SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 12/2014 vp

StVL 12/2014 vp - M 6/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston periaatepäätös 18 päivänä syyskuuta 2014 Fennovoima Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitoksen ja voimalaitoksen toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavien ydinlaitoksien rakentamisesta

Talousvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 14 päivänä lokakuuta 2014 lähettäessään muun asian valtioneuvoston periaatepäätös 18 päivänä syyskuuta 2014 Fennovoima Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitoksen ja voimalaitoksen toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavien ydinlaitoksien rakentamisesta (M 6/2014 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi talousvaliokuntaan samalla määrännyt, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava asiasta lausunto talousvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

yli-insinööri Jorma Aurela, työ- ja elinkeinoministeriö

johtaja Jari Keinänen, sosiaali- ja terveysministeriö

erityisasiantuntija Miliza Malmelin, ympäristöministeriö

johtaja Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus SYKE

pääjohtaja Petteri Tiippana, Säteilyturvakeskus STUK

tutkija Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleistä

Sosiaali- ja terveysvaliokunta tarkastelee lausunnossaan valtioneuvoston periaatepäätöstä sen sosiaali- ja terveyspoliittisten vaikutusten kannalta. Valiokunta tuo lausunnossaan esiin asiantuntijalausuntoihin perustuvia sosiaali- ja terveyspoliittisia näkökohtia, jotka toisaalta puoltavat periaatepäätöksen mukaisen hankkeen toteuttamista ja toisaalta ovat sitä vastaan. Valiokunta on vuonna 2010 antanut lausunnon myös Fennovoima Oy:n hakemuksesta tehdystä valtioneuvoston periaatepäätöksestä (StVL 8/2010 vp). Valiokunta ei myöskään tässä uutta periaatepäätöstä koskevassa lausunnossaan ota kantaa siihen, olisiko hakemusta koskeva periaatepäätös kumottava vai jätettävä voimaan.

Valtioneuvoston päätös perustuu ydinenergialain 5 §:n mukaisesti yhteiskunnan kokonaisedun arviointiin. Valtioneuvoston on kokonaisetua arvioidessaan otettava huomioon rakentamisesta aiheutuvat hyödyt ja haitat kiinnittäen erityistä huomiota muun muassa ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutuksiin sekä ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon järjestämiseen. Edellä mainitun yhteiskunnan kokonaisedun arviointiin vaikuttavat olennaisesti muutkin kuin tässä lausunnossa esiin tuotavat sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät näkökohdat.

Periaatepäätöksen mukaan esiin ei ole tullut seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei hakemuksen mukaista ydinvoimalaitosta voitaisi toteuttaa turvallisesti. Valtioneuvoston mukaan uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen auttaisi saavuttamaan energia- ja ilmastostrategian asettamat tavoitteet turvata sähkön saatavuus, pitää sähkön hinta kohtuullisena, turvata sähkönhankinnan riittävä omavaraisuus sekä pitää sähkön tuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutukset kohtuullisina. Valtioneuvosto toteaa, että laitoksen normaalikäytön aikaiset ympäristövaikutukset ovat saavutettuihin hyötyihin nähden hyväksyttävällä tasolla ja muiden vaihtoehtoisten tuotantomuotojen vaikutuksiin verrattuna pieniä.

Terveysriskeistä

Kuten valiokunta edellisistä periaatepäätöksistä antamassaan lausunnossa totesi, lähtökohtaisesti kaikki energian tuottamisen muodot sisältävät tuotantoketjun varrella jonkinlaisia terveysriskejä. Valiokunta pitää edelleen ydinvoimaan perustuvan energiatuotannon ensisijaisena etuna sitä, että sen avulla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kansanterveyden kannalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on huonoin tapa tuottaa energiaa, koska niiden polton tuottamat pienhiukkaset aiheuttavat haittaa ihmisten terveydelle. Korvattaessa kivihiilellä tuotettavaa energiaa ydinvoimalla tuotetulla vähenee ilmaan joutuvien pienhiukkasten määrä.

Ydinvoimaan perustuva tuotanto sisältää terveysriskejä polttoaineen eli uraanin hankintavaiheessa, voimalaonnettomuuden sattuessa sekä käytetyn polttoaineen käsittely- ja varastointivaiheessa. Sen sijaan normaalikäytössä ydinvoimalaitos on terveyden kannalta lähes riskitön.

