Yleisperustelut
Yleistä
Tilintarkastuslaki on laadittu kokonaan uudelleen. Lain tavoitteena
on parantaa tilinpäätösten ja tilintarkastusten
uskottavuutta ja luetettavuutta aiheuttamatta yhteisöille
kuitenkaan tarpeettomia rasitteita. Laissa on otettu huomioon 29.6.2008
voimaantulevan uuden tilintarkastusdirektiivin vaatimukset sekä EU:n
komission suositukset tilintarkastuksen laadunvarmistuksen vähimmäisvaatimuksista
ja tilintarkastajan riippumattomuuden perusperiaatteista. Direktiivin
säännösten kansallisella voimaan saattamisella
parannetaan eri jäsenvaltioissa laadittujen ja tilintarkastettujen
tilinpäätösten luotettavuutta ja vertailtavuutta.
Lain rakenne on ryhmitelty niin, että laki olisi helposti
luettava, selkeä ja johdonmukainen
Pienten yhteisöjen tilintarkastuksesta
Tilintarkastuslain 4 §:n mukaan osakeyhtiöt, osuuskunnat,
henkilöyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt,
joissa sekä päättyneellä että sitä välittömästi
edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt
enintään yksi seuraavista kolmesta ehdosta: 1)
taseen loppusumma yli 100 000 euroa, 2) liikevaihto tai sitä vastaava
tuotto yli 200 000 euroa ja 3) palveluksessa keskimäärin
yli 3 henkilöä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta.
Tilintarkastaja on valittava asunto-osakeyhtiöissä,
joissa on vähintään 30 huoneistoa. Säätiölain
mukaan säätiössä on aina oltava
vähintään yksi tilintarkastuslain mukainen
tilintarkastaja. Talousvaliokunta ehdottaa, että yhdistyslain
muutosehdotus hylätään. Siitä seuraa,
että yhdistysten tilintarkastus säilyy nykyisellään.
Talousvaliokunta korostaa, että vaikka tilintarkastajaa
ei lain mukaan ole pakko valita, yhteisön omistajilla tai
jäsenillä on aina mahdollisuus valita tilintarkastaja
niin halutessaan. Jos tilintarkastaja valitaan, tilintarkastajan
on oltava tilintarkastuslain mukaisesti hyväksytty tilintarkastaja.
Talousvaliokunnalle on lausuttu, että viimeisimpien
verotustietojen mukaan laissa säädettävillä raja-arvoilla
pakollisen tilintarkastuksen ulkopuolelle jäisi yli 67
000 toimivaa osakeyhtiötä, joista 10 000 on verovelkaisia.
Näiden verovelkojen yhteismäärä on
348 miljoonaa euroa.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä seurata
ja tarpeen vaatiessa selvittää, millaisia yritys-
ja yhteiskunnallisia vaikutuksia pakollisesta tilintarkastuksesta
vapauttamisella on. Silmällä on pidettävä muun
muassa, onko uudella sääntelyllä vaikutusta
harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen. Hallituksen on ryhdyttävä tarpeellisiin
toimenpiteisiin, jos hyväksyttävän lainsäädännön
johdosta ilmenee epäkohtia. Laeilla ei muuteta niitä säännöksiä,
joissa yhteisöjä velvoitetaan toimittamaan tietojaan
eri viranomaisille. Näin ollen viranomaisilla on mahdollisuus saada
edelleen rekistereistä vastaavat tiedot kuin nykyisinkin.
Talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy
lausuman tilintarkastuslainsäädännön
vaikutusten seurannasta (Valiokunnan lausumaehdotus 1).
Yhdistysten tilintarkastuksesta
Talousvaliokunta ehdottaa, että yhdistyslain muutosehdotus
hylätään ja että tilintarkastuslain
57 §:n 3 momentin siirtymäsäännöksen
mukaan yhdistyksissä sovelletaan vanhaa tilintarkastuslakia.
