15 luku
Vankilan järjestys ja kurinpito
1 §
Vankilan järjestyssääntö
Vankilassa on järjestyssääntö,
joka sisältää tätä lakia
ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tarkempia
määräyksiä vankilan alueella
liikkumisesta ja tilojen lukittuna pitämisestä,
osastoista, tapaamisten ja puhelimen käytön sekä vapaa-ajan
järjestämisestä, omaisuuden hallussapidosta
sekä muista vastaavista vankilan järjestyksen
ylläpitämiseen ja toimintojen järjestämiseen
liittyvistä yksittäisistä seikoista.
2 §
Vangin käytös
Vangin on noudatettava vankilan järjestyssääntöä sekä vankilan
henkilökunnan antamia kehotuksia ja käskyjä.
Vangin on käyttäydyttävä vankilan
henkilökuntaa sekä muita vankeja ja henkilöitä kohtaan
asiallisesti.
3 §
Järjestysrikkomukset
Vangille voidaan määrätä kurinpitorangaistus,
jos vanki syyllistyy järjestysrikkomukseen. Järjestysrikkomuksia
ovat:
1) syyllistyminen vankilassa tai muutoin Vankeinhoitolaitoksen
virkamiehen valvonnan alaisena rikokseen, josta ei ole odotettavissa
ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa;
2) luvaton poistuminen avolaitoksesta tai terveydenhuollon
laitoksesta;
3) tässä laissa tai sen nojalla annetussa
valtioneuvoston asetuksessa taikka niitä täsmentävässä Rikosseuraamusviraston
määräyksessä annettujen säännösten
rikkominen;
4) 1 §:ssä tarkoitetun vankilan
järjestyssäännön rikkominen
edellyttäen, että järjestyssäännössä on
nimenomaisesti mainittu kyseisestä rikkomuksesta voivan
seurata kurinpitorangaistus;
5) 8 luvun 6 tai 9 §:ssä tarkoitetulle
luvalle tai sijoitukselle taikka 14 luvussa tarkoitetulle poistumisluvalle
asetettujen ehtojen rikkominen; ja
6) Vankeinhoitolaitoksen virkamiehen toimivaltansa
rajoissa vankilan järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi
antaman kehotuksen tai käskyn noudattamatta jättäminen.
Rikoksesta, josta vankilan johtaja on tehnyt ilmoituksen poliisille,
ei saa määrätä kurinpitorangaistusta.
4 §
Vangille määrättävät
kurinpitorangaistukset
Jollei muistutusta pidetä riittävänä seuraamuksena,
vangille voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena:
1) varoitus;
2) vapaa-ajan toimintaan osallistumisen, rahan tai
muiden maksuvälineiden käytön tai omaisuuden
hallussapidon rajoittaminen enintään 30 vuorokauden
ajaksi (oikeuksien menetys); tai
3) sijoittaminen yksinäisyyteen enintään 14 vuorokauden
ajaksi (yksinäisyysrangaistus).
Oikeuksien menetys ei saa estää vangin mahdollisuuksia
pitää yhteyksiä vankilan ulkopuolelle.
5 §
Yhteinen kurinpitorangaistus
Vangille, joka on syyllistynyt kahteen tai useampaan
rikkomukseen, määrätään
niistä yhteinen kurinpitorangaistus.
Jos kurinpitorangaistuksen määräämisen
jälkeen ilmenee, että vanki on ennen kurinpitorangaistuksen
määräämistä tehnyt
toisen järjestysrikkomuksen, tästä rikkomuksesta
määrätään kurinpitorangaistus
erikseen, jollei aikaisemmin ilmi tulleesta rikkomuksesta määrättyä kurinpitorangaistusta
pidetä riittävänä seuraamuksena.
6 §
Ehdollinen kurinpitorangaistus
Muu kurinpitorangaistus kuin varoitus voidaan määrätä ehdollisena
vähintään yhden ja enintään
kolmen kuukauden koeajalla. Jollei vanki koeaikana tee uutta rikkomusta,
kurinpitorangaistus raukeaa.
Jos koeaikana tehdystä rikkomuksesta määrätään
kurinpitorangaistus, on samalla päätettävä, pannaanko
aikaisempi kurinpitorangaistus täytäntöön.
7 §
Kurinpitorangaistuksen mittaaminen
Päätettäessä kurinpitorangaistuksen
määräämisestä, mittaamisesta
ja ehdollisuudesta on otettava huomioon järjestysrikkomuksen
laatu, vakavuus, tahallisuus ja suunnitelmallisuus, vangin aikaisemmat
järjestysrikkomukset, järjestysrikkomukseen johtaneet
syyt, järjestysrikkomuksesta kulunut huomattavan pitkä aika, vangin
pyrkimys estää tai poistaa järjestysrikkomuksen
vaikutuksia, hänen pyrkimyksensä edistää järjestysrikkomuksensa
selvittämistä, vangin terveydentila sekä rikkomuksesta
vangille määrätyt turvaamistoimenpiteet
ja teosta aiheutuvat muut seuraukset.
