Yleisperustelut

Yleistä

Esityksen tavoitteena on selkeyttää terveydenhuollon asemaa ja tehtäviä oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollossa ja edistää yhteistyötä kunnan terveysviranomaisten ja opetusviranomaisten kesken. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin laaja-alaista kehittämistä varten perustetaan neuvottelukunta, joka muun muassa edistäisi ja koordinoisi eri hallinnonalojen viranomaisten ja muiden tahojen tekemää työtä. Kansanterveystyöhön liittyvien terveydentilaa koskevien lausuntojen ja todistusten antamisvelvollisuutta ehdotetaan täsmennettäväksi. Lisäksi ehdotetaan kustannusvastuun kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista ja lääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen jakamista puolustusvoimien ja kuntien kesken. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuolto ovat oppilaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilas- ja opiskelijahuollosta on säädetty opetustoimen lainsäädännössä. Toimintana oppilashuolto ja opiskelijahuolto sijoittuvat eri hallintokuntien eli opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen alaan. Kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto ovat olennainen osa oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Esityksellä on tarkoitus täsmentää kouluterveydenhuoltoon ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyviä kuntien velvoitteita. Lisäksi velvoitteista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Opiskeluterveydenhuollon piirissä oleville tulee järjestää kansanterveyslain mukaiset terveyden- ja sairaanhoidon palvelut mukaan lukien suun terveydenhuollon ja mielenterveyden palvelut. Palvelujen järjestämisestä on vastuussa se kunta tai kuntayhtymä, jonka alueella opiskelijan oppilaitos sijaitsee. Vaikka terveyskeskusten palvelutarjonnassa on eroavaisuuksia, on kunkin kunnan tai kuntayhtymän terveyspalveluissa opiskelijaa kohdeltava yhdenvertaisesti kunnan muiden asiakkaiden kanssa. Sairaanhoitoon liittyvät opiskeluterveydenhuollon palvelut on järjestettävä kaikille opiskelijoille hoitoon pääsyä koskevan lainsäädännön mukaisesti ja samalla tavalla kuin muulle väestölle.

Käytännössä on ollut epätietoisuutta sen suhteen, miltä osin koulun tulee järjestää palveluita ja miltä osin se on kuntien tehtävä. Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan esimerkiksi valtion koulujen osalta lasten tarpeenmukaisen psykoterapian saaminen on vaarantunut, koska työnjako koulun ja kunnan välillä ei ole ollut selkeä. Epäselvyyttä on ollut myös opiskelupaikkakunnan ja kotikunnan välillä palvelujen järjestämisvelvollisuudesta kesäaikana. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että koulun ja kunnan työnjakoon tulee kiinnittää huomiota kuntakohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa. Opiskelijan kannalta epätarkoituksenmukaisia käytäntöjä on valiokunnan käsityksen mukaan edelleen selvitettävä ja arvioitava mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet.

Valiokunta pitää tärkeänä esityksen mukaista viranomaisten yhteistyön selkeyttämistä siten, että kunnan kansanterveystyöstä vastaava viranomainen osallistuu opetussuunnitelman laatimiseen niiltä osin kuin se koskee oppilas- tai opiskelijahuoltoa. Yhteistyövelvoitteella pyritään siihen, että eri hallinaloilla toimivat ja oppilashuollon kokonaisuudesta vastaavat tahot yhteistyössä suunnittelevat ja sopivat keskinäisestä työn- ja vastuunjaostaan. Kouluterveydenhuollon tulee osallistua koulun opetussuunnitelman valmisteluun lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin asiantuntijana. Kouluterveydenhuolto tuo oppilaskohtaiseen työhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen.

Useiden selvitysten mukaan sekä koulu- että opiskeluterveydenhuollon järjestäminen vaihtelee alueellisesti ja koulutustason perusteella. Puutteita on ollut suunnittelussa, henkilöstömitoituksessa ja määräaikaistarkastuksissa. Kouluterveydenhuollon oppaan (Kouluterveydenhuolto 2002, Stakes oppaita 51) ja laatu- suositusten (STM oppaita 2004:8) vaikutukset ovat selvitysten mukaan jääneet toivottua vähäisemmiksi. Useissa kunnissa ja varsinkin suurissa terveyskeskuksissa voimavarat ovat huomattavasti suositeltua pienemmät. Eniten puutteita on ollut ammatillisten oppilaitosten opiskelijaterveydenhuollossa. Normiohjauksen vähentämisen jälkeen kunnat ovat saaneet itsenäisesti järjestää koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Voimavaroja ei ole erityisesti 1990-luvulta lähtien riittävästi suunnattu tähän toimintaan, vaikka sen kunnille aiheuttamat kustannukset ovat pieniä verrattuna esimerkiksi lastensuojelun, erityisopetuksen sekä lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon kustannuksiin.