Muutoksesta seuraa, että tilintarkastusvelvollisuus säilyy
kaikissa yhdistyksissä. Ns. maallikkotilintarkastus voisi
jatkua nykyiseen tapaan, ja maallikkotilintarkastajat suorittavat
tilintarkastuksen vanhan tilintarkastuslain mukaisesti. KHT- tai
HTM-tilintarkastajan suorittamaan tilintarkastukseen sovelletaan
uutta tilintarkastuslakia. Valiokunta pitää yhdistysten maallikkotilintarkastuksen
jatkumista nykyisellään parempana vaihtoehtona
kuin tilintarkastusvelvollisuuden poistamista kokonaisuudessaan
ja vähemmistön oikeutta vaatia tilintarkastusta
hallituksen esityksen mukaisesti.
Tarkoituksena on, että säännökset
yhdistysten talouden ja hallinnon tarkastuksesta valmistellaan erikseen.
Yhdistysten tarkastusta koskevien säännösten
valmistelu tulee aloittaa välittömästi,
jotta tarkastus kussakin yhdistyksessä voidaan järjestää tarkoituksenmukaisimmalla
tavalla yhdistyksen koko, tarkoitus sekä yhdistyksen sisäiset
ja ulkoiset tarpeet huomioon ottaen. Talousvaliokunta
ehdottaa, että eduskunta hyväksyy tästä lausuman (Valiokunnan
lausumaehdotus 2).
Muiden yhteisöjen tilintarkastuksesta
Tilintarkastuslain 57 §:n 3 momentin mukaan ennen uuden
tilintarkastuslain voimaantuloa perustetuissa muissa yhteisöissä kuin
yhdistyksissä ja säätiöissä sovelletaan
vanhan tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastajan
valintaan ja tilintarkastukseen niinä tilikausina, jotka
päättyvät viimeistään
31.12.2011. KHT- tai HTM-tilintarkastajan taikka KHT- tai HTM-yhteisön valintaan
ja näiden suorittamaan tilintarkastukseen sovelletaan uutta
lakia.
Siirtymäkautta on jatkettu hallituksen esityksessä ehdotetusta
vuodesta 2009 vuoden 2011 loppuun ja siirtymäkausi on kytketty
yhdenmukaisesti muiden siirtymäaikojen kanssa tilikauteen.
Siirtymäaika merkitsee sitä, että vanhassa tilintarkastuslaissa
tarkoitettu muu kuin hyväksytty tilintarkastaja voi toimia
tilintarkastustehtävässä mainittuna aikana.
Hyväksytyistä tilintarkastajista ja tilintarkastajien
valvonnasta
Voimassa olevan tilintarkastuslain 14 §:n mukaan voidaan
sellaisessa yhteisössä tai säätiössä,
jossa kunnalla tai kuntayhtymällä on määräämisvalta,
tilintarkastajaksi valita HTM-tilintarkastajan sijasta julkishallinnon
ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä tilintarkastaja
(JHTT-tilintarkastaja).
Uuden tilintarkastuslain 7 §:n mukaan tällaisessa
yhteisössä tai säätiössä tilintarkastajaksi voidaan
valita KHT- tai HTM-tilintarkastajan taikka KHT- tai HTM-yhteisön
lisäksi JHTT-tilintarkastaja tai JHTT-yhteisö.
Lain 57 §:n 4 momentin siirtymäsäännöksen
mukaan nykyistä käytäntöä voidaan
noudattaa siirtymäajan, enintään 31.12.2012
päättyväksi toimikaudeksi. Tänä aikana
voidaan HTM-tilintarkastajan sijasta edelleen valita JHTT-tilintarkastaja.
Kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä säädetään,
milloin kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta
toisessa kirjanpitovelvollisessa. Määräysvalta
voi perustua ääniosuuteen kohdeyrityksessä tai
kohdeyrityksen toimielimen jäsenten nimittämis-
ja erottamisoikeuteen taikka muuhun tosiasialliseen määräysvaltaan.
