita ongelmatilanteita, jotka ovat johtaneet eläketuen hakijan kannalta, niin kuin totesin, kohtuuttomasti etuuden epäämiseen. Tällaisia tilanteita oli syntynyt erityisesti sen johdosta, ettei eläketukeen oikeuttaviksi päiviksi ole lain sanamuodon tiukan tulkinnan perusteella luettu päiviä, jolloin henkilölle on maksettu sairauspäivärahaa, eikä myöskään päiviä, jolloin työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle ei tosiasiallisesti ole työmarkkinatukea maksettu esimerkiksi puolison tuloihin kohdistuneen tarveharkinnan vuoksi. Valiokunta ei luonnollisestikaan pitänyt tällaisia rajauksia lain tarkoitusta vastaavina.

Valiokunta kiinnitti tässä lausunnossaan lisäksi huomiota siihen, ettei eläketukeen oikeuttavan 2 500 päivän täyttymistä laskettaessa oteta huomioon päiviä, jolloin henkilö on osallistunut työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Jos tällainenkin tulkinta olisi siellä sallittu, niin tavallaan niitä ihmisiä, jotka olisivat aktiivisesti hakeneet työtä, olisi siitä rangaistu. Luonnollisesti tämäkin asia haluttiin korjata. Valiokunnan näkemyksen mukaan nimenomaan tältä osin oli selvitettävä mahdolliset lainmuutostarpeet, ja valiokunta piti lausunnossaan välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysministeriö vielä seuraa tiiviisti lain toimeenpanoa ja ryhtyy toimenpiteisiin, jos lain tarkoitus jää Kansaneläkelaitoksen tai muutoksenhakuelinten ratkaisukäytännössä toteutumatta. Valiokunnan käsittelyyn nyt ottamassa lakialoitteessa ehdotetaan lain muuttamista juuri valiokunnan lausunnossa tarkoitetuilta osin.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi totean, että valiokunta ehdottaa lakialoitteessa ehdotetun 1 §:n lisäksi lain 21 §:n 2 momentin muuttamista, jotta aloitteessa tarkoitettuja tai niihin rinnastuvia kohtuuttomia ratkaisuja voitaisiin välttää lain toimeenpanossa. Kun työvoimatoimiston hakijasta antama lausunto ei ole Kansaneläkelaitosta sitova, jää Kansaneläkelaitokselle harkinnan valtaa muun muassa silloin, kun hakijan tilanne juuri 31.12.2004 voisi johtaa kohtuuttomasti etuuden epäämiseen. Esimerkkinä tässä valiokunnan kannanotossa todetaan, että tällainen tilanne saattaisi syntyä esimerkiksi henkilölle, joka on 31.12.2004 osallistunut työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen jääden kuitenkin työttömäksi. Tällainen henkilö kärsisi aktiivisuudestaan esimerkiksi suhteessa työstä kieltäytymiseen.

Vielä tämän asian jatkokäsittelyn mutkikkuudesta haluan todeta, että sosiaali- ja terveysministeriö tietysti oli pääasiallinen yhteistyökumppani tämän asian eteenpäin viemiseksi, sen lisäksi työministeriö, joka antaa Kansaneläkelaitokselle näiden hakijoiden osalta tällaisen työvoimapoliittisen lausunnon, luonnollisesti Kansaneläkelaitos, joka tekee lopullisesti nämä päätökset, ja tietysti valtiovarainministeriö, joka tämän maan kirstunvartijana omalta osaltaan on ollut kiinnostunut tämän lakiehdotuksen taloudellisista vaikutuksista. Ne on lueteltu tänne valiokunnan kannanottoon, ja haluan tässä yhteydessä vaan todeta, että loppujen lopuksi näitten 1 700 ihmisen pelastamisoperaatio maksaa 1,3 miljoonaa euroa valtion nettomenoihin lisäyksenä.

