YLEISPERUSTELUT
Nykyinen poissaolojärjestelmä ja sen arviointi
Edustajantoimen hoitamisen tärkeänä edellytyksenä pidetään
osallistumista täysistuntoon ja valiokuntatyöhön.
Poissaoloon vaaditaan hyväksyttävä syy,
kuten sairaus tai eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä,
taikka puhemiesneuvoston myöntämä lupa
poissaoloon muusta syystä. Muusta syystä johtuvaan
poissaoloon on hankittava eduskuntaryhmän puolto.
Edustajan tulee ilmoittaa poissaolostaan tai jättää poissaolopyyntö puhemiesneuvoston
vahvistamalla lomakkeella. Lomakkeista laaditaan päivittäin
poissaololista, joka toimitetaan tarkastuksen jälkeen puhemiesneuvostolle.
Puhemiesneuvosto käsittelee kokouksessaan istuntopäivinä poissaoloilmoitukset
ja myöntää luvat poissaoloon muun syyn
perusteella. Nämä tiedot merkitään
eduskunnan työjärjestyksen (40/2000; jäljempänä työjärjestys)
48 §:n mukaan täysistunnon pöytäkirjaan.
Valiokunnat eivät käsittele poissaoloasioita,
mutta valiokunnissa laaditaan läsnäolotilastot
istuntokausittain ja niitä päivitetään
kuukausittain kertyvillä tiedoilla.
Nykyinen poissaolojärjestelmä on vaikeasti ymmärrettävä erityisesti
ulkopuolisille. Järjestelmä on myös moniportainen
kaikkine päivittäisine työ- ja päätösvaiheineen,
ja järjestelmän ylläpito edellyttää useita
päivittäisiä työvaiheita eduskunnan
eri toimipisteissä. Näihin tehtäviin osallistuvat
edustajat avustajineen, puhemiesneuvosto, pääsihteeri,
ryhmäkansliat, keskuskanslia, valiokuntalaitos, kansainvälisten
asiain yksikkö ja ministerien avustajat. Jälkikäteen
tehdään poissaoloja koskevia korjauspyyntöjä,
jotka edellyttävät työvaiheita keskuskansliassa, sekä puhemiesneuvoston
tai pääsihteerin päätöksen.
Eduskunnan järjestäytymistoimikunnan (Eduskunnan
toimielinten järjestäytymiseen ja eduskuntatyön
toimivuuteen liittyviä kehittämistarpeita: Eduskunnan
järjestäytymistoimikunnan mietintö. Eduskunnan
kanslian julkaisu 1/2006) selvityksen mukaan Pohjoismaiden
parlamenteissa täysistunnossa ei ole normaalisti nimenhuutoa
tai poissaolosta ilmoittaminen on vapaaehtoista. Valiokuntatyössä käytäntönä muissa
Pohjoismaissa on, ettei poissaoloja kirjata, ja silloin, kun läsnäololista
laaditaan, poissaoloja ei kuitenkaan tilastoida.
Poissaolojärjestelmän uudistaminen
Puhemiesneuvosto ei pidä nykyistä poissaolojärjestelmää tarkoituksenmukaisena
sen edellyttämään työmäärään
ja siitä eduskuntatyölle saatavaan hyötyyn
nähden. Poissaolojen nykyisen kaltaisesta seurannasta saatavaa
hyötyä ei voida pitää merkittävänä senkään
takia, että tilastolliseen läsnäoloon
täysistunnossa riittää ilmoittautuminen
istunnon alussa toimitettavassa nimenhuudossa. Puhemiesneuvosto
on myöntänyt käytännössä poikkeuksetta
luvan alle viikon mittaisiin poissaolopyyntöihin. Samoin
ryhmän puollon saaminen muuhun syyhyn perustuvalle poissaololle
on ollut käytännössä selvä.
Tässä mielessä nykyinen ilmoitus- ja
lupamenettely ei ole vaikuttanut poissaolojen määrään
tai käsittelyyn.
Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskuntatyötä koskeva
poissaolojen ilmoitus- ja lupamenettely uudistetaan. Nykyisestä työjärjestyksen 48
§:n
mukaisesta ilmoitus- ja lupamenettelystä luovuttaisiin,
eikä puhemiesneuvosto enää käsittelisi
poissaoloasioita. Tämä merkitsee luopumista poissaolojen
virallisseurannasta. Poissaolokysymykset siirtyvät edustajan
harkintaan ja vastuulle sekä nykyistä selvemmin
eduskuntaryhmien seurantaan. Puhemiesneuvostolla kuitenkin olisi
edelleen päätösvalta siinä,
onko jokin tehtävä tai matka rinnastettavissa
eduskuntatyöhön.