8 §
Yksinäisyysrangaistus
Yksinäisyysrangaistus sisältää omaisuuden hallussapidon,
yhteydenpidon, kirjaston käytön, radio- ja televisio-ohjelmien
seuraamisen sekä harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan rajoittamisen.
Rajoituksista voidaan poiketa, jos siihen on vangin olosuhteisiin
nähden syytä. Vangin oikeutta tapaamiseen
ja ulkoiluun voidaan rajoittaa vain, jos tapaamisesta tai ulkoilusta
aiheutuu vaaraa vangin omalle tai muiden turvallisuudelle.
Jos vanki on yhtäjaksoisesti ollut yksinäisyydessä 14
vuorokautta, uutta yksinäisyysrangaistusta ei saa panna
täytäntöön ennen kuin seitsemän
vuorokautta on kulunut aikaisemman rangaistuksen päättymisestä.
Yksinäisyyteen sijoittamisesta tulee mahdollisimman
pian ilmoittaa lääkärille tai muulle
terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluvalle virkamiehelle.
Jos vangille määrätään
yli seitsemän vuorokauden yksinäisyysrangaistus,
terveydenhuoltohenkilökuntaa on kuultava. Jos täytäntöönpano
aiheuttaa vaaraa vangin terveydelle, sitä on lykättävä tai
jo alkanut täytäntöönpano keskeytettävä.
9 §
Järjestysrikkomuksen selvittäminen
Järjestysrikkomus on selvitettävä viipymättä. Järjestysrikkomuksen
tapahduttua on toimitettava puolueeton ja tasapuolinen tutkinta,
jossa rikkomus selvitetään sen laadun ja vakavuusasteen edellyttämällä tavalla.
Asiaan osallisia ja tarpeen mukaan myös muita henkilöitä on
kuultava. Tutkinta on suoritettava siten, ettei ketään
aiheettomasti saateta epäilyksen alaiseksi.
Järjestysrikkomuksen selvittämisen yhteydessä vangin
esittämä perusteltu väite henkilökunnan
syyllistymisestä tai osallisuudesta rikokseen on siirrettävä poliisiviranomaisen
tutkittavaksi.
10 §
Kurinpitoasian käsittely ja kurinpitorangaistuksen
täytäntöönpano
Vangin kurinpitoasia on käsiteltävä ja
vangille määrätty kurinpitorangaistus
on pantava täytäntöön viipymättä ja
tarpeetonta huomiota herättämättä.
Järjestysrikkomus käsitellään
siinä vankilassa, johon vanki on sijoitettu. Vangin kuljetuksen aikana
tekemä järjestysrikkomus käsitellään kuitenkin
siinä vankilassa, johon vanki saapuu.
Jos vanki siirretään järjestysrikkomuksen vuoksi
avolaitoksesta suljettuun vankilaan, järjestysrikkomus
voidaan käsitellä ja kurinpitorangaistus määrätä myös
sijoittajayksikössä tai siinä vankilassa,
johon vanki siirretään.
11 §
Vangin kuuleminen
Järjestysrikkomusta selvitettäessä vankia
on kuultava. Vangille on varattava tilaisuus valmistella puolustustaan
ja esittää näyttöä oman
selvityksensä tueksi. Tulkitsemisesta säädetään
4 luvun 4 §:n 2 momentissa.
12 §
Kirjaaminen
Järjestysrikkomuksen selvittämisestä ja
kurinpitorangaistuksen määräämisestä pidetään pöytäkirjaa.
13 §
Kurinpitorangaistuksen raukeaminen
Jos vankia syytetään tuomioistuimessa rikoksesta,
josta hänelle on määrätty kurinpitorangaistus,
kurinpitorangaistus raukeaa siltä osin kuin sitä ei
ole pantu täytäntöön.
14 §
Vangin pitäminen erillään selvittämisen
aikana
Vangin järjestysrikkomusta selvitettäessä ja päätöstä kurinpitorangaistuksen
määräämisestä odotettaessa
vankia voidaan pitää erillään
muista vangeista, jos se on tarpeen järjestyksen säilymiseksi
tai muusta erityisestä syystä. Erillään
pitäminen ei saa ylittää seitsemää vuorokautta.
Aika, jonka vanki on ollut erillään muista vangeista,
on otettava huomioon vähennyksenä kurinpitorangaistusta
määrättäessä.
15 §
Kurinpitorangaistuksen määrääminen
Kurinpitorangaistusta koskeva asia käsitellään
suullisessa menettelyssä vankilan johtajan, turvallisuudesta
vastaavan virkamiehen, vangin ja esteettömän todistajan
läsnä ollessa.
Vangille on varattava tilaisuus esittää oma selvityksensä sekä näyttöä sen
tueksi.
16 §
Päätösvalta
Järjestyssäännön vahvistaa
aluevankilan johtaja.
Vankilan tilojen valvonnasta ja lukittuna pitämisestä päättää vankilan
johtaja.
Kurinpitorangaistuksesta päättää vankilan johtaja.
Johtaja päättää myös,
siirretäänkö rikos kurinpitorangaistuksen
määräämisen sijasta poliisin
tutkittavaksi.
