4 §
Tehtävät
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata
tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa
tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa
opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään
hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan
kanssa sekä edistää tutkimustulosten
ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 §
Tutkinnot ja muu koulutus
Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja
sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia
jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös
täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta.
Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana
on lukio-opinnot tai niitä tasoltaan vastaava koulutus.
Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen
pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava
koulutus, jollei valtioneuvoston asetuksella säädetä,
että koulutuksen pohjana ovat lukio-opinnot tai niitä tasoltaan
vastaava koulutus taikka jollei yliopisto toisin päätä.
Tieteellisen, taiteellisen ja ammatillisen jatkokoulutuksen pohjana
on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava
koulutus.
Yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista,
opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä,
mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa, säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Yliopistoissa suoritettavien korkeakoulututkintojen asemasta
korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Koulutusvastuun täsmentämisestä,
yliopistojen koulutusohjelmista, erikoistumiskoulutusten aloista
ja koulutusohjelmista sekä siitä, mitä erikoistumiskoulutusten
aloja ja koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on, säädetään
yliopiston esityksestä opetusministeriön asetuksella.
9 §
Opetus- ja tutkintokielet
Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi, jollei jäljempänä toisin
säädetä.
Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, Kuvataideakatemian,
Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun
opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin
ja Svenska Handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston
Svenska Social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli
on ruotsi.
Yliopisto voi päättää suomen
tai ruotsin kielen lisäksi myös muun kielen käyttämisestä tutkintokielenä sen
mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.
Yliopisto voi päättää muun
kielen kuin opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetuksessa
ja opintosuorituksissa.
12 §
Hallituksen kokoonpano
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hallituksen jäsenten kokonaismäärästä ja 1 momentissa
tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä määrätään
johtosäännössä. Sen mukaan kuin
johtosäännössä määrätään,
hallituksen jäsenistä vähintään
yksi ja enintään kolmannes on valittava henkilöistä,
jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita.
13 §
Rehtori ja vararehtori
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rehtori valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Rehtorin valitsee
yliopiston vaalikollegio. Rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän
on suorittanut tohtorin tutkinnon tai että hänet
on nimitetty jonkin yliopiston professorin virkaan ja että hänellä on
käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito.
Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun
ja Teatterikorkeakoulun rehtoriksi voidaan kuitenkin valita myös apulaisprofessorin,
yliassistentin tai lehtorin virkaan nimitetty henkilö.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
18 §
Opiskelijaksi ottaminen
Opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan
sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa,
pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa
tai jatkotutkintoa. Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan myös
pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa.
Yliopisto voi rajoittaa opiskelijoiden määrää. Opiskelija
voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon
johtavan opiskelupaikan.
Yliopisto päättää opiskelijavalinnan
perusteista. Silloin kun yliopisto opiskelijoiden määrän
rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita,
hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat
voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin
ryhmiin. Tällöin yhdenmukaisia valintaperusteita
on sovellettava ryhmään kuuluviin hakijoihin.
Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan
yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa.
Opiskelijavalinta järjestetään opiskelijavalintarekisteristä ja
ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998)
tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä käyttäen.
Opiskelijavalinta voidaan järjestää yliopistojen
yhteishaun avulla. Opiskelijavalinnan toimittamisesta ja yhteishausta
voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella.
18 a §
Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään
alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään
korkeakoulututkintoon on henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkintoasetuksessa
(1000/1994) tarkoitetun tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon,
ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen
tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen
tutkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa
kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto
toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät
tiedot ja valmiudet. Mitä tässä momentissa
säädetään kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon
johtaviin opintoihin, koskee myös kelpoisuutta ylempään
korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka yliopisto järjestää siten,
ettei koulutukseen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.
Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään
ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö,
joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan
ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen,
joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
taikka jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät
tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi
ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja
koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat tieteelliseen,
taiteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon, on henkilö,
joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon,
ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden
vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin
olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin
säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella.
18 b §
Ylemmän korkeakoulututkinnon aloittaminen
Opiskelija voi saman alemman korkeakoulututkinnon pohjalta alkaa
samana lukuvuonna opiskella vain yhtä ylempää korkeakoulututkintoa.
18 c §
Opiskelijaksi ilmoittautuminen
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa
vastaan opiskelupaikan, tulee asianomaisen yliopiston
määräämällä tavalla
ilmoittautua yliopistoon, jonka jälkeen hänet
merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi
yliopiston määräämällä tavalla
ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi.
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 1 momentissa säädetyllä tavalla,
menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen
opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa
niitä, hänen on haettava yliopistolta oikeutta
päästä uudelleen opiskelijaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.
Ennen tämän lain voimaantuloa valitut yliopiston
hallitus ja rehtori jatkavat tehtävissään toimikautensa
loppuun.
Lain 18 §:ää sovelletaan ensimmäisen
kerran lukuvuotta 2005—2006 koskevissa opiskelijavalinnoissa.
Opiskelijalla, joka tämän lain voimaan tullessa
on hyväksytty yliopistoon opiskelemaan tutkintoa, on oikeus
valintansa mukaan siirtyä opiskelemaan tämän
lain ja sen nojalla annettavien säännösten
mukaan tai jatkaa opintojaan ennen tämän lain
voimaantuloa voimassa olleiden säännösten
mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän
lain ja sen nojalla annettavien säännösten
mukaan, jollei hän ole suorittanut ennen tämän
lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten
mukaista arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin, eläinlääketieteen
lisensiaatin, hammaslääketieteen lisensiaatin
tai lääketieteen lisensiaatin tutkintoa viimeistään
31 päivänä heinäkuuta 2010 tai
muuta ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden
säännösten mukaista tutkintoa viimeistään
31 päivänä heinäkuuta 2008.
Yliopistot määräävät
siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.