Vuonna 1995 lamapaniikissa säädettiin
hallituksen esityksestä laki (1482/1995)
niin kutsutusta taitetusta indeksistä, jolla heikennettiin
65 vuotta täyttäneiden eläketurvaa. Taitetussa
indeksissä palkkatason muutoksen painokerroin on vain 0,2
ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8. Nuorempien eläkkeitä korottavan
TEL-indeksin painokertoimet ovat 0,5 ja 0,5.
Jo vuoden 1997 valtiopäivillä 155 kansanedustajaa
allekirjoitti lakialoitteen taitetun indeksin poistamiseksi ja palaamiseksi
TEL-indeksiin, jolla korotetaan nuorempienkin eläkkeitä.
Lakialoite ei tullut käsittelyyn ja raukesi vaalikauden
päättyessä vuonna 1999. Eduskunnan suuren
enemmistön silloin esittämien perustelujen lisäksi
nyt on entistä painavammat syyt taitetun indeksin poistamiseen.
Eläkejärjestelmien talous on parantunut, kun inflaatio
on madaltunut ja rahastojen sijoituksille saadaan entistä parempi
tuotto. Työeläkevakuutusmaksua, johon indeksimenot
vaikuttavat välittömästi, on alennettu
kuluvan vuoden alussa. Tällainen tulonsiirto eläkeläisiltä palkkoihin
ja yrityksiin on entisestään lisännyt
eläkkeiden ja palkkojen kasvueroa. Lisäksi Euroopan
unionin ministerineuvosto edellytti viime lokakuussa valtioiden
huolehtivan kolmen vuoden kuluessa, että niiden lait estävät
syrjinnän työelämässä.
Suomalaisten työeläkejärjestelmän
synty ja kehitys on aina ollut kiinteä osa työmarkkinajärjestöjen
neuvottelutoimintaa ja työelämän lainsäädäntöä.
Eduskunnalla kuitenkin on ja tulee viime kädessä olla vastuu
eläkepolitiikasta ja siitä, ettei liioin
työelämän jo jättäneitä vanhuksia
sen enempää kuin veteraanejakaan syrjitä Suomessa.
Onhan kaikenlainen syrjiminen kielletty jo Amsterdamin sopimuksessa.
Taitetun indeksin hyväksyessään eduskunta edellytti,
että hallitus seuraa kahdesta indeksistä mahdollisesti
aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien
ratkaisemiseksi. Taitetun indeksin vuoksi muutenkin yhteiskunnan
elintason noususta jälkeen jääneiden eläkeläisten
uudet menetykset lähestyvät kuluvana vuonna kahta
miljardia markkaa. Samalla eläkeläisten luottamus
heille palkkamaltin vastineena annettuihin eläkelupauksiin
ja eläkejärjestelmään horjuu.
Eduskunnan tehtävä on palauttaa se.
Kun lakialoitteen allekirjoittaa satakin kansanedustajaa, sen
käsittelyn tulisi periaatteessa edetä kuten hallituksen
esityksen. Näin ei tapahtunut viime eduskunnassa edes 155
kansanedustajan lakialoitteelle taitetusta indeksistä luopumiseksi.
Sen allekirjoittaneista kansanedustajistä nykyisillä valtiopäivillä jatkavat
seuraavat 93 kansanedustajaa:
- Esko Aho /kesk
- Sulo Aittoniemi /alk
- Olavi Ala-Nissilä /kesk
- Janina Andersson /vihr
- Pirjo-Riitta Antvuori /kok
- Maria Kaisa Aula /kesk
- Klaus Bremer /r
- Kaarina Dromberg /kok
- Mikko Elo /sd
- Jukka Gustafsson /sd
- Tuula Haatainen /sd
- Klaus Hellberg /sd
- Liisa Hyssälä /kesk
- Timo Ihamäki /kok
- Mikko Immonen /vas
- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
- Ville Itälä /kok
- Gunnar Jansson /r
- Jouko Jääskeläinen /kd
- Anneli Jäätteenmäki /kesk
- Timo Kalli /kesk
- Reijo Kallio /sd
- Bjarne Kallis /kd
- Ilkka Kanerva /kok
- Toimi Kankaanniemi /kd
- Kari Kantalainen /kok
- Tapio Karjalainen /sd
- Kyösti Karjula /kesk
- Juha Karpio /kok
- Tarja Kautto /sd
- Kimmo Kiljunen /sd
- Mari Kiviniemi /kesk
- Paula Kokkonen /kok
- Martti Korhonen /vas
- Juha Korkeaoja /kesk
- Ossi Korteniemi /kesk
- Valto Koski /sd
- Jari Koskinen /kok
