Parhaillaan kunnissa laaditaan talousarvioita. Ennakkotiedot eri kunnista kertovat, että kansalaisille tärkeitä peruspalveluja heikennetään edelleen monissa kunnissa. Hallituspuolueet nostivat vaalikampanjassa keskeiseksi asiaksi peruspalvelujen kohentamisen. Siinä kuntatalous on aivan keskeisessä asemassa.

Väestö ikääntyy ja kotona hoidetaan entistä enemmän huonokuntoisia ihmisiä. Lähivuosina paineet palveluihin kasvavat ja vanhukset saavat yhä heikommin kotiapua selviytyäkseen arjen askareista. Puolisoaan hoitavalle vanhukselle asetetaan silloin aivan kohtuuton taakka. Myös työssä käyvät omaishoitajat tarvitsevat kuntien tukipalveluja. Kuntien talouden tila on kuitenkin johtamassa siihen, että omaishoitajien tukeminen ja palvelut heikkenevät.

Edellisen hallituksen aikana käynnistettyyn kansalliseen terveysprojektiin kuulunut hoitotakuu, jonka piti turvata pääsy kohtuuajassa lääkäriin, uhkaa mitätöityä. Kuntien ennakoitu tulokehitys yhdistettynä valtion ja kuntien nykyisiin rahoitusratkaisuihin merkitsee, ettei kasvavia terveysmenoja ja hoitotakuuta kyetä kaikkialla rahoittamaan. Myös sosiaalialan kehittämisohjelma romuttuu kuntien talousahdingon syvetessä.

Julkisen perusterveydenhuollon pahin ongelma on kasvava lääkäripula. Julkisen sektorin lääkärivajeen poistaminen on kiireellinen tehtävä, jotta tasavertaiset terveyspalvelut voidaan eri osissa maata turvata. Terveydenhuollon yksiköille maksettavaa valtionosuutta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kustannuksista ei esitetä korotettavaksi kustannusten nousua vastaavalla määrällä. Korvauksen reaalitaso näin tosiasiassa laskee.

On selvää, että rahoituksen tiukentuessa kuntien on yhä vaikeampi vastata lasten ja nuorten psykiatriasta tai mielenterveyspotilaiden avohoidosta. Vastedes kunnat kykenevät myös yhä heikommin hoitamaan päihteiden ja huumeiden väärinkäyttäjiä.

Ongelmien lisääntyminen johtuu siitä, että hallitus ei reagoi kuntien vaikeaan tilanteeseen. Näennäisesti on niin, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat tästä vuodesta. Valtaosa kasvusta on kuitenkin hallituksen veroratkaisuun liittyvää kuntien veromenetysten hyvittämistä. Jäljelle jäävä osuus on niin pieni, että se ei riitä kattamaan hallitusohjelman mukaisia uusia tehtäviä ja kustannusten nousua eikä liioin korjaamaan heikon talouskehityksen tuomaa kuntien ahdinkoa.

Kuntatalouden ennustetaan olevan Vanhasen hallituskauden kaikkina vuosina 210—330 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämää kertyy kehyskaudella yhteensä 1,1 miljardia euroa.

Kuntien ahdinkoa kuvaa myös se, että kuntien vuosikate vuosina 2003—2007 ei riitä arvioituihin nettoinvestointeihin eikä edes käyttöomaisuuden poistojen rahoittamiseen. Siitä seuraa, että kunnat velkaantuvat ja joutuvat heikentämään palveluitaan sekä korottamaan veroprosenttia ja myymään omaisuuttaan. Vuosikate putoaa sisäasiainministeriön ennakointilaskelmien mukaan vuodesta 2002 vuoteen 2005 koko maassa peräti 41 prosenttia. Lapissa vuosikate putoaa peräti 83 prosenttia. Myös suuret kaupungit ovat vaikeuksissa.