Sitten vielä, että ne kaksi asiaa, jotka ovat olleet keskustelunaiheina tämän prosessin yhteydessä, eivät jäisi epäselviksi, haluan todeta, että valiokunta toteaa tämän lakiehdotuksen 1 §:n 1 momentin osalta, ettei momentissa enää edellytetä etuuden maksua työttömyyden perusteella, jolloin muun muassa työvoimapoliittisen toimenpiteen ajalta kertyneet päivät otetaan 2 500:n tai 2 000 päivän laskennassa huomioon. Nyt tämä kannattaa huomioida, mitä sanon seuraavaksi: "Sen sijaan työssäkäyvien henkilöiden yhdistelmätuki ja matka-avustus jäävät kertymän ulkopuolelle." Tämä nimenomaan on tietoinen valinta, joka nyt sitten tulkoon tässä korostetusti esiin, ettei joku vielä luule, että valiokunta tätä muutosta käsitellessään on vielä tällaiseen asiaan erehtynyt.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Puhemies! On varmasti olemassa pitkäaikaistyöttömiä, joille tämä eläketuki on perusteltu ratkaisu. On niin vaikeita tilanteita, että se on sitten se, joka pitääkin myöntää.

Tämä laki, joka täällä säädettiin viime vuoden lopulla ja tuli voimaan toukokuun alussa, herätti paljon toiveita, mutta pettymys on ollut sitä suurempi sitten, kun se tulkinta tuli sieltä Kelalta, että työmarkkinatuen saamattomuus on este tämän eläketuen saamiseen. Se oli hyvin byrokraattinen tulkinta, mutta ilmeisesti jonkun mutkan kautta tämmöinenkin tulkinta voitiin ottaa. Ällistyneitä ovat olleet ihmiset, ja varmasti jokainen kansanedustaja on ollut tämän asian kanssa henkilökohtaisestikin tekemisissä pettyneiden työttömien yhteydenottojen pohjalta. Niin olen minäkin ja olen tehnyt valituksenkin eräälle työttömälle tästä asiasta.

Pidän erittäin arvokkaana, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on puuttunut tähän asiaan, ja soisin, että tämä tapa, minkä he ovat nyt ottaneet, yleistyisi, että kun huomataan joku selvä ongelma, niin valiokunta arvovallallaan puuttuu siihen ja esittää korjauksen. Nyt tässä on toiveita siitä, että tämä toivo jää elämään ja asia hoituu. Minä annan suuren arvon valiokunnan puheenjohtaja ed. Kosken ja valiokunnan menettelylle tässä asiassa. Tässä on jotakin semmoista, mitä eduskunnan kannattaa opiskella ja miettiä ja tutkiskella ja käyttää yleisemminkin, kun vastaava tilanne syntyy, sillä kyllä se byrokratia joskus yllättää tämänkin talon, ja silloin se pitää vaan myöntää, että näin kävi, vaikka tarkoitus oli toinen. Nyt tässä on minusta hyvä tapa löytynyt, millä asiaa ainakin selvästi parempaan suuntaan viedään. Kiitokset valiokunnalle.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Olen saanut tästä prosessista vamman sielulleni, ja sen vamman on aiheuttanut tämän lain toimeenpanija eli Kela. Nyt sitten viimeisen kerran tässä talossa, toivon mukaan, hankin terapiaa itselleni tässä asiassa ja hartaasti toivon, että eivät minun eivätkä kenenkään muunkaan terapian takia ne ihmiset, jotka tätä lakia ovat tarvinneet ja tarvitsevat, enää joudu siihen ikään kuin välikappaleiksi.

Arvoisa puhemies! Me olemme nyt siinä hämmästyttävässä tilanteessa, että me ilmaisemme kantamme — tai oikeastaan, jos tarkkoja ollaan, niin me sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet ilmaisemme jo kolmannen kerran, lähes koko eduskunta ilmaisee toisen kerran — me, jotka olemme sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniä, ilmaisemme nyt kolmannen kerran kantamme tähän samaan asiaan reilun kahdeksan kuukauden sisällä. Se, mikä on hämmästyttävää, on se, että meidän kantamme ei ole muuttunut. Me olemme olleet tätä mieltä koko ajan. Me olemme olleet sitä mieltä, kuten oli valmistelija eli sosiaali- ja terveysministeriö, kuten nyt on käynyt ilmi, kuten oli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ja kuten oli koko eduskunta. Me olimme kaikki yksimielisiä siitä, että nämä noin 4 000 ihmistä, jotka 90-luvun lama heitti kymmeneksi vuodeksi työttömiksi, on päästettävä siitä kurjuudesta pois tai oikeastaan siis siitä, että he joutuvat rimpuilemaan työvoimahallinnon byrokratian myllyssä saadakseen itselleen edes välttävän elannon.

