Yleisperustelut
Laki poliisin säilyttämien henkilöiden
kohtelusta (841/2006) tuli voimaan 29.9.2006.
Tämä niin sanottu putkalaki sisältää yleiset
poliisin säilyttämien tutkintavankien, pidätettyjen
ja kiinni otettujen henkilöiden kohtelua koskevat säännökset.
Laki on poliisin säilyttämien henkilöiden
kohtelussa yleissäädös.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kyseisen
lain tutkintavankeja koskevaa 13 lukua. Putkalakiin esitetyt muutokset
vastaisivat lakiviittausten kautta tutkintavankeuslain muuttamista
koskevan esityksen (HE 45/2014 vp) säännöksiä.
Eduskunta on jo hyväksynyt tämän esityksen,
laki astuu voimaan 1.5.2015. Valiokunta pitää käytetyn
säännösviittaustekniikan takia tärkeänä,
että tämä laki astuu voimaan samaan aikaan
tutkintavankeuslain kanssa.
Esityksessä on tehty toisaalta ainoastaan välttämättömät
säännöstekniset viittaukset tutkintavankeuslakiin,
koska poliisin säilyttämien henkilöiden
kohtelusta annetun lain kokonaisuudistuksen on määrä pian
käynnistyä sisäministeriössä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Huomioita esityksestä
Esityksen perusteluissa todetaan, että viittaustekniikan
käyttäminen helpottaa havaitsemaan eroja, joita
on esimerkiksi tutkintavankeuslain mukaisen tutkintavangin kohtelun
ja poliisin tiloissa säilytettävän tutkintavangin,
pidätetyn tai kiinni otetun välillä.
Valiokunta huomauttaa, että säädösteknisesti
lakiehdotus on kuitenkin haastava ja viittaustekniikka tekee laista
vaikealukuisen. Lakiviittauksin toteutettu ratkaisu on tässä vaiheessa
kuitenkin perusteltu ratkaisu laajemman uudistyön ollessa
kesken.
Valiokunta toteaa, että kokonaisuudistuksen yhteydessä nyt
käytetystä viittaustekniikasta tulee mahdollisuuksien
mukaan päästä eroon. Lakiehdotukseen
valittu malli tarkoittaa käytännössä sitä,
että samanaikaisesti on vertailtava sekä poliisin
säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettua
lakia että tutkintavankeuslakia.
Lakiehdotuksen 8 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella
voitaisiin antaa tarkemmat säännökset
13 luvussa säännellyistä asioista. Valiokunta
huomauttaa, että lain muissa luvuissa on valtuussäännöksiä tarkempien
säännösten antamisesta samoista asioista.
Tämä korostaa tarvetta laatia valtioneuvoston
asetus erityisen huolellisesti.
Hallituksen esityksen perusteluissa sivulla 12 käydään
läpi tutkintavankeuslain 9 luvun 8 §:ssä tarkoitettua
tapaamiskieltoa. Ehdotetussa poliisin säilyttämien
henkilöiden kohtelusta annetun lain 13 luvun 3 §:n
7 kohdassa ei ole kuitenkaan viittausta edellä mainittuun
pykälään. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan kyseinen säännösviittaus tutkintavankeuslakiin
poistettiin esitystä valmisteltaessa, mutta perusteluteksti
jäi epähuomiossa esitykseen.
Muutoksenhakua koskevat säännökset
Poliisin säilyttämien henkilöiden
kohtelusta annetun lain muutoksenhakua koskeva 17 luku on rakennettu
nykyisin voimassa olevan tutkintavankeuslain mukaisesti siten, että siinä säädetään
vain muutoksenhakukelpoisista päätöksistä.
Tutkintavankeuslain uusissa säännöksissä muutoksenhaku
säännellään siten, että erikseen on
mainittu muutoksenhakukelpoiset päätökset ja
muutoksenhakukiellossa olevat päätökset.
Tämän lakiehdotuksen tutkintavankien muutoksenhakua
koskevassa 13 luvussa lähdetään rakenteesta,
joka on lähellä tutkintavankeuslain muutettuja
muutoksenhakusäännöksiä.
Muutoksenhakua koskevan säännöksen
(6 §) perustelujen mukaan päätöksistä ei
voisi lähtökohtaisesti valittaa suoraan hallinto-oikeuteen, vaan
tutkintavanki voisi tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen
poliisilaitoksen poliisipäällikölle.
Vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä voisi
valittaa hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakuprosessin osalta noudatettaisiin
muutoin 17 luvun säännöksiä,
mikä ilmenee lakiehdotuksen 7 §:n viittaussäännöksestä.
Tutkintavankeuslakiin on lisätty mahdollisuus valittaa
hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan
hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Vastaavaa muutosta ei ole ehdotettu tämän lain
muutoksenhakusäännöksiin. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan asiaa on pohdittu esitystä valmisteltaessa,
mutta valitusmahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei sisälly
lakiehdotukseen, koska tällainen säännös
jää käytännössä kuolleeksi
kirjaimeksi.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan keskimääräinen
käsittelyaika korkeimmassa hallinto-oikeudessa on noin
vuosi. Ottaen huomioon tämä seikka ja se, että tutkintavankia
ei saa pitää poliisin säilytystilassa
yli neljää viikkoa, ellei siihen ole erittäin
painavaa syytä (tutkintavankeuslain 2 luvun 1 §:n
3 momentti), ei valiokunta näe tarkoituksenmukaiseksi säätää valitusoikeudesta
korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valiokunta huomauttaa tässä yhteydessä,
että myös muutoksenhakua koskeva pohdinta tekee
poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta
annetun lain kokonaisuudistuksen välttämättömäksi.
Säilytystilan esimiehen päätösvalta
Esityksen perustelujen mukaan säilytystilan esimiehen
päätösvaltaa koskeva 4 § olisi
poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta
annetussa laissa uusi säännös. Pykälässä säädettäisiin
säilytystilan esimiehen tai säilytystilan esimiehen sijaiseksi
määrätyn pidättämiseen
oikeutetun virkamiehen päätösvallasta
lain 13 luvussa tarkoitetuissa asioissa. Valiokunta toteaa, että jos samanaikaisesti
on säilytettävänä vapautensa
eri perusteilla menettäneitä henkilöitä,
voi sovellettavista säännöksistä muodostua
vaikeasti hahmotettava kokonaisuus.
Yhteenveto
Putkalaki on ollut voimassa kahdeksan vuotta. Valiokunnan mielestä lain
toimivuutta on nyt syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti.
Valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi
seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää, että hallitus
valmistelee kiireellisesti poliisin säilyttämien
henkilöiden kohtelusta annetun lain kokonaisuudistuksen (Valiokunnan
lausumaehdotus).