Perustelut

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä oppilas- ja opiskeluhuolto kunnassa ovat osa lapsiin ja nuoriin sekä heidän perheisiinsä kohdistuvaa terveyden ja hyvinvoinnin palvelutoimintaa. Valiokunta korostaa sitä, että se on monialaista ja poikkihallinnollista toimintaa lähtökohtana lasten ja nuorten etu. Parhaimmillaan siinä korostuu moniammatillisuus, jossa lasten ja nuorten vanhemmilla on myös merkittävä rooli.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on tällä hetkellä hyvin kirjavaa ja osin puutteellista. Nykyisin kunnat saavat itsenäisesti järjestää koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Valitettavaa on, että koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on heikentynyt 1990-luvun tilanteesta. Kunnissa voimavarat ovat niukkoja ja suunnittelu vajavaista. Kuntien kiinnostus ja valmius järjestää näitä palveluja vaihtelee, vaikka toiminnan kustannukset ovat esimerkiksi suhteessa lastensuojeluun, erityisopetuksen sekä lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon kustannuksiin verrattuna pieniä.

Kouluterveydenhuollosta on julkaistu laatusuositukset vuonna 2004 (STM oppaita 2004:8), mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan niiden ohjausvaikutus on jäänyt melko vähäiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä tavoitetta turvata koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen oikeudenmukainen järjestäminen tarvetta vastaavasti ja kohtuullisen samanlaisena koko maassa. Hallituksen esityksen tavoite täsmentää kouluterveydenhuoltoon ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyviä velvoitteita oppilas- ja opiskelijahuollon osalta siten, että ei puututa opetustoimen velvoitteisiin oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvissä asioissa, on valiokunnan mielestä oikea.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan kansanterveyslain 14 §:n muuttamista siten, että lukiokoulutuksessa olevien terveydenhuolto siirretään kouluterveydenhuollon piiristä opiskeluterveydenhuollon piiriin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lukioiden oppilaiden kouluterveydenhuolto on toiminut hyvin. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollossa on suuria puutteita. Tämä todetaan myös hallituksen esityksen perusteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opiskeluterveydenhuolto toteutetaan selvästi heikommin kuin lähes saman ikäisten nuorten lukiolaisten kouluterveydenhuolto. Sivistysvaliokunnan mielestä lukiokoulutuksessa olevien terveydenhuoltoa ei tule siirtää opiskeluterveydenhuollon piiriin.

Valiokunta toteaa, että lukioverkko on kuntarakenneuudistuksen ja muiden muutosten yhteydessä muutosten alaisena. Tässä yhteydessä tulee pitää huolta myös siitä, että lukiolaisten terveydenhuoltopalvelut turvataan. Myöskään ikään perustuva jaottelu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ei puolla lukiolaisten siirtämistä opiskeluterveydenhuoltoon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lukiolaiset ovat keskimäärin kaksi vuotta nuorempia kuin ammattiin opiskelevat ja heihin kohdistuu terveydenseurannan ja -huollonkin kannalta siten erilaiset tarpeet. Valiokunnan mielestä lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden siirtoa opiskeluterveydenhuollon piiriin voidaan tarkastella aikaisintaan siinä tilanteessa, kun ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskeluterveydenhuolto on järjestetty asianmukaisesti ja kestävällä pohjalla.

Edellä olevan perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle,

että kansanterveyslain 14 §:n 5) kohtaa ei muuteta nykyisestä lukiokoulutuksen osalta, vaan lukiokoulutus pidetään edelleenkin kouluterveydenhuollon piirissä.

Valiokunta pitää kansanterveyslain käsitteiden ajanmukaistamista tarpeellisena. Opiskelijaterveydenhuolto-termin muuttaminen opiskeluterveydenhuolto-termiksi on perusteltu, koska termi opiskeluterveydenhuolto muun muassa huomioi yksittäisen opiskelijan lisäksi myös opiskeluyhteisön ja korostaa sen vaikutusta opiskelijan hyvinvointiin. Samoin on myönteistä, että osana opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoitopalveluja on erikseen nostettu esiin mielenterveyspalvelut sekä suun terveydenhuolto. Tämä on tarpeellista, koska monet kunnat eivät valiokunnan saaman tiedon mukaan miellä niiden tällä hetkellä kuuluvan lakisääteiseen opiskeluterveydenhuoltoon.

Valiokunta pitää hyvänä, että opiskeluterveydenhuollon sisältöjä täsmennetään hallituksen esityksessä. Osana opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoitopalveluja nostetaan erikseen esiin mielenterveyspalvelut sekä suun terveydenhuolto, joita monet kunnat eivät tällä hetkellä miellä kuuluviksi lakisääteiseen opiskeluterveydenhuoltoon. Valiokunta pitää opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä välttämättömänä, sillä monet hyvinvoinnin riskitekijät liittyvät ympäristöön tai sosiaaliseen yhteistöön.

Hallituksen esitys korostaa perustellusti sitä, että opiskeluterveydenhuollon palvelut tulee saada muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaisesti siitä kunnasta tai kuntayhtymästä, jonka alueella oppilaitos sijaitsee. Esityksen tavoitteiden mukaan oppilaan ja opiskelijan ongelmien mahdollisimman varhainen havaitseminen ja oppilaan välitön auttaminen, jatkotutkimusten ja hoidon järjestäminen sekä hoidon ja kuntoutuksen koordinointi ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon keskeisiä tehtäviä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto tarvitsee valiokunnan mielestä riittävät voimavarat ja laadukkaan koulutuksen muun muassa mielenterveysongelmaisten tukemiseksi. Näiden palvelujen tulee olla helposti saavutettavia, jolloin on myös mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen.