Kuntalain 68 §:n 4 momentissa viitataan kirjanpitolain määräysvaltasäännöksiin.
Talousvaliokunta toteaa, että kaikkiin kirjanpitovelvollisiin
yhteisöihin on sovellettava samoja tilintarkastusta koskevia
sääntöjä. Tilintarkastajan kelpoisuutta
ja toimintaa on arvioitava samoin perustein yhteisön tai
säätiön omistussuhteista riippumatta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että JHTT-tilintarkastajien asiantuntemusta voidaan hyödyntää kunnan
tai kuntayhtymän määräysvallassa
olevassa yhteisössä tai säätiössä muiden
hyväksyttyjen tilintarkastajien rinnalla. Siirtymäaikana
JHTT-tilintarkastaja voidaan valita myös HTM-tilintarkastajan
sijasta tilintarkastajaksi tällaisessa yhteisössä tai
säätiössä.
JHTT-tilintarkastajien asiantuntemusta tulee voida käyttää hyväksi
vastaisuudessakin täysimääräisesti.
Tämän vuoksi on viivyttelemättä valmisteltava
tarpeelliset säännökset ja määräykset,
joiden perusteella JHTT-tilintarkastaja voidaan hyväksyä tilintarkastuslaissa
tarkoitetuksi hyväksytyksi tilintarkastajaksi. Määräyksissä tulee
ottaa huomioon nykyinen JHTT-tutkinto ja JHTT-tilintarkastajan saama
käytännön kokemus. Vastaavasti on valmisteltava
määräykset KHT- ja HTM-tilintarkastajan
hyväksymisestä JHTT-tilintarkastajaksi.
KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavista opinnoista annetun kauppa-
ja teollisuusministeriön asetuksen 8 §:ssä säädetään
opinnoista, jotka voidaan lukea hyväksi KHT- ja HTM-tutkintoon
hyväksyttäessä.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä,
että hallitus valmistelee tilintarkastajia koskevien tutkinto- ja
pätevyysvaatimusten uudistuksen kokonaisuudessaan niin,
että kaikille tilintarkastajiksi aikoville on yhteinen
perustutkinto. Sen jälkeen olisi mahdollista erikoistua
julkisen hallinnon ja yhteisöjen tarkastukseen suorittamalla
niihin pätevöittävät tutkinnot.
Talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy
tilintarkastusjärjestelmän uudistamisesta lausuman (Valiokunnan
lausumaehdotus 3).
Esteellisyydestä
Tilintarkastuslain 25 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan
tilintarkastaja on esteellinen, jos tilintarkastajalla on välitön
tai välillinen omistus- tai muu oikeus osakkeeseen tai
osuuteen voittoa tavoittelevassa yhteisössä. Pykälän
4 momentin mukaan esteellisyyden muodostaa myös omistus-
tai muu oikeus asiakasyrityksen tytäryhteisössä ja
välittömässä emoyhteisössä.
Tilintarkastaja on 7 kohdan mukaan esteellinen myös,
jos hänen puolisollaan taikka häneen suoraan alenevassa
sukulaisuussuhteessa olevalla henkilöllä on edellä tarkoitettu
omistus- tai muu oikeus, eikä tämä oikeus
ole merkityksetön. Omistuksen tulee olla siis merkityksellinen tilintarkastajan
esteellisyyden kannalta arvioituna. Esimerkiksi se, että tilintarkastajan
puoliso tai lapsi on jäsenenä tilintarkastajan
asiakkaana olevassa osuuskunnassa, olisi tällainen merkityksetön
oikeus, joka ei saisi aikaan tilintarkastajan esteellisyyttä.
Tilintarkastajan osalta kielto on ehdoton. Kielto on perusteltua
selkeyden vuoksi ja sen vuoksi, että kaikkiin tilanteisiin
soveltuvien rajojen määrittely on käytännössä mahdotonta.
