Perustelut
Puitepäätöksen täytäntöönpanotapa
Esityksessä ehdotetaan EU:n konfiskaatiopuitepäätöksen
täytäntöönpanotavaksi valtiosopimusten
voimaansaattamisessa käytetyn niin sanotun sekamuotoisen
voimaansaattamislain kaltaista sekamuotoista täytäntöönpanolakia.
Perustuslakivaliokunta on tämän puitepäätöksen kanssa
samankaltaisen sakkopuitepäätöksen täytäntöönpanosääntelyn
yhteydessä katsonut, ettei tällaisen tekniikan
käyttämiselle sinänsä ole valtiosääntöoikeudellista
estettä (PeVL 50/2006 vp, s.
2/I). Valiokunta kuitenkin korosti, että muun
muassa yleiset vaatimukset perusoikeuksia koskevan sääntelyn
täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta
samoin kuin hyvästä lainkirjoittamistavasta edellyttävät
Euroopan unionin säädösten
sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön
pääsääntöisesti EU-säädösten
asiasisältöä vastaavilla kansallisilla
säännöksillä. Blankettimuotoista
tekniikkaa voitiin sakkopuitepäätöksen
täytäntöönpanon yhteydessä käyttää,
koska sen säännökset olivat yksityiskohtaisia
ja tarkkoja ja koska puitepäätöksen lakina
voimaan tulevat säännökset muodostivat
yhdessä täytäntöönpanolakiehdotuksen
asiasisältöisten säännösten
kanssa rikosprosessuaalista yhteistyötä sääntelevässä yhteydessä sellaisen
kokonaisuuden, joka täytti täytäntöönpanosääntelylle
asetettavat yleiset vaatimukset.
Konfiskaatiopuitepäätös rinnastuu
menettelyjensä ja muun sisältönsä osalta
sakkopuitepäätökseen. Ehdotettu sääntelykokonaisuus
täyttää täytäntöönpanosääntelylle
asetettavat yleiset vaatimukset. Sekamuotoisen täytäntöönpanotekniikan
käyttämiselle ei perustuslakivaliokunnan mielestä siten
tässä yhteydessä ole valtiosääntöoikeudellista
estettä. Valiokunta korostaa kuitenkin, että puitepäätösten
toimeenpano kansalliseen lainsäädäntöön
otettavin asiasisältöisin säännöksin
on perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen ja hyvän lainkirjoittamistavan
kannalta yleensä perustellumpaa.
Oikeus tulla kuulluksi
Oikeusrekisterikeskus voi 1. lakiehdotuksen 6 §:n
mukaan ratkaista toisen jäsenvaltion tuomioistuimen päätöksen
tunnustamista ja täytäntöönpanoa
koskevan asian varaamatta päätöksen kohteena
olevalle henkilölle tilaisuutta tulla kuulluksi, jollei
ole todennäköistä, että asiassa tulee
sovellettavaksi jokin kieltäytymisperuste. Tilaisuutta
ei kuitenkaan tarvitse varata, jos se on selvästi tarpeetonta
tai jos on syytä olettaa, että se saattaa vaarantaa
päätöksen täytäntöönpanon.
Oikeus tulla kuulluksi sisältyy perustuslain 21 §:n
2 momentissa nimenomaisesti mainittuihin hyvän hallinnon
takeisiin. Säännös ei kuitenkaan estä säätämästä näihin
takeisiin vähäisiä poikkeuksia (HE
309/1993 vp, s. 74/II). Perustuslakivaliokunta
on katsonut sakkopuitepäätöksen täytäntöönpanosääntelyn
yhteydessä, että vastavuoroisen tunnustamisen
periaatteen perusajatuksena oleva tietynasteinen luottamus toisten
jäsenvaltioiden oikeusturvajärjestelmiin perustelee
osaltaan oikeuteen säädettävää poikkeusta.
Lisäksi kuulemismahdollisuuden epäämistä lievensi
mahdollisuus hakea muutosta oikeusrekisterikeskuksen päätökseen
valittamalla käräjäoikeuteen (PeVL
50/2006 vp, s. 3).
Ehdotetun sääntelyn taustalla on vastavuoroisen
tunnustamisen periaatteen toteuttaminen. Oikeusrekisterikeskuksen
päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
Tampereen käräjäoikeuteen. Sääntely
ei muodostu perustuslain kannalta ongelmalliseksi.
Muutoksenhaku
Oikeusrekisterikeskus on hallintoviranomainen. Sen päätökseen
saa 1. lakiehdotuksen 8 §:n mukaan hakea kuitenkin
muutosta valittamalla Tampereen käräjäoikeuteen.
Tällainen perustuslain 98 ja 99 §:n säännösten
kannalta poikkeuksellinen järjestely on tässä tapauksessa
perusteltua sen vuoksi, että muutoksenhakuasteessa arvioinnin
kohteena ovat ennen kaikkea puitepäätöksessä tarkoitetut
kieltäytymisperusteet, jotka ovat luonteeltaan rikosoikeudellisia
(PeVL 50/2006 vp, s. 3/II).