Perustelut
Yleistä
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan
toimialalla vuoden 2015 talousarvion keskeisiä kysymyksiä ovat
työllisyyden tukeminen ja työttömyyden vähentäminen.
Kuluvana vuonna työttömyys on noussut ennustettua
enemmän, 8,7 %:iin, ja ensi vuonna sen arvioidaan
olevan 8,5 %. Työ- ja elinkeinoministeriön
tilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden
määrä oli elokuun lopussa 319 400. Se
on 29 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli
91 900, mikä on 14 700 enemmän kuin vuotta
aikaisemmin. Myös ikääntyneiden työttömyys
on noussut. Korkeasti koulutettujen työttömien
määrä on noussut muita ryhmiä nopeammin
ja kävi kesällä 50 000 henkilön
lukemissa.
Avoimien työpaikkojen määrä on
noussut samanaikaisesti työttömien määrän
kasvun kanssa, mikä kertoo työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman
pahenemisesta. Kohtaanto-ongelmien syitä ovat yritysten
ja toimialojen rakennemuutos, yritysten tarpeiden mukaisen erityisosaamisen
puutteet sekä puutteet alueellisessa ja ammatillisessa
liikkuvuudessa. Osittain yritysten rekrytointiongelmat saattavat
johtua alan matalasta palkkatasosta, vähäisestä työtuntimäärästä,
epätyypillisten työsuhteiden käyttämisestä tai työn
luonteesta. Joillakin toimialoilla yrityksillä on ollut
vaikeuksia työvoiman saamisessa työehtosopimusten
mukaisista työsuhteen ehdoista huolimatta ja yritykset
ovat rekrytoineet työntekijöitä ulkomailta.
Myös ns. piilotyöttömien määrä on
noussut. Piilotyöttömällä tarkoitetaan
henkilöä, joka on työtön, mutta
joka ei aktiivisesti hae töitä. Tilastokeskuksen
Työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa aktiivisesti töitä haki
197 000 henkilöä ja piilotyöttömiä oli
149 000. Viime vuoden elokuusta heidän määränsä kasvoi
32 000 henkilöllä.
Talousarvioesityksessä aktiivisen työvoimapolitiikan
määrärahoiksi (momentti 32.30.51) esitetään
563,9 milj. euroa. Määrässä on
59,9 milj. euron lisäys verrattuna kuluvan vuoden 2014
varsinaiseen talousarvioon. Lisäys ei kuitenkaan käytännössä lisää palvelujen
määrää, koska määrärahaan
sisältyy 125 milj. euron siirto sosiaali- ja terveysministeriöstä työmarkkinatuen
ja starttirahan perustuen osuuden maksamiseen. Momentilta on vähennetty
50 milj. euroa säästöpäätöksenä,
opetus- ja kulttuuriministeriölle esitetään
siirrettäväksi 7,5 milj. euroa oppisopimuskoulutukseen
ja TE-toimistojen toimintamenomomentille 5 milj. euroa rakennepoliittisten
toimien täytäntöönpanoon. Maahanmuuttajien
kotoutumiskoulutukseen määrärahoja esitetään
lisättäväksi 7 milj. euroa. Talousarvioesityksen
mukaisilla määrärahoilla arvioidaan saavutettavan
ensi vuonna noin 24,5 prosentin aktivointiaste. Arvio perustuu 8,5 %:n mukaiseen
työttömyysasteeseen ja siihen, että muilta
momenteilta rahoitettavissa palveluissa olisi keskimäärin
50 000 henkilöä.
Valiokunta pitää ongelmallisena, että julkisten
työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahoihin esitetään
talousarvioesityksessä merkittävää vähennystä samanaikaisesti,
kun työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja yritysten rekrytointiongelmat
sekä työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden
kasvu edellyttäisivät päinvastoin aktivointitoimenpiteiden
lisäämistä ja niiden laadullista kehittämistä.
