Lakialoite on osa vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia.

Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa saaneiden naisten määrä kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla. Kun vuonna 1990 vanhempainpäivärahaa saaneista äideistä vain 5,3 prosenttia sai sitä vähimmäismääräisenä, oli vastaava osuus vuonna 1996 jo 30,1 prosenttia. Vuonna 2001 vielä 26,1 prosenttia äideistä sai alinta mahdollista vanhempainpäivärahaa. Vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan saajien määrä on jäänyt pysyvästi varsin korkealle tasolle.

Vähimmäispäivärahaa saaneiden määrän kasvun taustalla vaikuttavat tärkeimpinä työttömyyden kasvu ja työtulojen mukaan määräytyvien päivärahojen laskentaperusteiden muutos vuoden 1996 alusta. Kasvukeskuksissa lapsiperheiden taakkana ovat lisäksi nopeasti kohonneet asumiskustannukset, jotka rasittavat pienituloisia perheitä voimakkaammin kuin jo asumisolonsa vakiinnuttaneita perheitä. Suurin ongelma lapsiperheiden tulonsiirroissa koskee kuitenkin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistasoa. Vähimmäistasoa tulisikin korottaa selvästi hallituksen esittämästä 15,2 eurosta/pv vähintään työttömän täysimääräisen peruspäivärahan tasolle 23,4 euroa/pv . Tämä tarkoittaa päivärahan korotusta 8,2 eurolla/pv.

Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa suoritetaan noin 25 prosentille äideistä ja kolmelle prosentille isistä. Arvion mukaan uudistus koskisi kaikkiaan noin 23 000:ta vanhempainpäivärahan saajaa ja noin 12 000:ta sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan saajaa. Vanhempainpäivärahojen määräytysmisperusteiden muutos parantaisi arviolta yli 3 500 sellaisen vanhemman taloudellista asemaa, jotka siirtyvät työttömyysetuuden piiristä vanhempainpäivärahajärjestelmän piiriin.