Perustelut
Uudistuksen lähtökohtia
Hallituksen esityksen tarkoituksena on lisätä mahdollisuuksia
ennalta estää ja ehkäistä perhesurmia
ja muuta väkivaltaa erityisesti perheissä. Esityksen
taustalla ovat viime vuosina tapahtuneet useat perhe- ja
lapsensurmat sekä niiden johdosta asetetun perhe- ja
lapsensurmien ennalta estämistä ja viranomaisten
välistä tietojenvaihtoa selvittäneen
poikkihallinnollisen työryhmän raportti (sisäministeriön
julkaisu 1/2014).
Viranomaisten mahdollisuuksiin arvioida väkivallan
uhkaa tai ehkäistä ja estää sitä vaikuttavat
niiden käytettävissä olevat tiedot. Voimassa oleva
lainsäädäntö edellyttää pääsääntöisesti
tietoja tarvitsevan viranomaisen esittämää pyyntöä,
eivätkä viranomaiset ja muut toimijat lähtökohtaisesti
voi luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti. Yleinen ongelma näyttää olevan,
ettei poliisi tiedä muilla tahoilla olevista tiedoista
eikä näin ollen osaa pyytää niitä.
Olemassa olevien merkityksellisten tietojen puuttuminen voi johtaa
ja todennäköisesti on johtanutkin väkivallantekoihin
sen vuoksi, ettei poliisi ole saanut tietoja, joiden avulla henkirikos
tai muu väkivallanteko olisi voitu estää.
Poliisilla on poliisilain (872/2011)
mukaan laajalti mahdollisuus saada ja luovuttaa salassa pidettäviä tietoja
poliisin tehtävien suorittamiseksi tai toisen viranomaisen
tehtäviä varten. Käytännössä poliisin
tiedonsaannin laajuutta rajoittavat kuitenkin muut säädökset.
Erityisesti epäselvyyttä käytännön
soveltamistilanteissa on aiheuttanut poliisilain suhde muihin erityislakeihin.
Hallintovaliokunta toteaa lisäksi, että monien hallinnonalakohtaisten
salassapitosäännösten vuoksi nykyinen
lainsäädäntö koetaan perustellusti
laajaksi ja monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Säännösten
tulkinnanvaraisuus ja epävarmuus lain soveltamisesta lisäävät
osaltaan riskiä siitä, että tärkeät
tiedot jätetään varmuuden vuoksi antamatta.
Tietojenvaihdon parantaminen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan vaitioloa koskevien
säännösten muuttamista siten, että käsiteltävänä olevista
lakiehdotuksista ilmeneville viranomaisille ja muille toimijoille
annetaan salassapitovelvollisuuden estämättä oma-aloitteinen
oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan
arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät
tiedot. Ilmoittamisoikeus on säädettävien
lainmuutosten perusteella olemassa, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa,
oppilaitoksessa tai nuorisotoimessa toimiva taikka hätäkeskustoiminnan
tehtäviä hoitava on hänelle kuuluvia
tehtäviä hoitaessaan saanut tietoja olosuhteista,
joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun
olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
Perhe- ja lapsensurmia samoin kuin perheväkivaltaa
yleensäkin voidaan pitää merkittävänä yhteiskunnallisena
ongelmana, jonka torjuntaan on panostettava tehokkaasti. Valiokunta
korostaa niitä eri toimenpiteitä, joilla voidaan
varmistua uuden lainsäädännön
täysimääräisestä hyödyntämisestä väkivaltauhkien
torjumiseksi myös käytännössä.
Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että hallituksen
esitykseen sisältyvät säännökset
on muotoiltu siten, että ne koskevat myös muun
väkivallan kuin perheväkivallan ehkäisemistä.
Lakiehdotuksissa on kysymys oikeudesta ilmoittaa poliisille
henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan
teon estämistä varten välttämättömät
tiedot. Valiokunta korostaa, että tietojen luovuttamiseen
oikeutettujen on osattava ottaa ja myös otettava uuden lainsäädännön
mahdollisuudet täysimääräiseen ja
tehokkaaseen käyttöön työssään.
Tietojen luovuttamatta jättäminen ei saa johtua
siitä, ettei lakia ole kirjoitettu ehdottoman velvoitteen
muotoon. Väkivallan uhkasta ilmoittaminen kuuluu luonnostaan
vastuulliseen toimintaan ja virkavelvollisuuksiin. Tietojen ilmoittaminen
poliisille väkivaltauhkien ennalta estämiseksi
tuskin voi tapahtua liian kevyin perustein, kun laki lähtee
siitä, että toisella toimijataholla olevia tietoja
tarvitaan myös uhkatilanteen ennalta tapahtuvaa arviointia
varten. Tilanteessa, jossa saatujen tietojen avulla tehdyn uhka-arvion
perusteella kyetään ennalta estämään
väkivaltatilanne, toiselta toimijalta saadut tiedot koituvat
tällaisessa sekä mahdollisen uhkaavan tilanteen
kohteen että uhkan aiheuttajan parhaaksi.
