Perustelut
Yleistä
Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksessä oikeusministeriön
hallinnonalan määrärahat ovat 869 miljoonaa
euroa. Määrärahat lisääntyvät
vuoden 2012 talousarvioon verrattuna noin 36 miljoonaa euroa (4 %),
jos huomioon ei oteta vuosittain vaihtelevia vaalimenoja. Lisäykset aiheutuvat
muun muassa virkaehtosopimuksista johtuvista palkkojen tarkistuksista
sekä rikosvahinkokorvausten ja arvonlisäveromenojen kasvusta.
Vuoden 2013 talousarvioesitykseen sisältyy myönteisinä seikkoina
muun muassa 6,4 miljoonan euron määrärahalisäys
yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen
asianhallintajärjestelmän (AIPA) käynnistämiseen.
Tämä on toiminnan tehostamisen ja tuottavuuden
kannalta erittäin keskeinen hanke, jota lakivaliokunta
on aiemmin voimakkaasti tukenut (ks. mm. LaVL 18/2011
vp, LaVL 13/2010 vp, LaVL 6/2010 vp ja LaVL 15/2008 vp).
Toisaalta lakivaliokunta toteaa, että myös hallintotuomioistuinten
käyttämä tietotekniikka on
vanhentunutta, minkä vuoksi tietojärjestelmien
uudistaminen myös hallintotuomioistuinpuolella on tarpeen.
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan määrärahoihin
osoitetaan lisäystä tuomioistuimille, syyttäjille
ja ulosotolle yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Asioiden sujuvan
ja nopean käsittelyn edistämiseksi koko
ketjussa on tärkeää, että voimavaroja
osoitetaan tasapainoisesti kaikille harmaan talouden torjuntaan
osallistuville viranomaisille. Lisäksi voimavaroja on perusteltua
kohdentaa alueellisesti työkuormituksen mukaan.
Myönteistä on myös se, että ulosotolle
osoitetaan 1 miljoonan euron lisämääräraha
ulosottoasioiden määrän kasvun vuoksi.
Lisäksi talousarvioesitys mahdollistaa sen, että lasten
huoltoriitojen sovittelua asiantuntijan avulla eli ns. Follo-mallin
kokeilua voidaan jatkaa 11 käräjäoikeudessa.
Niin ikään turvapaikka-asioiden joutuisaan käsittelyyn
hallintotuomioistuimissa on kohdennettu määrärahoja.
Saadun selvityksen mukaan syyttäjälaitokselle
osoitetuilla voimavaroilla toiminnan taso ja vaikuttavuus voidaan
säilyttää kutakuinkin ennallaan, jos
asiamäärissä ei tapahdu merkittävää muutosta.
Toisaalta vaikea taloudellinen tilanne jatkuu ja valtion rahoitusmahdollisuuksien
kiristyminen heijastuu myös oikeusministeriön
hallinnonalalle. Talousarvioesitykseen sisältyy hallitusohjelmasta
johtuvia määrärahavähennyksiä noin
14 miljoonaa euroa. Lisäystä kuluvan vuoden talousarvioon
verrattuna on 5 miljoonaa euroa.
Yleisesti ottaen valiokunta arvioi saamansa selvityksen perusteella,
että ensi vuoden rahoitustilannetta voidaan oikeusministeriön
hallinnonalan kannalta kokonaisuutena arvioiden pitää tyydyttävänä.
Tilanne tulee kuitenkin lähivuosina selkeästi
kiristymään. Menoleikkausvaatimukset ovat tuntuvia,
ja työvoimavaltaisella hallinnonalalla tämä tulee
käytännössä merkitsemään
myös henkilöstövähennyksiä. Valiokunta
pitääkin välttämättömänä,
että menoleikkauksiin varaudutaan mahdollisimman suunnitelmallisesti
ja etupainotteisesti.
Tuomioistuimet
Erityistä huolta valiokunta kantaa tuomioistuinten
perusrahoituksen tilasta, johon valiokunta on viime vuosina toistuvasti
kiinnittänyt vakavaa huomiota (ks. mm. LaVL 18/2011 vp, LaVL 17/2011 vp, LaVL 13/2010 vp ja LaVL 6/2010 vp).
Vuoden 2013 talousarvioesitys merkitsee edellä mainituista
tiettyihin tarkoituksiin kohdennetuista myönteisistä lisäyksistä huolimatta
perusrahoitustilanteen kiristymisestä entisestään.
Saadun selvityksen mukaan tilanne tulee väistämättä johtamaan
henkilöstöleikkauksiin, koska tuomioistuinten
menoista lähes 80 % on henkilöstömenoja.
Valiokunta toistaa aiemman näkemyksensä siitä,
että tuomioistuinten voimavarat on vaikeasta
taloudellisesta tilanteesta huolimatta välttämätöntä mitoittaa niin,
että tuomioistuimet kykenevät asianmukaisesti
täyttämään perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden
oikeusturvavaatimukset. Riittämättömät
resurssit heijastuvat viime kädessä oikeudenkäyntien
kestoon ja oikeusturvan saatavuuteen.
Samalla on kuitenkin selvää, että nykyisiä rakenteita
ja menettelyjä tulee uudistaa rohkeasti toiminnan kehittämiseksi.
Valiokunta onkin tyytyväinen siitä, että oikeusministeriö on
asettanut neuvottelukunnan valmistelemaan oikeusturvaohjelmaa oikeudenkäyntien
kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi.
Tarkoitus on arvioida toimenpidetarpeita pitkällä tähtäimellä,
ja työn pitäisi valmistua vuoden 2015 lopussa.
