PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 23/2011 vp

PeVL 23/2011 vp - HE 91/2011 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin kansliasta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Hallintovaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 1 päivänä marraskuuta 2011 lähettäessään hallituksen esityksen laeiksi tasavallan presidentin kansliasta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 91/2011 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi hallintovaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto hallintovaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

erityisasiantuntija Valtteri Nieminen, valtioneuvoston kanslia

kansliapäällikkö Päivi Kairamo-Hella, tasavallan presidentin kanslia

professori Mikael Hidén

professori Olli Mäenpää

professori Veli-Pekka Viljanen

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tasavallan presidentin kansliasta. Lailla kumotaan nykyinen tasavallan presidentin kansliasta annettu laki. Samalla muutetaan tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annettua lakia ja työtuomioistuimesta annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan tasavallan presidentin kanslian virkamiehiä koskevia säännöksiä uudistettavaksi valtion virkamieslaissa tapahtuneet muutokset huomioon ottavalla tavalla. Samalla tarkennetaan palvelussuhteen ehtojen määräytymistä, työrauhaa ja työriitoja koskevia säännöksiä.

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi entisille tasavallan presidenteille tarjottavien palveluiden tuottamista koskevaa lainsäädäntöä muuttamalla tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annettua lakia. Laissa tarkennetaan eläkkeelle siirtyneiden presidenttien palveluiden tuottamista koskevia periaatteita.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2012 samanaikaisesti perustuslain muuttamisesta annetun lain kanssa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleistä

Hallituksen esitys sisältää ehdotuksen tasavallan presidentin kansliaa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Näistä päälakiehdotuksella eli 1. lakiehdotuksella on kosketuskohtia perustuslain 6 §:ssä turvattuun yhdenvertaisuuteen, 7 §:ssä taattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, 10 §:n mukaiseen yksityiselämän suojaan sekä 13 §:ssä turvattuun yhdistymisvapauteen. Ehdotusta voidaan pitää ongelmallisempana perustuslain 21 §:n mukaisen oikeusturvan kannalta, koska 1. lakiehdotus sisältää useita muutoksenhakukieltoja.

1. lakiehdotuksen suhde perustuslain 21 §:ään

Ensimmäisen lakiehdotuksen 65 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, jolla tasavallan presidentti on ratkaissut nimittämäänsä virkamiestä koskevan asian, ei saa hakea muutosta valittamalla. Lakiehdotuksen 4 §:n perusteella presidentti päättää muun muassa nimittämänsä virkamiehen irtisanomisesta, siirtämisestä, varoituksen antamisesta, virantoimituksesta pidättämisestä, virantoimituksesta pidättämisen voimassa pitämisestä ja virkasuhteen purkamisesta. Kaikki nämä päätökset ovat luonteeltaan sellaisia, joissa on kysymys sisällöllisesti yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevista päätöksistä perustuslain 21 §:n 1 momentin tarkoittamassa mielessä. Yksilöllä on näissä tapauksissa aito oikeusturvaintressi, ja perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaisena lähtökohtana tulisi olla oikeus saattaa tällainen päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Perustuslakivaliokunta on hyväksynyt vähäisiä rajoituksia oikeuteen saada yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että jo perusoikeusuudistusta valmisteltaessa katsottiin voitavan säätää vähäisiä poikkeuksia näistä oikeusturvatakeista (ks. HE 309/1993 vp, s. 74/II). Ottaen huomioon sen, että nyt kyseessä olevat henkilöt ovat erityislaatuisissa asiantuntijatehtävissä ja että heidän virkasuhteensa rakentuu olennaisesti keskinäiseen luottamukseen heidän toimeksiantajansa kanssa samoin kuin toimeksiantajan valtiollisen aseman, valiokunta ei pidä tällaista valituskieltoa tässä yhteydessä valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisena.

Asiakirjajulkisuus

Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Tasavallan presidentin ja kanslian asiakirjojen julkisuus määräytyy 1. lakiehdotuksen 83 §:n mukaan julkisuuslain perusteella. Ehdotus ei ole tältä kannalta ongelmallinen. Tasavallan presidentin tekemään presidentin asiakirjan julkisuutta koskevaan päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. Käytännössä presidentintoimen hoitamiseen liittyvien asiakirjojen julkisuudesta päätettäisiin yleensä muissa viranomaisissa, kuten ulkoasiainministeriössä, puolustusministeriössä tai pääesikunnassa, taikka päätöksen tekisi presidentin kansliassa kansliapäällikkö. Presidentin päätökset asiakirjojen julkisuudesta rajautuisivat siten melko vähäisiksi. Valiokunta katsookin, ettei tällainen vähäinen poikkeus muutoksenhakuoikeudesta — ottaen myös huomioon tasavallan presidentin valtiollisen aseman ja presidentintoimen hoitamisen asettamat vaatimukset — ole perustuslain 21 §:n kannalta ongelmallinen.

Lausunto

Lausuntonaan perustuslakivaliokunta esittää,

että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Johannes Koskinen /sd
  • vpj. Outi Mäkelä /kok
  • jäs. Sauli Ahvenjärvi /kd
  • Tuija Brax /vihr
  • Maarit Feldt-Ranta /sd
  • Ilkka Kantola /sd
  • Pia Kauma /kok
  • Kimmo Kivelä /ps
  • Anna Kontula /vas
  • Jukka Kopra /kok
  • Markus Lohi /kesk
  • Elisabeth Nauclér /r
  • Tom Packalén /ps
  • Vesa-Matti Saarakkala /ps
  • Tapani Tölli /kesk (osittain)

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Risto Eerola

valiokuntaneuvos Tuula Majuri

​​​​