Muistutuksesta ja järjestysrikkomuksen selvittämisestä päättää turvallisuudesta
vastaava virkamies. Vangin 14 §:ssä tarkoitetusta
erillään pitämisestä päättää turvallisuudesta
vastaava virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä,
valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.
Esteellisyyteen sovelletaan, mitä esitutkintalain (449/1987)
16 §:ssä säädetään.
17 §
Muutoksenhaku ja täytäntöönpanon
kielto
Vangin oikeudesta hakea muutosta hänelle määrättyyn
kurinpitorangaistukseen ja muutoksenhaun vaikutuksesta kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanoon
säädetään 20 luvussa.
18 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset järjestysrikkomuksen selvittämisestä ja
kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Tarkemmat määräykset kurinpitorangaistuksen
täytäntöönpanosta antaa Rikosseuraamusvirasto.
16 luku
Vankilan tilojen ja vangin tarkastaminen
1 §
Valvonta vankilassa
Vankeja ja vankien käytössä oleva
tiloja on valvottava siten kuin vankilan järjestys, vankilassa
pitämisen varmuus, vankien ja muiden henkilöiden
turvallisuus sekä karkaamisen tai avolaitoksesta luvatta
poistumisen ja rikoksen estäminen edellyttävät.
Vankilassa on oltava turvallisuuden edellyttämät
hälytys- ja muut tekniset turvajärjestelmät.
2 §
Asuintilojen ja omaisuuden tarkastus
Vankien asuintiloja sekä heidän käytössään
ja vankilan alueella olevaa omaisuuttaan voidaan tarkastaa vankilan
järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi
tai epäillyn järjestysrikkomuksen tutkimiseksi.
Käyttöesineiden, rahan ja muiden maksuvälineiden
sekä muun omaisuuden hallussapidosta säädetään
9 luvussa.
3 §
Vangin turvatarkastus
Vanki saadaan vankilassa, sen alueella ja kuljetuksen aikana
tarkastaa turvallisuudesta huolehtimiseksi, järjestyksen
turvaamiseksi tai omaisuuden suojelemiseksi (vangin turvatarkastus).
Vangin turvatarkastuksessa voidaan metallinilmaisinta,
muuta teknistä laitetta tai koulutettua koiraa käyttäen,
vaatteita tunnustelemalla taikka muulla vastaavalla tavalla tarkastaa
vanki sen varmistamiseksi, ettei vangilla ole mukanaan esinettä tai
ainetta:
1) jolla voidaan aiheuttaa vaaraa henkilön
turvallisuudelle tai vakavaa vaaraa vankilan järjestykselle;
2) joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen;
tai
3) jonka hallussapito on muuten laissa tai lain nojalla
kielletty.
Vanki voidaan 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa velvoittaa
vaihtamaan vaatteensa henkilökunnan läsnä ollessa.
4 §
Henkilöntarkastus
Vangille voidaan tehdä henkilöntarkastus, jos:
1) vankia epäillään 9 luvun
1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen luvattomien esineiden
tai aineiden hallussapidosta; tai
2) henkilöntarkastus on tarpeen karkaamisen tai
avolaitoksesta luvatta poistumisen ehkäisemiseksi, vankilan
järjestystä tai turvallisuutta uhkaavan vaaran
torjumiseksi, epäillyn järjestysrikkomuksen tutkimiseksi,
vankilaan saapumisen tai palaamisen johdosta taikka valvomattoman
tapaamisen yhteydessä.
Henkilöntarkastus käsittää sen
tutkimisen, mitä vangilla on vaatteissaan tai muutoin yllään.
5 §
Erityistarkastus
Vankilassa, sen osastolla tai muussa tilassa voidaan suorittaa
erityistarkastus, jos se on tarpeen vankilan järjestystä tai
turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi taikka 9 luvun
1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen luvattomien esineiden
tai aineiden löytämiseksi.
Kun vankilan osastolla tai muussa tilassa suoritetaan erityistarkastus,
henkilöntarkastus saadaan toimittaa kaikille osastolle
sijoitetuille tai tarkastettavassa tilassa oleskeleville vangeille.
6 §
Henkilönkatsastus
Vangille voidaan tehdä rikoksen selvittämiseksi
henkilönkatsastus, jos vankia todennäköisin
syin epäillään rikoksesta, josta säädetty
ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta,
tai huumausaineen käyttörikoksesta.
Henkilönkatsastus käsittää kehon
tarkastamisen, näytteen ottamisen tai muun kehoon kohdistuvan
tutkimuksen.
Lääketieteellistä asiantuntemusta
vaativan toimenpiteen saa suorittaa ainoastaan lääkäri.
7 §
Päihteettömyyden valvonta
Jos on syytä epäillä, että vanki
on alkoholin, muun päihdyttävän aineen
taikka rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitetun
dopingaineen vaikutuksen alainen, vanki voidaan velvoittaa antamaan
virtsa- taikka sylkinäyte taikka suorittamaan
puhalluskoe.
Jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen
ilmeinen, näytettä ei edellytetä, ellei vanki
sitä vaadi.
