Perustelut
Yleistä
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015—2018 sisältää useita
valtion tuottavuuteen ja henkilöstöön
liittyviä päätöksiä.
Suunnitelman mukaisesti valtion palkkaliukuma rajoitetaan yleisten
työmarkkinoiden keskimääräiselle
tasolle (0,6 %) ja valtionhallinnon toimintamenoista otetaan
0,5 %:n tuottavuuden kasvua vastaavat määrärahavähennykset.
Palkkaliukuman rajoittamiseksi toimintamenoihin tehdään
0,44 %:n määrärahavähennys,
jota tullaan tarkastelemaan vuosittain.
Julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt määrärahaleikkaukset
tiukentavat jo ennestään kireitä valtion
virastojen ja laitosten toimintamenomäärärahoja.
Vähennysten myötä joudutaan useissa virastoissa
varautumaan myös henkilöstön lomautuksiin
ja irtisanomisiin. Valtioneuvosto on tehnyt vuonna 2012 periaatepäätöksen
muutosturvasta valtionhallinnon organisaatiomuutoksia silmällä pitäen,
jota on täydennetty valtionvarainministeriön vuonna
2013 antamalla ohjeistuksella. Valiokunta pitää tärkeänä, että organisaatioiden
muutoksissa huolehditaan muutosturvasta ja turvataan henkilöstön
hyvinvointi ja saatavuus.
Toimitilakustannukset ovat pääosalla valtion virastoja
merkittävä menoerä. Julkishallinto pyrkii
tehostamaan toimintaansa myös toimitilatehokkuutta lisäämällä.
Siitä huolimatta toimitilakustannusten nousu on rasittanut
toimintamenoja ja lisännyt painetta henkilöstökuluihin, mikä on
heikentänyt tosiasiassa virastojen ja laitosten varsinaisen
toiminnan edellytyksiä. Valiokunta toteaa myönteisenä seikkana
sen, että virastojen toimintamenomäärärahoihin
tehdään vuosittain toimitilamenojen indeksikorotuksia vastaava
laskennallinen lisäys.
Valiokunta kiinnittää huomiota ICT-kustannusten
nousuun. Valtionhallinnossa on käynnissä useita
merkittäviä ICT-hankkeita, joiden tarkoituksena
on lisätä toiminnan tehokkuutta ja parantaa viranomaisten
toimintaedellytyksiä. Monet hankkeet ovat myös
riippuvaisia toisistaan. Valiokunta pitää tärkeänä ja
kustannustehokkuudenkin kannalta olennaisena, että kokonaisuutta
koordinoidaan ja huolehditaan järjestelmien toiminnallisesta
yhteensopivuudesta. Hankkeiden toteuttamiseen on hallinnonaloilla pyritty
varautumaan tarvittavin voimavaroin, mutta kustannukset voivat olla
vaikeasti arvioitavissa monimutkaisen toimintaympäristön vuoksi.
Myös hankkeen viivästymisestä voi aiheutua
merkittäviä lisäkustannuksia ja vaikutuksia
muihin hankkeisiin. ICT-hankkeiden nykyistä tarkempi suunnittelu
ja seuranta on siten välttämätöntä.
Valiokunta pitää valitettavana sitä,
että maakunnan kehittämisrahasta luovutaan. Vaikka määräraha
on ollut pieni, se on ollut varsin tehokas ja joustava alueiden
omaehtoisen kehittämisen väline.
Sisäinen turvallisuus
Sisäministeriön hallinnonalan osuus julkisen
talouden suunnitelman säästötavoitteista
on 9,4 milj. euroa vuonna 2015. Vuoden 2018 tasolla säästötavoite
on 25 milj. euroa. Sisäministeriön hallinnonalalla
on toteutettu ja parhaillaan toteutetaan merkittäviä hallinnon
rakenneuudistuksia toiminnan tehostamiseksi. Lisäksi sisäministeriön
hallinnonalalla on käynnissä useita tietojärjestelmäuudistuksia,
jotka ovat välttämättömiä toiminnan
tehostamisen ja viranomaisten toimintaedellytysten kannalta. Tässä tilanteessa uudet
säästötavoitteet ovat erittäin
haasteellisia, ja saadun selvityksen pohjalta on vaikea nähdä, että niitä pystyttäisiin
saavuttamaan ilman vaikutuksia henkilöstömenoihin
ja viranomaisten toimintaan. Valiokunta pitää tilannetta
huolestuttavana, sillä sisäministeriön
hallinnonalan toimilla vaikutetaan arjen turvallisuuteen ja varaudutaan
monenlaisiin turvallisuusuhkiin.