Talousvaliokunta toteaa kuitenkin, että tilintarkastuslain
25 §:n 2 momentissa on 1 momentin 4 kohtaa koskeva poikkeussäännös.
Se, mitä mainitussa 4 kohdassa säädetään,
ei koske yhteisöä, jossa jäsenyys on
edellytyksenä sen tarjoamien välttämättömyyspalveluiden
käyttämiselle. Tilintarkastajalla saa olla tällaisessa
yhteisössä vain sellainen osuus, joka oikeuttaa
palveluiden käyttämiseen, ei kuitenkaan suurempaa kuin
yksi sadasosa. Esimerkiksi osuuskunnan jäsen voi saada
jäsenyyteensä perustuen asiakasetuja
taikka käyttää osuuskunnan omistaman pankin
palveluja.
Talousvaliokunta katsoo, että tilintarkastajaksi valittu
osuuskunnan jäsen olisi esteellinen ainakin siinä tapauksessa,
jos hän saisi tilintarkastaja-asemansa perusteella sellaisia
erityisetuja, joita muut jäsenet eivät saa. Ovatko
esimerkiksi osuuskunnan pankkipalvelut vain jäsenyyden perusteella
saatavina sellaisia välttämättömyyspalveluja,
että ne eivät tee tilintarkastajaa esteelliseksi,
on tilintarkastajan harkittava tapauksittain. Tilintarkastajan tulee
tiedostaa hänelle asetetut vaatimukset ja vastuut.
Asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksesta
Talousvaliokunta on lisännyt asunto-osakeyhtiölain
muuttamisesta annettuun lakiin siirtymäsäännöksen,
jonka mukaan vanhoihin asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan
nykyisin voimassa olevia asunto-osakeyhtiölain säännöksiä tilintarkastajan
kelpoisuusvaatimuksista ja vanhan tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastajan
valinnasta ja tämän suorittamasta tilintarkastuksesta
vuoden 2011 loppuun. Hyväksyttyjen tilintarkastajien valintaan
sovelletaan uutta tilintarkastuslakia.
Oikeusministeriössä on vireillä asunto-osakeyhtiölain
kokonaisuudistus. Tässä yhteydessä tulee
valmistella tilintarkastajia, tilintarkastusta ja mahdollisesti
muunlaisten tarkastajien valintaa koskevat säännökset
erityisesti asunto-osakeyhtiöiden tarpeita ajatellen. Säännökset
tulee valmistella niin, että ne voidaan käsitellä,
hyväksyä ja saattaa voimaan viimeistään
nyt hyväksyttävän siirtymäkauden
jatkeeksi. Talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy tästä lausuman (Valiokunnan
lausumaehdotus 4).
Tilintarkastajien hyväksymisestä ja valvonnasta
Tilintarkastuslain mukaan Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta
hyväksyy KHT-tilintarkastajia ja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta
HTM-tilintarkastajia. Tilintarkastuslaissa säädetään
hyväksymisen edellytyksistä. Nämä toimielimet
myös valvovat tilintarkastajien toimintaa ja ammattitaidon
säilymistä. Päätöksenteko
tilintarkastuslautakunnassa ja tilintarkastusvaliokunnassa on riippumatonta
tilintarkastajista ja muista intressiryhmistä. Laissa säädetään
toimielinten koostumuksesta. Tilintarkastuslain 44 §:n
mukaan asioiden käsittelyyn Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnassa ja
kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnassa sovelletaan hallintolain,
kielilain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain
säännöksiä. Lautakunnan ja valiokunnan
päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla
valtion tilintarkastuslautakuntaan. Muutoksenhaun käsittelyyn
valtion tilintarkastuslautakunnassa on sovellettava hallintolainkäyttölakia
ja oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annettua
lakia.