Valvomattoman tapaamisen, sopimusosastolle sijoittamisen, poistumisluvan,
opintoluvan ja siviilityöluvan, ulkopuolista valvottua
toimintaa koskevan luvan sekä avolaitokseen sijoittamisen
tai ulkopuoliseen laitokseen sijoituksen ehdoksi voidaan asettaa,
että vanki pyydettäessä antaa virtsa-
tai sylkinäytteen taikka suorittaa puhalluskokeen.
Vangilta, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy virtsa-
tai sylkinäytteen antamisesta tai puhalluskokeen suorittamisesta,
voidaan määrätä otettavaksi
verinäyte.
8 §
Omaisuuden erillään säilyttäminen
Jos vankeinhoitoviranomaisella on syytä epäillä rahan
ja muiden maksuvälineiden tai muun omaisuuden laillista
alkuperää, omaisuus voidaan ottaa erillään
säilytettäväksi, kunnes poliisi tekee
asiasta päätöksen 19 luvun 1 §:ssä tarkoitetun
ilmoituksen johdosta.
9 §
Menettely ja päätösten kirjaaminen
Henkilöntarkastus suoritetaan todistajan läsnä ollessa.
Jos henkilöntarkastus edellyttää vaatteiden
riisumista, henkilöntarkastuksen suorittajan ja todistajan
tulee olla samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa. Vangin ollessa
vankilan ulkopuolella Vankeinhoitolaitoksen virkamiehen välittömässä valvonnassa
henkilöntarkastus saadaan kuitenkin suorittaa ilman todistajan
läsnäoloa, jos asia ei siedä viivytystä.
Jos henkilönkatsastuksen suorittaa muu kuin terveydenhuoltohenkilöstöön
kuuluva, läsnä on oltava todistaja. Muutoin henkilönkatsastuksen toimittamisessa
sovelletaan, mitä pakkokeinolain 5 luvun 12 §:n
3 ja 4 momentissa säädetään.
Päätös henkilönkatsastuksesta
ja erityistarkastuksesta on tehtävä kirjallisesti.
Vangille on ilmoitettava toimenpiteen peruste.
Henkilöntarkastuksesta, henkilönkatsastuksesta
ja erityistarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa,
joiden tarkemmasta sisällöstä säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Päihtymystilaa koskevat havainnot
ja turvatarkastuksen toimittaminen kuljetuksen aikana on kirjattava
Rikosseuraamusviraston vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle.
10 §
Päätösvalta
Vangin turvatarkastuksesta, henkilöntarkastuksesta
ja päihteettömyyden valvonnasta päättää valvonnan
esimiestehtävissä toimiva virkamies tai, jos asia
ei siedä viivytystä, ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva
virkamies.
Erityistarkastuksesta päättää vankilan
johtaja tai hänen määräämänsä turvallisuudesta
vastaava virkamies. Yksittäistapauksessa Rikosseuraamusvirastolla
on oikeus päättää erityistarkastuksen
toimittamisesta.
Henkilönkatsastuksesta päättää vankilan
johtaja.
17 luku
Muun henkilön tarkastaminen
1 §
Pääsy vankilaan
Vankilaan ei saa päästää ketään
ilman asianmukaista lupaa tai syytä.
Vankilaan pääsyn edellytykseksi voidaan asettaa
päällysvaatteiden ja mukana tuotujen tavaroiden
jättäminen vankilassa säilytettäviksi vankilan
määräämällä tavalla.
Myös henkilöllisyyden todistaminen voidaan asettaa
vankilaan pääsyn ja vankilan alueella liikkumisen
ehdoksi. Alueella liikkuvalle voidaan asettaa muitakin järjestyksen
tai turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisia
ehtoja.
Pääsy vankilaan voidaan evätä tai
oleskelu vankilan alueella kieltää siltä,
joka ei noudata hänelle 2 momentin nojalla annettua määräystä tai
asetettua ehtoa taikka joka kieltäytyy 2 §:ssä tarkoitetusta
turvatarkastuksesta. Vankilaan ei saa myöskään
päästää ketään,
joka päihtymyksen, uhkaavan käytöksen
tai muun vastaavan syyn vuoksi saattaa vaarantaa vankilan järjestystä tai
turvallisuutta. Tapaajan pääsyn epäämisestä noudatetaan
lisäksi, mitä 13 luvun 4 §:ssä säädetään.
2 §
Turvatarkastus vankilan alueella
Henkilö voidaan tarkastaa vankilassa ja sen alueella
turvallisuuden ylläpitämiseksi, järjestyksen
turvaamiseksi tai omaisuuden suojelemiseksi (turvatarkastus).
Turvatarkastuksessa voidaan metallinilmaisinta, muuta
teknistä laitetta tai koulutettua koiraa käyttäen,
vaatteita tunnustelemalla taikka muulla vastaavalla tavalla tarkastaa
vankilaan saapuva taikka vankilassa tai sen alueella oleva henkilö,
hänen mukanaan olevat tavarat ja hänen käyttämänsä,
vankilan alueella oleva kulkuneuvo sen varmistamiseksi, ettei hänellä ole
mukanaan esinettä tai ainetta:
1) jolla voidaan aiheuttaa vaaraa henkilön
turvallisuudelle tai vankilan järjestykselle;
2) joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen;
tai
3) jonka hallussapito on muuten laissa tai lain nojalla
kielletty.