Uraanin louhinnasta aiheutuvat terveysriskit vastaavat muusta kaivostoiminnasta aiheutuvia riskejä. Pitkäaikaisriskiä uraanin kaivamisessa aiheuttaa eniten radonkaasu, jota uraanikaivoksesta joutuu ilmaan ja ympäristöön, kuten kaikessa kaivostoiminnassa. Uraanin louhintatavat ovat viime vuosina kehittyneet, mikä on merkinnyt louhintaan liittyvien terveysriskien, erityisesti säteilyaltistuksen, vähentymistä.

Ydinvoimalaitosten käyttöön liittyvät säteilyhaitat ovat olleet erittäin vähäiset niin Suomessa kuin muissakin maissa. Kivihiili- tai turvevoimaloiden polttoaineesta peräisin olevat radioaktiivisten aineiden päästöt niiden normaalitoiminnan aikana ovat selvästi suuremmat kuin vastaavankokoisissa ydinvoimaloissa. Suomen ydinvoimaloista sekä ilmaan että veteen joutuva radioaktiivisuuden määrä on vähäinen myös luonnon omaan radioaktiivisuuteen verrattuna.

Ydinvoimaonnettomuus

Nykyaikaisessa ydinvoimalaitoksessa tapahtuvan vakavan onnettomuuden aiheuttaman päästön arvioidaan olevan erittäin vähäinen verrattuna Tshernobylin ja Fukushiman onnettomuuksien aiheuttamiin päästöihin. Tshernobylin onnettomuuden aiheuttamat terveyshaitat johtuivat merkittävältä osin siitä, ettei väestölle kerrottu onnettomuudesta välittömästi sen tapahduttua. Yhteiskunnan ja yksilöiden reaktiot onnettomuustilanteessa vaikuttivat myös Fukushimassa esimerkiksi ylimitoitetuista evakuoinneista aiheutuneisiin terveydellisiin seurauksiin. Fukushimassa vaurioituivat vanhat 1960- ja 1970-luvulla rakennetut voimalat, uudet 1980-luvulla ja sen jälkeen rakennetut voimalat eivät vaurioituneet.

Uusien eurooppalaisten ydinvoimalaitosten edellytetään kestävän paitsi reaktorin sulamisen myös muiden oletettujen onnettomuuksien aiheuttamat rasitukset rikkoontumatta, eivätkä päästöt sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan olisi vakavassakaan onnettomuudessa kansanterveydellinen ongelma. Uusimpaan teknologiaan perustuvien laitosten rakentaminen mahdollistaa lisäksi riskialttiimpien vanhojen laitosten alasajon.

Vaikka onnettomuusriski matemaattisten laskelmien mukaan on pieni, siihen tulee kuitenkin varautua. Ennen kaikkea varautuminen merkitsee sitä, että ympäristön asukkaita suojataan mahdollisessa vaaratilanteessa niin, että heidän säteilyaltistuksensa jää mahdollisimman vähäiseksi. Hakemuksessa tarkoitetun ydinvoimalaitoksen rakentaminen Pyhäjoelle merkitsee myös uusia tehtäviä alueen viranomaisille ja uusia vaatimuksia muun muassa pelastusviranomaisten ja terveydenhuollon väliselle yhteistyölle.Valiokunta toteaa myös, ettei esitetty laitos Säteilyturvakeskuksen alustavan turvallisuusarvioinnin mukaan sellaisenaan täytä suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Olennaisimmat puutteet koskevat varautumista erilaisiin ulkoisiin ja sisäisiin uhkatekijöihin (lentokoneen törmäys, tulvat ja tulipalot) sekä vakaviin reaktorisydämen sulamisonnettomuuksiin. Laitos on kuitenkin STUKin arvion mukaan mahdollista saada suunnitelmamuutoksin sekä analyyttisen ja kokeellisen osoittamisen avulla täyttämään edellä mainitut vaatimukset.