Valiokunta toteaa, että opiskeluterveydenhuollon sisällöissä on eriarvoisuutta ja tulkinnanvaraisuutta. Valiokunta on käsitellyt ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuoltoa monesti aikaisemminkin. Valiokunta viittaa lausumaan, jossa eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijoille turvataan terveydenhuoltopalvelut opiskelupaikkakunnalla (SiVM 19/2002 vp — HE 206/2002 vp).

Ehdotetuista täsmennyksistä huolimatta valiokunta pitää valitettavana sitä, että ammatillisessa koulutuksessa olevien terveydenhuoltopalvelut on järjestetty puutteellisesti.

Valiokunta kiinnittää edelleenkin huomiota siihen, että monilla paikkakunnilla ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalvelujen saatavuus on puutteellista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan varsinkin ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat saattavat jäädä kokonaan vaille hoitoa.

Valiokunnan mielestä tulee myös selvittää se, onko opiskelupaikkakunta velvollinen järjestämään opiskelijalle terveyspalvelut myös kesäaikana, jos hänen kotikuntansa on muualla.

Hallituksen esittämät muutokset eivät poista opiskeluterveydenhuollossa olevia puutteita. Sen vuoksi sivistysvaliokunta ehdottaa,

että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa mietintöönsä lausuman, jossa eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti valmistelevan järjestelmän, jossa ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto saadaan hyvin toimivaksi ja opiskelijat siten saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden oppilas- ja opiskelijaryhmien kanssa. Tarvittaessa tämä tulee tehdä lainsäädäntömuutoksin.

Terveys- ja opetusviranomaisten yhteistyö.

Koulutusta koskevien lakien oppilas- ja opiskelijahuollon säännökset uudistettiin vuonna 2003. Tällöin Opetushallitukselle annettiin valtuudet määrätä oppilashuollon ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opetustoimeen kuuluvan oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteista opetussuunnitelman perusteissa. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjät velvoitettiin sisällyttämään omiin opetussuunnitelmiinsa oppilas- tai opiskelijahuoltoa koskevat suunnitelmat ja tältä osin laatimaan ne yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Valiokunnan mielestä nämä uudistukset ovat vahvistaneet ja yhtenäistäneet oppilas- ja opiskelijahuollon asemaa kunnissa. Todellisten käytännön vaikutusten arviointi on kuitenkin vielä ennenaikaista.

Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena ei ole muuttaa nykyistä vastuunjakoa eri palvelujen järjestämisessä, vaan kyse on velvoitteiden täsmentämisestä terveydenhuoltoa koskevassa laissa. Valiokunta pitääkin ehdotettuja lainmuutoksia kannatettavina niiltä osin, kun kyse on oppilashuollon toiminnan selkeyttämisestä ja eri hallintokuntien välisen yhteistyön parantamisesta. Valiokunta korostaa hallituksen esityksen perustelujen merkitystä, koska säännösehdotukset yksinään voivat käytännössä aiheuttaa sekaannusta palvelujen järjestämisestä vastaavasta tahosta.

Valiokunta korostaa kansanterveyslakiin ehdotettua yhteistyövelvoitetta. Sen avulla on mahdollisuus lisätä oppilas- ja opiskelijahuollossa toimivien viranomaisten yhteistyötä myös käytännössä. Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteiden toteuttamisen ja pitkäjänteisen kehittämistyön kannalta hallintokuntien välinen yhteistyö opetussuunnitelmatyössä on välttämätöntä.

Ehdotetun kansanterveyslain 14 §:n 6 momentin mukaan vastuu opetussuunnitelman laatimiseen osallistumisesta kuuluu kunnan kansanterveystyöstä vastaavalle viranomaiselle. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että hallituksen esityksessä on otettu huomioon paikallisten opetussuunnitelmien laatiminen useassa tasossa. On tarkoituksenmukaista, että kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatimiseen osallistuu kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunta ja koulukohtaisen opetussuunnitelman valmisteluun koululääkäri ja kouluterveydenhoitaja.

Käytännössä on epätietoisuutta siitä, miltä osin koulun tulee järjestää palveluita ja miltä osin se on kuntatason tehtävä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion koulujen osalta esimerkiksi lasten tarpeenmukaisen psykoterapian saaminen on vaarantunut, koska työnjako koulun ja kunnan välillä ei ole ollut selkeä. Tästä syystä koulun ja kunnan työnjako tulee selkeyttää.

Yhteistyön lisäämisen ja koordinoinnin kannalta valiokunta pitää ehdotusta kansanterveyslain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta neuvottelukunnasta kannatettavana. Valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että neuvottelukunnassa tulee olla jaosto, joka käsittelee erityisesti opiskelijoiden ja nuorten aikuisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä erityiskysymyksiä. Opiskelijat on syytä huomioida neuvottelukunnan toiminnassa omana erityisryhmänään, jolla on muun muassa aikuistumiseen ja ammatillisen identiteetin muotoutumiseen liittyviä erityistarpeita.

Muuta.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hallituksen esityksessä ei käsitellä esiopetuksen oppilaiden terveydenhuollon järjestämistä. Nykyisin esiopetusoppilaisiin sovelletaan perusopetuslain oppilashuoltoa koskevia säännöksiä, mutta kansanterveyslain kouluterveydenhuoltoa koskeva säännös koskee vain perusopetuksen oppilaita. Valiokunnan mielestä on tarpeellista selvittää esiopetuksessa olevien oppilaiden asema kouluterveydenhuollossa.