Edellä 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa henkilö voidaan
velvoittaa luovuttamaan mukanaan tuomansa omaisuus tarkastettavaksi, jollei
tarkastusta voida suorittaa 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
3 §
Tapaajan henkilöntarkastus
Jos on perusteltua syytä epäillä,
että tapaamisessa pyritään luovuttamaan
2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä,
vangin tapaamisen ehdoksi voidaan asettaa, että tapaaja
suostuu henkilöntarkastukseen.
Jos tapaaja kieltäytyy henkilöntarkastuksesta,
noudatetaan, mitä 13 luvun 4 §:ssä säädetään.
Henkilöntarkastus käsittää sen
tutkimisen, mitä tapaajalla on vaatteissaan tai muutoin
yllään.
4 §
Esineiden ja aineiden pois ottaminen
Turvatarkastusta tai henkilöntarkastusta suorittavalla
ohjaus- tai valvontatehtävissä toimivalla virkamiehellä on
oikeus ottaa pois tarkastuksessa tai muuten löydetty 2 §:n
2 momentissa tarkoitettu esine tai aine.
Pois otetut esineet ja aineet on luovutettava poliisille tai,
jollei siihen ole lain mukaan estettä, palautettava tarkastetulle
henkilölle hänen poistuessaan vankilasta.
5 §
Vankilan alueelta poistaminen
Se, joka kieltäytyy turvatarkastuksesta taikka ei noudata
hänelle 1 §:n 3 momentin tai 13 luvun 4 §:n
nojalla annettua kehotusta poistua vankilasta, voidaan poistaa vankilasta
tai sen alueelta.
Poistettavalle on ilmoitettava poistamisen peruste.
6 §
Kiinniottaminen ja säilössäpito
Vankilan johtajalla, turvallisuudesta vastaavalla virkamiehellä,
valvonnan esimiestehtävissä toimivalla virkamiehellä sekä ohjaus-
tai valvontatehtävissä toimivalla virkamiehellä on vankilassa
ja sen alueella oikeus ottaa kiinni siellä oleva henkilö,
jos kiinniottaminen on välttämätöntä henkilölle
tai omaisuudelle aiheutuvan vaaran torjumiseksi taikka rikoksen
estämiseksi tai selvittämiseksi.
Jos kiinni otettua henkilöä ei voida viipymättä luovuttaa
poliisille, hänet voidaan poliisin antamien ohjeiden mukaan
pitää säilössä, kunnes poliisi
saapuu paikalle, kuitenkin enintään neljä tuntia.
Päätös säilössäpidosta
on tehtävä kirjallisesti. Henkilölle
on ilmoitettava kiinniottamisen ja säilössä pitämisen
peruste.
7 §
Menettely ja päätösten kirjaaminen
Turvatarkastus ja henkilöntarkastus tulee suorittaa
hienotunteisesti. Tarkastuksesta ei saa aiheutua tarpeetonta haittaa
tarkastettavalle henkilölle tai vahinkoa omaisuudelle.
Tarkastuksen peruste on ilmoitettava tarkastettavalle. Henkilöntarkastuksessa
on oltava läsnä todistaja. Jos henkilöntarkastus
edellyttää vaatteiden riisumista, se on suoritettava
erillisessä tilassa ja henkilöntarkastuksen suorittajan ja
todistajan tulee olla samaa sukupuolta tarkastettavan kanssa.
Henkilöntarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa.
8 §
Päätösvalta
Turvatarkastuksesta ja vankilaan pääsyn epäämisestä päättää valvonnan
esimiestehtävissä toimiva virkamies tai, jos asia
ei siedä viivytystä, vankien ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva
virkamies.
Tapaajan henkilöntarkastuksesta ja vankilasta poistamisesta
päättää valvonnan esimiestehtävissä toimiva
virkamies. Kiinni otetun henkilön säilössäpidosta
päättää vankilan johtaja.
9 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset henkilöntarkastuksen pöytäkirjasta
sekä alueelta poistamista, kiinniottamista ja säilössäpitoa
koskevan päätöksen kirjaamisesta annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
18 luku
Turvaamistoimenpiteet ja voimakeinojen käyttö
1 §
Turvaamistoimenpiteet
Turvaamistoimenpiteitä ovat sitominen, tarkkailu, eristämistarkkailu
sekä erillään pitäminen sen
mukaan kuin tässä luvussa säädetään.
Turvaamistoimenpiteiden sijasta on pyrittävä käyttämään
ensisijaisesti muita kuin vapautta rajoittavia keinoja vangin rauhoittamiseksi
tai rikoksen tai vaaraa aiheuttavan tapahtuman estämiseksi.
2 §
Sitominen
Vangin välitöntä toimintavapautta
saadaan rajoittaa käsiraudat laittamalla, muovista sidettä käyttämällä tai
muulla vastaavalla tavalla, jos se on välttämätöntä:
1) karkaamisen estämiseksi kuljetuksen aikana;
2) sellaisen väkivaltaisen käyttäytymisen
hillitsemiseksi, jota ei saada estetyksi muilla tavoin ja josta
saattaa aiheutua vaaraa vangin tai muun henkilön turvallisuudelle
taikka huomattavaa vahinkoa omaisuudelle;
3) uhkaavan väkivallan torjumiseksi; tai
4) henkilönkatsastuksen turvaamiseksi.
