LAKIALOITE 6/2004
vp
LA 6/2004
vp - Leena Rauhala /kd
Tarkistettu versio 2.0
Laki sairausvakuutuslain 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa esitetään, että sairausvakuutuslain
(364/1963) 9 §:n 6 momentti
muutetaan siten, että kun vakuutetun korvaamatta jääneiden kustannusten
yhteismäärä ylittää 530
euroa (vuotuinen omavastuuosuus), on hänellä oikeus yli
menevältä määrältä lisäkorvaukseen.
Tämä merkitsee noin 20 miljoonan euron lisäpanostusta
lääkekorvauksiin.
PERUSTELUT
Suomalaisten potilaitten omakustannusosuus terveydenhuollon
rahoituksesta on OECD-maiden huipputasoa. Kotitalouksien rahoitusosuus terveydenhuollon
kustannuksista on tällä hetkellä noin
22 %, kun se vielä 1990-luvun alussa oli noin
15 %. Suomessa niin lääkkeille,
asiakasmaksuille kuin matkakuluillekin on käytössä erilliset
maksukatot, joiden yhteenlaskettu taso nousee yli 1 300 euron.
Tämän lisäksi tulevat hammashoidon ja
fysikaalisen hoidon kustannukset. Muissa Pohjoismaissa Suomen korkeat lääkekustannukset
sekä terveyskeskus- ja sairaalamaksut herättävät
suurta ihmetystä. Kun suomalainen potilas maksaa lääkkeistään
keskimäärin 52 %, Ruotsissa osuus on
vain 29 % ja Norjassa 21 %. Asiakasmaksukatot
ovat Norjassa noin 200 euron, Ruotsissa noin 100 euron vuositasolla
ja Tanskassa terveyspalvelut ovat tyystin maksuttomia.
Köyhyydestä merkittävä osa
keskittyy pitkäaikaissairaisiin. Sairauden aiheuttama taloudellinen
taakka tulisi mielestämme jakaa solidaarisesti koko yhteiskunnan
kannettavaksi. Korkeat kustannukset vähentävät
erityisesti pienituloisten hoitoon hakeutumista. Hoidon viivästyminen
nostaa kokonaiskustannuksia, joten pitkällä tähtäimellä säästö saattaa
muuttua lisämenoksi. Esimerkiksi hoitamaton verenpainetauti
lisää vaaraa sairastua sekä sepelvaltimotautiin
että erityisesti aivohalvaukseen, joiden kustannukset tulevat
yhteiskunnalle entistä kalliimmiksi.
Suomalaisen terveydenhoidon rahoitus on suhteutettuna bruttokansantuotteeseen
alhaisin kaikista EU-maista. Suomen panostus vuonna 2000 oli Stakesin
mukaan 6,6 prosenttia BKT:stä, kun muissa EU-maissa
käytetään terveydenhuoltoon keskimäärin
yli 8 prosenttia. OECD-maista vain Slovakia, Turkki ja
Meksiko käyttävät pienemmän
BKT-osuuden terveydenhuollon kustannuksiin.
Vuonna 2004 lääkkeiden vuotuinen omavastuuraja
on 604,72 euroa. Rajan ylittävät lääkekustannukset
korvataan kokonaan, mikäli vuotuisen omavastuurajan ylitykset
yhteensä ovat enemmän kuin 16,82 euroa.
Mikäli vuonna 2004 lääkekorvauksiin
on rahaa käytettävissä 20 miljoonaa euroa
enemmän kuin nykylainsäädännön
mukaisiin lääkekorvauksiin, vuotuinen
omavastuuraja voidaan pudottaa arviolta 530 euroon. Tällöin
lääkkeiden lisäkorvauksen saajien lukumäärä nousee
noin 34 prosenttia.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
sairausvakuutuslain 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 4 päivänä heinäkuuta
1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963)
9 §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on laissa 640/2001,
seuraavasti:
9 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kun vakuutetun tämän pykälän
mukaan saman kalenterivuoden aikana korvatuista lääkkeistä,
kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista korvaamatta
jääneiden kustannusten yhteismäärä ylittää 530
euroa (vuotuinen omavastuuosuus), on hänellä oikeus
yli menevältä määrältä lisäkorvaukseen.
Lisäkorvaus maksetaan, jos se on kalenterivuodelta enemmän
kuin 16,82 euroa. Lisäkorvaus voidaan evätä kokonaan
tai osittain, jos vakuutettu on menetellyt vilpillisesti korvausta
haettaessa tai korvauksen epäämiseen on muu vakuutetusta
johtuva erityinen syy.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 12 päivänä helmikuuta
2004