KIRJALLINEN KYSYMYS 425/2003 vp

KK 425/2003 vp - Annika Lapintie /vas 

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen toimet turkistarhauksessa

Eduskunnan puhemiehelle

Eläinsuojelulain (247/1996) tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Niin ikään lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua (1 §). Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet. Eläimen pitäminen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty (4 §). Turkiseläinten tarhaus on eläinsuojelulain ja -asetuksen mukaan sallittua tietyillä ehdoilla.

Euroopan komission tieteellisen komitean turkistuotantoeläinten hyvinvointiraportin valmistumisesta on pian kulunut kaksi vuotta. Raportissa on arvioitu turkistarhoilla kasvatettavien eläinten hyvinvointia tieteelliseltä kannalta, ja siinä selvitetään, miten eläinten hyvinvointia voidaan parantaa.

Tieteellisen komission raportin suosituksissa (kohta 16) todetaan muun muassa, että minkkien häkkejä ja hoitomenetelmiä tulisi parantaa huomattavasti, koska ne aiheuttavat 20 prosentin pentukuolleisuuden. Eläinten pito-olosuhteet tulee muuttaa sellaisiksi, että eläimellä on mahdollisuus saada riittävästi ympäristövirikkeitä ja mahdollisuudet tutkimiskäyttäytymiseen ja liikuntaan. Olot eivät tällä hetkellä ole riittävän hyvät, ja se ilmenee muun muassa oman turkin purentana ja jopa hännänpään tai raajojen poispuremisena.

Suositusten mukaan (kohta 17) kettujen häkkejä ja hoitomenetelmiä tulee kehittää huomattavasti, koska nykyisellään kettujen elinolosuhteet aiheuttavat niille yletöntä pelkoa ihmistä kohtaan. Ketuilla ilmenee tarhaolosuhteissa paljon lisääntymisongelmia ja omien pentujen tappamista sekä muita kehityshäiriöitä. Lisäksi liikunnan puute aiheuttaa ketuille raajojen ja luiden heikkoutta.

Tieteellisen komitean suosituksissa eläimille toivotaan myös mahdollisuutta virikkeisiin: minkeille esimerkiksi olkeen ja vesisäiliöön ja ketuille puruesineisiin. Raportissa myös todetaan, että verrattuna muihin kotieläimiin tarhaeläimiä on jalostettu suhteellisen vähän paitsi niiden turkkeja. Tarhaeläimiä ei raportin mukaan voida pitää domestikoituneina.

Tieteellinen komitea ei ottanut selvityksessään eettistä kantaa turkistarhauksen oikeutukseen, koska komitean tehtävänä on esittää vain tieteelliset perustelut, tässä tapauksessa siis turkistuotantoeläinten kohtelusta. Komitean raportin suositukset tuleekin nähdä vähimmäisvaatimuksina, jotka on täytettävä, jotta turkistuotantoeläimille taattaisiin edes jotenkuten hyväksyttävät elinolosuhteet.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen lainsäädäntö saadaan vastaamaan Euroopan unionin komission tieteellisen komitean mietintöä, jonka mukaan tarhaeläinten hyvinvointi edellyttää tarhausolosuhteiden huomattavaa parantumista, jotta eläinsuojelulain (247/1996) vaatimukset eläinten oikeuksista toteutuvat?

Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2003

  • Annika Lapintie /vas

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 425/2003 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen lainsäädäntö saadaan vastaamaan Euroopan unionin komission tieteellisen komitean mietintöä, jonka mukaan tarhaeläinten hyvinvointi edellyttää tarhausolosuhteiden huomattavaa parantumista, jotta eläinsuojelulain (247/1996) vaatimukset eläinten oikeuksista toteutuvat?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Turkiseläinten pidolle asetettavista yksityiskohtaisista eläinsuojeluvaatimuksista säädetään Euroopan neuvoston tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen turkiseläimiä koskevissa määräyksissä. Nykyiset turkiseläinten pitoa koskevat määräykset on hyväksytty Strassbourgissa 22.6.1999, joten turkiseläinten tiloja, kasvatusolosuhteita, hoitoa, kohtelua ja käsittelyä koskevat hyvinvointivaatimukset perustuvat varsin tuoreeseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon turkiseläinten terveyden ja käyttäytymistarpeiden tyydyttämisen perusedellytyksistä. Euroopan unioni on yhtenä sopimusosapuolena tuotantoeläinsopimuksessa, joten turkiseläimiä koskevat määräykset ovat myös osa yhteisön lainsäädäntöä.

Euroopan yhteisöjen komissio antoi eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tieteelliselle komitealle tehtäväksi raportin laatimisen turkistarhauksessa pidettävien eläinten hyvinvoinnista. Komitean raportti julkaistiin joulukuussa 2001. Kyseinen raportti sisältää viimeisimmän tieteellisen arvion turkiseläinten hyvinvoinnista sekä lukuisia suosituksia siitä, miten eläinten hyvinvointia turkistarhauksessa voitaisiin parantaa. Komitea totesi myös raportissaan usean eläinten hyvinvointiin vaikuttavan tekijän vaativan lisätutkimusta.

Euroopan neuvoston yleissopimuksen turkiseläimiä koskevat määräykset on Suomessa saatettu voimaan maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä turkiseläinten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (MMMp 16/EEO/1999). Hyvinvointia koskevissa vaatimuksissa on eläinten tiloja, eläinten hoitoon ja käsittelyyn käytettäviä laitteita ja välineitä, eläinten hyvinvoinnista huolehtimista ja tarkastamista, käsittelyä, juottoa ja ruokintaa sekä lisääntymistä koskevia yksityiskohtaisia määräyksiä. Myös osa komission tieteellisen komitean raportissaan esittämistä suosituksista sisältyy jo turkiseläinten pitoa koskeviin kansallisiin vähimmäisvaatimuksiin. Tällaisia ovat muun muassa eläinten virikkeisiin, kuten minkeille tarjottavaan olkeen ja ketuille annettaviin purukapuloihin, liittyvät vaatimukset. Yleisistä eläinten pitoa, hoitoa, kohtelua ja käsittelyä koskevista vaatimuksista on säädetty eläinsuojelulaissa (247/1996) ja eläinsuojeluasetuksessa (396/1996).

