Perustelut
Asetuksenantovaltuudet
Esityksen pääasiallisena tarkoituksena on
nostaa ylioppilastutkinnon järjestämistä koskeva sääntely
perustuslain vaatimusten mukaisesti lain tasolle (PeVL
58/2001 vp, s. 3/II ja PeVL 12/2004
vp, s. 3/II). Lakiehdotus sisältää useita valtuussäännöksiä,
joiden nojalla ylioppilastutkinnon järjestämiseen
ja tutkinnon suorittamiseen liittyvistä seikoista säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan 6 §:n 2 momentin
perusteella säätää mahdollisuudesta
vaihtaa kokeen vaativuustasoa. Valtuus on rajattu perustuslain 80 §:n
näkökulmasta riittävän täsmällisesti
tilanteisiin, joissa tutkinnon pakollisesta kokeesta on annettu
hylätty arvosana. Lakiehdotuksen 7 §:n 1 momentti
sisältää valtuuden, jonka nojalla valtioneuvoston
asetuksella voidaan säätää mahdollisuudesta
suorittaa tutkinto laissa säädettäväksi
ehdotettua pitemmän ajan kuluessa. Valtuus on riittävän
täsmällisesti rajattu momentissa mainittuihin
hylkäämis- ja keskeytymistilanteisiin eikä siksi
muodostu ongelmalliseksi perustuslain 80 §:n näkökulmasta. Kokeista
annettavista arvosanoista säädetään 8 §:n
2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella. Tällaisten
käytännön järjestelyihin liittyvien
seikkojen sääntely voidaan perustuslain 80 §:n
estämättä osoittaa asetuksenantajan tehtäväksi.
Perustuslain kannalta ei ole huomautettavaa myöskään
12 §:n 2 momenttiin ja 14 §:n 3 momenttiin
sisältyvistä valtuuksista, joiden nojalla valtioneuvoston
asetuksella voidaan säätää erinäisistä tutkintotodistuksiin
ja niiden antamiseen liittyvistä teknisluonteisista yksityiskohdista.
Muutoksenhakuoikeus
Ylioppilastutkintolautakunnan päätös.
Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen
haetaan 13 §:n 1 momentin perusteella muutosta
valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Koesuorituksen arvostelua
koskevaan päätökseen ei kuitenkaan 13 §:n
2 momentin mukaan saa hakea muutosta.
Koesuorituksen arvostelulla on sinänsä tärkeä merkitys
kokelaalle ennen muuta hänen myöhempien opiskelumahdollisuuksiensa
kannalta. Siksi on oikeusturvan näkökulmasta tärkeää,
että päätökseen koesuorituksen
arvostelusta on lakiehdotuksen 14 §:n säännösten
perusteella mahdollista hakea tarkastusarvostelua. Sitä toimittamaan
on määrättävä arvostelijoita, jotka
eivät ole aikaisemmin arvostelleet tarkastuksen kohteena
olevaa suoritusta. Arvostelijoita tulee olla vähintään
kaksi. Lisäksi on huomattava, että ylioppilastutkinto
on lakiehdotuksen 7 §:n säännösten
perusteella mahdollista suorittaa useampana tutkintokertana ja että sääntely sisältää
mahdollisuuden
uusia hylätty koesuoritus. Näin ollen — ja
kun vielä otetaan huomioon kokeen arvosteluun liittyvän
päätöksenteon luonne — perustuslakivaliokunta
ei pidä ehdotettua oikeusturvajärjestelyä ongelmallisena
perustuslain 21 §:n säännösten
kannalta (ks. PeVL 3/1997 vp, s. 3/I
sekä yliopistolain 33 § ja 35 §:n 2 mom.).
Rehtorin päätökset.
Lakiehdotuksen 15 §:n 1 momentissa
säädetään muutoksenhausta rehtorin
päätökseen evätä oikeus
osallistua ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen taikka
erillisenä suoritettavaan kokeeseen. Rehtorin päätökseen
voidaan hakea oikaisua lääninhallitukselta, jonka
päätöksestä haetaan muutosta
valittamalla hallinto-oikeuteen.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotuksessa
ei ole nimenomaista säännöstä rehtorin
toimivallasta evätä kokelaan osallistumisoikeus.
Lisäksi rehtorin toimivalta hyväksyä ilmoittautuminen
käy ilmi lakiehdotuksen 5 §:n 2 momentista
vain välillisesti. Rehtorin näistä toimivaltuuksista
on perustuslain 2 §:n 3 momentin takia syytä lisätä lakiin
nimenomaiset säännökset.
Ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen voi erityisestä syystä 4 §:n
2 momentin perusteella osallistua myös sellainen lukion
oppimäärää suorittava, joka
ei ole opiskellut pykälän 1 momentissa
tarkoitettuja oppimääriä mutta jolla
muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset
kokeesta suoriutumiseen. Oikeudesta osallistua kokeeseen päättää lukion
rehtori.
Ehdotettu säännös on muotoiltu rehtorin
harkintavaltaan viittaavaksi ("kokeeseen voi osallistua") eikä henkilöllä siksi
näytä olevan oikeutta osallistua kokeeseen.
Toisaalta 4 §:n 2 momentti sisältää sellaisia — joskin
väljiä — mainintoja kokeeseen osallistumisoikeuden edellytyksistä,
jotka valiokunnan mielestä muodostavat riittävän
täsmällisen perustan oikeutena pidettävän
suhteen syntymiselle yksilön ja julkisen vallan välille
perustuslain 21 §:n 1 momentin tarkoittamassa mielessä (PeVL
12/1997 vp, s. 1/II). Näin
ollen kokeeseen osallistumisoikeutta hakeneella on perustuslain
nojalla oikeus saada rehtorin päätös
tuomioistuimen käsiteltäväksi. Lakiehdotuksen
15 §:n 1 momenttia on kuitenkin syytä tarkistaa
siten, että momentin mukainen oikeusturvajärjestely
kattaa myös puheena olevan rehtorin päätöksen.
Ylioppilastutkintotodistuksen antaminen.
Ylioppilastutkintotodistus annetaan 12 §:n 1 momentin
perusteella kokelaalle, joka on suorittanut tutkinnon ja jolle annetaan
lukion päättötodistus tai todistus ammatillisen
perustutkinnon suorittamisesta. Ylioppilastutkintolautakunnan antaman
todistuksen luovuttamisesta sen saamisen edellytykset täyttävälle
kokelaalle päättää käytännössä lukion
rehtori.
Ylioppilastutkintotodistuksen antaminen tai antamatta jättäminen
on merkityksellistä henkilön oikeuksien kannalta,
sillä ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen
jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Oikeusturvasyistä on
siksi tärkeää, ettei muutoksenhakuoikeutta
rehtorin tähän päätökseen
ole ehdotettu rajoitettavaksi ja että tutkintotodistuksen
antamisen edellytyksenä olevaa päättöarviointia koskevat
oikeusturvajärjestelyt lukiolain 34 §:n 6 momentissa
ovat asianmukaiset. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa
säädetyt oikeusturvajärjestelyt
kuitenkin poikkeavat — ennen muuta lain 44 a §:n
4 momentissa olevan valituskiellon takia — lukiolain vastaavasta sääntelystä.
Valiokunta pitää edellä esitetyistä syistä tärkeänä,
että myös ammatillista perustutkintoa suorittavalla
on oikeus saada päättöarviointiaan
koskeva asia hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.
Sääntelyä on tältä osin
aiheellista tarkistaa nyt arvioitavana olevaa esitystä käsiteltäessä.