Perustelut

Yleistä

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015—2018 sisältää useita valtion tuottavuuteen ja henkilöstöön liittyviä päätöksiä. Suunnitelman mukaisesti valtion palkkaliukuma rajoitetaan yleisten työmarkkinoiden keskimääräiselle tasolle (0,6 %) ja valtionhallinnon toimintamenoista otetaan 0,5 %:n tuottavuuden kasvua vastaavat määrärahavähennykset. Palkkaliukuman rajoittamiseksi toimintamenoihin tehdään 0,44 %:n määrärahavähennys, jota tullaan tarkastelemaan vuosittain.

Julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt määrärahaleikkaukset tiukentavat jo ennestään kireitä valtion virastojen ja laitosten toimintamenomäärärahoja. Vähennysten myötä joudutaan useissa virastoissa varautumaan myös henkilöstön lomautuksiin ja irtisanomisiin. Valtioneuvosto on tehnyt vuonna 2012 periaatepäätöksen muutosturvasta valtionhallinnon organisaatiomuutoksia silmällä pitäen, jota on täydennetty valtionvarainministeriön vuonna 2013 antamalla ohjeistuksella. Valiokunta pitää tärkeänä, että organisaatioiden muutoksissa huolehditaan muutosturvasta ja turvataan henkilöstön hyvinvointi ja saatavuus.

Toimitilakustannukset ovat pääosalla valtion virastoja merkittävä menoerä. Julkishallinto pyrkii tehostamaan toimintaansa myös toimitilatehokkuutta lisäämällä. Siitä huolimatta toimitilakustannusten nousu on rasittanut toimintamenoja ja lisännyt painetta henkilöstökuluihin, mikä on heikentänyt tosiasiassa virastojen ja laitosten varsinaisen toiminnan edellytyksiä. Valiokunta toteaa myönteisenä seikkana sen, että virastojen toimintamenomäärärahoihin tehdään vuosittain toimitilamenojen indeksikorotuksia vastaava laskennallinen lisäys.

Valiokunta kiinnittää huomiota ICT-kustannusten nousuun. Valtionhallinnossa on käynnissä useita merkittäviä ICT-hankkeita, joiden tarkoituksena on lisätä toiminnan tehokkuutta ja parantaa viranomaisten toimintaedellytyksiä. Monet hankkeet ovat myös riippuvaisia toisistaan. Valiokunta pitää tärkeänä ja kustannustehokkuudenkin kannalta olennaisena, että kokonaisuutta koordinoidaan ja huolehditaan järjestelmien toiminnallisesta yhteensopivuudesta. Hankkeiden toteuttamiseen on hallinnonaloilla pyritty varautumaan tarvittavin voimavaroin, mutta kustannukset voivat olla vaikeasti arvioitavissa monimutkaisen toimintaympäristön vuoksi. Myös hankkeen viivästymisestä voi aiheutua merkittäviä lisäkustannuksia ja vaikutuksia muihin hankkeisiin. ICT-hankkeiden nykyistä tarkempi suunnittelu ja seuranta on siten välttämätöntä.

Valiokunta pitää valitettavana sitä, että maakunnan kehittämisrahasta luovutaan. Vaikka määräraha on ollut pieni, se on ollut varsin tehokas ja joustava alueiden omaehtoisen kehittämisen väline.

Sisäinen turvallisuus

Sisäministeriön hallinnonalan osuus julkisen talouden suunnitelman säästötavoitteista on 9,4 milj. euroa vuonna 2015. Vuoden 2018 tasolla säästötavoite on 25 milj. euroa. Sisäministeriön hallinnonalalla on toteutettu ja parhaillaan toteutetaan merkittäviä hallinnon rakenneuudistuksia toiminnan tehostamiseksi. Lisäksi sisäministeriön hallinnonalalla on käynnissä useita tietojärjestelmäuudistuksia, jotka ovat välttämättömiä toiminnan tehostamisen ja viranomaisten toimintaedellytysten kannalta. Tässä tilanteessa uudet säästötavoitteet ovat erittäin haasteellisia, ja saadun selvityksen pohjalta on vaikea nähdä, että niitä pystyttäisiin saavuttamaan ilman vaikutuksia henkilöstömenoihin ja viranomaisten toimintaan. Valiokunta pitää tilannetta huolestuttavana, sillä sisäministeriön hallinnonalan toimilla vaikutetaan arjen turvallisuuteen ja varaudutaan monenlaisiin turvallisuusuhkiin.

