LAKIALOITE  72/2004 vp

LA 72/2004 vp - Päivi Räsänen /kd ym.

Tarkistettu versio 2.1

Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 12 ja 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tässä lakialoitteessa ehdotetaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (693/1976) 5 luvun 12 ja 13 §:ää muutettavaksi siten, että tupakointi kiellettäisiin kokonaan ravintoloissa ja muissa ravitsemusliikkeissä. Lain 12 §:ään lisätään ravintoloita ja muita ravitsemusliikkeitä koskeva tupakointikielto ja 13 §:n 2 momentista poistetaan ravintoloiden mahdollisuus pitää tarjoilutilojaan tupakoinnille sallittuna tilana.

PERUSTELUT

Tupakansavu on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi. Tupakointi on merkittävä ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja, koska se on yleisin syövän aiheuttaja ja lisää riskiä sairastua myös sydän- ja verisuonitauteihin sekä keuhkosairauksiin. Joka toinen tupakoiva kuolee tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin, ellei pysty lopettamaan ajoissa. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee tupakoinnin riippuvuussairaudeksi.

Euroopassa ja muualla maailmassa on ryhdytty toimimaan tupakoinnin terveydellisten vaarojen ja yhteiskunnallisten kustannusten ehkäisemiseksi. Tupakointia koskevaa lainsäädäntöä on alettu kiristää. EU kieltää tupakan mainonnan. Lisäksi EU suunnittelee tupakanviljelijöille maksettavan tuen irrottamista kokonaan tuotannon määrästä vuoteen 2007 mennessä, mikä saattaa tarkoittaa tupakanviljelyn loppumista EU:ssa.

Tupakointia koskevaa lainsäädäntöä on kiristetty myös kansallisella tasolla. Irlanti kielsi tupakoinnin työpaikoilla 3 000 euron sakon uhalla 29.3.2004 alkaen. Kielto ei koske mielisairaaloita, vankiloita, tupakoiville varattuja hotellihuoneita tai vanhainkoteja. Tupakointi välittömästi työpaikkojen ulkopuolella on edelleen sallittu. Yhdysvaltain osavaltioista Kalifornia ja New Yorkin kaupunki eivät hyväksy tupakointia edes työpaikkojen ulkopuolella.

Irlannin tupakointikielto koskee myös baareja, pubeja ja ravintoloita. Kiellon voimaantuloa edeltäneessä keskustelussa ravintoloitsijoiden etujärjestö arveli kiellon karkottavan asiakkaita ja alan työpaikkojen vähenevän kymmenillä tuhansilla. Ravintoloitsijoiden pelot asiakkaiden vähenemisestä ovat osoittautuneet aiheettomiksi. Tupakoijat käyvät edelleen ravintoloissa ja tupakoimattomat ovat hiukan lisänneet asiakaskäyntejään. Viidesosa tupakoijista pidättäytyy kokonaan polttamasta ravintolailtoinaan, vaikka anniskelupaikan ulkopuolella voi käydä tupakoimassa. Tehdyn tutkimuksen mukaan alle puolet vastanneista oli tyytyväisiä pubien ilmanlaatuun ennen kieltoa. Kiellon jälkeisessä kyselyssä tyytyväisiä oli peräti 98 prosenttia.

Norjassa tuli 1.6.2004 voimaan Irlannin tavoin tiukennettu tupakkalaki, joka kieltää tupakoinnin maan kaikissa baareissa ja ravintoloissa. Laki on tarkoitettu suojelemaan erityisesti ravintoloiden henkilökuntaa passiiviselta tupakoinnilta. Myös Viro kieltää tupakoinnin julkisissa paikoissa, kuten kaikissa ruokailupaikoissa, myymälöissä, yleisissä käymälöissä ja kerrostalojen käytävissä. Tupakointi sallitaan ulkokahviloissa sekä erityisissä tiloissa junissa ja laivoissa. Viron 1,4 miljoonasta asukkaasta 355 000 tupakoi ja keskimäärin kymmenen ihmistä kuolee päivittäin tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin. Myös Ruotsissa suunnitellaan tupakkalain tiukentamista.

Suomessa hallitus ei ole toistaiseksi nähnyt tarvetta seurata Irlannin esimerkkiä. Suomessa tupakkalakia on uudistettu jo viime vuosikymmenellä ja ravintoloiden osalta muutokset tulivat voimaan vuoden 2003 heinäkuussa. Ravintoloiden savuttomuus on hallituksen mukaan parantunut selvästi.

Tupakoinnin sallimiselle ravintoloissa ei kuitenkaan ole riittäviä perusteita. Esimerkiksi ravintolatyöntekijät altistuvat edelleen tupakansavulle tarjoillessaan tupakoitsijoille varatuissa tiloissa. Valtiovallan on ponnisteltava sen hyväksi, että tupakoimattomuudesta tulee itsestään selvä asia. Ravintolassa tupakointi ei ole ihmisen perusoikeus.