Lainsäädännön onnistunut
toimeenpano edellyttää perusteellista, jatkuvaluonteista
ja pidempiaikaista koulutusta. Tämä ei kuitenkaan
riitä, vaan viranomaisittain ja työpaikoittain
tulee laatia tietojen ilmoittamista tukevat kirjalliset toimintamallit
hyvien käytänteiden pohjalta. On myös
varmistuttava siitä, että henkilökunnalla on
tarvittava käytännön osaaminen ja tilannekohtainen
toimintavalmius. Erittäin tärkeää on myös
viranomaisten välinen palautetieto luovutettujen tietojen
hyödyntämisestä. Lainsäädännön
tavoitteiden toteutumisen kannalta ei ole riittävää,
että tiedot merkitään luovutetuiksi tai saaduiksi,
vaan olennaista on muun muassa kyseisten tietojen luovutuksen vaikuttavuus.
Viranomaistoimintojen kehittäminen
Valiokunta tähdentää, että hyödyntämällä eri
viranomaisten ja muiden toimijatahojen tietoja voidaan valmistautua
paremmin kohtaamaan muun muassa kriisiytyneitä perheitä sekä kyetään
vaikuttamaan perheiden tilanteisiin ja auttamaan perheitä selviytymään
elämässä eteenpäin. Väkivallan
ehkäisemisessä tärkeä rooli
on moniammatillisella yhteistyöllä. Suunnitelmallinen
lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö on
erityisen ajankohtaista. Valiokunta korostaa, että selkeyttämällä säännöksiä käsiteltävänä
olevalla
uudella lainsäädännöllä on
mahdollista luoda uusia perhesurmia ja perheväkivaltaa
ennalta ehkäiseviä toimintamalleja ja parantaa poikkihallinnollista
yhteistyötä. Perheväkivallasta kärsivän
henkilön ja koko perheen saattaminen viranomaisten tukitoimien
piiriin osaltaan vähentää perheväkivallasta
aiheutuvia haittoja. Hallituksen esityksessä on tiivisti
käsitelty perheväkivallan syitä, kuten
päihteitä, mielenterveysongelmia, taloudellisia
vaikeuksia ja yleensäkin elämänhallinnan
erilaisia ongelmatilanteita.
Erityisesti lapsen edun näkökulmasta poikkihallinnollisen
yhteistyön tehostamisella voidaan entistä paremmin
ja varhaisemmassa vaiheessa puuttua perheväkivaltaan tai
muulla tavoin henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin. Tämä on
lapsen edun mukaista ei ainoastaan, kun väkivalta tai sen
uhka kohdistuu suoraan lapseen, vaan myös yhtä lailla
tilanteissa, joissa väkivalta tai sen uhka kohdistuu muihin
perheenjäseniin, jolloin lapsi on välillinen uhri. Saadun
selvityksen mukaan lakiehdotusten hyväksyminen vahvistaa
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa (SopS 59—60/1991)
taattuja lapsen oikeuksia.
Varhaiskasvatuslaki
Valiokunta kiinnittää saamansa selvityksen
perusteella huomiota siihen, että päivähoidon
henkilöstö on usein avainasemassa pieniin lapsiin kohdistuvan
suoran tai välillisen perheväkivallan tai sellaisen
uhkan havaitsemisessa. Hallituksen esitykseen ei sisälly
lakiehdotusta, joka koskisi päivähoidon henkilöstön
ilmoitusoikeutta. Eduskunnan käsiteltävänä on
parhaillaan hallituksen esitys lasten päivähoidosta
annetun lain (36/1973) muuttamisesta
ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 341/2014
vp). Esityksessä ehdotetaan päivähoitolain
nimikkeen muuttamista varhaiskasvatuslaiksi. Kyseiseen uudistukseen ei
myöskään sisälly nyt hallintovaliokunnan
käsiteltävänä olevaan hallituksen
esitykseen sisältyvää tietojen luovutusta
vastaavaa sääntelyehdotusta. Valiokunta esittää,
että sivistysvaliokunta ottaisi varhaiskasvatuslakia koskevaan mietintöönsä tietojen
luovuttamista koskevan säännöksen päivähoidon
henkilöstön osalta. Tässä yhteydessä valiokunta
toteaa vielä, että joka tapauksessa lastensuojelulaki
(417/2007) sisältää useita
viranomaisia koskevan velvoitteen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen.
Seuranta
Hallintovaliokunta pitää edellä lausuttuun
viitaten välttämättömänä,
että uuden lainsäädännön toimivuutta
ja käytännön soveltamista seurataan tarkkaan
sekä että valiokunta saa seurannan tulokset ja
johtopäätökset arvioitavakseen. Valiokunta
edellyttääkin hallituksen antavan hallintovaliokunnalle
vuoden 2017 loppuun mennessä perustuslain 47 §:n
2 momentissa tarkoitetun kirjallisen selvityksen siitä,
- kuinka viranomaiset ja muut
toimijat ovat uuden lainsäädännön
nojalla ilmoittaneet oma-aloitteisesti poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan
uhkan arviointia tai uhkaavan teon estämistä varten
välttämättömät tiedot
salassapitovelvollisuuden estämättä,
- kuinka luovutettuja tietoja on hyödynnetty ja
niiden avulla toiminnan vaikuttavuutta on parannettu sekä
- millä tavoin erimuotoinen viranomaisyhteistyö ja
sen vaikuttavuus on kehittynyt uudistuksen myötä (Valiokunnan
lausumaehdotus).
Yhteenveto
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa 1.—13. lakiehdotuksen
hyväksymistä muuttamattomina tästä mietinnöstä ilmenevin
kannanotoin.