Hätäkeskustoiminta.

Hätäkeskuslaitoksessa on toteutettu mittava rakenteen ja toiminnan kehittämishanke, jossa hätäkeskusten määrää vähennetään 15 hätäkeskuksesta kuuteen keskukseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Uudistukseen liittyy olennaisena osana uusi viranomaisten yhteiskäyttöinen hätäkeskustietojärjestelmä (ERICA), joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Selvityksen mukaan hätäkeskusuudistus on mahdollistanut tähän mennessä 61 henkilötyövuoden vähennyksen vuoden 2007 tasosta ilman palvelutason laskua. Tämän lisäksi on arvioitu, että on mahdollista saavuttaa 34 henkilötyövuoden vähennys vuoden 2013 tasosta vuoteen 2017 mennessä edellyttäen, että uusi hätäkeskustietojärjestelmä on käytössä. Hätäkeskusuudistuksessa syntyvät toimitilasäästöt on jo huomioitu kehyksissä. Saadun selvityksen mukaan hätäkeskusuudistuksessa syntyvät säästöt eivät kuitenkaan riitä kattamaan asetettuja säästövelvoitteita. Henkilöstön määrän vähentäminen edelleen tarkoittaisi myös kansalaisten ja viranomaisten saaman palvelun tason heikentymistä.

Hätäkeskustietojärjestelmälle on myönnetty lisärahoitusta vuodelle 2013 ja 2014 järjestelmän liittämiseksi hallinnon turvallisuusverkkoon (TUVE), mutta esimerkiksi välttämättömät muutokset viranomaisverkkoon (VIRVE) ja TUVE-verkon asettamien tietoturvavaatimusten täyttäminen edellyttävät lisärahoitusta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uutta hätäkeskusjärjestelmää ei kyetä ottamaan käyttöön esitetyllä määrärahakehyksellä. Tämä vaikuttaa paitsi hätäkeskusuudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja konkreettisesti hätäkeskusten kykyyn vastata hätäpuheluihin myös muiden turvallisuusviranomaisten toimintaan, esimerkiksi turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän (KEJO) käyttöönottoon.

Poliisitoimi.

Poliisitoimessa kehysratkaisun arvioidaan alustavien laskelmien mukaan merkitsevän toimintamenojen vähennystä vuoteen 2018 mennessä noin 24 milj. eurolla, mikä laskee poliisin toimintamenot vuoden 2011 kehyspäätöksen tasoon, noin 705 milj. euroon. Valiokunta toteaa, että vuoden 2011 kehyspäätöksen johdosta poliisin taloudellista tilaa selvittänyt työryhmä totesi silloisen kehyksen olevan riittämätön poliisin silloisen toiminnan tason säilyttämiseen. Sen seurauksena kevään 2012 kehyspäätöksessä osoitettiin poliisille lisärahoitusta talouden tasapainottamiseksi ja toimintakyvyn turvaamiseksi, minkä lisäksi poliisi velvoitettiin toteuttamaan toimenpiteitä menotason alentamiseksi. Poliisihallinnossa on toteutettu kolme rakenneuudistusta, joista viimeisin (PORA III) tuli voimaan vuoden 2014 alusta. PORA III -linjausten mukaisesti poliisin hallintoon on tehty organisatorisia muutoksia, toimipaikkaverkostoa on supistettu ja toimintamenoja leikattu siten, että 35 milj. euron menotason aleneminen on saavutettavissa, mutta toiminnan taso on säilytettävissä. Suoritettujen uudistusten jälkeen poliisihallinnossa ei ole enää löydettävissä organisatorisia tai muita niin merkittäviä uusia säästökohteita, että julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät säästövelvoitteet pystyttäisiin kattamaan ilman vaikutuksia poliisitoimintaan tai poliisin henkilöstöön.

