Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki Pelastusopistosta

Opetuskieli

Lakiehdotuksen 17 §:n 1 momentin mukaan Pelastusopiston opetuskieli on suomi. Opetusta annetaan myös ruotsin kielellä ja tarvittaessa muullakin kielellä. Pykälän 2 momentin nojalla opiskelija saa opiskelijavalinnassa ja kokeissa käyttää joko suomen tai ruotsin kieltä.

Perustuslakivaliokunta on todennut lausunnossaan yleisluonteisesti, että kielten opetuksessa ja opetuskielessä on syytä kiinnittää huomiota perustuslain 17 §:n mukaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen, koska Pelastusopisto on valtakunnan ainoa alan tutkintoon johtava oppilaitos.

Käytännössä valtaosa Pelastusopiston antamasta koulutuksesta toteutetaan suomenkielisinä koulutusohjelmina. Ruotsinkielisiä koulutusohjelmia Pelastusopisto on järjestänyt tarvekartoitukseen perustuen. Käytännössä esimerkiksi joka vuosi toteutettaviin ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin ei valiokunnan saaman tiedon perusteella olisi riittävästi hakijoita. Hallituksen esityksen säännös siitä, että Pelastusopiston opetuskieli on suomi ja opetusta annetaan myös ruotsin kielellä vastaa Pelastusopiston nykyisiä opetusjärjestelyjä samoin kuin voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Lakiehdotuksen 9 §:stä ilmenee, että Pelastusopiston rehtorin ja vakinaisen opetushenkilöstön sekä tarvittaessa muunkin henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Myös Pelastusopiston henkilöstön kielitaitoa koskeva sääntely on tarkoitus sisällyttää valtioneuvoston asetukseen. Valiokunta katsoo, että asetuksen valmistelussa tulee ottaa huomioon Pelastusopistossa annettava sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen opetus.

Valiokunta korostaa, että Pelastusopiston vastuulle kuuluvassa opetuksessa tulee huolehtia opiskelijoiden käytännön tarpeiden mukaisesta opetuksesta molemmilla kansalliskielillä. Kielellisten oikeuksien toteuttamisessa on kysymys Pelastusopistossa opiskelevien oikeuksien ohella myös siitä, että pelastusalan henkilöstössä on riittävästi kumpaakin kansalliskieltä taitavia.

Opiskeluoikeuden menettäminen ja kurinpitorangaistus

Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa 28 §:n 1 momentin 1) kohdan nojalla, jos hän on antanut Pelastusopistoon pyrkiessään vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka salannut sellaisen itseään koskevan seikan, joka olisi voinut estää opiskelijaksi valinnan.

Hallintovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perustuslakivaliokunnan tavoin kohtuuttoman ankarana, koska opiskelija voi sanamuodon perusteella menettää opiskeluoikeutensa vähäisenkin väärän tai harhaanjohtavan tiedon perusteella.

Hallintovaliokunta ehdottaa 28 §:n 1 momentin 1) kohdan täsmentämistä oikeasuhtaisuuden vaatimukset huomioon ottaen seuraavasti: "Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, jos hän on antanut Pelastusopistoon pyrkiessään sellaisen väärän tai harhaanjohtavan tiedon taikka salannut sellaisen itseään koskevan seikan, joka olisi estänyt hänen valintansa opiskelijaksi".

Valiokunnan ehdottamassa muodossa on arvioitava, onko väärä tai harhaanjohtava tieto taikka salattu tieto sellainen, että se olisi estänyt henkilön valinnan opiskelijaksi. Kysymys on jälkikäteen tehtävästä hallinto-oikeudellisesta harkinnasta. Mikäli kyseessä olisi koulutukseen ottamista koskevan ehdottoman laissa säädetyn edellytyksen vastainen menettely, asiassa ei luonnollisesti olisi mahdollisuutta päätyä muuhun kuin opiskeluoikeuden menettämiseen.

Lakiehdotuksen 28 §:n 1 momentin 2) kohdan mukaan opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, jos "hän ei ole ilmoittautunut opistoon 20 §:ssä säädetyllä tavalla eikä ilmoittautumisen laiminlyömisen syynä ole ylivoimainen este."

Valiokunta katsoo, että hallituksen esitykseen sisältyvä sääntely saattaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Valiokunta on lähtenyt siitä, että mikäli ilmoittautumisen laiminlyönti johtuu esimerkiksi inhimillisestä erehdyksestä, ei opiskelijan tule lähtökohtaisesti menettää opiskeluoikeuttaan. Valiokunta ehdottaakin 28 §:n 1 momentin 2 kohdan hyväksymistä näin kuuluvana: "Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, jos hän ei ole ilmoittautunut opistoon 20 §:ssä säädetyllä tavalla, ellei opisto perustellusta syystä hyväksy asetetun määräajan jälkeen tapahtunutta ilmoittautumista."

Hallituksen esityksen 30 §:n 1 momentin viimeisessä virkkeessä säädetään, että opiskelija voi menettää asumisoikeutensa opiston asuntolassa määräajaksi tai kokonaan, jos hän on rikkonut opiston asuntolaa koskevia järjestyssäännön määräyksiä.

Hallintovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevään kantaan, että tällainen kurinpitorangaistus on oikeasuhtaisuuden kannalta arveluttava ottaen huomioon, että asumisoikeus on merkittävä yksilön oikeus. Hallintovaliokunta ehdottaakin 30 §:n 1 momentin loppuosan hyväksymistä seuraavasti: "Jos opiskelija on rikkonut opiston asuntolaa koskevia järjestyssäännön määräyksiä, voidaan häntä rangaista kirjallisella varoituksella. Vakavasta tai kirjallisen varoituksen jälkeen toistuvasta opiston asuntolaa koskevien järjestyssäännön määräysten rikkomisesta opiskelija voidaan määrätä menettämään asumisoikeutensa opiston asuntolassa määräajaksi tai kokonaan."

2. Laki pelastuslain 15 §:n muuttamisesta

Valiokunta puoltaa 2. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.