Perustelut
Hallintovaliokunnan lausuntopyynnössä on kysymys
siitä, voidaanko lakiehdotuksen 15 §:n 1 momentin
mukaiset voimakeinojen käyttövaltuudet antaa myös
muulle kuin virkasuhteessa olevalle turvatarkastajalle. Ehdotetun
4 momentin mukaan oikeus voimakeinojen käyttöön
on ainoastaan virkasuhteessa olevilla turvatarkastajilla.
Turvatarkastajalla on lakiehdotuksen mukaan tehtäväänsä suorittaessaan
oikeus henkilöntarkastuksen toimittamiseksi, kiinniotetun
tarkastamiseksi, kielletyn valmisteen pois ottamiseksi, henkilön
turvatoimialueelle tai tilapäiselle turvatoimialueelle
pääsyn estämiseksi, henkilön sieltä poistamiseksi
ja henkilön kiinni ottamiseksi tarvittaessa käyttää sellaisia
tarpeellisia voimakeinoja, joita henkilön käyttäytyminen
ja muut olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää puolustettavina.
Puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon tilanteen uhkaavuus,
vastarinnan vaarallisuus sekä muut tilanteen kokonaisarvioon
vaikuttavat seikat.
Perustuslakivaliokunta on arvioinut useasti yksityisen turvallisuusalan
vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuus- ja voimankäyttösäännöksiä (ks.
esim. PeVL 22/2014 vp, PeVL 13/2010
vp, PeVL 10/2006 vp, PeVL
20/2002 vp ja PeVL 28/2001
vp). Valiokunnan vakiintuneessa käytännössä on
katsottu, että järjestyksen ja turvallisuuden
ylläpitämiseen liittyvät vartijoiden
ja järjestyksenvalvojien tehtävät ovat perustuslain
124 §:ssä tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä.
Perustuslain 124 §:ssä kielletään merkittävää julkisen
vallan käyttöä sisältävien tehtävien
antaminen muulle kuin viranomaiselle. Merkittävänä julkisen
vallan käyttämisenä on pidettävä esimerkiksi
itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja
tai puuttua muuten merkittävällä tavalla
yksilön perusoikeuksiin (ks. esim. PeVL 20/2002
vp, s. 3/I ja HE 1/1998 vp,
s. 179/II).
Arvioidessaan yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntöä valiokunta
on antanut ratkaisevaa painoa sille, että vartijan ja järjestyksenvalvojan valtuudet
ovat pääosin samat kuin kenellä tahansa
yksityishenkilöllä. Eräitä tätä laajempia
toimivaltuuksia tarkastellessaan valiokunta on kiinnittänyt
huomiota siihen, että toimivaltuudet eivät kokonaisarvioinnissa
saa muodostua erityisen olennaisiksi vallankäyttötavoiksi,
vaan niiden on oltava mahdollisimman lähellä yksityishenkilöllä olevia
oikeuksia. Valtiosääntöoikeudellisessa
arvioinnissa on siten ollut ratkaisevaa se, millaisia toimivaltuuksia
vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla on (PeVL
22/2014 vp, s. 2/II, PeVL 20/2002 vp,
s. 4—5 ja PeVL 28/2001 vp,
s. 4—6).
Ehdotettu turvatarkastajan voimankäyttösäännös
on asiallisesti lähes saman sisältöinen kuin
perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettyjen
yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain sekä järjestyksenvalvojista annetun
lain ja valiokunnan edellisessä lausunnossa (PeVL
22/2014 vp) arvioidun yksityisiä turvallisuuspalveluita
koskevan lakiehdotuksen voimankäyttösäännökset.
Tämän vuoksi lakiehdotuksen 15 §:n
voimankäyttövaltuuksien antaminen myös
muulle kuin virkasuhteessa olevalle turvatarkastajalle ei ole valtiosääntöoikeudellisesti
ongelmallista.