Hätäkeskustoiminta.
Hätäkeskuslaitoksessa on toteutettu mittava
rakenteen ja toiminnan kehittämishanke, jossa hätäkeskusten
määrää vähennetään
15 hätäkeskuksesta kuuteen keskukseen vuoden 2014
loppuun mennessä. Uudistukseen liittyy olennaisena osana
uusi viranomaisten yhteiskäyttöinen hätäkeskustietojärjestelmä (ERICA),
joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015
loppuun mennessä. Selvityksen mukaan hätäkeskusuudistus
on mahdollistanut tähän mennessä 61 henkilötyövuoden
vähennyksen vuoden 2007 tasosta ilman palvelutason laskua. Tämän
lisäksi on arvioitu, että on mahdollista saavuttaa
34 henkilötyövuoden vähennys vuoden 2013
tasosta vuoteen 2017 mennessä edellyttäen, että uusi
hätäkeskustietojärjestelmä on käytössä.
Hätäkeskusuudistuksessa syntyvät toimitilasäästöt
on jo huomioitu kehyksissä. Saadun selvityksen mukaan hätäkeskusuudistuksessa
syntyvät säästöt eivät
kuitenkaan riitä kattamaan asetettuja säästövelvoitteita.
Henkilöstön määrän
vähentäminen edelleen tarkoittaisi myös kansalaisten
ja viranomaisten saaman palvelun tason heikentymistä.
Hätäkeskustietojärjestelmälle
on myönnetty lisärahoitusta vuodelle 2013 ja 2014
järjestelmän liittämiseksi hallinnon
turvallisuusverkkoon (TUVE), mutta esimerkiksi välttämättömät
muutokset viranomaisverkkoon (VIRVE) ja TUVE-verkon asettamien tietoturvavaatimusten
täyttäminen
edellyttävät lisärahoitusta. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan uutta hätäkeskusjärjestelmää ei
kyetä ottamaan käyttöön esitetyllä määrärahakehyksellä.
Tämä vaikuttaa paitsi hätäkeskusuudistukselle
asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja konkreettisesti hätäkeskusten
kykyyn vastata hätäpuheluihin myös muiden
turvallisuusviranomaisten toimintaan, esimerkiksi turvallisuusviranomaisten
yhteisen kenttäjohtojärjestelmän (KEJO)
käyttöönottoon.
Poliisitoimi.
Poliisitoimessa kehysratkaisun arvioidaan alustavien laskelmien
mukaan merkitsevän toimintamenojen vähennystä vuoteen 2018
mennessä noin 24 milj. eurolla, mikä laskee poliisin
toimintamenot vuoden 2011 kehyspäätöksen
tasoon, noin 705 milj. euroon. Valiokunta toteaa, että vuoden
2011 kehyspäätöksen johdosta poliisin
taloudellista tilaa selvittänyt työryhmä totesi
silloisen kehyksen olevan riittämätön
poliisin silloisen toiminnan tason säilyttämiseen.
Sen seurauksena kevään 2012 kehyspäätöksessä osoitettiin
poliisille lisärahoitusta talouden tasapainottamiseksi
ja toimintakyvyn turvaamiseksi, minkä lisäksi
poliisi velvoitettiin toteuttamaan toimenpiteitä menotason
alentamiseksi. Poliisihallinnossa on toteutettu kolme rakenneuudistusta,
joista viimeisin (PORA III) tuli voimaan vuoden 2014 alusta. PORA
III -linjausten mukaisesti poliisin hallintoon on tehty organisatorisia
muutoksia, toimipaikkaverkostoa on supistettu ja toimintamenoja
leikattu siten, että 35 milj. euron menotason aleneminen on
saavutettavissa, mutta toiminnan taso on säilytettävissä.
Suoritettujen uudistusten jälkeen poliisihallinnossa ei
ole enää löydettävissä organisatorisia
tai muita niin merkittäviä uusia säästökohteita,
että julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät
säästövelvoitteet pystyttäisiin
kattamaan ilman vaikutuksia poliisitoimintaan tai poliisin henkilöstöön.
Vaalikauden alussa poliisimiesten määrä on ollut
tasolla 7 600—7 700 poliisimiestä.