Kun me tätä lakia säädimme, me uskoimme, että me olemme tekemässä hyvän työn, ja varmasti voimme uskoa edelleenkin. Ongelma on vain se, että kävi juuri niin kuten valiokunnan puheenjohtaja, ed. Valto Koski ja ed. Tennilä täällä jo aiemmin kertoivat, että toimeenpanija Kela alkoi tehdä hylkypäätöksiä, mitä tuen hakijat eivät käsittäneet, mutta en käsittänyt minä itsekään eivätkä käsittäneet myöskään valiokunnan muut jäsenet. Sen vuoksi me tartuimme, kun yhteydenottoja alkoi tulla, tähän asiaan ja pyysimme sosiaali- ja terveysministeriöltä selvityksen perustuslain antamalla valtuudella siitä, mistä nyt oikein on kysymys. Saimme sen selvityksen, ja sen jälkeen me otimme, siis tämän varsinaisen alkuperäisen lain säätämisen jälkeen, ensimmäisen kerran eli siis kokonaisuutena toisen kerran kantaa, ja kun olimme kuulleet sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Kelan ja työministeriön asiantuntijoita, jotka olivat esittäneet näkemyksensä tästä tulkinnasta ja olivat todenneet, sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustaja että myöskin Kelan edustaja, että Kelan tulkinta on kohtuuton, mutta Kela ilmoitti, että se on oikea, me kirjoitimme sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa ilmaisimme selkeästi oman kantamme näihin kysymyksiin, joka on se sama kanta, jonka nyt toivon mukaan lopullisesti tulemme hyväksymään lakimuutoksena.

Minä ymmärrän hyvin, että vaikeita etuuslakeja kirjoitettaessa saattaa sattua sellaisia erehdyksiä, että tarkoitetaan sitä, mitä ei itse asiassa ole tarkoitus tarkoittaa. On tietysti vielä ymmärrettävämpää ja ehkä inhimillistäkin, että me sitten valiokunnissa emme välttämättä aina huomaa näitä ongelmia tai näitä puutteita, ja ne pitää voida korjata. Mutta se, mikä minusta oli tässä prosessissa ongelmallista, oli se, että kun me olimme ilmaisseet kantamme noin kaksi viikkoa sitten Kelalle tämän ministeriölle annetun lausunnon muodossa, jonka piti olla selvää puhetta, niin vielä sen jälkeen Kela täytäntöönpanijana ilmoitti, että he eivät toteuta meidän tahtoamme eli tulkitsivat meidän kantaamme paremmin kuin me itse. Se on minusta tilanne, joka kyllä herättää vakavia kysymyksiä, miten näin voi tapahtua.

No, kun ei kerran lausunto ministeriöllekään auttanut, niin sitten ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin tehdä tämä valiokunta-aloite, josta ed. Valto Koski äsken kertoi ja joka nyt on tämän käsittelyn pohjana, ja muuttaa pykälä yksiselitteisesti sellaiseksi, että mitään tulkinnanvaraa ei jää. No, tämä pykälä valmisteltiin sitten ohjeittemme mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä ja Kelassa. Kuvaavaa on tälle prosessille, että vielä aivan viime vaiheessakin oli käydä niin, että kahdeksan ihmistä oli vielä jäädä väliinputoajiksi. Vielä Kelan piti tehdä sellainenkin tulkinta, että ne, jotka ovat olleet 31.12. työllisyyskoulutuksessa, eivät olisi tähän oikeutettuja, ja kävi ilmi, että heitä on kahdeksan. Sen vuoksi meidän piti nyt tehdä vielä tämä viimeinen lakimuutos. Eli minusta tämä on näyttänyt siltä, että Kelassa on ollut äärimmäinen vastahanka tunnustaa omaa virhettään, oman tulkintansa virheellisyyttä ja ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka poistavat tämän kohtuuttomuuden. Niinpä me olemme sitten kirjoittaneet tämän lain itse asiassa nyt kolmeen kertaan paperille, jotka versiot ovat jokainen saaneet päätöksen voiman tässä talossa.

