Parhaillaan kunnissa laaditaan talousarvioita.
Ennakkotiedot eri kunnista kertovat, että kansalaisille
tärkeitä peruspalveluja heikennetään
edelleen monissa kunnissa. Hallituspuolueet nostivat vaalikampanjassa
keskeiseksi asiaksi peruspalvelujen kohentamisen. Siinä kuntatalous
on aivan keskeisessä asemassa.
Väestö ikääntyy ja kotona
hoidetaan entistä enemmän huonokuntoisia ihmisiä.
Lähivuosina paineet palveluihin kasvavat ja vanhukset saavat yhä heikommin
kotiapua selviytyäkseen arjen askareista. Puolisoaan hoitavalle
vanhukselle asetetaan silloin aivan kohtuuton taakka. Myös
työssä käyvät omaishoitajat
tarvitsevat kuntien tukipalveluja. Kuntien talouden tila on kuitenkin
johtamassa siihen, että omaishoitajien tukeminen ja palvelut
heikkenevät.
Edellisen hallituksen aikana käynnistettyyn kansalliseen
terveysprojektiin kuulunut hoitotakuu, jonka piti turvata pääsy
kohtuuajassa lääkäriin, uhkaa mitätöityä.
Kuntien ennakoitu tulokehitys yhdistettynä valtion ja kuntien
nykyisiin rahoitusratkaisuihin merkitsee, ettei kasvavia terveysmenoja
ja hoitotakuuta kyetä kaikkialla rahoittamaan. Myös
sosiaalialan kehittämisohjelma romuttuu kuntien talousahdingon
syvetessä.
Julkisen perusterveydenhuollon pahin ongelma on kasvava lääkäripula.
Julkisen sektorin lääkärivajeen poistaminen
on kiireellinen tehtävä, jotta tasavertaiset terveyspalvelut
voidaan eri osissa maata turvata. Terveydenhuollon yksiköille
maksettavaa valtionosuutta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen
kustannuksista ei esitetä korotettavaksi kustannusten nousua
vastaavalla määrällä. Korvauksen
reaalitaso näin tosiasiassa laskee.
On selvää, että rahoituksen tiukentuessa
kuntien on yhä vaikeampi vastata lasten ja nuorten psykiatriasta
tai mielenterveyspotilaiden avohoidosta. Vastedes kunnat kykenevät
myös yhä heikommin hoitamaan päihteiden
ja huumeiden väärinkäyttäjiä.
Ongelmien lisääntyminen johtuu siitä,
että hallitus ei reagoi kuntien vaikeaan tilanteeseen. Näennäisesti
on niin, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet
kasvavat tästä vuodesta. Valtaosa kasvusta on
kuitenkin hallituksen veroratkaisuun liittyvää kuntien
veromenetysten hyvittämistä. Jäljelle
jäävä osuus on niin pieni, että se
ei riitä kattamaan hallitusohjelman mukaisia uusia tehtäviä ja
kustannusten nousua eikä liioin korjaamaan heikon talouskehityksen tuomaa
kuntien ahdinkoa.
Kuntatalouden ennustetaan olevan Vanhasen hallituskauden kaikkina
vuosina 210—330 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Alijäämää kertyy kehyskaudella
yhteensä 1,1 miljardia euroa.
Kuntien ahdinkoa kuvaa myös se, että kuntien vuosikate
vuosina 2003—2007 ei riitä arvioituihin nettoinvestointeihin
eikä edes käyttöomaisuuden poistojen
rahoittamiseen. Siitä seuraa, että kunnat velkaantuvat
ja joutuvat heikentämään palveluitaan
sekä korottamaan veroprosenttia ja myymään
omaisuuttaan. Vuosikate putoaa sisäasiainministeriön
ennakointilaskelmien mukaan vuodesta 2002 vuoteen 2005 koko maassa
peräti 41 prosenttia. Lapissa vuosikate putoaa peräti
83 prosenttia. Myös suuret kaupungit ovat vaikeuksissa.
Edellä olevan perusteella ja
Suomen perustuslain 43 §:ään
viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Kuntien syvenevän talousahdingon takia kunnalliset
peruspalvelut uhkaavat heikentyä hälyttävästi
tulevina vuosina huolimatta kuntien lisävelkaantumisesta
ja kunnallisveroprosenttien korotuksista. Miten hallitus aikoo turvata kuntien
riittävän rahoituksen kansalaisten tarvitsemien
palvelujen varmistamiseksi?