Tupakan kulutus on Suomessa laskenut Euroopan matalimmalle tasolle ja tällä on vaikutuksensa myös tupakkasairauksien vähenemiseen. Tupakoijia on kuitenkin edelleen noin miljoona. Tupakka tappaa Suomessa vuosittain arviolta 5 000 ihmistä, eli enemmän kuin esimerkiksi alkoholi, liikenneonnettomuudet, itsemurhat ja murhat yhteensä. Tupakoinnin terveysvaikutukset ovat yleisesti tiedossa. Tupakoinnin lopettaminen on useimmille tupakoijille vaikeaa, vaikka vähintään joka toinen heistä haluaisi lopettaa. Kielto tukisi osaltaan tupakoinnin lopettamista yrittäviä.

Tupakan kansainväliset ongelmat

Tupakointi on nähtävä myös laajemmassa viitekehyksessään. Se on merkittävä maailmanlaajuinen ongelma, jonka ratkaisemisessa Suomen on erityisesti kannettava vastuuta. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi tupakoitsijoiden määrän nousevan 1,3 miljardista 1,7 miljardiin vuoteen 2025 mennessä. Tupakointi on vähentynyt teollistuneissa maissa, mutta yleistynyt kehitysmaissa, joissa tupakkateollisuudella on vahva asema ja tuotteita mainostetaan paljon.

Tupakoinnin seurauksena maailmassa kuolee 4,9 miljoonaa ihmistä vuosittain, eli yksi joka 6,5:s sekunti. Määrän uskotaan kaksinkertaistuvan seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Kysymyksessä on voimakkaan markkinoinnin avulla aiheutettu epidemia. Tupakoinnin aiheuttamat terveyshaitat lisääntyvät kehitysmaissa ja kuluttavat jo ennestään vähäisiä terveydenhuollon resursseja. On myös ongelmallista, että köyhä väestö käyttää pienet tulonsa terveyttä tuhoavaan sauhutteluun. WHO:n arvion mukaan esimerkiksi Bangladeshissa 10,5 miljoonaa aliravittua ihmistä saisi riittävästi ravintoa, mikäli kaksi kolmasosaa tupakkaan kulutettavista rahoista käytettäisiin ruokamenoihin.

WHO:n mukaan myös tupakanviljely aiheuttaa ongelmia erityisesti köyhissä maissa. Valtaosa tupakanviljelijöistä elää köyhyydessä. He työskentelevät huonoissa olosuhteissa, saattavat käyttää lapsityövoimaa ja altistuvat myrkyille. Lisäksi viljelmät aiheuttavat vakavia ympäristöongelmia. Tupakanlehtien kuivaaminen polttopuilla tuhoaa metsiä, koska tupakkaviljelyn vaatimassa ilmastossa hehtaarikohtaiset puumäärät ovat vaatimattomia. Tupakanviljely aiheuttaa myös eroosiota tupakkakasvin ominaisuuksista ja viljelymenetelmistä johtuen. Viljelmiä joudutaan maaperän köyhtyessä aika ajoin jättämään kesannolle, koska maa-ala ei kelpaa edes vähän maata kuluttavien ravintokasvien viljelyyn.

Tupakkabisnes aiheuttaa valtavat maailmanlaajuiset tappiot. Maailmanpankin arvion mukaan rikkaat maat käyttävät 6—15 prosenttia terveydenhuollon menoistaan tupakoinnista aiheutuvien sairauksien hoitoon. Muita tappiota ovat esimerkiksi verotulojen menetykset salakuljetuksen seurauksena ja tupakanviljelyn aiheuttamat ympäristövahingot.

Tässä ehdotettavaan kiristettävään tupakkalakiin sisältyy merkittävä poliittinen viesti. Suomi ei tahdo tukea kurjuutta lisäävää ja elämänlaatua heikentävää tupakkateollisuutta, vaan pyrkiä kaikin keinoin parempaan tulevaisuuteen. Tupakoinnin kieltäminen Suomen ravitsemusliikkeissä on pieni, mutta merkittävä askel maailmanlaajuisessa tupakoinnin ja tupakkateollisuuden haittojen torjumisessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 12 ja 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 päivänä elokuuta 1976 annetun lain (693/1976) 12 §:n 6 kohta ja 13 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 487/1999, seuraavasti:

12 §

Tupakointi on kielletty:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6) ravintolassa ja muussa ravitsemusliikkeessä.

13 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä 12 §:n 2 ja 5 kohdassa säädetystä poiketen tupakointi voidaan sallia hotellin ja muun majoitusliikkeen asiakkaiden majoitushuoneissa. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan sille alueelle, jolla tupakointi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2004

  • Päivi Räsänen /kd
  • Leena Rauhala /kd
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Bjarne Kallis /kd
  • Marjukka Karttunen /kok
  • Risto Kuisma /sd
  • Pekka Vilkuna /kesk
  • Sari Essayah /kd
  • Lauri Oinonen /kesk
  • Heidi Hautala /vihr
  • Ahti Vielma /kok
  • Pentti Tiusanen /vas
  • Annika Lapintie /vas
  • Minna Sirnö /vas
  • Erkki Virtanen /vas
  • Tony Halme /ps

​​​​