TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 16/2014 vp

TaVL 16/2014 vp - E 32/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston selvitys EKP:n asetuksesta kehyksen perustamisesta yhteisen pankkivalvontamekanismin puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 2 päivänä huhtikuuta 2014 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen EKP:n asetuksesta kehyksen perustamisesta yhteisen pankkivalvontamekanismin puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (E 32/2014 vp) talousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

erityisasiantuntija Päivi Leino-Sandberg, valtiovarainministeriö

neuvotteleva virkamies Heidi Kaila, valtioneuvoston kanslia

johtava riskiasiantuntija Juha Savela, Finanssivalvonta

osastopäällikkö Kimmo Virolainen, Suomen Pankki

johtaja Reima Letto, Finanssialan Keskusliitto

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus

Valtioneuvoston kirjelmässä saatetaan eduskunnan tietoon Euroopan keskuspankin (EKP) asetusehdotus (ns. YVM-kehysasetus), joka asettaa puitteet yhteisen pankkivalvontamekanismin toiminnan ohjaamiselle sekä yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten välillä.

Valtioneuvoston kanta

Kirjelmä ei sisällä varsinaista valtioneuvoston kantaa, mutta valtioneuvosto kiinnittää huomiota EKP:n norminantovaltaan kuuluvien asioiden käsittelyyn ja valtuuksien käyttöön.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Talousvaliokunnalla ei ole huomautettavaa asetusluonnoksen aineelliseen sisältöön. Valiokunta kiinnittää kuitenkin valtioneuvoston tavoin huomiota siihen, että valtuussäännöstäNeuvoston asetus (1024/2013) luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (6 artiklan 7 kohta) on sovellettu melko laajasti. On tosin todettava, ettei valtuutus ole tarkkarajainen, vaan jättää soveltajalleen harkintavaltaa. Kehysasetuksen antamisvaltuuden nimenomaisesta valtuutuksesta poiketen asetusluonnos, joka nyttemmin on jo hyväksyttyEKP:n neuvosto antoi 16.4.2014 asetuksen EKP/2014/17, sisältää säännöksiä, jotka liittyvät mm. makrovalvontaa koskeviin päätöksiin, tiiviiseen yhteistyöhön EKP:n ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden välillä, tutkintavaltuuksiin, toimilupien myöntämiseen, määräosuuksien hankintaa koskeviin arviointeihin sekä hallinnollisiin seuraamuksiin. Valiokunta toteaa, että valtuussäännöksiä on tulkittava pikemminkin kaventavasti kuin laajentavasti.

EKP:n puitteissa tapahtuva säädösvalmistelu.

Nyt esillä oleva asetus on EKP:n Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 288 artiklassa tarkoitettu jäsenmaita suoraan sitova säädös, jonka antamiseen neuvosto ja Euroopan parlamentti eivät osallistu. Säädösvalmistelu tapahtuu näin normaalin demokraattisen valvonnan ulkopuolella. Tämän ohella EKP:n alaisuudessa valmistellaan mm. SEUT 290 artiklan mukaisia delegoituun säädösvaltaan perustuvia ns. teknisiä standardeja. EKP:n alaisuudessa tapahtuva säädösvalmistelu muodostaa osan rahoitusmarkkinasääntelyn neliportaisesta säädöshierarkiasta. Näin muodostuvan monitasoisen sääntelykokonaisuuden hallinnan kannalta on olennaista, että kokonaissääntelystä vastuussa olevat voivat luottaa eri tasoilla tapahtuvan sääntelyn pysymiseen asianomaisten valtuuksien rajoissa.

Valiokunta pitää sinänsä tarkoituksenmukaisena, että teknisluonteista norminantovaltaa delegoidaan asiantuntijaelimille. Erityisesti niissä tilanteissa, joissa normaalit demokraattiset valvontakeinot ovat rajalliset, valtuussäännökset on kuitenkin kirjoitettava niin yksiselitteisesti, ettei väärintulkintamahdollisuuksia synny, ja valmisteluun osallistuvien on myös valvottava, ettei valtuuksia ylitetä.

Kansallinen valmistelu.

Valiokunta on aiemmissa kannanotoissaan (TaVM 40/2010 vp) edellyttänyt, että EKP:n alaisuudessa tapahtuvan sääntelyn valmisteluun (sekä SEUT 288 että 290 artikloissa tarkoitetut säädökset) osallistuva Finanssivalvonta pitää keskeiset ministeriöt informoituina vireillä olevista hankkeista ja huolehtii sidosryhmien riittävästä kuulemisesta säädösvalmistelun eri vaiheissa. Ministeriöiden riittävän varhainen informointi on tarpeen myös sen varmistamiseksi, että kansallisesti merkittävistä ja laajemmin vaikuttavista hankkeista voidaan tarvittaessa informoida myös eduskuntaa.

Saadun selvityksen perusteella on ilmeistä, että kansallisen valmistelun osalta on tarpeen kehittää menettelytapoja oikea-aikaisen informoinnin ja kantojen koordinoinnin tehostamiseksi. Valiokunta ottaa tähän liittyvän kansallisen sääntelyn mahdolliseen täsmentämistarpeeseen kantaa käsitellessään eduskunnassa vireillä olevaa esitystä luottolaitostoimintaa koskevaksi laiksi (HE 39/2014 vp). Valiokunta kiinnittää kuitenkin jo tässä vaiheessa huomiota Finanssivalvonnan rajoitettuihin resursseihin, joiden puitteissa on välttämätöntä priorisoida ja tarkoin valikoida ne säädöshankkeet, joihin Suomen osalta on aiheellista panostaa. Näkemysten koordinointi on tarpeen myös näitä valintoja tehtäessä.

Lausunto

Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa,

että EKP:n alaisuudessa tapahtuvassa säädösvalmistelussa on tarpeen kiinnittää huomiota edellä esille tuotuihin seikkoihin.

Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Mauri Pekkarinen /kesk
  • vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • jäs. Lars Erik Gästgivars /r
  • Teuvo Hakkarainen /ps
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Jukka Kärnä /sd
  • Jari Myllykoski /vas
  • Martti Mölsä /ps
  • Sirpa Paatero /sd
  • Arto Pirttilahti /kesk
  • Kaj Turunen /ps
  • vjäs. Jukka Kopra /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi

​​​​