Täysistunnon alkaessa toimitettava nimenhuuto säilyisi,
ja sen perusteella täysistunnon pöytäkirjaan
merkitään lista edustajista, jotka eivät
ole ilmoittautuneet 15 minuutin kuluessa istunnon alussa. Puhemiesneuvosto
ehdottaa, että pöytäkirjaan merkitään
erikseen tiedot edustajista, jotka ovat poissa eduskuntatyöhön
liittyvän tehtävän vuoksi tai sairauden
takia. Muusta syystä poissa olleita ei mainittaisi pöytäkirjassa erikseen,
vaan ne ilmenisivät poissaololuettelosta. Nykyisin pöytäkirjaan
merkitään myös tiedot myönnetyistä poissaololuvista
muun syyn perusteella.
Eduskunnan verkkosivuille laadittaisiin nykyiseen tapaan täysistuntoa
koskevien poissaolojen kuukausitilasto, jonka tiedot ovat kaikkien
saatavilla. Nykyinen valiokuntien läsnäolotilasto
muutettaisiin uudistuksen yhteydessä kuukausitilastoksi,
joka laaditaan samoin perustein kuin täysistunnon poissaolotilasto.
Tämä merkitsee sitä, että poissaolo
valiokunnan kokouksesta eduskuntatyöhön
liittyvän tehtävän vuoksi rinnastetaan
tilastoinnissa läsnäoloon eduskuntatyössä.
Tilastossa esitetään täysistunnon ja
valiokuntien kokousten määrä kuukaudessa
sekä edustajakohtaisesti tiedot eriteltyinä joko
sairaudesta tai muusta syystä johtuvan poissaolon mukaan.
Poissaolojärjestelmän uudistaminen on tarkoituksenmukaista
niin eduskuntatyön kuin edustajien ja eduskuntaryhmienkin
kannalta. Uudistuksen myötä poissaolokysymysten
merkitys eduskuntatyössä vähenee, mutta
tiedot edustajien osallistumisesta täysistuntoon ja valiokuntien
kokouksiin olisivat kaikkien, myös tiedotusvälineiden,
saatavilla. Eduskuntaryhmillä on mahdollisuus näiden
tietojen lisäksi seurata parhaaksi katsomallaan tavalla
edustajien läsnäoloa eduskuntatyössä.
Kansanedustajan toiminnan tärkeä ohjaaja on poliittinen
vastuu. Tehtävän määräaikaisuus
ja valitsijoiden mahdollisuus jättää edustaja
valitsematta uudelle vaalikaudelle määrittävät
osaltaan edustajantoimen hoitamista. Eduskunnan poissaolojärjestelmän uudistamista
tukee myös muiden Pohjoismaiden parlamenteissa noudatettava
käytäntö.
Tieto poissaolosta täysistunnosta eduskuntatyöhön
liittyvän tehtävän ja sairauden vuoksi
ilmoitettaisiin keskuskanslian asianomaiselle virkamiehelle. Tältä pohjalta
laaditaan poissaoloja koskeva lista, joka toimitetaan muun muassa pöytäkirjatoimistoon
täysistunnon pöytäkirjaa varten. Sairautta
koskevasta poissaolotiedosta ilmoituksen jättäisi
edustaja tai hänen avustajansa taikka joku muu hänen
puolestaan. Eduskuntatyöhön liittyvän
tehtävän osalta tiedon toimittaisi valiokunnan
osastosihteeri, kansainvälisten asiain yksikön
virkamies tai joku muu virkamies. Vastuu poissaolotiedon toimittamisesta olisi
viime kädessä edustajalla itsellään.
Valiokuntien poissalotiedot saadaan valiokunnan kokouspöytäkirjan
läsnäolotietojen perusteella.
Poissaolojärjestelmän uudistamisella ei ole tarkoitus
muuttaa edustajien poissaoloihin liittyvää, perustuslain
ja edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947)
edellyttämää poissaolojen seurantaa.
Poissaolotilastoista ja täysistunnon pöytäkirjoista
on mahdollista saada tiedot yksittäisten edustajien poissaoloista.
Seuranta mahdollistaa näin perustuslain 28 §:ssä ja
edustajanpalkkiosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettujen seuraamusten
harkinnan, jos jonkin edustajan osalta kertyy tietoja runsaista
poissaoloista muusta syystä kuin sairaudesta tai eduskuntatyöhön
liittyvästä tehtävästä.
Puhemiesneuvoston ohjeet
Puhemiesneuvoston ehdotuksen liitteenä on luonnos puhemiesneuvoston
ohjeeksi, jolla kumottaisiin puhemiesneuvoston 15.2.2000 hyväksymä ohje
eduskuntatyötä koskevien poissaolojen käsittelystä ja
kirjaamisesta. Puhemiesneuvoston ohjeella (eduskuntatyötä koskevien
poissaolojen kirjaamisesta ja tilastoinnista) määrättäisiin
tarkemmin menettelyistä poissaolotietojen kirjaamisessa,
ilmoittamisessa ja tilastoinnissa.
Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko
Valtioneuvoston tiedonannon ja valtioneuvoston selonteon tultua
esitellyksi se pannaan työjärjestyksen 23 §:n
1 momentin mukaan pöydälle johonkin seuraavaan
istuntoon. Valtioneuvoston selonteko saattaa toisinaan olla luonteeltaan kiireellinen,
ja eduskunnan kannanotto pitää silloin saada ripeästi.