Toivon kyllä hartaasti, että tällä prosessilla ja tällä lakimuutoksella, joka nyt tehdään, on se vaikutus, ettei tämmöistä prosessia pääse enää tapahtumaan. Siitä olen kyllä oikeasti ylpeä, kuten ed. Tennilä tuossa sanoi, että me olemme kuitenkin onnistuneet nopeasti puuttumaan sellaiseen ongelmaan, jota kukaan ei ole tahtonut, mutta joka on vain byrokratian myllyjen pyörinnän seurauksena syntynyt. Olemme sen velkaa niille ihmisille, jotka ovat tämän etuuden saajia, että heidän avullaan kenties välillisesti olemme saaneet etuisuuslakien tulkintaan sellaista ajattelua myöskin toimeenpanijassa, ettei tämmöinen enää toistuisi.

Arvoisa puhemies! Ed. Valto Koski valiokunnan puheenjohtajana totesi tuossa äsken, että tästä kukaan ei ansaitse erillistä kiitosta eikä mitään erillistä sulkaa hattuunsa, ja näin se onkin. Tämä oli varmasti meidän yhteinen tahtomme, ja uskon, että se on varmasti koko eduskunnan yhteinen tahto. Mutta siitä huolimatta haluan tältä paikalta sanoa, että kun opposition kansanedustajana kenties tiedän vähän enemmänkin kuin pöytäkirjoista käy ilmi, niin jos tästä joku erityisen kiitoksen ansaitsee, hän on ed. Valto Koski. Voi olla mahdollista, että ilman hänen toimiaan tässä asiassa ei olisi päästy näin onnelliseen ratkaisuun. Myöhemmät historiantutkijat, jos tarvetta tuntevat, tulkitkoot tätä miten haluavat, mutta minun mielestäni asia on näin ja siinä katsannossa haluan kyllä osoittaa ed. Valto Koskelle lämpimät kiitokset. En ole mikään esittämään kiitosta niiden 500 ihmisen puolesta, jotka ensimmäisellä kerralla saivat hylkäävän päätöksen, mutta uskon, että kun he saavat heille kuuluvan etuuden nyt jälkikäteen, niin ehkäpä heistä nyt ainakin joku tuntee myöskin kiitollisuutta ed. Valto Koskea kohtaan.

Mikko  Kuoppa  /vas:

Herra puhemies! On hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on puuttunut tähän epäkohtaan, sillä kiistämätön epäkohtahan se oli, ja se, että se korjataan näin pian, on erinomaisen hyvä asia. Tulisi toimia myöskin vastaisuudessa vastaavan tyyppisissä tapauksissa niin, että valiokunta itse omalla toiminnallaan oikaisisi epäkohdat. Näitä on aina silloin tällöin sattunut. Vaikka täällä on joskus huomautettu, että tässä on tämmöinen ja tämmöinen aukko, niin se on silti mennyt läpi, ja sitten jälkeenpäin on surkuteltu sitä, kun ei sitä tullut korjattua silloin.

Ensinnäkin eläketukilain lähetekeskustelussa, joka aikoinaan käytiin, nostin esiin nämä aukot, että tässä on niin tiukkoja rajauksia tämän lain pykälien suhteen, että ne ihmiset, joille tämä on tarkoitettu, eivät pääse tämän eläketuen piiriin. Ikävä kyllä tässä kävi näin. On tietenkin nyt hyvä todeta, että tämä asia korjaantuu, ja on syytä muistaa aina, että kun eri virastojen ja laitosten virkamiehet tulkitsevat lakeja, niin viime kädessä he kuitenkin katsovat aina pykälää, pykälän sanamuotoa, ja välttämättä niitä perusteluja, mitä valiokunta on kertonut lain tarkoituksesta, ei sitten oikein tiukassa paikassa kumminkaan lueta, vaan se pykälä on se, mikä ratkaisee. Siinä mielessä ne sanamuodot ovat hyvinkin tärkeitä, ja on hyvä, että nyt tässä vielä niitten muutamien ihmisten kohdalla, joita koskeva ongelma huomattiin, se pykälän sanamuoto tarkastettiin sellaiseksi, että siinä ei todellakaan ole tulkintaa ja tämä lainsäätäjien tarkoitus tulee sitten näin toteutumaan.