Valiokunta huomauttaa, että ilman nyt työttöminä olevien
henkilöiden työelämävalmiuksien
ja työkyvyn ylläpitämistä työllisyysasteen
nostaminen voi myöhemmin osoittautua hyvässäkin
taloustilanteessa vaikeaksi. Valiokunta painottaa, että työvoimapoliittisiin
toimiin tulee olla riittävä rahoitus, ja pitää välttämättömänä,
että hallituksella on tarvittaessa valmius osoittaa niihin
lisärahoitusta.
TE-toimistojen resurssit
Talousarviossa esitetään julkisten työvoima-
ja yrityspalvelujen momentilta 32.30.51 siirrettäväksi
TE-toimistojen toimintamenoihin 5 milj. euroa rakennepoliittisten
uudistusten toimeenpanoon, mikä vastaa noin 100:aa henkilötyövuotta.
Samanaikaisesti TE-toimistojen toimintamenoihin kohdistuu kuitenkin
yhteensä 8,976 milj. euron säästöt,
jotka vastaavat noin 180 htv:n vähennystarvetta. Vuoteen
2014 verrattuna TE-toimistoihin kohdistuu siten vuonna 2015 kaikkiaan
noin 80 htv:n vähennystarve. Valiokunta pitää 5
milj. euron määrärahalisäystä tarpeellisena
ja hyvänä, mutta toteaa, että lisäys
ei paranna TE-toimistojen palvelukykyä kuluvan vuoden tilanteesta.
TE-toimistojen kanssa samaan konserniin kuuluvat ELY-keskukset
ovat mittavien säästötavoitteiden vuoksi
joutuneet aloittamaan henkilöstön vähentämistä koskevan
yhteistoimintamenettelyn 3 300 henkilön kanssa.
Vähentämistarve on kaikkiaan 700 henkilötyövuotta.
Samaan aikaan TE-toimistoihin on palkattu ja vuonna 2015 on tarkoitus
palkata 360 htv:n verran henkilöstöä työllistämisvaroilla.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työsopimuslain säännösten
mukaan työnantajalla on työntarjoamisvelvollisuus
irtisanotuille, lomautetuille ja osa-aikaisille työntekijöille.
Vastaavassa tilanteessa palkkatuen ja työkokeilun käyttäminen
on henkilöstön vähentämisiin
joutuneissa kunnissa estynyt, mikä koetaan kunnissa kohtuuttomana.
Valiokunta on käsitellyt TE-toimistojen resursointia
ja toiminnan muutoksia laajasti vuoden 2014 talousarviosta antamassaan
lausunnossa (TyVL 11/2013 vp). Valiokunta toistaa aikaisemmin
lausumansa ja toteaa, että työvoimahallinnon kehittäminen
organisointia ja toimintatapoja muuttamalla on ollut vähenevien
resurssien vuoksi tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. Valiokunta
kuitenkin huomauttaa, että jatkuvat muutokset heikentävät
toiminnan tuottavuutta työntekijöiden työpanoksen
mennessä jatkuvasti uusiutuvien ohjeiden ja sääntöjen
omaksumiseen ja toimintatapojen opetteluun. Valiokunta katsoo, että nykyisessä korkean
työttömyyden oloissa henkilöstön
tarpeetonta kuormitusta tulee välttää ja
tarvittaessa henkilöstöresursseja on lisättävä.
Valiokunta kiinnittää huomiota korkeasti koulutettujen
pitkäaikaistyöttömien työvoimapalvelujen
kehittämiseen. Korkeasti koulutetut pitkäaikaistyöttömät
ovat TE-toimistoille nopeasti kasvanut asiakasryhmä, jolle
ei nykyisellään ole riittävästi
tarjolla heille sopivia työllistymistä tukevia
palveluja. Valiokunta pitää tärkeänä,
että työvoimakoulutusta ja muita työllistämistoimia
uudistetaan ja kehitetään eri kohderyhmille sopiviksi.
Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen
Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään
vuoden 2015 alusta voimaan tulevilla uudistuksilla, jotka koskevat
työmarkkinatuen rahoitusta ja työllistymistä edistävää moniammatillista
yhteispalvelua. Uudistuksilla lisätään
ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien
palvelujen järjestämisessä ja rahoittamisessa
sekä kohdennetaan palkkatukea ja muita työvoimapalveluita
pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa
työmarkkina-asemassa oleville. Valiokunta pitää hallituksen
linjauksia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
erittäin tärkeinä ja tarpeellisina.
Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen
rahoitusvastuu siirtyy kunnille siten, että kunnat maksavat
työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta
puolet niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea
työttömyyden perusteella vähintään
300 päivää, ja 70 % yli 1 000
päivää tukea saaneiden tuesta. Työllistymistä edistävien
palvelujen ajalta tuen maksaa kokonaisuudessaan valtio. Rahoitusmalli
palkitsee niitä kuntia, jotka joko itse tai yhdessä muiden
toimijoiden kanssa pystyvät ennaltaehkäisemään
pitkäaikaistyöttömyyttä ja edistävät
pitkään työttömänä olleiden
työllistymistä.
Asiasta aikaisemmin antamiinsa lausuntoihin viitaten (TyVL
4/2013 vp ja TyVL 4/2014 vp) valiokunta
pitää päätöstä perusteltuna.
Uudistus lisää kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden
aktiivisessa hoidossa kannustaen kuntia järjestämään
työttömille työtä, aktiivitoimia
ja pitkäaikaistyöttömille räätälöityjä yksilöllisiä palveluja.
Valiokunta pitää myös aktivointipalvelujen
entistä varhaisempaa aloittamista hyvänä.
Valiokunta huomauttaa kuitenkin, että ilman riittäviä resursseja
ja vaikuttavia välineitä kuntien mahdollisuudet
työttömien aktivoinnissa ovat rajalliset.
Valtio vastaa työmarkkinatuesta aktiivitoimenpiteiden
ajalta. Kunnan on siten mahdollista siirtää aktivointipalveluja
järjestämällä osa työttömyyden
kustannuksista valtion maksettavaksi. Laadukkaat ja vaikuttavat
aktiivitoimenpiteet ovat kuitenkin kalliita, minkä vuoksi
on mahdollista, että kunnalle ei koidu toiminnan järjestämisestä merkittäviä säästöjä.
Tilanne saattaa valiokunnan käsityksen mukaan pahimmillaan
johtaa siihen, että palvelujen tuottamisessa ratkaiseviksi
tulevat kustannukset, jolloin palvelujen laatu ja vaikuttavuus jäävät
heikoiksi ja työttömyys voi jopa pitkittyä.
Valiokunta pitää rahoitusosuuden muutosta vaikeassa
taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille raskaana ja pelkää,
että lisääntyvät kustannukset
vaarantavat palvelujen järjestämisen. Valiokunta
pitää erittäin tärkeänä,
että hallitus seuraa tarkoin työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen
vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien aktivointiin
kunnissa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
Taloustilanteen heikentymisen vuoksi useat kunnat ovat joutuneet
irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöä.
Työsopimuslain säännösten mukaan
kunnan on tällaisessa tilanteessa aina ensin tarjottava
vapautuvaa työtä omille irtisanotuille, lomautetuille
tai osa-aikaisille työntekijöille. Työntarjoamisvelvollisuus
on vaikeuttanut kunnan omaa palkkatuella työllistämistä ja työkokeilun
käyttöä ja johtanut palkkatuella työllistämisen
ja työkokeilun lopettamiseen myös niissä kohteissa,
jotka on perustettu kuntaan pelkästään
työllisyydenhoitoa varten. Työllistämispalvelujen
järjestäminen on jouduttu joissakin kunnissa lopettamaan
jopa nuorten työpajoilla, mitä valiokunta pitää erittäin
valitettavana.