Sitomista ei saa jatkaa pitempään kuin on välttämätöntä.
Jos vanki sidotaan 1 momentin 2 kohdan nojalla, on mahdollisuuksien
mukaan kuultava lääkäriä. Kun
vanki on kuultavana tuomioistuimessa, sitominen on lopetettava,
jollei puheenjohtaja erityisestä syystä toisin
määrää. Sitominen on lopetettava
myös, jos se on välttämätöntä lääketieteellisen
toimenpiteen suorittamiseksi.
3 §
Tarkkailu
Vanki saadaan sijoittaa huoneeseen tai selliin, jossa
häntä voidaan ympärivuorokautisesti tarkkailla
teknisin apuvälinein tai muulla tavoin, jos se on välttämätöntä:
1) päihtyneen tai päihdyttävien
aineiden käyttämisen vieroitusoireista kärsivän
vangin terveydentilan seuraamiseksi ja hänen turvallisuutensa
varmistamiseksi;
2) itsemurhan tai itsetuhoisen käyttäytymisen
estämiseksi; taikka
3) sellaisen väkivaltaisen käyttäytymisen
hillitsemiseksi, jota ei saada estetyksi muulla tavoin ja josta
saattaa aiheutua vaaraa vangin tai muun henkilön turvallisuudelle
taikka huomattavaa vahinkoa omaisuudelle.
Tarkkailuun sijoittamisesta on viipymättä ilmoitettava
terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluvalle virkamiehelle.
Lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökuntaan
kuuluvan virkamiehen tulee mahdollisimman pian tutkia vangin terveydentila.
Vankia on tarkoin seurattava teknisellä valvonnalla ja
muulla tavoin.
Tarkkailuun sijoittaminen ei saa kestää pitempään
kuin on välttämätöntä,
eikä yli seitsemää vuorokautta. Tarkkailuun
sijoittamista saadaan kuitenkin jatkaa, jos se on välttämätöntä 1
momentin 1 kohdassa tarkoitetusta syystä. Tarkkailuun sijoittaminen
on otettava uudelleen käsiteltäväksi
enintään seitsemän vuorokauden väliajoin.
4 §
Eristämistarkkailu
Jos on perusteltua syytä epäillä,
että vangilla vankilassa tai sinne tullessaan on kehossaan 9 luvun
1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita
tai esineitä, hänet saadaan sijoittaa huoneeseen
tai selliin, jossa häntä ja kiellettyjen aineiden
tai esineiden poistumista hänen kehostaan voidaan ympärivuorokautisesti tarkkailla
teknisin apuvälinein tai muulla tavoin.
Eristämistarkkailua saadaan jatkaa, kunnes kielletyt
aineet tai esineet ovat poistuneet vangin elimistöstä tai
kunnes eristämiseen ei enää muuten ole
syytä. Eristämistarkkailu ei saa kuitenkaan kestää yli
seitsemää vuorokautta. Jos eristämistarkkailusta
aiheutuu vaaraa vangin terveydelle, eristäminen on keskeytettävä.
Jos vangin kehossa on henkilönkatsastuksessa havaittu 1
momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä, eristämistarkkailua
saadaan jatkaa seitsemän vuorokauden enimmäisajan
jälkeenkin, kuitenkin enintään seitsemän
vuorokautta.
Eristämistarkkailuun sijoittamisesta on viipymättä ilmoitettava
terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluvalle virkamiehelle.
Lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilökuntaan
kuuluvan virkamiehen tulee mahdollisimman pian tutkia vangin terveydentila.
Vankia on tarkoin seurattava teknisellä valvonnalla ja
muulla tavoin.
5 §
Erillään pitäminen
Vanki saadaan pitää erillään
muista vangeista, jos se on välttämätöntä:
1) sen estämiseksi, että vanki vakavasti
vaarantaa muun henkilön henkeä tai terveyttä;
2) ilmeisen karkaamis- tai vapauttamisyrityksen estämiseksi;
3) päihdyttävän aineen jatkuvan
käytön tai rikoslain 50 luvun 1—4 §:ssä tarkoitetun
huumausainerikoksen estämiseksi; tai
4) muun 1—3 kohtaa vastaavan, vankilan järjestystä vakavasti
vaarantavan teon estämiseksi.
Erillään pidettävän oikeuksia
ei saa rajoittaa enemmän kuin erillään
pitämisestä välttämättä aiheutuu.
Vankia ja hänen terveydentilaansa on tarkoin seurattava.
Erillään pitämistä ei saa
jatkaa kauemmin kuin on välttämätöntä.
Erillään pitämistä koskeva päätös
on otettava uudelleen harkittavaksi enintään 30
vuorokauden väliajoin.
