Perustelut
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä oppilas- ja
opiskeluhuolto kunnassa ovat osa lapsiin ja nuoriin sekä heidän
perheisiinsä kohdistuvaa terveyden ja hyvinvoinnin palvelutoimintaa.
Valiokunta korostaa sitä, että se on monialaista
ja poikkihallinnollista toimintaa lähtökohtana
lasten ja nuorten etu. Parhaimmillaan siinä korostuu moniammatillisuus,
jossa lasten ja nuorten vanhemmilla on myös merkittävä rooli.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestäminen
on tällä hetkellä hyvin kirjavaa ja osin puutteellista.
Nykyisin kunnat saavat itsenäisesti järjestää koulu-
ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Valitettavaa on, että koulu-
ja opiskelijaterveydenhuolto on heikentynyt 1990-luvun tilanteesta.
Kunnissa voimavarat ovat niukkoja ja suunnittelu vajavaista. Kuntien
kiinnostus ja valmius järjestää näitä palveluja
vaihtelee, vaikka toiminnan kustannukset ovat esimerkiksi suhteessa
lastensuojeluun, erityisopetuksen sekä lasten ja nuorten
erikoissairaanhoidon kustannuksiin verrattuna pieniä.
Kouluterveydenhuollosta on julkaistu laatusuositukset vuonna
2004 (STM oppaita 2004:8), mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan
niiden ohjausvaikutus on jäänyt melko vähäiseksi.
Valiokunta pitää tärkeänä tavoitetta turvata
koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen oikeudenmukainen
järjestäminen tarvetta vastaavasti ja kohtuullisen
samanlaisena koko maassa. Hallituksen esityksen tavoite täsmentää kouluterveydenhuoltoon
ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyviä velvoitteita oppilas-
ja opiskelijahuollon osalta siten, että ei puututa opetustoimen
velvoitteisiin oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvissä asioissa,
on valiokunnan mielestä oikea.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan kansanterveyslain
14 §:n muuttamista siten, että lukiokoulutuksessa
olevien terveydenhuolto siirretään kouluterveydenhuollon
piiristä opiskeluterveydenhuollon piiriin. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan lukioiden oppilaiden kouluterveydenhuolto
on toiminut hyvin. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden
terveydenhuollossa on suuria puutteita. Tämä todetaan myös
hallituksen esityksen perusteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön
selvityksen mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien
opiskeluterveydenhuolto toteutetaan selvästi heikommin
kuin lähes saman ikäisten nuorten lukiolaisten
kouluterveydenhuolto. Sivistysvaliokunnan mielestä lukiokoulutuksessa
olevien terveydenhuoltoa ei tule siirtää opiskeluterveydenhuollon
piiriin.
Valiokunta toteaa, että lukioverkko on kuntarakenneuudistuksen
ja muiden muutosten yhteydessä muutosten alaisena. Tässä yhteydessä tulee
pitää huolta myös siitä, että lukiolaisten
terveydenhuoltopalvelut turvataan. Myöskään ikään
perustuva jaottelu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ei puolla
lukiolaisten siirtämistä opiskeluterveydenhuoltoon.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lukiolaiset ovat keskimäärin
kaksi vuotta nuorempia kuin ammattiin opiskelevat ja heihin kohdistuu
terveydenseurannan ja -huollonkin kannalta siten erilaiset tarpeet.
Valiokunnan mielestä lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden
siirtoa opiskeluterveydenhuollon piiriin voidaan tarkastella aikaisintaan
siinä tilanteessa, kun ammatillisessa koulutuksessa olevien
opiskeluterveydenhuolto on järjestetty asianmukaisesti
ja kestävällä pohjalla.
Edellä olevan perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa
sosiaali- ja terveysvaliokunnalle,
että kansanterveyslain 14 §:n 5) kohtaa
ei muuteta nykyisestä lukiokoulutuksen osalta, vaan lukiokoulutus
pidetään edelleenkin kouluterveydenhuollon piirissä.