Kauppakamarilaissa säädetään
tilintarkastuslaissa säädettyjen julkisten tehtävien
antamisesta kauppakamarille ja Keskuskauppakamarille.
Tilintarkastuslain 55 §:ssä säädetään
tilintarkastusmaksuista. Tilintarkastuslaissa tarkoitettujen tehtävien
hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi Keskuskauppakamarilla
ja kauppakamareilla on oikeus periä maksuja valtion maksuperustelakia
noudattaen. Maksuista säädetään
tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella.
Lähtökohtana on ollut, että maksuja peritään
kustannusvastaavasti.
Tilintarkastuksen yleisestä ohjauksesta, kehittämisestä ja
valvonnasta vastaa valtioneuvoston asettama kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä
toimiva
valtion tilintarkastuslautakunta, josta säädetään
tilintarkastuslain 41 §:ssä. Julkishallinnon
ja talouden tilintarkastajista säädetään
omassa laissaan. Lakia sovelletaan JHTT-tilintarkastajien ja JHTT-yhteisöjen
hyväksymiseen ja valvontaan. Valtiovarainministeriön
yhteydessä on julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta,
joka hyväksyy tilintarkastajan ja valvoo tilintarkastajan
ammattitaidon säilymistä. Laissa säädetään
JHTT-tilintarkastajaksi hyväksymisen vaatimuksista ja muista
tällaisia tilintarkastajia koskevista seikoista.
Talousvaliokunnan saaman lausunnon mukaan useimmissa ETA-valtioissa
tilintarkastajien hyväksymiseen ja valvontaan
osallistuvat useat yksityiset ja julkiset toimijat. Järjestelmät vaihtelevat
maittain. Lähes kaikissa maissa tilintarkastusalan ylin
valvonta kuuluu valtion viranomaiselle tai muulle lain mukaan toimivalle
julkisyhteisölle.
Talousvaliokunta pitää tarpeellisena selvittää,
olisiko Suomessa tilintarkastajien hyväksymis- ja valvontamenettelyjä tarpeen
selkeyttää ja yhdistää. Asiaa
on pohdittava ainakin siinä yhteydessä,
kun tilintarkastajien tutkinto-, hyväksymis- ja valvontasäännöksiä yhtenäistetään
Talousvaliokunta toteaa, että Suomessa on 718 KHT-tilintarkastajaa,
774 HTM-tilintarkastajaa ja 222 JHTT-tilintarkastajaa. Tilintarkastajatutkintoja
järjestetään kerran vuodessa. Valiokunta
kiinnittää huomiota hyväksyttyjen tilintarkastajaresurssien
riittävyyteen, kun tilintarkastuspalvelujen kysyntä kasvaa.
Koulutusta ja tutkintoja on järjestettävä niin,
että vaatimukset täyttäviä tilintarkastajia
on saatavissa tarvetta vastaavasti koko maassa ja että itsenäisten
tilintarkastusyhteisöjen ja tilintarkastajien asemaa ja toimintaedellytyksiä varmistetaan.
Muutoksista rekistereihin
Sellaisten yhteisöjen, jotka käyttävät
hyväkseen oikeutta olla valitsematta tilintarkastajaa,
on muutettava yhtiöjärjestystä poistamalla
tilintarkastajan valintaa koskeva määräys.
Myös säätiön, jonka säännöissä on
määräys kahden tilintarkastajan valitsemisesta
ja joka jatkossa haluaa valita säätiölakiin
tehdyn muutoksen mukaisesti vain yhden tilintarkastajan, on muutettava
sääntöjään tältä osin.
Näistä muutoksista aiheutuu yhteisöille
nykyisten rekisterien hinnastojen mukaan kohtuuttoman suuria kustannuksia.