Käsittelyä nopeuttaa se, että selonteon
lähetekeskustelu käydään heti
asian ilmoittamisen jälkeen. Selonteko on tällöin
otettu samana päivänä käsiteltäväksi
järjestämällä kaksi erillistä istuntoa
päivän aikana. Samoin on toimittu valtioneuvoston
tiedonannon osalta.
Puhemiesneuvosto ehdottaa, että valtioneuvoston tiedonantoa
ja valtioneuvoston selontekoa koskevaa menettelyä uudistetaan
siten, että ne voidaan ottaa käsiteltäväksi
siinä samassa istunnossa, jossa ne on ilmoitettu. Uudistuksen myötä vähentyy
eduskuntatyön käytännön ja seurannan
kannalta epätarkoituksenmukainen menettely, jossa saman
päivän kuluessa järjestetään
useita istuntoja.
Ehdotuksen valmistelu
Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen laati 27.10.2006
poissaolojärjestelmän kehittämisestä muistion,
joka toimitettiin eduskuntaryhmille lausuntoa varten. Puhemiesneuvosto
antoi 28.11.2006 saadun lausuntopalautteen pohjalta keskuskanslialle
toimeksiannon laatia luonnos puhemiesneuvoston ehdotukseksi työjärjestyksen
muuttamisesta ja siihen liittyvä lakialoite sekä puhemiesneuvoston
ohje eduskuntatyötä koskevien poissaolojen kirjaamisesta.
Lisäksi tuli uudistaa lista puhemiesneuvoston hyväksymistä tehtävistä ja
matkoista, joiden voidaan katsoa liittyvän eduskuntatyöhön.
Tämä puhemiesneuvoston ehdotus on laadittu eduskunnan keskuskansliassa
virkatyönä ja poissaolojärjestelmää koskevilta
osin mainitun toimeksiannon perusteella.
Voimaantulo
Poissaolojärjestelmä on tarkoitus uudistaa
vaalikauden 2007—2010 alusta. Ehdotus eduskunnan työjärjestyksen
muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 22 päivänä maaliskuuta 2007.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
23 §. Valtioneuvoston tiedonanto ja valtioneuvoston
selonteko.
Pykälässä ovat säännökset
tiedonannon ja selonteon esittelystä ja niiden käsittelystä.
Sen 1 momentin mukaan valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko pannaan
eduskunnalle esittelyn jälkeen pöydälle
johonkin seuraavaan istuntoon. Ehdotuksen mukaan tiedonannosta ja
selonteosta voidaan käydä keskustelu samassa istunnossa,
missä ne on ilmoitettu.
48 §. Poissaolotiedon kirjaaminen.
Pykälässä säädetään
puhemiesneuvoston ja eräissä tapauksissa eduskunnan
oikeudesta myöntää lupa poissaoloon eduskuntatyöstä muusta
syystä kuin sairaudesta tai eduskuntatyöhön
liittyvän tehtävän vuoksi. Siihen sisältyvät
myös säännökset poissaolojen
ja poissaoloperusteiden merkitsemisestä täysistunnon
pöytäkirjaan. Puhemies voi pykälän
2 momentin nojalla erityisestä syystä ratkaista
poissaoloasian väliaikaisesti, ja 3 momentin mukaan puhemiesneuvosto
voi antaa ohjeita eduskuntatyötä koskevien läsnäolojen
ja poissaolojen kirjaamisesta.
Puhemiesneuvosto pitää riittävänä,
että täysistunnon pöytäkirjasta
ilmenevät tiedot niistä edustajista, jotka ovat
poissa eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän
vuoksi tai sairauden johdosta. Ehdotuksen mukaan työjärjestyksen
48 §:n 1 momentissa säädetään
näiden tietojen merkitsemisestä täysistunnon
pöytäkirjaan. Työjärjestyksen
47 §:ssä säädetään
täysistunnon alkaessa toimitettavasta nimenhuudosta. Sen
perusteella täysistunnon pöytäkirjaan
merkitään lista nimenhuudosta poissaolleista.
Listan perusteella on selvitettävissä, ketkä edustajat
ovat poissa nimenhuudosta muusta syystä kuin eduskuntatyöhön
liittyvän tehtävän vuoksi tai sairauden
johdosta. Sairauteen rinnastettava poissaolon syy on äitiys-
tai isyys- taikka vanhempainvapaa.
Nimenhuutotietoja täydentävät tiedot
nimenhuudon jälkeen läsnä olevaksi ilmoittautuneista.
Eduskunnan työjärjestyksen 48 §:n
2 momentissa säädettäisiin nykyisen 3
momentin tapaan siitä, että puhemiesneuvosto voi
antaa ohjeita eduskuntatyötä koskevien läsnäolojen
ja poissaolojen kirjaamisesta.