Perustelut
Ylioppilastutkinnon rakenne
Lakiehdotuksen 18 §:n 2 momentin mukaan jokaisen ylioppilastutkintoon
osallistuvan tulee suorittaa pakollisena koe äidinkielestä ja
kirjallisuudesta sekä valintansa mukaan kolme koetta ryhmästä,
johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen
koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe.
Muutos lisää valinnaisuutta yliopppilastutkinnon
suorittamisessa; voimassa olevan lain mukaan valittavina ovat matematiikka
ja reaaliaineet. Muutos ei vaikuta tutkintoon kuuluvien pakollisten
kokeiden määrään.
Laista ehdotetaan poistettaviksi säännökset, joiden
nojalla ylioppilastutkinnosta on toimeenpantu kokeiluja. Perustuslain
yhdenvertaisuussäännösten näkökulmasta
valiokunta puoltaa esitystä pitkään jatkuneiden
ylioppilastutkinnon rakennekokeilujen päättämisestä (PeVL
58/2001 vp, s. 2/II).
Suomi ja ruotsi ovat perustuslain 17 §:n 1 momentin
mukaan Suomen kansalliskielet. Pykälän 2 momentissa
edellytetään lailla turvattavaksi jokaiselle oikeus
käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa
asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia,
sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä.
Momentti sisältää lisäksi julkiseen
valtaan kohdistuvan toimeksiannon huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen
väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista
tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Perustuslain säännöksillä kielellisistä oikeuksista
on perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan merkitystä esimerkiksi
koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä (HE
309/1993 vp, s. 65). Kouluolojen ja
opetuksen järjestämisen näkökulmasta
perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on
valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta
saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään. Tätä tukee
lukio-opetuksen osalta myös perustuslain 16 §:n
säännös muun kuin perusopetuksen saatavuudesta
erityisten tarpeiden mukaisesti. Opetuksen päätteeksi
toimeenpantavan ylioppilastutkinnon olemassaolo tai tutkinnon yksityiskohtainen
rakenne taikka suorittamistapa tai -muoto sen sijaan eivät
valiokunnan käsityksen mukaan ole oppilaan kielellisten
perusoikeuksien kannalta merkityksellisiä seikkoja.
Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa
kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai
oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Sääntelyllä voi valiokunnan mielestä olla
pitkällä aikavälillä välillisiä vaikutuksia
perustuslain 17 §:n 2 momentissa jokaiselle turvattuun oikeuteen
käyttää äidinkieltään
tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Tällaisia vaikutuksia
saattaa ilmetä, jos lukio-opiskelijat esimerkiksi enenevästi
jättäisivät toisen kotimaisen kielen
kokeen ylioppilaskirjoituksissa suorittamatta. Tämä taas
voi heijastua lukion suorittaneiden edellytyksiin täyttää esimerkiksi
virkamiehille säädettyjä kielitaitovaatimuksia.
Valiokunta pitää näiden seikkojen vuoksi
tärkeänä, että valtioneuvosto
seuraa kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin
määrällistä kuin laadullista
kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin perustuslaissa
taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Valiokunta muistuttaa,
että valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n
perusteella vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen
oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen
kielilainsäädännön soveltamisesta
ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen
mukaan muistakin kielioloista.
Muita seikkoja
Ylioppilastutkintolautakunta.
Opetusministeriö asettaa 18 §:n 3 momentin
nojalla ylioppilastutkintolautakunnan. Valtioneuvoston asetuksella annetaan
tarkempia säännöksiä lautakunnasta
ja sen tehtävistä.
Valiokunta on aikaisemmin huomauttanut siitä, että "ylioppilastutkintolautakunnan
tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä,
minkä vuoksi lautakunnan yleisistä perusteista
on perustulain 119 §:n 2 momentin takia säädettävä lailla".
Perustuslain esitöiden mukaan "yleisillä perusteilla"
tarkoitetaan lähinnä yksikön nimeä,
toimialaa sekä pääasiallisia tehtäviä ja
toimivaltuuksia (HE 1/1998 vp, s. 174/II).
Ehdotettu sääntely on tältä osin
puutteellista, koska ylioppilastutkintolautakunnan pääasialliset
tehtävät eivät ilmene laista. Yleisiin
perusteisiin kuuluu valiokunnan mielestä myös
toimielimen toimikauden mahdollinen määräaikaisuus.
Sääntelyä on tältä osin
täydennettävä.Säännös
on mahdollista muotoilla esimerkiksi seuraavasti: "Opetusministeriö asettaa
kolmeksi vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakunnan, jonka
tehtävänä on vastata ylioppilastutkinnon
johtamisesta ja järjestämisestä sekä tutkinnon
muusta toimeenpanosta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lautakunnasta
ja sen tehtävistä." Tämä on
edellytys lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain
säätämisjärjestyksessä.
Oikeus osallistua ylioppilastutkintoon.
Muun kuin lukiolaissa tarkoitetun opiskelijan oikeudesta osallistua
ylioppilastutkintoon säädetään 18 §:n
4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella. Avoin asetuksenantovaltuus
on ongelmallinen perustuslain 80 §:n 1 momentin sen säännöksen
kannalta, jonka mukaan lailla on säädettävä yksilön
oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Oikeus osallistua
ylioppilastutkintoon on yksilön kannalta merkityksellinen, koska
tutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen kelpoisuuden jatkaa opintoja
korkeakoulussa. Sääntelyä on tarkistettava,
jotta lakiehdotus voidaan tältä osin käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Ylioppilastutkinnon sääntelytaso.
Perustuslakivaliokunta on aikaisemmin
kiinnittänyt huomiota siihen, että ylioppilastutkintoa
koskeva sääntely on lähes kokonaisuudessaan
lakia alemmanasteisten säädösten varassa
(PeVL 58/2001 vp, s. 3/II).
Ylioppilastutkintoasetus sisältää säännöksiä myös
sellaisista opiskelijan oikeusaseman ja oikeusturvan kannalta keskeisistä seikoista,
joista perustuslain mukaan on säädettävä lailla.
Valiokunta on huomauttanut, että esimerkiksi asetuksella
säädettyä muutoksenhakukieltoa ei voida
perustuslain 21 §:n 1 momentin ja 107 §:n
takia soveltaa silloin, kun ylioppilastutkintolautakunnan
päätös koskee oppilaan oikeutta
tai velvollisuutta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvosto on ryhtynyt
toimiin ylioppilastutkintoa koskevan lainsäädännön
saattamiseksi vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Valiokunta kiirehtii
näiden toimien loppuun saattamista (PeVL 58/2001
vp, s. 3/II).