Valiokunta pitää kansanterveyslain käsitteiden ajanmukaistamista
tarpeellisena. Opiskelijaterveydenhuolto-termin muuttaminen opiskeluterveydenhuolto-termiksi
on perusteltu, koska termi opiskeluterveydenhuolto muun muassa huomioi
yksittäisen opiskelijan lisäksi myös
opiskeluyhteisön ja korostaa sen vaikutusta opiskelijan
hyvinvointiin. Samoin on myönteistä, että osana
opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoitopalveluja on erikseen nostettu
esiin mielenterveyspalvelut sekä suun terveydenhuolto.
Tämä on tarpeellista, koska monet kunnat eivät
valiokunnan saaman tiedon mukaan miellä niiden tällä hetkellä kuuluvan
lakisääteiseen opiskeluterveydenhuoltoon.
Valiokunta pitää hyvänä,
että opiskeluterveydenhuollon sisältöjä täsmennetään
hallituksen esityksessä. Osana opiskelijoiden terveyden-
ja sairaanhoitopalveluja nostetaan erikseen esiin mielenterveyspalvelut
sekä suun terveydenhuolto, joita monet kunnat eivät
tällä hetkellä miellä kuuluviksi
lakisääteiseen opiskeluterveydenhuoltoon. Valiokunta
pitää opiskeluympäristön terveellisyyden
ja turvallisuuden sekä koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin
edistämistä välttämättömänä,
sillä monet hyvinvoinnin riskitekijät liittyvät
ympäristöön tai sosiaaliseen yhteistöön.
Hallituksen esitys korostaa perustellusti sitä, että opiskeluterveydenhuollon
palvelut tulee saada muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaisesti
siitä kunnasta tai kuntayhtymästä, jonka alueella
oppilaitos sijaitsee. Esityksen tavoitteiden mukaan oppilaan ja
opiskelijan ongelmien mahdollisimman varhainen havaitseminen ja
oppilaan välitön auttaminen, jatkotutkimusten
ja hoidon järjestäminen sekä hoidon ja
kuntoutuksen koordinointi ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon
keskeisiä tehtäviä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
tarvitsee valiokunnan mielestä riittävät
voimavarat ja laadukkaan koulutuksen muun muassa mielenterveysongelmaisten tukemiseksi.
Näiden palvelujen tulee olla helposti saavutettavia, jolloin
on myös mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen.
Valiokunta toteaa, että opiskeluterveydenhuollon sisällöissä on
eriarvoisuutta ja tulkinnanvaraisuutta. Valiokunta on käsitellyt
ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuoltoa monesti aikaisemminkin.
Valiokunta viittaa lausumaan, jossa eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan
siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijoille turvataan
terveydenhuoltopalvelut opiskelupaikkakunnalla (SiVM 19/2002
vp — HE 206/2002 vp).
Ehdotetuista täsmennyksistä huolimatta valiokunta
pitää valitettavana sitä, että ammatillisessa
koulutuksessa olevien terveydenhuoltopalvelut on järjestetty
puutteellisesti.
Valiokunta kiinnittää edelleenkin huomiota siihen,
että monilla paikkakunnilla ammattikorkeakouluopiskelijoiden
terveydenhuoltopalvelujen saatavuus on puutteellista. Valiokunnan saaman
selvityksen mukaan varsinkin ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat saattavat
jäädä kokonaan vaille hoitoa.
Valiokunnan mielestä tulee myös selvittää se, onko
opiskelupaikkakunta velvollinen järjestämään
opiskelijalle terveyspalvelut myös kesäaikana,
jos hänen kotikuntansa on muualla.
Hallituksen esittämät muutokset eivät
poista opiskeluterveydenhuollossa olevia puutteita. Sen vuoksi sivistysvaliokunta
ehdottaa,
että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa mietintöönsä lausuman,
jossa eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti
valmistelevan järjestelmän, jossa ammatillisten oppilaitosten
ja ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto saadaan hyvin toimivaksi
ja opiskelijat siten saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden oppilas-
ja opiskelijaryhmien kanssa. Tarvittaessa tämä tulee
tehdä lainsäädäntömuutoksin.
Terveys- ja opetusviranomaisten yhteistyö.
