Perustelut
Lakivaliokunta keskittyy tässä lausunnossaan tarkastelemaan
valtiontalouden kehyksiä vuosille 2009—2012 erityisesti
vankeinhoidon, tuomioistuimien sekä oikeuspoliittisen tutkimuksen
osalta.
Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahakehys
Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahakehys
kaudella 2009—2012 on 749 miljoonaa euroa. Kehyspäätös
ylittää edellisen kehyspäätöksen
tason kehyskaudella noin 60 miljoonalla eurolla. Ylityksestä 40
miljoonaa euroa aiheutuu virkaehtosopimusten mukaisista korotuksista
ja 13,6 miljoonaa euroa holhoustoimen yleisten edunvalvontatehtävien
siirtämisestä oikeusministeriön hallinnonalalle.
Kehyksessä on myös otettu huomioon kiinteistöjen
kirjaamisasioiden siirtämisestä maanmittauslaitokselle vuonna
2010 johtuvat, osin arvionvaraiset vähennykset.
Vankeinhoidon ja tuomioistuinlaitoksen rahoitusnäkymät
Kehyspäätöksessä vankeinhoitolaitokselle
kohdistuu määrärahalisäystä 2
miljoonaa euroa. Saadun selvityksen mukaan vankiluku on vuodesta
2006 lähtien alentunut ja tämän kehityksen
oletetaan jatkuvan. Tämäkin huomioon ottaen
määrärahatilanne on kuitenkin edelleen
kireä. Vuonna 2006 tuli voimaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa
koskeva kokonaisuudistus, jonka tavoitteiden toteuttaminen vaatii
merkittävästi voimavaroja. Lakivaliokunnan mielestä uudistuksen
tavoitteista tulee pitää kiinni ja huolehtia muun
muassa siitä, että vankien parissa tehtävään
lähityöhön on riittävästi
voimavaroja. Määrärahatilanteeseen vaikuttavat
myös varsin huomattavat toimitiloista aiheutuvat vuokramenot.
Myöskään vankiluvun kehityksestä ei
voida tehdä varmoja päätelmiä.
Tuomioistuinlaitoksen määrärahatilanne
on viime vuosina jatkuvasti kiristynyt, vaikka henkilöstöä on
erityisesti yleisissä tuomioistuimissa vähennetty
jopa jonkin verran tuottavuusohjelman tavoitteita nopeammin. Kehyspäätöksessä tuomioistuimien
määrärahaa on korotettu 1 miljoonalla
eurolla. Todettakoon, että esimerkiksi vuoden 2007 tilinpäätöksen
mukaan menot ylittivät vuoden 2007 määrärahatason runsaalla
4 miljoonalla eurolla. Oikeusministeriön arvion
mukaan määrärahatilanne edellyttää lisää henkilöstövähennyksiä,
jotka edellä todetusta syystä jouduttaisiin kohdentamaan
huomattavalta osin hallintotuomioistuimiin. Tämä tekisi
tyhjäksi ne lisäykset, joita on tehty muun muassa
uudesta lastensuojelulaista aiheutuviin lisätehtäviin,
kaava-asioiden jouduttamiseen sekä markkinaoikeuden ja
vakuutusoikeuden ruuhkien purkamiseen.
Kehyskaudelle ajoittuu käräjäoikeuksien
rakenneuudistus, joka koostuu kolmesta osasta: kiinteistöjen
kirjaamisasioiden siirtämisestä käräjäoikeuksista
maanmittauslaitokselle, käräjäoikeusverkoston
uudistamisesta sekä yksinkertaisten velkomusasioiden käsittelyn
kehittämisestä muun muassa lisäämällä mahdollisuuksia sähköiseen
asiointiin. Valiokunta toteaa, että tällaisissa
mittavissa uudistushankkeissa tulokset näkyvät
vasta viiveellä. Sitä ennen voi ainakin väliaikaisesti
syntyä tilanteita, joissa kustannukset kasvavat. Esimerkiksi
käräjäoikeusuudistuksen siirtymäkaudesta
on arvioitu vuokrasopimuksista ja käytettävissä olevista
voimavaroista johtuen tulevan varsin pitkän. Kuitenkin
esimerkiksi kiireellisimpiä toimitilaratkaisuja on tarpeen
päästä toteuttamaan jo kehyskauden aikana.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että oikeusministeriön
hallinnonalalla vuokrat ja muut toimitilakustannukset ovat varsin
merkittävä menoerä. Vuoden 2007 tilinpäätöstietojen
perusteella vuokrat olivat noin 9,6 prosenttia oikeusministeriön
tiliviraston toiminnan kuluista. Saadun selvityksen mukaan Rikosseuraamusviraston
vuokrat ovat noin 15 prosenttia toiminnan kuluista. Sekä tuomioistuinlaitoksen
että vankeinhoidon toimitilakustannuksiin vaikuttaa osaltaan
rakennuksiin sisältyvien turvallisuus- ja erityislaitteiden
arvo. Erityisvarustelu heijastuu myös toimitilojen vuokriin.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota korkeisiin toimitilavuokriin
myös muun muassa vuoden 2008 talousarvioesityksestä antamassaan
lausunnossa (LaVL 12/2007 vp).