6 §
Voimakeinojen käyttö
Vankeinhoitolaitoksen virkamiehellä on virkatehtävää suorittaessaan
vankilassa, sen alueella ja välittömässä läheisyydessä,
vangin kuljetuksen aikana sekä Vankeinhoitolaitoksen valvomassa
toiminnassa oikeus käyttää voimakeinoja:
1) vangin karkaamisen tai luvatta poistumisen estämiseksi,
vastarinnan murtamiseksi ja tässä tai 16 luvussa
tarkoitetun valvonta-, tarkastus- ja turvaamistoimenpiteen suorittamiseksi;
2) 17 luvussa tarkoitetun vankilaan pääsyn estämiseksi,
esineiden ja tavaroiden haltuun ottamiseksi, alueelta poistamiseksi
sekä kiinniottamisen ja säilössäpidon
toimittamiseksi; sekä
3) henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen tai
muun henkilön terveyttä vaarantavan teon taikka
tapahtuman uhatessa luvattoman pääsyn estämiseksi,
esteen poistamiseksi tai kulkuneuvon pysäyttämiseksi.
Voimakeinojen on oltava tarpeellisia ja olosuhteisiin nähden
puolustettavia. Puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon
tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan
vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat
sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat.
Voimankäyttövälineitä saa käyttää ainoastaan
asianmukaisen koulutuksen saanut virkamies.
Sillä, joka 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen pyynnöstä tai
suostumuksella tilapäisesti avustaa virkamiestä tilanteessa,
jossa on välttämätöntä turvautua
sivullisen voimakeinoapuun tämän pykälän
mukaisen erittäin tärkeän ja kiireellisen virkatehtävän
suorittamisessa, on oikeus mainitun virkamiehen ohjauksessa
sellaisten välttämättömien voimakeinojen
käyttämiseen, joita voidaan olosuhteisiin nähden
pitää puolustettavina.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
7 §
Menettelysäännökset
Päätös vangin eristämistarkkailuun
sijoittamisesta ja erillään pitämisestä on
tehtävä kirjallisesti. Erillään
pitämistä koskevaa päätöstä tehtäessä vankia
on kuultava. Vangille on ilmoitettava toimenpiteen perusteet.
Kun päätetään 2 §:n
1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetusta sitomisesta, voimankäyttövälineen
käytöstä taikka eristämistarkkailuun
sijoittamisesta, toimenpiteen syy ja kesto on kirjattava.
8 §
Päätösvalta
Sitomisesta päättää valvonnan
esimiestehtävissä toimiva virkamies tai, jos asia
ei siedä viivytystä, ohjaus- tai valvontatehtävissä toimiva virkamies.
Tarkkailuun sijoittamisesta ja eristämistarkkailusta päättää turvallisuudesta
vastaava virkamies tai, jos asia ei siedä viivytystä,
valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Vangin
erillään pitämisestä päättää vankilan johtaja.
9 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tarkkailun,
eristämistarkkailun ja erillään pitämisen
täytäntöönpanosta sekä voimankäyttövälineistä,
sitomiseen käytettävistä välineistä ja
8 §:ssä tarkoitettujen päätösten
kirjaamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Tarkemmat määräykset
turvaamistoimenpiteiden käytön sekä voimakeinojen ja
voimankäyttövälineiden käytön
koulutuksesta antaa Rikosseuraamusvirasto.
19 luku
Ilmoitukset ja tiedon antaminen
1 §
Ilmoitus omaisuudesta, rahoista, muista maksuvälineistä ja
sosiaalietuudesta
Jos vankien valvonnan tai muun Vankeinhoitolaitoksen tehtävien
hoidon yhteydessä ilmi tulleiden seikkojen nojalla on syytä epäillä rahan
ja muiden maksuvälineiden tai muun omaisuuden laillista
alkuperää, asiasta on ilmoitettava poliisille.
Jos 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien yhteydessä ilmi
tulleiden seikkojen nojalla on syytä epäillä,
että vangille on perusteettomasti maksettu työttömyyskorvausta,
kansaneläkettä tai muuta vastaavaa sosiaalietuutta,
siitä on asian selvittämiseksi ilmoitettava etuuden
myöntäneelle viranomaiselle.
2 §
Ilmoitus kirjeen, puhelun tai muun viestin sisällöstä
Vangilta peräisin olevan tai hänelle saapuneen
kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin taikka vangin
puhelun sisällöstä saadaan antaa tieto
poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle,
jos se on tarpeen rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi.
Samoin edellytyksin voidaan antaa 12 luvun 2 §:ssä tarkoitettu
jäljennös tai saman luvun 7 §:ssä tarkoitettu
tallenne.
3 §
Ilmoitus vangin terveydentilasta ja kuolemasta
Vangin terveydentilasta ilmoitettaessa noudatetaan potilaan
asemasta ja oikeuksista annetun lain säännöksiä.
Vangin kuolemasta on ilmoitettava asianomaisille viranomaisille
sekä lähiomaiselle, muulle läheiselle
tai vangin nimeämälle henkilölle.
4 §
Ilmoitus poistumisluvasta ja vapauttamisesta
Vangin vapauttamisesta ja vankilasta poistumisesta saadaan ilmoittaa
asianomistajalle tai muulle henkilölle, jos vangin käyttäytymisen
tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta
on perusteltua syytä epäillä, että vanki
syyllistyy tämän tai tälle läheisen
henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan
rikokseen. Ilmoitus voidaan antaa myös henkilölle,
johon nähden vangilla on lähestymiskiellosta annetun
lain (898/1998) mukainen lähestymiskielto.
