LAKIALOITE 181/2006 vp

LA 181/2006 vp - Lauri Oinonen /kesk 

Tarkistettu versio 2.0

Laki tuloverolain muuttamisesta

Eduskunnalle

Suomessa on havaittu vaikeuksia puuraaka-aineen saatavuudessa. Eräs juuri nyt vaikuttava syy on vaikeissa korjuu- ja keliolosuhteissa. Pidemmälle vaikuttavia syitä ovat Venäjältä tuotavan puun väheneminen ja mahdollisesti loppuminen tulevaisuudessa ja lisääntyvä metsänomistajien haluttomuus puunmyynteihin.

Puuntuontia Venäjältä on vaikeaa ennustaa, mutta selvänä pidetään määrän tuntuvaa vähentymistä ja mahdollista loppumistakin lähivuosina, ehkä koivupuuta lukuun ottamatta. Suomen puuvaranto on jo pitkään kasvanut vuosittaisia hakkuita suurempana. Siksi olisi myönteisillä tavoilla saatava kotimainen puuvaranto Suomessa liikkeelle.

Suuri perussyy puunmyyjien myyntihaluttomuuteen on myytävään puuhun kohdistuva kaksinkertainen verotus. Metsän kasvuajan päätevaiheeseen kuluu n. 70—120 vuotta. Suomessa on 1900-luvulla vuosikymmenten ajan maksettu metsävero metsän tuottokyvyn mukaisena pinta-alaverona keskimääräisten kantohintojen mukaan. Vuoden 2005 lopussa päättyi 13 vuoden siirtymäaika, jolla jatkettiin pinta-alaverotusta niille verovelvollisille, jotka valitsivat tämän vaihtoehdon pääomatuloveron mukaisen myyntiveron sijaan. Riippumatta siitä, kumman veromuodon metsänomistajat 1990-luvulla valitsivat, on kiistaton tosiasia, että nyt myyntiin tulevaan puuhun vaikuttaa kaksinkertainen tulovero. Kaksinkertainen verotus on hieman lievempi niiden osalta, jotka valitsivat myyntiveron 1990-luvulla. Pääosaa puunmyyntitulosta koskee tuossakin tapauksessa kaksinkertainen tulovero. Pinta-alaverotuksessa olleiden kohdalla kaksinkertainen metsän tuloverotus on täydellinen lukuun ottamatta verovuoden 2006 kasvua, jonka osuus päätehakkuussa tulevasta puumäärästä on vain noin yksi prosentti. Risusavotoista tulevan energiapuun osalta verotuksen kaksinkertaisuus ei ole yhtä suuri ongelma kuin on saha- ja teollisuuspuun kohdalla. Tilanteen korjaamiseksi tulisi luoda kaksinkertaisen tuloverotuksen eliminoiva järjestelmä. Tämä voisi olla tukki- ja kuitupuun osalta seuraava: puun myyntitulojen mukaisesta verotuksesta 90 % vuosina 2006—2015, 70 % vuosina 2016—2025, 50 % vuosina 2026—2035, 30 % vuosina 2036—2045 sekä 10 % vuosina 2046—2055, jos metsä on verotettu pinta-alan mukaan vuoden 2005 loppuun. Vähennykset vastaavina kausina olisivat 70 %, 50 % ja 30 %, jos metsä on ollut myyntiveron piirissä vuodet 1993—2005.

Näin oikaistaisiin verotus oikeudenmukaiseksi, sillä kahta täydelliseksi määriteltyä tuloverotusta samasta verokohteesta ei voi pitää oikeudenmukaisena. Samalla ratkaisevasti edistettäisiin puun saantia sahoille ja teollisuudelle, mikä on jo nykyisellään tarpeellista, mutta välttämätöntä tulevaisuudessa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

tuloverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/1992) uusi 43 a § seuraavasti:

43 a §

Verohuojennus kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi

Verovelvollisilla, jotka ovat valinneet vuodelta 1993 toimitetussa verotuksessa metsätalouden verotusmuodoksi maatilatalouden tuloverolain mukaan laskettavan metsätalouden puhtaan tulon veronmääritysperusteen, on oikeus saada kaksinkertaisen, samaan verokohteeseen kohdistuvan tuloveron välttämiseksi verohuojennusta puun myyntitulojen mukaisesta verotuksesta 90 % vuosina 2006—2015, vuosina 2046—2055, jos metsä on ollut ennen vuotta 2006 metsätalouden pääomatulon mukaan verotettu, ovat vastaavat vähennykset verosta 70 % vuosina 2006—2015, 50 % vuosina 2016—2025, 30 % vuosina 2026—2035 ja 10 % vuosina 2036—2045.

_______________

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2007.

_______________

Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2007

  • Lauri Oinonen /kesk