Palkkatukea koskevia säännöksiä on
tarkoitus muuttaa vuoden alusta siten, että työntarjoamisvelvollisuudesta
voidaan poiketa sellaisissa tarkkaan rajatuissa tilanteissa, joissa
kunta tai järjestö palkkaa palkkatuella pitkäaikaistyöttömän
työhön, jota muutoin ei tehtäisi työsuhteisena
työnä. Valiokunta pitää uudistusta
erittäin tärkeänä ja tarpeellisena.
Valiokunta katsoo, että työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja
työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuutta koskevia
säännöksiä ja erityisesti mainittujen
säännösten välistä suhdetta
tulisi kuitenkin edelleen selkiyttää.
Työvoiman palvelukeskusten verkosto vakinaistetaan
ja toiminta laajennetaan koko maahan. Palvelukeskukseen on tarkoitus
ohjata henkilö, joka on saanut työmarkkinatukea
työttömyyden perusteella vähintään
300 päivää tai ollut yhdenjaksoisesti
työttömänä vähintään
tietyn ajan. Pitkään kestäneen työttömyyden
lisäksi asiakkuus edellyttää, että henkilöllä on
monialaisen yhteispalvelun tarve. Uudistus velvoittaa
kaikki kunnat liittymään alueelliseen palveluverkostoon,
osallistumaan työllistymistä edistävän
monialaisen yhteispalvelun tuottamiseen ja tarjoamaan asiakkaille
tarpeen mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Valiokunta pitää tärkeänä,
että palvelukeskusten verkosto muodostetaan siten, että palvelu
on helposti saavutettavissa koko alueella ja että asiakkailla
on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua palveluun.
Valiokunta pitää työvoiman palvelukeskusten
vakinaistamista hyvänä ja tärkeänä uudistuksena
ja katsoo, että moniammatillisen toiminnan avulla voidaan
vähentää tehokkaasti vaikeaakin pitkittynyttä työttömyyttä.
Palvelukeskusten toiminta on tarkoitus mahdollisimman pitkälti
toteuttaa olemassa olevilla resursseilla ja toimijakohtaisilla lakisääteisillä tehtävillä.
Valiokunta pitää selvänä, että toiminnan
vakinaistamisesta aiheutuu sekä kunnille että TE-hallinnolle
kustannuksia, ja pitää tärkeänä,
että TE-hallinnon sisällä kustannuksiin
varataan riittävät määrärahat.
Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille
tuetaan tehostamalla edelleen nuorten yhteiskuntatakuuta. Valiokunta
korostaa, että takuuta tulee kehittää tehtyjen
selvitysten ja saatujen kokemusten pohjalta.
Nuorisotakuu lähtee siitä, että kaikille
alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille
työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka
taikka jokin muu työllistymistä tukeva palvelu
viimeistään kolmen työttömyyskuukauden
kuluessa. Valiokunta huomauttaa, että osa nuorista tarvitsee
ennen koulutuksen tai työn aloittamista kuntoutusta tai
muutoin vahvaa tukea. Kuntoutus on oleellinen osa toimivaa nuorisotakuuta,
minkä vuoksi sen toteuttamiseen tulee varata riittävät
resurssit.
Valiokunta pitää tärkeänä ja
korostaa nuorten parissa toimivien koulutuksen järjestäjien,
sosiaalitoimen, nuorisotyön, TE-toimistojen sekä muiden
mahdollisten sidosryhmien keskeistä moniammatillista yhteistyötä.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että eri toimijoiden välinen yhteistyö järjestetään
pysyvälle pohjalle siten, että jokin taho on kokonaisvastuussa
nuoren tilanteesta.
TE-toimistoilla on keskeinen rooli nuorten ohjaamisessa sopiviin
toimenpiteisiin ja palveluihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
nuoret ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset
eivät ole tyytyväisiä TE-toimistojen
palveluun, vaan katsovat, että TE-toimistoissa ei riittävästi
huomioida nuorten tottumattomuutta asioida viranomaisen luona, heidän
toiveitaan ja henkilökohtaisia tarpeitaan. Valiokunta pitää erittäin
tärkeänä, että TE-toimistojen
toimintaa ja tapaa lähestyä elämän
nivelvaiheessa olevaa nuorta sekä nuorten kanssa asioivien
osaamista kehitetään siten, että palveluissa kyetään
huomioimaan nuoren asiakkaan erityistilanne.
