Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 9 päivänä syyskuuta 2008 lähettäessään hallituksen esityksen laiksi kuntajakolain 25 §:n muuttamisesta (HE 107/2008 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi hallintovaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto hallintovaliokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö
johtava lakimies Heikki Harjula, Suomen Kuntaliitto
professori Olli Mäenpää
professori Kaarlo Tuori
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntajakolakia siten, että lakiin lisättäisiin uusi vaihtoehtoinen tapa muodostaa uuden kunnan valtuusto kuntajaon muutoksen tullessa voimaan kesken kunnallisen vaalikauden. Uusien vaalien toimittamisen tai valtuustojen yhdistämisen lisäksi yhdistyvien kuntien valittavana olisi vaihtoehto, jossa uuden kunnan valtuusto muodostettaisiin kuntien sopimasta määrästä edellisissä kunnallisvaaleissa valittuja valtuutettuja. Kustakin yhdistyvästä kunnasta valtuustoon tulisi kuitenkin vähintään neljäsosa valtuutetuista. Yksittäisestä kunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut määräytyisivät edellisissä kunnallisvaaleissa saatujen vertauslukujen perusteella.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ehdotusta tarkastellaan yhtäältä suhteessa perustuslain 14 §:n 2 momentin säännökseen kunnallisvaaleista ja toisaalta suhteessa 121 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan kuntien hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Perustelujen mukaan lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Koska esitykseen sisältyy kunnallisen itsehallinnon toteutumisen kannalta merkityksellisiä seikkoja, hallitus on kuitenkin pitänyt tarkoituksenmukaisena, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.
Kuntajakolain voimassa olevaan 25 §:ään sisältyy kaksi eri vaihtoehtoa uuden kunnan valtuuston muodostamiseksi silloin, kun kuntajaon muutos tulee voimaan kesken vaalikauden. Ensimmäinen vaihtoehto on uusien kunnallisvaalien järjestäminen koko uuden kunnan alueella. Toinen mahdollisuus on, että yhdistyvät kunnat sopivat valtuustojen yhdistämisestä. Käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen mukaan kuntajakolakiin lisättäisiin kesken vaalikauden tapahtuvia kuntaliitostilanteita varten uusi, kolmas mahdollisuus järjestää uuden kunnan valtuuston kokoonpano. Siinä yhdistyvät kunnat voisivat sopia, että niiden valtuustot yhdistyvät vain osittain. Tällöin yhdistyvien kuntien valtuustot päättäisivät, montako valtuustopaikkaa kustakin kunnasta tulee uuden kunnan valtuustoon. Siihen tulisi kuitenkin aina vähintään neljäsosa kunkin yhdistyvän kunnan valtuutetuista. Kustakin kunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut määräytyisivät edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain mukaisesti annettujen vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä.
Lakiehdotus on merkityksellinen perustuslain 121 §:n 1 momentin kannalta. Sen mukaan Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Sääntely liittyy myös perustuslain 2 §:ssä ilmaistuun kansanvaltaisuusperiaatteeseen, joka kunnallisen itsehallinnon osalta tarkoittaa ylimmän kunnallisen päätöksentekojärjestelmän demokraattisuutta (PeVL 23/2001 vp, s. 2/I). Perustuslain 14 §:n 2 momenttiin sisältyvät puolestaan perussäännökset äänioikeudesta kunnallisvaaleissa.
Perustuslainvoimaisesti suojattu kunnallinen itsehallinto merkitsee kuntalaisille kuuluvaa oikeutta päättää kuntansa hallinnosta ja taloudesta ja kattaa muun muassa kuntalaisten oikeuden itse valitsemiinsa hallintoelimiin (ks. HE 1/1998 vp, s. 175/II). Tavallisella lailla ei voida puuttua itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin tavalla, joka asiallisesti ottaen tekisi itsehallinnon merkityksettömäksi (ks. esim. PeVL 37/2006 vp, s. 5/I, PeVL 22/2006 vp, s. 2/I ja PeVL 31/1996 vp, s. 1/II).
Lakiehdotus mahdollistaa lähtökohtaisesti puuttumisen kunnallisvaalien tulokseen kesken vaalikauden. Toisaalta tämä puuttuminen perustuu yhdistyvien kuntien valtuustojen nimenomaiseen ja vapaaehtoiseen sopimukseen. Lakiin otettavalla säännöksellä myös taataan, että uuden kunnan valtuustoon tulee aina vähintään neljäsosa kunkin yhdistyvän kunnan valtuutetuista. Uuteen valtuustoon tulevat valtuutetut määräytyvät puolestaan edellisten kunnallisvaalien vertauslukujen perusteella. Kun lisäksi otetaan huomioon, että tällainen järjestely on aina tilapäinen ja lyhytaikainen, ehdotettu säännös ei valiokunnan mielestä ole perustuslain kannalta ongelmallinen. Säännöksen sijoittaminen kuntajakolain 25 §:n 3 momenttiin on samalla omiaan sopivalla tavalla osoittamaan, että kuntien yhdistyessä kesken vaalikauden uusien vaalien toimittaminen uuden kunnan alueella pykälän 1 momentin mukaisesti on kuitenkin ensisijainen, valtuuston alueellisen ja poliittisen edustavuuden parhaiten takaava vaihtoehto.
Lausuntonaan perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2008
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Risto Eerola