Sivistysvaliokunta piti hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa tärkeänä tavoitetta turvata koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen oikeudenmukainen järjestäminen tarvetta vastaavasti ja kohtuullisen samanlaisena koko maassa. Ehdotetun kansanterveyslain 14 §:n mukaan lukio-opiskelijat kuuluisivat jatkossa opiskeluterveydenhuollon piiriin. Sivistysvaliokunnan lausunnon mukaan lukioiden oppilaiden kouluterveydenhuolto on toiminut hyvin. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollossa on lausunnon mukaan suuria puutteita. Lausunnossa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön selvitykseen, jonka mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opiskeluterveydenhuolto toteutetaan selvästi heikommin kuin lähes saman ikäisten nuorten lukiolaisten kouluterveydenhuolto. Sivistysvaliokunnan mielestä lukiokoulutuksessa olevien terveydenhuoltoa ei tule siirtää opiskeluterveydenhuollon piiriin. Sivistysvaliokunta perusteli kantaansa sillä, että lukioverkon muutosten yhteydessä tulee pitää huolta myös siitä, että lukiolaisten terveydenhuoltopalvelut turvataan. Lausunnon mukaan myöskään ikään perustuva jaottelu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ei puolla lukiolaisten siirtämistä opiskeluterveydenhuoltoon. Sivistysvaliokunta toteaa, että lukiolaiset ovat keskimäärin kaksi vuotta nuorempia kuin ammattiin opiskelevat ja heihin kohdistuu terveydenseurannan ja -huollonkin kannalta siten erilaiset tarpeet. Sivistysvaliokunnan mielestä lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden siirtoa opiskeluterveydenhuollon piiriin voidaan tarkastella aikaisintaan siinä tilanteessa, kun ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskeluterveydenhuolto on järjestetty asianmukaisesti ja kestävällä pohjalla.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että peruskouluikäisiä vanhempien nuorten terveyspalvelut, lukioikäisten terveydenhuoltopalvelut mukaan lukien on jo nykyisin ohjeistettu opiskeluterveydenhuollon oppaassa (STM 2006:12). Oppaan valmistelussa, samoin kuin hallituksen esityksessäkin, on katsottu, että lukioikäisten terveydenhuoltopalveluiden tarpeet ovat lähempänä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita kuin peruskoululaisia. Peruskouluikäisten terveystapaamisiin ja terveystarkastuksiin kutsutaan monissa kunnissa vanhemmat mukaan eikä kouluterveydenhuollossa lähtökohtaisesti käsitellä lapsen asioita vanhempien tietämättä. Lukioikäiset voivat ikänsä ja kehitystasonsa perusteella pääsääntöisesti halutessaan kieltää terveydentilaansa koskevien tietojen luovuttamisen vanhemmilleen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan lukiolaisten terveyspalvelut säilyvät sisällöllisesti samanlaisina kuin nykyisin ja ne ovat edelleen saatavissa omasta koulusta, monesti samalta terveydenhoitajalta ja lääkäriltä, jotka ovat tulleet tutuiksi jo peruskoulun aikana. Toisella asteella terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus tehdään ohjeistuksen mukaan kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja lääkärintarkastus yleensä ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy myös sairaanhoito, mikä mahdollistaa myös muualla kuin kotipaikkakunnallaan opiskelevien lukiolaisten pääsyn sairaanhoitoon opiskelupaikkakunnallaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna ehdotettua lukiolaisten terveydenhuollon kuulumista opiskeluterveydenhuoltoon.