Valiokunta pitää myönteisenä työvaltaisen oppimisen
lisäämistä ja oppisopimuskoulutuksen
kehittämistä. Valiokunta korostaa, että niille nuorille,
jotka eivät syystä tai toisesta pysty koulutukseen
hakeutumaan, tulee kouluun ohjaamisen sijasta aidosti hakea muita
työllistymisen vaihtoehtoja ilman työmarkkinatuen
menettämisen pelkoa.
Valiokunta korostaa järjestöjen merkitystä nuorten
työllistämisessä ja koulutustoiminnassa.
Nuorisojärjestöt ovat keskeisessä roolissa syrjäytymisvaarassa
olevien nuorten tukemisessa ja auttamisessa eteenpäin.
Valiokunta pitää tärkeänä selvittää mahdollisuuksia
tukea järjestöjä nuorten työllistämisessä nykyistä tehokkaammin
esimerkiksi Sanssi-kortin käyttöä lisäämällä.
Talousarvio ja sukupuolivaikutukset
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on hallitusohjelman
mukaan hallituksen erityisenä painopisteenä lainvalmistelussa,
talousarvion laadinnassa sekä hankkeissa. Budjetin laatimismääräysten
mukaan talousarvion pääluokkaperusteluihin tulee
sisällyttää yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan
merkittävästä talousarvioesitykseen liittyvästä toiminnasta.
Kaikilla ministeriöillä on talousarvioesityksissään
ohjeiden mukainen yhteenvetotarkastelu. Valiokunta huomauttaa, että vaikka
ministeriöiden yhteenvetotarkastelut mahdollistavat talousarvion
sukupuolivaikutusten esiin nostamisen, jää tarkastelu
monen ministeriön osalta varsin yleiselle tasolle. Sukupuolivaikutusten
arviointi edellyttää ministeriöiltä täsmällisempiä kirjauksia,
tavoitteita ja määrärahojen kohdentumisen
arviointia. Valiokunta pitää tärkeänä,
että talousarvion laatimista kehitetään
siten, että siinä otetaan mahdollisimman seikkaperäisesti huomioon
esitettyjen määrärahojen ja toiminnan
sukupuolivaikutukset.
Taantuman aikana työttömyyden kasvu alkaa yleensä miesvaltaisilla
aloilla ja naisten työttömyys seuraa perässä lievempänä.
Elokuun työllisyyskatsauksen mukaan miesten ja naisten työttömyys
on kuitenkin noussut yhtä paljon (10 %)
edellisestä vuodesta. Talousarvioesitykseen sisältyy
lisäpanostuksia työllistäviin liikenne-
ja rakentamishankkeisiin, perusväylänpitoon ja
uusiin väylähankkeisiin. Valiokunta pitää hankkeita
kannatettavina, mutta kiinnittää huomiota työllisyyspolitiikan
sukupuolivaikutuksen näkökulmasta siihen, että työllisyyden tukemiseksi
tehtävät toimenpiteet kohdistuvat pääosin
miesvaltaisille aloille, kun samaan aikaan naisvaltaiselle julkiselle
sektorille kohdistuu merkittäviä työllisyyttä alentavia
leikkauksia.
Turvakodit
Valiokunta edellyttää aikaisempiin talousarvioista
antamiinsa lausuntoihinsa viitaten (TyVL 16/2012
vp, TyVL 11/2013 vp ja TyVL 3/2014
vp), että hallitus rakentaa portaittaisen ohjelman,
jolla turvakotiverkosto rakennetaan Istanbulin sopimuksessa tarkoitetulla
tavalla, ja varaa siihen riittävät määrärahat.