Valiokunta esittää myös tässä yhteydessä huolensa Säteilyturvakeskuksen rahoituksen vähentämisestä. Säteilyturvakeskuksessa leikkausten kokonaismäärä on noin 2,7—3,0 miljoonaa euroa vuosina 2014—2017. Leikkaukset kohdistuvat valtion budjettirahoitteiseen tutkimukseen ja tätä kautta erityisesti säteilyturvallisuuden valvonnan sekä säteilyonnettomuuksien valmiuden ylläpito- ja kehitystoimintaan. Saadun selvityksen mukaan säteilyturvallisuuden tutkimus- ja kehitystyö loppuu Suomessa kokonaan ja leikkaukset johtavat 20—30 henkilötyövuoden vähentämiseen. Tämän arvioidaan johtavan Suomen säteilyturvallisuusosaamisen sekä säteilymittauslaitteiston rapautumiseen, mikä vaikuttaa suoraan ydin- ja säteilyturvallisuuteen Suomessa.

Käytetty polttoaine

Valtioneuvoston aiempi periaatepäätös hyväksyä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentaminen laajennettuna nojautuu Säteilyturvakeskuksen tekemiin arvioihin hankkeen turvallisuudesta. Käyttöön otettavaksi hyväksytty loppusijoitusratkaisu perustuu käytetyn polttoaineen kapselointiin ja hautaamiseen peruskallioon yli 400 metrin syvyyteen. Käytetty ydinpolttoaine on radioaktiivista jätettä, jonka aktiivisuus pysyy korkeana vähintään muutaman sadan vuoden ajan, eikä siihen liittyvää riskiä voida luotettavasti ennakoida. Hakemuksessa tarkoitetun laitoksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta ei ole vielä ratkaistu, eikä Fennovoima ole osakkaana Posivan loppusijoituslaitoksessa. Myös nykyisten laitosten käytetty polttoaine on odottanut välivarastossa kymmeniä vuosia. Valiokunta korostaa edelleen ylisukupolvisten terveysvaikutusten arvioinnin merkitystä ja pitää käytetyn polttoaineen loppusijoituksen ratkaisemista välttämättömänä.

Lopuksi

Kuten valiokunta edellisessä ydinvoimalausunnossaan totesi, sisältyy kaikkeen energiatuotantoon ihmisen terveyteen liittyviä riskejä, niin myös ydinvoimaan. Ydinvoimaloiden samoin kuin hiili- tai turvevoimaloiden ympäristöön vapautuu pieniä määriä säteilyä, johon liittyy aina myös pienillä pitoisuuksilla syövän riski. Eri energian tuotantomuotojen paremmuus perustuu riskien vertailuun. Ydinvoimaloiden terveyshaittojen on osoitettu olevan pienempiä kuin fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat haitat.

Valiokunta toteaa, että ydinvoiman lisärakentamisen terveysvaikutusten kannalta keskeisin kysymys on se, väheneekö fossiilisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö ydinvoiman lisärakentamisen seurauksena. Tämä riippuu monista muista päätöksistä enemmän kuin siitä, miten käsillä olevaan hakemukseen suhtaudutaan.

Lausunto

Lausuntonaan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää,

että talousvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Juha Rehula /kesk
  • vpj. Anneli Kiljunen /sd
  • jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Johanna Jurva /ps
  • Laila Koskela /ps
  • Merja Kuusisto /sd
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
  • Lasse Männistö /kok
  • Hanna Mäntylä /ps
  • Terhi Peltokorpi /kesk
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Hanna Tainio /sd
  • Ulla-Maj Wideroos /r
  • Erkki Virtanen /vas
  • vjäs. Pia Kauma /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Harri  Sintonen

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Yleistä

Ydinvoiman lisärakentaminen ja periaateluvan antaminen Fennovoimalle ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Suomen energiahuolto voidaan järjestää kestävämmin, taloudellisemmin ja turvallisemmin ilman uusia ydinvoimayksiköitä lisäämällä energiatehokkuutta sekä panostamalla uusiutuvaan energiaan.

Ydinvoiman riskit

Ydinvoiman tuotantoon liittyy haittoja ja riskejä sen kaikissa vaiheissa. Ottaen huomioon sekä hyödyt että haitat ovat kotimaiset, kestävät ratkaisut kokonaisuutena arvioituna selvästi ydinvoiman lisärakentamista parempia.