Uudistus saattaa perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhtenäisen opiskeluterveydenhuollon piiriin ja tukee erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon tehostamista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta jakaa kuitenkin sivistysvaliokunnan huolen ammatillisessa koulutuksessa olevien terveydentilasta ja heidän terveyspalvelujensa järjestämisessä ilmenneistä puutteista. Saadun selvityksen mukaan tähän on kiinnitetty huomiota myös edellä mainitussa opiskeluterveydenhuollon uudessa oppaassa. Toisen asteen koulutuksessa oleville on suunnattu korkeakouluopiskelijoita enemmän henkilöstöresursseja, jotta tarkastukset ovat mahdollisia ja opiskelijoiden tuen ja avun tarpeisiin pystytään entistä paremmin vastaamaan. Toisen asteen osalta suositellaan henkilöstömitoitukseksi yhtä terveydenhoitajaa 600—800 opiskelijaa kohti, kun korkeakoulutuksessa suositus on terveydenhoitaja 800—1 000 opiskelijaa kohti. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien terveystarkastusten määrän ja sisällön ohjeistus on samanlainen kuin lukiolaisten. Opas on annettu viime vuoden aikana eikä sen vaikutusta käytännön toimintaan voida vielä luotettavasti arvioida. Valiokunta pitää tärkeänä, että lukiolaisten terveydenhuollon hyvät ammattikäytännöt tulevat käyttöön myös ammatillisessa koulutuksessa olevien terveydenhuollossa.

Aikaisemman ohjeistuksen puutteelliseen noudattamiseen on kiinnitetty huomiota myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan saamissa selvityksissä. Lakiehdotus sisältää valtuutussäännöksen valtioneuvoston asetuksen antamiseen opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä. Kouluterveydenhuollon osalta vastaava valtuutussäännös sisältyi kansanterveyslain aikaisempaan uudistukseen (928/2005) ja saadun selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan asetusta neuvolatoiminnasta, kouluterveydenhuollosta ja opiskeluterveydenhuollosta. Valiokunta toteaa, että toimenpiteisiin ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi on ryhdytty sekä käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä että ohjeita muuttamalla. Valtioneuvoston asetuksella on lisäksi tarkoitus säätää tarkemmin oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvan neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä. Valiokunta pitää toisen asteen opiskelijoiden terveydenhuoltoa erittäin tärkeänä koko väestön hyvän terveyden edistämisen ja eri väestöryhmien välisten terveyserojen pienentämisen kannalta ja ehdottaa tämän vuoksi opiskeluterveydenhuollon toteutumisen seurantaa koskevan lausuman hyväksymistä (Valiokunnan lausumaehdotus).

Sairaus- ja terveystodistukset

Ehdotettu kansanterveyslain täsmentäminen terveydentilaa koskevien todistusten osalta perustuu eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuihin todistusten antamisvelvollisuudesta ajokorttia varten. Valiokunta pitää ehdotettua lain täsmentämistä perusteltuna kuntien erilaisten käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Vaikka ajokorttitodistuksen edellyttäminen perustuu lakiin, ei tällaisten hoitoon liittymättömien todistusten antaminen kuulu hoitoon pääsystä säädettyjen enimmäisaikojen piiriin. Saadun selvityksen mukaan terveystodistuksesta asiakasmaksuasetuksen mukaan perittävää enimmäismaksua on tarkoitus korottaa. Valiokunta toteaa lisäksi, että sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä selvitys siitä, mitä terveydentilatodistuksia lainsäädännössä on jatkossa tarkoituksenmukaista vaatia.

Kutsunnanalaisten terveystarkastukset ja kutsuntatilaisuudet

Vuoden 2008 alusta voimaan tulevan kansanterveyslain 25 §:n mukaan puolustusvoimat maksavat kunnille korvauksen kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista ja lääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen (23/2006). Vielä tämän vuoden voimassa olevassa laissa ei tällaista korvausvelvollisuutta ole. Mainittua lainmuutosta säädettäessä tarkoituksena oli, että vain osa kutsunnanalaisista kutsuttaisiin terveystarkastukseen. Asevelvollisuuslakia on kuitenkin tarkoitus muuttaa siten, että käytännössä koko ikäryhmä tutkitaan asevelvollisuuteen liittyvien perusteiden lisäksi myös kansanterveydellisistä syistä. Valiokunta pitää perusteltuna kustannusten jakamista ehdotetulla tavalla puoliksi puolustusvoimien ja kuntien kesken, koska ennakkoterveystarkastuksilla on merkitystä kutsuntaikäisten terveydentilan ja tätä kautta nuorten ikäluokkien terveyspalvelujen tarpeen selvittämiselle.

Aloite

Valiokunta on hyväksynyt kansanterveyslain opiskeluterveydenhuoltoa koskevat säännökset hallituksen esityksen mukaisina ja ehdottaa uudistuksen toimeenpanoa koskevan lausuman hyväksymistä. Tästä syystä toimenpidealoite TPA 66/2006 vp esitetään hylättäväksi.