Käsiteltävänä olevan kehysratkaisun
arvioidaan laskevan poliisimiesten määrän
vuonna 2017 alle 7 000:n. Valiokunta toteaa, että vuoden
2012 kehyspäätöksen valmistelun yhteydessä poliisihallinto
arvioi, että poliisimiesten määrän
lasku alle 7 200:n laskee poliisin toimintakykyä merkittävästi
ja heikentää erityisesti rikostorjunnan ja liikennevalvonnan
toiminnallisia tuloksia. Nyt mentäisiin selvästi
tämän alle. Lisäksi tilanteessa, jossa
poliisihallinto on ollut pitkäaikaisen muutosprosessin
kohteena, uudet näin suuret säästövelvoitteet
ovat raskaita henkilöstön jaksamisen ja työmotivaation
kannalta. Valiokunta viittaa mietintöönsä PORA
III -uudistukseen liittyneestä hallituksen esityksestä (HaVM 7/2013
vp) ja pitää välttämättömänä,
että poliisin toimintaa suunnitellaan pitkäjänteisesti
ja että poliisilla on tehtäviin suhteutetut taloudelliset
ja toiminnalliset resurssit, joilla se pystyy huolehtimaan asianmukaisesti
tehtävistään. Poliisin toimintakyvyn
kannalta on välttämätöntä turvata
kenttätehtävissä ja tutkinnassa toimivien poliisimiesten
riittävä määrä. Valiokunta
seuraa PORA III -uudistuksen toimeenpanoa ja poliisipalveluiden
kehittymistä.
Rajaturvallisuus.
Rajavartiolaitos on toteuttanut vuosina 2009—2012 laajan
organisaatiouudistuksen, jossa hallintoa on kevennetty merkittävästi.
Lisäksi rajamiesten määrää on
vähennetty rauhallisella rajaosuudella. Parhaillaan rajavartiolaitos
toteuttaa vuoteen 2017 ulottuvaa talouden sopeuttamisohjelmaa, jonka
tavoitteena on toimeenpanna vuosina 2011—2012 tehdyt säästöpäätökset
sekä hallita yleisen kustannustason vaikutukset ja jonka
yhteydessä vähennetään noin
300 henkilötyövuotta. Valiokunnan saamien alustavien
tietojen mukaan julkisen talouden suunnitelmassa päätetty
0.5 prosentin yleinen tuottavuusvähennys vähentäisi
toimintamenomäärärahaa vuonna 2015 noin
1,1 milj. euroa ja vuoden 2018 tasossa 4,6 milj. euroa. Tämän
lisäksi tulee huomioida palkkaliukuman rajoittamisesta
syntyvä vähennys.
Kehyspäätöksen tarkoittamien lisäleikkausten
toimeenpano tulee olemaan erittäin haastavaa ottaen huomioon
rajavartiolaitoksen jo tekemät ja suunnitellut sopeutustoimet.
Rajavartiolaitoksen kustannusrakenteen vuoksi vähennys painottuu
henkilöstömenoihin ja myös rajanylityspaikoille
suunniteltuun lisähenkilöstöön.
On myös mahdollista, että kaikkia rajavartijan
peruskurssilla parhaillaan opiskelevia oppilaita ei voida nimittää virkaan.
Valiokunta korostaa, että rajavartiolaitoksen lähivuosien
merkittävin haaste on varautua kasvavan rajaliikenteen
sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseen itärajalla,
Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Helsingin satamassa. Tässä yhteydessä on
otettava huomioon rajavartiolaitoksen vastuut ja velvoitteet EU:n
ulkorajavalvonnassa sekä Suomen rajatarkastuksia koskeva
EU:n sitova lainsäädäntö. Myös
Suomenlahdella valmius merellisten turvallisuusuhkien hallintaan
tulee pitää hyvänä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että rajanylitysliikenteen kasvuun varaudutaan ja toimintaa
kehitetään yhteistyössä muiden
raja-asemilla toimivien viranomaisten, muun muassa Tullin, kanssa.
Valiokunta pitää myönteisenä,
että Tullin toimintamenoihin osoitetaan lisärahoitusta
itärajan tullivalvonnan turvaamiseen ja alkoholijuomien matkustajatuonnin
valvontaan. Toisaalta Tulliakin koskevat julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt
toimintamenomäärärahojen vähennykset
ja palkkaliukumarajoitukset. Lisäksi Tullin toimialalla
merkittäviä panostuksia tulevat vaatimaan EU:n
uuden tullikoodeksin edellyttämät muutokset kansallisiin
tietojärjestelmiin. Tätä hanketta ei
ole vielä sisällytetty vuosien 2015—2018
menokehykseen.