- Marjaana Koskinen /sd
- Risto Kuisma /rem
- Mikko Kuoppa /vas
- Pekka Kuosmanen /kok
- Seppo Kääriäinen /kesk
- Jaakko Laakso /vas
- Esa Lahtela /sd
- Reijo Laitinen /sd
- Annika Lapintie /vas
- Johannes Leppänen /kesk
- Suvi Lindén /kok
- Leena Luhtanen /sd
- Eero Lämsä /kesk
- Hannes Manninen /kesk
- Hanna Markkula-Kivisilta /kok
- Markku Markkula /kok
- Jukka Mikkola /sd
- Kari Myllyniemi /kesk
- Raimo Mähönen /sd
- Tero Mölsä /kesk
- Tuija Nurmi /kok
- Kalevi Olin /sd
- Mauri Pekkarinen /kesk
- Pirkko Peltomo /sd
- Margareta Pietikäinen /r
- Riitta Prusti /sd
- Veijo Puhjo /vas
- Iivo Polvi /vas
- Erkki Pulliainen /vihr
- Kari Rajamäki /sd
- Virpa Puisto /sd
- Juha Rehula /kesk
- Ola Rosendahl /r
- Maija Rask /sd
- Pauli Saapunki /kesk
- Matti Saarinen /sd
- Päivi Räsänen /kd
- Säde Tahvanainen /sd
- Hannu Takkula /kesk
- Sakari Smeds /kd
- Martti Tiuri /kok
- Pentti Tiusanen /vas
- Esko-Juhani Tennilä /vas
- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
- Kari Uotila /vas
- Irja Tulonen /kok
- Anu Vehviläinen /kesk
- Jukka Vihriälä /kesk
- Matti Vanhanen /kesk
- Raimo Vistbacka /ps
- Aulis Ranta-Muotio /kesk
- Pia Viitanen /sd
- Matti Väistö /kesk
- Ulla-Maj Wideroos /r
- Matti Vähänäkki /sd
Taitetun indeksin eläkeikäisille aiheuttama
kumulatiivinen tulojen alentuma kärjistää jatkuessaan
eläkeläisten ongelmia. Niiden torjumiseksi taitetusta
indeksistä tulisi pikaisesti luopua. Taitetulla indeksillä laman
nimissä saavutetut eläkejärjestelmän
säästöt jäävät
joka tapauksessa pysyviksi, kun puolivälin indeksiin siirrytään
nykyiseltä alentuneelta tasolta.
Nyt puolivälin indeksi (4,1 %) ja
taitettu indeksi (4,0 %) ovat poikkeuksellisen
lähellä toisiaan. Aiempina vuosina puolivälin
indeksi on ollut jopa lähes kaksinkertainen taitettuun
indeksiin verrattuna. Jaksolla 1995—2000 eläkeikäisten
indeksi on jäänyt jälkeen 3,6 prosenttia työikäisten
indeksistä. Siten eläkeikäisten menetykset
nousevat kuluvana vuonna 6 miljardiin markkaan. Vaikka alkava vuosi
on poikkeuksellinen palkankorotusten ollessa indeksiä alemmat,
on kyseessä taannehtiva korjaus eläkeläisille
edellisen vuoden menetyksistä.
Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteisen tilastojulkaisun
mukaan Suomessa on 750 000 yli 65-vuotiasta eläkeläistä.
Jos työeläkkeiden keskiarvo on 3 700
mk/kk (n. 45 000 mk/v), saadaan kaavalla:
eläkeläisten määrä x
vuosiansio x 3,6 %:n tappio (750 000
x 45 000 x 3,6:100) 65 vuotta täyttäneille
1,2 miljardin markan menetys vuonna 2000 taitetun indeksin vuoksi. Aiempien
vuosien menetykset jaksolta 1996—1999 ovat yhteensä 3
miljardia markkaa. Siten siis 65 vuotta täyttäneiltä on
leikattu taitetulla indeksillä vuoden 2000 rahassa yhteensä 4,4 miljardia
markkaa vuosina 1996—2000, ja summa kasvaa kumulatiivisesti
edelleen. Kun kuluva vuosi päättyy, ollaan kuuden
miljardin markan tuntumassa veteraani-ikäluokkien tappioksi.
Euroopan maista vain Suomessa ns. taitettu indeksi laukeaa iän
perusteella, joten Suomesta on tulossa ikärasismin eurooppalainen
silmätikku.
Indeksin korjaamisesta aiheutuu valtiolle lisämenoja
niiden eläkkeiden osalta, jotka rahoitetaan valtion talousarvion
kautta. Kuitenkin, kun muidenkin järjestelmien eläkkeet
kohoavat, tästä valtiolle koituva verotulojen
lisäys riittää peittämään
menojen lisäyksen, joten nettovaikutuksena valtiontalous
ei ainakaan heikkene. Muun sosiaaliturvan kuin eläketurvan
edellyttämät lainmuutokset tehdään
erikseen.