Talousvaliokunta edellyttää, että uudesta
tilintarkastuslaista johtuvat yhtiöjärjestysten
ja sääntöjen muutosten rekisteröinti
Patentti- ja rekisterihallituksessa hoidetaan yksinkertaisesti ja joustavasti
niin, että rekisterimuutokset hoituvat mahdollisimman pienin
kustannuksin. Talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta
hyväksyy tästä lausuman (Valiokunnan
lausumaehdotus 5).
Hyvän tilintarkastustavan ruotsinkielisistä ohjeista
ja suosituksista
Tilintarkastuslain 22 §:n mukaan tilintarkastajan on
noudatettava hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastuslaissa
tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan.
Tilintarkastuslain 13 §:n mukaan kirjanpitovelvollisen
yhteisön tai säätiön tilintarkastuksessa
on noudatettava tilintarkastusdirektiivin 26 artiklassa tarkoitettuja
kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja. Tilintarkastuslain
13 § on ennakointia, koska standardien käsittely EU:ssa
on vielä kesken.
Talousvaliokunnassa on kiinnitetty huomiota siihen, että hyvää tilintarkastustapaa
koskevia suosituksia ei ole ollut saatavissa ruotsin kielellä.
Tilanne on parantumassa standardien tultua EU:ssa hyväksytyiksi,
jolloin ne julkaistaan myös ruotsin kielellä.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä Suomessa
toimivien ruotsinkielisten tilintarkastajien oikeusturvan kannalta,
että hyvää tilintarkastustapaa koskevat
ohjeet ja suositukset ovat saatavissa molemmilla virallisilla kielillä.
Talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy
asiasta lausuman (Valiokunnan lausumaehdotus 6).
Talousvaliokunta toteaa, että Eduskunnan oikeusasiamiehen
kansliassa on vireillä kantelu Suomessa toimivia ruotsinkielisiä tilintarkastajia
koskevista epäkohdista ja puutteista. Kantelun käsittely
on kesken.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Tilintarkastuslaki
7 §. JHHT-tilintarkastajan valitseminen.
Pykälässä käytetty sana
määräämisvalta on muutettu määräysvallaksi.
Kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä säädetään,
milloin kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta
toisessa kirjanpitovelvollisessa. Tosin kuntalain 68 §:n
4 momentissa, jossa viitataan kirjanpitolakiin, käytetään
sanaa määräämisvalta.
25 §. Tilintarkastajan esteellisyys.
Pykälässä säädetään
tilanteista, joissa tilintarkastaja ei ainakaan ole riippumaton.
Pykälän 1 momentin 6 kohdassa säädetään
tilintarkastajan esteellisyydestä, kun hän on
lähisukulainen laissa tarkoitetun henkilön kanssa.
Säännöstä on tarkennettu ja rajattu
niin, että tilintarkastaja on esteellinen, jos laissa tarkoitettu
henkilö on tilintarkastajaan suoraan ylenevässä tai
alenevassa sukulaisuussuhteessa.
Saman momentin 8 kohdassa säädetään
tilintarkastajana olevan tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden
vaarantumisesta, kun julkisen kaupankäynnin kohteena olevan
yhteisön tilintarkastaja on ottanut vastaan laissa sanotun
tehtävän. Säännöksen
muotoilua on selvennetty niin, että riippumattomuus vaarantuu,
jos sanotun tehtävän on ottanut vastaan yhteisön
tilintarkastajaksi valittu luonnollinen henkilö tai tilintarkastajaksi
valitun tilintarkastusyhteisön päävastuullinen
tilintarkastaja.
33 §. KHT-yhteisö.
Pykälässä säädetään
KHT-yhteisöksi hyväksymisen edellytyksistä.
Pykälän 1 momentin 2 kohtaa on täsmennetty
niin, että siinä asetettu vaatimus koskee selkeästi myös
ETA-valtiossa hyväksyttyjä tilintarkastajia tai
tilintarkastusyhteisöjä.
34 §. HTM-yhteisö.