Lisäksi valiokunta tähdentää poliisin,
rajavartiolaitoksen ja Tullin välisen yhteistyön
tärkeyttä vakavan ja kansainvälisen rikollisuuden
torjunnassa. Mainitut viranomaiset tekevät myös muuta
viranomaisyhteistyötä, jolla on erityistä merkitystä etenkin
harvaan asutuilla alueilla arjen turvallisuuden kannalta ja rikosten
ennalta ehkäisemiseksi. Viranomaisresurssien turvaaminen
on siten myös näistä syistä tärkeää.
Kuntatalous
Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden perusteella
koko kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 mrd. euroa vuonna
2013. Vuosikate parani edellisvuodesta 0,9 mrd. eurolla osin kertaluonteisten
tekijöiden seurauksena. Koko kuntatalouden tasolla vuosikate
riitti niukasti kattamaan poistot, ja koko kuntatalouden tulos kääntyi
positiiviseksi. Nettoinvestoinnit kasvoivat edelleen, joten kuntatalouden
velka jatkoi voimakasta kasvuaan. Viime vuoden kuntatalouden tila
oli hieman parempi kuin syksyn 2013 peruspalvelubudjetissa arvioitiin.
Kuntatalouden lähivuosien näkymät
ovat kuitenkin huolestuttavat. Kuntatalouteen on syntynyt menojen
ja tulojen epätasapaino. Kuntatalous ei ole
tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla
arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja.
Kuntatalouden velkaantuminen uhkaa jatkua, ja paine kunnallisveroprosenttien
tuntuviin korotuksiin on kasvanut entisestään.
Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin on julkisen talouden
tasapainottamiseksi tehty viime vuosina huomattavia leikkauksia,
jotka vaikuttavat edelleen tarkasteluajanjaksolla. Valiokunta pitää sen
vuoksi myönteisenä, että kehysriihessä päätetyt
sopeutustoimet kaudelle 2015—2018 koostuvat pääasiassa
eri hallinnonaloille kohdistuvista valtion menosäästöistä. Selvityksen
mukaan kaikkien valtion kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden
nettovaikutus on v. 2015 arviolta runsaat 200 milj. euroa kuntataloutta
heikentävä verrattuna vuoteen 2014, mutta vaikutuksen
arvioidaan muuttuvan kuntataloutta tukevaksi v. 2017 rakennepoliittisen
ohjelman toimeenpanon edetessä.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kuntien
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukorotusten ja kiinteistöverokorotusten oletetut
lisätuotot aiotaan vähentää kokonaisuudessaan
kuntien valtionosuuksista. Selvityksen mukaan kuntien sosiaali-
ja terveydenhuoltoon kaavaillut asiakasmaksukorotukset tuottavat noin
40 milj. euroa. Yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin
korotuspäätöksistä kunnissa
ei ole vielä tietoa, mutta kehyspäätöksessä kiinteistöverojen
korotusten oletetaan tuottavan 54 milj. euroa. Valiokunta toteaa,
että tällaista vähennystä ei
ole tehty aikaisemmin. Kuntien asiakasmaksut ja kiinteistövero
ovat olleet yksinomaan kuntien omaan taloudenpitoon vaikuttavia
tuloja, eivätkä ne ole kuuluneet ns. tuloverotuksen
veroperustemuutosten kompensoinnin piiriin. Lisäksi kiinteistöveron alarajojen
korotusten vaikutukset jakaantuvat hyvin epätasaisesti
kuntien kesken, jolloin vähennysten kohdentaminen voi muodostua
ongelmalliseksi. Valiokunta katsoo, että asiassa tulee saada
selkeys siitä, miten voidaan edetä jatkossa.
Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien lakisääteisten
tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita
vähennetään tavoitteena saavuttaa yhden
miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien
toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Valtiontalouden kehyksiin on
nyt sisällytetty ne toimet, jotka voidaan toteuttaa selkein
säädösmuutoksin tai muin kuntien
toimintaan ja kustannuksiin suoraan vaikuttavin toimenpitein. Nämä toimet
kattavat alustavan arvion mukaan kolmanneksen tavoitellusta säästöstä.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että tehtävien
karsimista jatketaan. Lisäksi kuntien menoja lisäävien
hankkeiden kustannukset tulee arvioida realistisesti. Jatkovalmistelussa
on syytä myös käydä keskustelua
rahoituksen periaatteiden osalta.