Vaalikauden alussa poliisimiesten määrä on ollut tasolla 7 600—7 700 poliisimiestä. Käsiteltävänä olevan kehysratkaisun arvioidaan laskevan poliisimiesten määrän vuonna 2017 alle 7 000:n. Valiokunta toteaa, että vuoden 2012 kehyspäätöksen valmistelun yhteydessä poliisihallinto arvioi, että poliisimiesten määrän lasku alle 7 200:n laskee poliisin toimintakykyä merkittävästi ja heikentää erityisesti rikostorjunnan ja liikennevalvonnan toiminnallisia tuloksia. Nyt mentäisiin selvästi tämän alle. Lisäksi tilanteessa, jossa poliisihallinto on ollut pitkäaikaisen muutosprosessin kohteena, uudet näin suuret säästövelvoitteet ovat raskaita henkilöstön jaksamisen ja työmotivaation kannalta. Valiokunta viittaa mietintöönsä PORA III -uudistukseen liittyneestä hallituksen esityksestä (HaVM 7/2013 vp) ja pitää välttämättömänä, että poliisin toimintaa suunnitellaan pitkäjänteisesti ja että poliisilla on tehtäviin suhteutetut taloudelliset ja toiminnalliset resurssit, joilla se pystyy huolehtimaan asianmukaisesti tehtävistään. Poliisin toimintakyvyn kannalta on välttämätöntä turvata kenttätehtävissä ja tutkinnassa toimivien poliisimiesten riittävä määrä. Valiokunta seuraa PORA III -uudistuksen toimeenpanoa ja poliisipalveluiden kehittymistä.

Rajaturvallisuus.

Rajavartiolaitos on toteuttanut vuosina 2009—2012 laajan organisaatiouudistuksen, jossa hallintoa on kevennetty merkittävästi. Lisäksi rajamiesten määrää on vähennetty rauhallisella rajaosuudella. Parhaillaan rajavartiolaitos toteuttaa vuoteen 2017 ulottuvaa talouden sopeuttamisohjelmaa, jonka tavoitteena on toimeenpanna vuosina 2011—2012 tehdyt säästöpäätökset sekä hallita yleisen kustannustason vaikutukset ja jonka yhteydessä vähennetään noin 300 henkilötyövuotta. Valiokunnan saamien alustavien tietojen mukaan julkisen talouden suunnitelmassa päätetty 0.5 prosentin yleinen tuottavuusvähennys vähentäisi toimintamenomäärärahaa vuonna 2015 noin 1,1 milj. euroa ja vuoden 2018 tasossa 4,6 milj. euroa. Tämän lisäksi tulee huomioida palkkaliukuman rajoittamisesta syntyvä vähennys.

Kehyspäätöksen tarkoittamien lisäleikkausten toimeenpano tulee olemaan erittäin haastavaa ottaen huomioon rajavartiolaitoksen jo tekemät ja suunnitellut sopeutustoimet. Rajavartiolaitoksen kustannusrakenteen vuoksi vähennys painottuu henkilöstömenoihin ja myös rajanylityspaikoille suunniteltuun lisähenkilöstöön. On myös mahdollista, että kaikkia rajavartijan peruskurssilla parhaillaan opiskelevia oppilaita ei voida nimittää virkaan. Valiokunta korostaa, että rajavartiolaitoksen lähivuosien merkittävin haaste on varautua kasvavan rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseen itärajalla, Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Helsingin satamassa. Tässä yhteydessä on otettava huomioon rajavartiolaitoksen vastuut ja velvoitteet EU:n ulkorajavalvonnassa sekä Suomen rajatarkastuksia koskeva EU:n sitova lainsäädäntö. Myös Suomenlahdella valmius merellisten turvallisuusuhkien hallintaan tulee pitää hyvänä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rajanylitysliikenteen kasvuun varaudutaan ja toimintaa kehitetään yhteistyössä muiden raja-asemilla toimivien viranomaisten, muun muassa Tullin, kanssa. Valiokunta pitää myönteisenä, että Tullin toimintamenoihin osoitetaan lisärahoitusta itärajan tullivalvonnan turvaamiseen ja alkoholijuomien matkustajatuonnin valvontaan. Toisaalta Tulliakin koskevat julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt toimintamenomäärärahojen vähennykset ja palkkaliukumarajoitukset. Lisäksi Tullin toimialalla merkittäviä panostuksia tulevat vaatimaan EU:n uuden tullikoodeksin edellyttämät muutokset kansallisiin tietojärjestelmiin. Tätä hanketta ei ole vielä sisällytetty vuosien 2015—2018 menokehykseen.