Tässä pykälässä säädetään HTM-yhteisöksi
hyväksymisen edellytyksistä. Myös tämän
pykälän 1 momentin 2 kohtaa on täsmennetty
vastaavalla tavalla kuin 33 §:n 1 momentin 2 kohtaa.
44 §. Asioiden käsittely valvontaelimissä.
Pykälä säädetään
oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa
annetun lain soveltamisesta. Eduskunta on hyväksynyt mainitun
lain 23.1.2007. Laki on tulossa voimaan noin puolen vuoden kuluttua
siitä, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Tämän
johdosta tilintarkastuslain 44 §:n 2 momentissa olevan
puolittain avoimen säädöskokoelman vuosiluku
on muutettu vuodesta 2006 vuodeksi 2007.
56 §. Voimaantulo.
Voimaantulosäännöksen 2 momenttia on
täydennetty niin, että kumottavan tilintarkastuslain
2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua hyväksyttyä tilintarkastajaa
pidetään myös uuden tilintarkastuslain
2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna tilintarkastajana.
Uuden tilintarkastusdirektiivin (2006/43/EY) 51
artiklan mukaan lakisääteisiä tilintarkastajia tai
tilintarkastusyhteisöjä, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset
viranomaiset ovat hyväksyneet kumottavan direktiivin (84/253/EY)
mukaisesti ennen uuden direktiivin voimaantulopäivää 29.6.2008,
pidetään uuden direktiivin säännösten
mukaisesti hyväksyttyinä lakisääteisinä tilintarkastajina
tai tilintarkastusyhteisöinä.
57 §. Siirtymäsäännökset.
Pykälään on lisätty uusi
1 momentti, jossa sanotaan, minkä tilikauden tilintarkastukseen
uuden tilintarkastuslain säännöksiä sovelletaan.
Hallituksen esityksen 1 momentista, joka on siirtynyt 2
momentiksi, on poistettu viittaus muualla laissa säädettävään
tilintarkastajaan, koska maallikkotilintarkastus säilyy
osittain edelleen muualla lainsäädännössä.
Hallituksen esityksen 2 momenttia, joka on siirtynyt 3 momentiksi, on
muutettu siten, että yhdistyksiin sovelletaan edelleen
kumottavan tilintarkastuslain säännöksiä muun
kuin tilintarkastuslaissa tarkoitetun hyväksytyn tilintarkastajan
valintaan ja tällaisen tilintarkastajan suorittamaan tilintarkastukseen.
Vastaavasti muussa ennen uuden lain voimaantuloa perustetussa
yhteisössä tai säätiössä sovelletaan
kumottavan lain säännöksiä muun kuin
hyväksytyn tilintarkastajan valintaan ja tällaisen
tilintarkastajan suorittamaan tilintarkastajaan siirtymäaikana,
jota pidennetään vuoden 2011 loppuun.
Hallituksen esityksen 3 momentissa, joka on siirtynyt 4
momentiksi, määräämisvalta
on muutettu määräysvallaksi yhdenmukaisesti
samoin perustein kuin 7 §:ssä. Muutoin momentin
säännös on tältä osin
muutettu vastaamaan voimassaolevaa tilintarkastuslakia.
Hallituksen esityksen 5 momenttia, joka on siirtynyt 6 momentiksi, on
muutettu siten, että määräajan
kuluminen on kytketty tilikauteen kuten 1 ja 3 momenteissa.
Pykälän 7 momentissa, hallituksen
esityksen 6 momentissa, on korjattu kirjoitusvirhe.
Hallituksen esityksen 7 momentti on siirtynyt 8 momentiksi,
ja sitä on muutettu lain voimaantuloajankohdan muuttumisen
vuoksi.
5. Laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta
3 §. Osakeyhtiölain soveltaminen.
Hallituksen esityksen mukaan asunto-osakeyhtiöön
sovellettaisiin uuden osakeyhtiölain (624/2006)
säännöksiä.
Osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (625/2006)
1 §:n 3 momentin mukaan sovelletaan vanhaa osakeyhtiölakia
(734/78). Tämän johdosta 3 §:n
1 momentin johdantokappaleessa on osakeyhtiölain säädöskokoelman
numero muutettu vanhan lain mukaiseksi.
Voimaantulosäännös.
Voimaantulosäännökseen on lisätty
siirtymäsäännös, jonka mukaan ennen
asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantuloa
perustettuun asunto-osakeyhtiöön sovelletaan vanhan
lain säännöksiä tilintarkastajan
kelpoisuusvaatimuksista sekä kumottavan tilintarkastuslain
säännöksiä tilintarkastajan
valinnasta ja tämän suorittamasta tilintarkastuksesta
niinä tilikausina, jotka päättyvät
viimeistään 31.12.2011. KHT- tai HTM-tilintarkastajan
taikka KHT- tai HTM-yhteisön valintaan ja tämän
suorittamaan tarkastukseen sovelletaan uutta tilintarkastuslakia.
7. Laki säätiölain 12 §:n
muuttamisesta
Voimaantulosäännös.
Säätiölain 12 §:n 3 momentin
mukaan vähintään yhden tilintarkastajan ja
tämän varamiehen tulee olla hyväksytty
tilintarkastaja, jollei kauppa- ja teollisuusministeriö erityisestä syystä myönnä
poikkeusta.
Muiden pykälään tehtävien muutosten
ohella momentti ehdotetaan kumottavaksi. Hallituksen esityksessä lain
voimaantulosäännöksen mukaan myönnetty
poikkeuslupa olisi voimassa poikkeusluvan voimassaoloajan, kuitenkin
enintään 31 päivään
joulukuuta 2009.
Voimaantulosäännöksessä
poikkeusluvan voimassaoloajan enimmäisaika on muutettu
tilintarkastuslain 57 §:n 3 momentin mukaiseksi eli enintään
31 päivään joulukuuta 2011.
8. Laki yhdistyslain muuttamisesta
Laki yhdistyslain muuttamisesta ehdotetaan hylättäväksi.
Tilintarkastuslain 57 §:n 3 momentin mukaan yhdistyksessä sovelletaan
edelleen kumottavan tilintarkastuslain säännöksiä.
Uutta tilintarkastuslakia sovelletaan KHT- tai HTM-tilintarkastajan
taikka KHT- tai HTM-yhteisön valintaan ja näiden
suorittamaan lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tilintarkastukseen.
9. Laki asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta
Voimaantulosäännös.
Voimaantulosäännökseen on lisätty
vastaavanlainen siirtymäsäännös asunto-osakeyhtiölain
muutokseen. Ennen asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain
muutoksen voimaantuloa perustettuun asumisoikeusyhdistykseen sovelletaan
vanhan lain säännöksiä tilintarkastajan
kelpoisuusvaatimuksista sekä kumottavan tilintarkastuslain
säännöksiä tilintarkastajan
valinnasta ja tämän suorittamasta tilintarkastuksesta
niinä tilikausina, jotka päättyvät viimeistään
31.12.2011. KHT- tai HTM-tilintarkastajan taikka KHT- tai HTM-yhteisön
valintaan ja tämän suorittamaan tarkastukseen
sovelletaan uutta tilintarkastuslakia.
10. Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta
42 ja 43 §.
Eduskunta on hyväksynyt uuden lain luottolaitostoiminnasta.
Näiden pykälien numerot on muutettu uuden luottolaitoslain
mukaisiksi 158 ja 159 §:ksi.
44 §.
Tämän pykälän numero on
muutettu vastaavasti 160 §:ksi. Samalla on korjattu pykälässä oleva
viittaus ja lisätty säännösten
johdonmukaisuutta noudattaen luottolaitoksen rinnalle omistusyhteisö.
14. Laki eläkesäätiölain
muuttamisesta
66 §.
Pykälässä on korjattu virheellinen
viittaus.