Ilmoitus on tehtävä hienotunteisuutta noudattaen.
Ilmoitusta ei saa tehdä vastoin asianomistajan tai muun
1 momentissa tarkoitetun, vaarassa olevan henkilön ilmaisemaa
tahtoa.
5 §
Ilmoitukset poliisille
Vankeinhoitoviranomaiset voivat ilmoittaa poliisille:
1) vangin ottamisesta vankilaan;
2) vangin siirtämisestä toiseen vankilaan;
3) vangin osallistumisesta toimintaan vankilan ulkopuolella;
4) kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin pidättämisestä;
5) vangin tapaamisesta, tapaamisen epäämisestä,
erityisvalvotusta tapaamisesta ja tapaamiskiellosta;
6) vangin poistumisluvasta;
7) vangille määrätystä kurinpitorangaistuksesta,
8) vangille tai muulle henkilölle tehdystä turvatarkastuksesta;
9) kiinniottamisesta ja säilössäpidosta;
10) vangin erillään pitämisestä;
11) vangin karkaamisesta tai luvatta poistumisesta;
sekä
12) vangin vapauttamisesta.
6 §
Ilmoitus syyttäjälle
Jos vankia syytetään tuomioistuimessa rikoksesta,
josta määrätyn kurinpitorangaistuksen tämä on
kokonaan tai osaksi suorittanut taikka rikoksesta, josta vangille
on vankilassa määrätty kurinpitorangaistus,
kurinpitorangaistuksesta ja sen täytäntöönpanosta
on ilmoitettava syyttäjälle.
Syyttäjälle on tehtävä ilmoitus
rikoslain 2 c luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta, määräaikaisen
vankeusrangaistuksen yhteenlaskettua enimmäisaikaa koskevan
säännöksen soveltamista koskevasta tilanteesta.
7 §
Ilmoitus omaisuuden hoitamisesta
Jos vanki ei voi itse huolehtia muualla olevasta omaisuudestaan,
asiasta on ilmoitettava holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999)
tarkoitetulle viranomaiselle.
8 §
Tietojen antaminen mielentilatutkimusta suorittavalle yksikölle
Vankeinhoitoviranomaisilla on oikeus antaa mielentilatutkimusta
suorittavalle yksikölle vangista tietoja, jotka ovat tarpeellisia
mielentilatutkimuksen toimeenpanemiseksi.
9 §
Ilmoitus henkilö- ja omaisuusvahingosta
Vankeinhoitolaitoksen virkamiehen on viivytyksettä ilmoitettava
vankilan johtajalle tai muulle esimiehelleen virkatehtävän
suorittamisen yhteydessä syntyneestä henkilö-
tai omaisuusvahingosta. Henkilövahingon yhteydessä on huolehdittava
siitä, että vahingoittunut saa viipymättä tarvitsemansa
ensiavun ja hoidon. Henkilölle, joka ilmoittaa saaneensa
vammoja Vankeinhoitolaitoksen virkamiehen suorittaman toimenpiteen
johdosta, on ilman tarpeetonta viivytystä järjestettävä tilaisuus
päästä lääkärin
tai muun terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluvan tutkittavaksi.
Kustannukset, jotka aiheutuvat 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä,
maksetaan valtion varoista.
10 §
Vaitiolo-oikeus
Vankeinhoitolaitoksen virkamiehellä ei todistajana
oikeudenkäynnissä tai esitutkinnassa kuultaessa
ole velvollisuutta ilmaista hänelle hänen virkatehtävässään
luottamuksellisen vihjetiedon antaneen vangin henkilöllisyyttä,
jos vihjetieto koskee rikosta, josta säädetty
ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta
vankeutta, tai rikoslain 50 luvun 1—4 §:ssä tarkoitettua huumausainerikosta.
Vaitiolo-oikeutta ei kuitenkaan ole, jos vihjetiedon antanut suostuu
henkilöllisyytensä ilmaisemiseen tai jos on ilmeistä, ettei
tällaisen tiedon ilmaiseminen aiheuta vaaraa hänen,
hänen lähiomaisensa tai muun läheisen
turvallisuudelle.
Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä vihjetiedon
antaneen vangin henkilöllisyyden ilmaistavaksi, kun syyttäjä ajaa
syytettä rikoksesta, josta saattaa seurata kuusi vuotta
vankeutta tai tätä ankarampi rangaistus, edellyttäen,
että rikoksen selvittäminen tätä välttämättä vaatii
eikä tiedon ilmaisemisesta voida perustellusti olettaa
aiheutuvan vakavaa vaaraa tietoja antaneen, tämän
lähiomaisen tai muun läheisen turvallisuudelle.
11 §
Päätösvalta
Vankilan johtaja tai hänen määräämänsä turvallisuudesta
vastaava virkamies päättää 1,
2, 4, 5 ja 8 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tai
tiedon antamisesta.
12 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset ilmoituksista
ja tiedon antamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.