Turkiseläinten tilantarvetta, elinympäristön virikkeellistämistä sekä muun muassa lisääntymistä, ravintoa ja erilaisten pitomuotojen vaikutusta eläinten hyvinvointiin tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Parhaillaan onkin käynnissä useita turkiseläinten hyvinvointia koskevia tutkimuksia, joista on odotettavissa lisävalaistusta moniin eläinten tarpeita ja pitoa koskeviin kysymyksiin.

Koska yhteisöllä ei vielä ole direktiiviä turkiseläinten hyvinvoinnille asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista, on todennäköistä, että komissio tulee antamaan ehdotuksensa turkiseläinten pitoa koskeviksi vähimmäisvaatimuksiksi lähitulevaisuudessa. Tieteellisen komitean raportin esittämät suositukset tulevat olemaan pohjana komission ehdotukselle, ja siinä tullaan lisäksi ottamaan huomioon viimeisin tieto, joka on saatu turkiseläinten tärkeitä perustarpeita, kuten käyttäytymistä ja eläinten yleistä hyvinvointia, koskevista tutkimuksista. Direktiivin hyväksymisen myötä myös Suomen turkistarhausta koskevat säädökset tulevat muuttumaan vastaavasti. Kansallisten säädösten muuttamisen tässä vaiheessa ei siten voida katsoa olevan tarkoituksenmukaista.

Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2003

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Till riksdagens talman

I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Annika Lapintie /vänst undertecknade skriftliga spörsmål SS 425/2003 rd:

Vad har regeringen för avsikt att göra för att anpassa lagstiftningen i Finland till betänkandet från Europeiska unionens vetenskapliga kommitté och för att uppfylla kraven på djurens rättigheter i djurskyddslagen (247/1996)? I betänkandet från vetenskapliga kommittén sägs att djurens behov av välbefinnande kräver att avelsförhållandena förbättras avsevärt.

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

Närmare bestämmelser om djurskydd inom pälsdjurshållningen ingår i bestämmelserna om pälsdjur i Europarådets konvention om skydd av animalieproduktionens djur. De gällande bestämmelserna om pälsdjurshållning antogs i Strassbourg den 22 juni 1999. Det betyder att kraven på pälsdjurens välbefinnande vad gäller burar, uppfödningsförhållanden, skötsel, behandling och hantering bygger på mycket färsk vetenskaplig dokumentation om de grundläggande kraven på hur pälsdjurens hälsa och beteendebehov skall tillgodoses. Europeiska unionen är part i konventionen och bestämmelserna om pälsdjur ingår därför i gemenskapens lagstiftning.

Vetenskapliga kommittén för djurens hälsa och välbefinnande har på uppdrag av Europeiska gemenskapernas kommission sammanställt en rapport om djurens välbefinnande vid pälsdjursuppfödning. Rapporten publicerades i december 2001. Den innehåller den nyaste vetenskapliga bedömningen av pälsdjurens välbefinnande och en lång rad rekommendationer om hur djurens välbefinnande kan förbättras inom pälsdjursuppfödningen. Kommittén påpekade också i rapporten att flera av de faktorer som påverkar djurens välbefinnande kräver kompletterande utredningar.

I Finland har bestämmelserna om pälsdjur i Europarådets konvention om animalieproduktionens djur genomförts genom jord- och skogsbruksministeriets beslut om djurskyddskrav vid pälsdjurshållning (JSMb 16/VLA/1999). I kraven på djurens välbefinnande ingår detaljerade bestämmelser om förvaringsutrymmen, anordningar och redskap vid skötsel och hantering, omsorg och kontroll av djurens välbefinnande, hantering, vattning och utfordring och reproduktion. Också en del av de rekommendationer som ingår i rapporten från kommissionens vetenskapliga kommitté ingår redan nu i de nationella minimibestämmelserna om pälsdjurshållning. Ett exempel på detta är bestämmelserna om stimulans av djuren, bl.a. kraven på halm i burarna för minkar och på gnagpinnar för rävar. De allmänna kraven på hållning, skötsel, behandling och hantering av djur ingår i djurskyddslagen (247/1996) och djurskyddsförordningen (396/1996).

Det pågår ständig forskning och utveckling kring pälsdjurens behov av utrymme och stimulans i sin livsmiljö samt om reproduktion, näring och djurhållningsmetodernas konsekvenser för pälsdjurens välbefinnande. För närvarande pågår flera undersökningar om pälsdjurens välbefinnande. Studierna förväntas ge ny information om många frågor kring djurens behov och pälsdjurshållningen.

Europeiska gemenskapen har än så länge inget direktiv om djurskyddskraven på pälsdjurs välbefinnande. Kommissionen kommer därför sannolikt att lägga fram ett förslag till minimikrav på pälsdjurshållningen inom den närmaste framtiden. Förslaget bygger på rekommendationerna från vetenskapliga kommittén. Dessutom kommer förslaget att beakta den nyaste informationen om viktiga fundamentala behov hos pälsdjur, till exempel undersökningar om djurens beteende och allmänna välbefinnande. När direktivet har antagits anpassar Finland sina författningar till bestämmelserna i direktivet. Det kan således inte anses vara rationellt att ändra de nationella bestämmelserna i detta läge.

Helsingfors den 4 november 2003

Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja

​​​​