Lisäksi valiokunta tähdentää poliisin, rajavartiolaitoksen ja Tullin välisen yhteistyön tärkeyttä vakavan ja kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa. Mainitut viranomaiset tekevät myös muuta viranomaisyhteistyötä, jolla on erityistä merkitystä etenkin harvaan asutuilla alueilla arjen turvallisuuden kannalta ja rikosten ennalta ehkäisemiseksi. Viranomaisresurssien turvaaminen on siten myös näistä syistä tärkeää.

Kuntatalous

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden perusteella koko kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 mrd. euroa vuonna 2013. Vuosikate parani edellisvuodesta 0,9 mrd. eurolla osin kertaluonteisten tekijöiden seurauksena. Koko kuntatalouden tasolla vuosikate riitti niukasti kattamaan poistot, ja koko kuntatalouden tulos kääntyi positiiviseksi. Nettoinvestoinnit kasvoivat edelleen, joten kuntatalouden velka jatkoi voimakasta kasvuaan. Viime vuoden kuntatalouden tila oli hieman parempi kuin syksyn 2013 peruspalvelubudjetissa arvioitiin.

Kuntatalouden lähivuosien näkymät ovat kuitenkin huolestuttavat. Kuntatalouteen on syntynyt menojen ja tulojen epätasapaino. Kuntatalous ei ole tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Kuntatalouden velkaantuminen uhkaa jatkua, ja paine kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin on kasvanut entisestään.

Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin on julkisen talouden tasapainottamiseksi tehty viime vuosina huomattavia leikkauksia, jotka vaikuttavat edelleen tarkasteluajanjaksolla. Valiokunta pitää sen vuoksi myönteisenä, että kehysriihessä päätetyt sopeutustoimet kaudelle 2015—2018 koostuvat pääasiassa eri hallinnonaloille kohdistuvista valtion menosäästöistä. Selvityksen mukaan kaikkien valtion kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden nettovaikutus on v. 2015 arviolta runsaat 200 milj. euroa kuntataloutta heikentävä verrattuna vuoteen 2014, mutta vaikutuksen arvioidaan muuttuvan kuntataloutta tukevaksi v. 2017 rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon edetessä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukorotusten ja kiinteistöverokorotusten oletetut lisätuotot aiotaan vähentää kokonaisuudessaan kuntien valtionosuuksista. Selvityksen mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaavaillut asiakasmaksukorotukset tuottavat noin 40 milj. euroa. Yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin korotuspäätöksistä kunnissa ei ole vielä tietoa, mutta kehyspäätöksessä kiinteistöverojen korotusten oletetaan tuottavan 54 milj. euroa. Valiokunta toteaa, että tällaista vähennystä ei ole tehty aikaisemmin. Kuntien asiakasmaksut ja kiinteistövero ovat olleet yksinomaan kuntien omaan taloudenpitoon vaikuttavia tuloja, eivätkä ne ole kuuluneet ns. tuloverotuksen veroperustemuutosten kompensoinnin piiriin. Lisäksi kiinteistöveron alarajojen korotusten vaikutukset jakaantuvat hyvin epätasaisesti kuntien kesken, jolloin vähennysten kohdentaminen voi muodostua ongelmalliseksi. Valiokunta katsoo, että asiassa tulee saada selkeys siitä, miten voidaan edetä jatkossa.

Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita vähennetään tavoitteena saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Valtiontalouden kehyksiin on nyt sisällytetty ne toimet, jotka voidaan toteuttaa selkein säädösmuutoksin tai muin kuntien toimintaan ja kustannuksiin suoraan vaikuttavin toimenpitein. Nämä toimet kattavat alustavan arvion mukaan kolmanneksen tavoitellusta säästöstä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että tehtävien karsimista jatketaan. Lisäksi kuntien menoja lisäävien hankkeiden kustannukset tulee arvioida realistisesti. Jatkovalmistelussa on syytä myös käydä keskustelua rahoituksen periaatteiden osalta.