Koulutusta koskevien lakien oppilas- ja opiskelijahuollon säännökset
uudistettiin vuonna 2003. Tällöin Opetushallitukselle
annettiin valtuudet määrätä oppilashuollon
ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opetustoimeen
kuuluvan oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteista opetussuunnitelman
perusteissa. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjät
velvoitettiin sisällyttämään
omiin opetussuunnitelmiinsa oppilas- tai opiskelijahuoltoa koskevat
suunnitelmat ja tältä osin laatimaan ne yhteistyössä kunnan
sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Valiokunnan
mielestä nämä uudistukset ovat vahvistaneet
ja yhtenäistäneet oppilas- ja opiskelijahuollon
asemaa kunnissa. Todellisten käytännön
vaikutusten arviointi on kuitenkin vielä ennenaikaista.
Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena ei ole muuttaa nykyistä vastuunjakoa
eri palvelujen järjestämisessä, vaan
kyse on velvoitteiden täsmentämisestä terveydenhuoltoa
koskevassa laissa. Valiokunta pitääkin ehdotettuja lainmuutoksia
kannatettavina niiltä osin, kun kyse on oppilashuollon
toiminnan selkeyttämisestä ja eri hallintokuntien
välisen yhteistyön parantamisesta. Valiokunta
korostaa hallituksen esityksen perustelujen merkitystä,
koska säännösehdotukset yksinään
voivat käytännössä aiheuttaa
sekaannusta palvelujen järjestämisestä vastaavasta
tahosta.
Valiokunta korostaa kansanterveyslakiin ehdotettua yhteistyövelvoitetta.
Sen avulla on mahdollisuus lisätä oppilas- ja
opiskelijahuollossa toimivien viranomaisten yhteistyötä myös käytännössä.
Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteiden toteuttamisen ja pitkäjänteisen
kehittämistyön kannalta hallintokuntien välinen
yhteistyö opetussuunnitelmatyössä on
välttämätöntä.
Ehdotetun kansanterveyslain 14 §:n 6 momentin mukaan
vastuu opetussuunnitelman laatimiseen osallistumisesta kuuluu kunnan
kansanterveystyöstä vastaavalle viranomaiselle. Valiokunta
pitää hyvänä sitä,
että hallituksen esityksessä on otettu huomioon
paikallisten opetussuunnitelmien laatiminen useassa tasossa. On tarkoituksenmukaista,
että kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatimiseen osallistuu
kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunta ja
koulukohtaisen opetussuunnitelman valmisteluun koululääkäri
ja kouluterveydenhoitaja.
Käytännössä on epätietoisuutta
siitä, miltä osin koulun tulee järjestää palveluita
ja miltä osin se on kuntatason tehtävä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion koulujen osalta esimerkiksi
lasten tarpeenmukaisen psykoterapian saaminen on vaarantunut, koska
työnjako koulun ja kunnan välillä ei
ole ollut selkeä. Tästä syystä koulun
ja kunnan työnjako tulee selkeyttää.
Yhteistyön lisäämisen ja koordinoinnin
kannalta valiokunta pitää ehdotusta kansanterveyslain
4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta neuvottelukunnasta kannatettavana.
Valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että neuvottelukunnassa
tulee olla jaosto, joka käsittelee erityisesti opiskelijoiden ja
nuorten aikuisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä erityiskysymyksiä.
Opiskelijat on syytä huomioida neuvottelukunnan toiminnassa
omana erityisryhmänään, jolla on muun
muassa aikuistumiseen ja ammatillisen identiteetin muotoutumiseen
liittyviä erityistarpeita.
Muuta.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen,
että hallituksen esityksessä ei käsitellä esiopetuksen
oppilaiden terveydenhuollon järjestämistä.
Nykyisin esiopetusoppilaisiin sovelletaan perusopetuslain oppilashuoltoa
koskevia säännöksiä, mutta kansanterveyslain
kouluterveydenhuoltoa koskeva säännös
koskee vain perusopetuksen oppilaita. Valiokunnan mielestä on
tarpeellista selvittää esiopetuksessa olevien oppilaiden
asema kouluterveydenhuollossa.