Lakivaliokunta pitää tärkeänä,
että vankitilojen peruskorjauksia jatketaan ja tilojen
käyttöä tehostetaan.
Oikeusministeriön hallinnonala koostuu olennaisilta
osiltaan valtion ydintoiminnoista, joiden toimintakykyisyys on turvattava
kaikissa olosuhteissa. Näiden oikeusturvaan ja muiden perusoikeuksien
toteuttamiseen liittyvien toimintojen kannalta on välttämätöntä,
että huolehditaan riittävästä henkilöstön
määrästä ja ettei esimerkiksi
kiinteistöistä tai toimitiloista aiheutuvilla
kustannuksilla heikennetä mahdollisuuksia itse perustehtävien
hoitamiseen.
Oikeusministeriön hallinnonalalla, jossa menot ovat
pääasiassa toimintamenoja, kehysten hintakorjauksessa
työ- ja virkaehtosopimusten mukaiset korotukset otetaan
huomioon sovitun mukaisesti ja muut toimintamenot korjataan kotimarkkinoiden
perushintaindeksin mukaan. Valiokunta toteaa, että kotimarkkinoiden
perushintaindeksin kehitys poikkeaa Senaatti-kiinteistöjen
vuokrien kehityksestä. Vuokrakustannusten nopeampi kasvu
kotimarkkinoiden perushintaindeksin kehitykseen verrattuna luo lisäpainetta
kustannussäästöihin. Valiokunta tähdentää,
että vuokrakustannusten nousu ei kuitenkaan saisi vaikuttaa
henkilöstövoimavaroihin. Lisäksi valiokunta
toteaa, että valiokunnan käytettävissä olevien
lukujen vertailtavuutta hankaloittaa käsitteiden epäselvä käyttäminen
kehyspäätöstekstissä.
Oikeusministeriön hallinnonalalla on käynnissä useampia
mittavia uudistuksia. Edellä mainitun käräjäoikeusuudistuksen
lisäksi oikeusministeriön hallinnonalalla
toteutetaan muun muassa laaja-alaista kehittämisohjelmaa,
joka käsittää rikosseuraamusalan hallintoa
ja organisaatiota sekä vankiloiden toimintaa koskevia kehittämistoimia
ja uudelleenjärjestelyjä. Lisäksi muualla
hallinnossa on käynnissä muita uudistuksia, joilla
on yhtymäkohtia myös oikeusministeriön
hallinnonalalle. Lakivaliokunta korostaa lainsäädännön
taloudellisten, henkilöstö- ja muiden vaikutusten
huolellista arviointia uudistusten yhteydessä. Kokonaiskuvan
saamiseksi on tärkeää tarkastella vaikutuksia
myös yli sektorirajojen. Uudistuksista aiheutuvien vaikutusten
realistinen arviointi on tärkeää myös
budjetoinnin kannalta menojen oikeaksi mitoittamiseksi. On myös
otettava huomioon, että vie oman aikansa, ennen kuin tuottavuutta
parantavat toimenpiteet alkavat vaikuttaa.
Oikeusministeriön hallinnonalalla käynnissä olevat
uudistukset ovat vaativia muutosjohtamisen haasteita. Uudistusten
tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan hyvää,
pitkäjänteistä muutoksen, rakenteiden
sekä henkilöstön johtamista.
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen,
että kehys ei sisällä määrärahalisäyksiä oikeuspoliittisen
tutkimuksen vahvistamiseen. Valiokunta on viime vuosina toistuvasti
korostanut tarvetta lisätä oikeuspoliittiseen
tutkimukseen osoitettuja määrärahoja
(LaVL 12/2007 vp, LaVL 8/2007
vp, LaVL 15/2006 vp, LaVL
9/2006 vp ja LaVL 18/2004 vp).
Tutkimukseen pohjautuva tieto oikeusoloista kuuluu suunnitelmallisen kriminaali-
ja muun oikeuspolitiikan sekä laadukkaan lainvalmistelun
perusedellytyksiin. Nykyisillä voimavaroilla päätöksenteon
pohjaksi tarvittavaa tutkimustietoa voidaan tuottaa vain rajoitetusti.
Valiokunta viittaa vuoden 2008 valtion talousarvioesitykseen sisältyneeseen
tavoitteeseen parantaa lähivuosina Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
toimintaedellytyksiä ja katsoo, että tämä tulisi
ottaa huomioon vuosien 2009—2012 valtiontalouden kehyksissä.