Minun mielestäni tätä asiaa pitää seurata ja tätä pitää tulevaisuudessa laajentaa, sillä on kohtuutonta roikuttaa edelleenkin kymmeniätuhansia ihmisiä työttömyyskortistossa, käyttää heitä erilaisissa koulutuksissa, työnhakukursseilla ja muualla, kun kuitenkin nähdään, että heidän ikäisillään ihmisillä ei ole minkäänlaisia realistisia työllistymismahdollisuuksia.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan itsekin tuoda esille kiitokseni valiokunnan puheenjohtajalle, ed. Valto Koskelle ja koko valiokunnalle siitä, miten ripeästi toimittiin. Tämä lakihan kaiken kaikkiaan oli hyvää tarkoittava laki, jossa tuli jonkin verran ongelmia johtuen nimenomaan tulkinnasta. Aina jos lakiin jää tällainen aukko, että voidaan tulkita se väärin, se on huono asia. Mielestäni sosiaali- ja terveysvaliokunta osoitti esimerkillistä toimintaa, kun se reagoi heti, ja siitä todella kiitos puheenjohtaja Koskelle.

Tässä nyt korjattiin epäoikeudenmukaisesti kohdeltujen henkilöiden tilannetta, eli eräällä lailla oli rangaistu niitä, jotka olivat olleet joko aktiivisia tai sitten sairaita, ja tästä syystä on hyvä, että heti reagoitiin. Toivon, että valiokunnan toiminta jatkuu yhtä ripeänä ja tarkoituksenmukaisena.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Myös minä yhdyn kiitoksiin sekä valiokunnan puheenjohtajalle Valto Koskelle että koko valiokunnalle siitä, että on saatu tarkennus tähän lakipykälään. Niin kuin ed. Valto Koski totesi, 1 700 henkilöä on tietyllä tavalla pelastettu ja rahaa tarvitaan 1,3 miljoonaa euroa. Se on erinomainen asia.

Puhemies! Tässä on eräs kysymys, joka varmasti sitten jää edelleen selvitettäväksi. Tässä todetaan: "- - pykälän uusi muotoilu merkitsee, että myös ne henkilöt, jotka ovat olleet työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai muussa työvoimapoliittisessa toimenpiteessä, tulevat eläketuen piiriin." Minulle on esimerkiksi tullut muutamia valituksia siitä, että jos on ollut puoli vuotta työllistettynä, esimerkiksi kunnan tai valtion työllistämänä, niin ei pääse tämän eläketuen piiriin. Tämä nyt pitää sitten tarkistaa ja sen saa tarkistetuksi maksutta, niin kuin ed. Koski totesi, pyytämällä lausunnon tästä, onko henkilö tässä laissa tarkoitettu pitkäaikaistyötön.

Puhemies! Sen lisäksi haluan kyllä yhtyä ed. Kuopan näkemykseen siitä, että tämä niin sanottu Lex Taipale oli hyvä avaus, mutta kun meillä nyt on kiistämättä 35 000—40 000 henkilöä, jotka eivät enää työllisty avoimilla työmarkkinoilla, joita pyöritetään koulutuksessa ja joita kannustetaan työnhakuun jne., niin väittäisin, että kun nämä 1 700 henkilöä maksavat 1,3 miljoonaa euroa, ei yhteiskunnalle tulisi yhtään kalliimmaksi, vaikka nämä 35 000—40 000 henkilöä siirrettäisiinkin eläkkeelle, esimerkiksi yli kaksi vuotta työttöminä olleet, koska heidän koulutuksensa ja kannustuksensa maksaa myöskin yhteiskunnalle. On toinen asia, että työeläkejärjestelmä sen maksaisi, mutta siinäkin varmasti valtion ja työeläkejärjestelmän välillä päästäisiin sopuun. Minä toivon, että tätä asiaa edelleen kehitellään.

Yleiskeskustelu päättyy.

​​​​