Ydinvoimariskit liittyvät muun muassa kaivostoimintaan, voimalaitosonnettomuuteen ja ydinjätteiden loppusijoitukseen. Ydinvoiman tuotantoketju tuottaa vaarallisia jätteitä, sisältää vakavan onnettomuusriskin sekä edellyttää rikastetun uraanin kuljetuksia ja uraanilouhoksia, joilla on raskaita ympäristö- ja terveysvaikutuksia.

Uraanin louhinta saastuttaa ympäristöä. Ydinsähkön tuotannosta jää jäljelle käytettyä ydinpolttoainetta, vaarallista radioaktiivista jätettä, jonka säilytystä ei ole onnistuttu ratkaisemaan aukottomasti. Mikään yritys tai valtio ei kykene vastaamaan siitä, että ydinjätteen varastoinnin olosuhteet pysyvät varmasti turvallisina myös kymmeniätuhansia vuosia tulevaisuuteen. Fennovoiman jätehuolto on edelleen kokonaan ratkaisematta.

Ydinvoima sisältää aina riskin vakavasta onnettomuudesta, jolla voi olla raskaita ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan Fennovoimalla on vielä paljon tehtävää ennen kuin se pystyy varmistamaan ehdottamansa laitoksen turvallisuuden. Kuten STUKin lausunnossa todetaan, "STUKin alustavan turvallisuusarvioinnin tulosten perusteella esitetty laitosvaihtoehto ei sellaisenaan täytä suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Olennaisimmat puutteet koskevat varautumista erilaisiin ulkoisiin ja sisäisiin uhkatekijöihin (kuten suuren liikennelentokoneen törmäys, tulvat ja tulipalot) sekä vakaviin reaktorisydämen sulamisonnettomuuksiin".

Toteutuessaan laajamittainen ydinvoimalaonnettomuus merkitsisi kansalaisten altistumista vaaralliselle säteilylle, evakuointeja, sairastumisia ja syöpäkuolemia.

Voimayhtiöt kattavat voimassaolevan lainsäädännön mukaan vain murto-osan vakavan onnettomuuden taloudellisista seurauksista; suurin osa riskistä jää suomalaisen yhteiskunnan vastuulle ja maksettavaksi.

Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan talousarvioesityksestä vuodelle 2015 todennut (StVL 10/2014 vpHE 131/2014 vp), hallituksen Säteilyturvakeskuksen toimintaan kohdistamat mittavat leikkaukset (n. 3,0 milj. euroa 2014—2017) kohdistuvat erityisesti säteilyturvallisuuden valvonnan sekä säteilyonnettomuuksien valmiuden ylläpito- ja kehitystoimintaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säteilyturvallisuuden tutkimus- ja kehitystyö loppuu Suomessa kokonaan, minkä arvioidaan johtavan Suomen säteilyturvallisuusosaamisen sekä säteilymittauslaitteiston rapautumiseen. Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan kansalaisten ydin- ja säteilyturvallisuuteen.

Suomen työttömyystilanne on huolestuttava. Uusiutuvan energian tuotteilla ja innovaatioilla olisi kysyntää maailmalla ja työllistävä potentiaali valtava. Lisäksi uusiutuva hajautettu energiatuotanto työllistäisi pysyvästi eri puolilla maata. Ydinvoiman työllistävä vaikutus sen sijaan on merkittävin laitoksen rakennusaikana ja jää uusiutuvan energian ratkaisuihin verrattuna vähäiseksi.

Ydinvoimaan liittyvien haittojen, ongelmien ja riskien vuoksi ydinvoiman lisärakentaminen ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Ydinvoimalle on olemassa riittävästi myös mahdollisten terveyshaittojen ja -riskien näkökulmasta kestävämpiä vaihtoehtoja niin päästöjen vähentämiseksi kuin vientiteollisuuden energiantarpeen tyydyttämiseksi.

Eriävä mielipide

Edellä olevaan viitaten katsomme, että ydinvoiman lisärakentaminen ja periaateluvan antaminen Fennovoimalle ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja esitämme,

että talousvaliokunta ehdottaisi mietinnössään, että eduskunta kumoaisi Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevan periaatepäätöksen, ja että valiokunta muutoinkin ottaisi huomioon, mitä tässä eriävässä mielipiteessä on esitetty.

Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2014

  • Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Ulla-Maj Wideroos /r
  • Terhi Peltokorpi /kesk
  • Erkki Virtanen /vas

​​​​