Lisäksi neuvottelukunta valmistelee vuoden 2012 loppuun
mennessä ehdotuksen vuosien 2013—2016 kehyspäätöksen edellyttämäksi
sopeuttamisohjelmaksi oikeusministeriön hallinnonalalla.
Edellä esitetyn valossa valiokunta pitää neuvottelukunnan
työtä välttämättömänä.
Selvää kuitenkin on, ettei tarvittavia toimenpiteitä saada
aikaan niin, että ne vaikuttaisivat vielä tällä kehyskaudella
täysimääräisesti.
Tämän vuoksi on tärkeää,
että tuomioistuinten nykyinen perusrahoitus on riittävällä tasolla.
Suunnitelmissa on, että hovioikeusverkostoa supistetaan.
Valiokunta painottaa, että tämä edellyttää käräjäoikeuksien
voimavaroista huolehtimista, jotta käräjäoikeudet
voivat antaa oikeusturvaa laadukkaasti ja niin, että muutoksenhaun
tarve vähenee. Tärkeää esimerkiksi
on, että käräjäoikeudet voivat
tarvittaessa käyttää vahvennettuja kokoonpanoja,
sillä kokemusten mukaan laajennetuilla kokoonpanoilla voidaan paitsi
vahvistaa oikeudellista asiantuntemusta myös tehostaa ja
nopeuttaa menettelyä. Saadun selvityksen mukaan vahvennettuja
kokoonpanoja ei voida kuitenkaan nykyiselläkään
henkilöstömäärällä aina
käyttää.
Alueelliset erot työkuormituksessa ovat jatkuvasti
kasvaneet. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden
henkilöstöresurssit eivät vastaa työmäärää,
ja käräjäoikeudessa työskentelee
jatkuvasti kymmenittäin määräaikaisia
tuomareita. Työn määrä on suuri,
ja sairauspoissaolotilastot ylittävät yleisten
tuomioistuinten keskiarvot. Käräjäoikeudella
on myös vaikea saavuttaa oikeusministeriön asettamia
käsittelyaikatavoitteita. Tähän vaikuttavat
niukkojen resurssien lisäksi myös muut seikat,
kuten käräjäoikeuden jutturakenne. Valiokunta
ei pidä tilannetta hyvänä ja katsoo,
että voimavarojen kohdentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota
työkuormituksen alueelliseen jakautumiseen.
Markkinaoikeus on aiemmin saanut ruuhkien purkamiseen väliaikaista
lisärahoitusta, jolla on voitu palkata määräaikaista
henkilökuntaa. Saadun selvityksen mukaan määräaikaisten
tuomareiden työskentelyn jatkuminen on välttämätöntä.
Valiokunta pitää tämän turvaamista
tärkeänä.
Rikosseuraamuslaitos
Rikosseuraamuslaitoksen osalta myönteistä on sille
osoitettu 1,2 miljoonan euron lisäys vankiloiden korjaamiseen
ja paljusellien poistamiseen. Saadun selvityksen mukaan vuoden 2013 talousarvioesitys
on kokonaisuudessaan Rikosseuraamuslaitoksen kannalta tyydyttävä,
mutta kehyspäätösten valossa tilanne
tulee merkittävästi kiristymään.
Rikosseuraamuslaitoksessa on ryhdytty suunnitelmallisesti ja etupainotteisesti
varautumaan tilanteeseen ja laadittu vuosille 2012—2016
talouden sopeuttamissuunnitelma. Lisäksi Rikosseuraamuslaitos
on laatinut yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa
toimitilaverkostoselvityksen, jossa käydään
läpi kaikki toimitilat sekä niiden elinkaari ja
investointitarpeet. Niin ikään Rikosseuraamuslaitoksen selvitysmies
on laatinut selvityksen toimitilojen luokittelusta valvonnan intensiivisyyden
mukaan. Toimitilaverkostoselvityksen ja valvontatasoa koskevan selvityksen
pohjalta on tarkoitus valmistella Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisio
vuoteen 2025 asti sekä suunnitelma tarpeettomista tiloista
luopumiseksi.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa on tarkoitus kehittää myös
kehittämis- ja asiakastietojärjestelmän
(ATJ) avulla. Valiokunta pitää tärkeänä,
että hankkeen toteuttamisen edellyttämistä voimavaroista
huolehditaan.
Lopuksi valiokunta kiinnittää huomiota oikeusministeriön
hallinnonalan korkeisiin vuokriin ja toimitilakustannuksiin.
Valiokunta on lausunut aiheesta useasti aiemminkin (ks. LaVL 6/2010 vp, LaVL 19/2009 vp, LaVL 5/2009 vp, LaVL 15/2008 vp ja LaVL 5/2008 vp)
ja todennut pitävänsä epätyydyttävänä nykyistä järjestelmää,
jossa mm. vankiloiden toimitiloista maksetaan korkeita vuokria valtion liikelaitokselle
(LaVL 15/2008 vp ja LaVL 12/2007 vp).
Ongelmallista on, että vuokramenoihin joudutaan
jatkuvasti käyttämään yhä suurempi
osuus niukoista määrärahoista. Vuokrasopimukset
ovat usein myös pitkäaikaisia ja ehdoiltaan joustamattomia.
Tämä voi vaikeuttaa tarpeellisten tilauudistusten
toteuttamista ja säästöjen aikaansaamista.
Valiokunta katsookin, että valtiokonsernin sisällä toimitilajärjestelyissä tulisi
olla nykyistä enemmän joustavuutta.