Perustelut

Yleistä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialalla vuoden 2015 talousarvion keskeisiä kysymyksiä ovat työllisyyden tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kuluvana vuonna työttömyys on noussut ennustettua enemmän, 8,7 %:iin, ja ensi vuonna sen arvioidaan olevan 8,5 %. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä oli elokuun lopussa 319 400. Se on 29 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 91 900, mikä on 14 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös ikääntyneiden työttömyys on noussut. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on noussut muita ryhmiä nopeammin ja kävi kesällä 50 000 henkilön lukemissa.

Avoimien työpaikkojen määrä on noussut samanaikaisesti työttömien määrän kasvun kanssa, mikä kertoo työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman pahenemisesta. Kohtaanto-ongelmien syitä ovat yritysten ja toimialojen rakennemuutos, yritysten tarpeiden mukaisen erityisosaamisen puutteet sekä puutteet alueellisessa ja ammatillisessa liikkuvuudessa. Osittain yritysten rekrytointiongelmat saattavat johtua alan matalasta palkkatasosta, vähäisestä työtuntimäärästä, epätyypillisten työsuhteiden käyttämisestä tai työn luonteesta. Joillakin toimialoilla yrityksillä on ollut vaikeuksia työvoiman saamisessa työehtosopimusten mukaisista työsuhteen ehdoista huolimatta ja yritykset ovat rekrytoineet työntekijöitä ulkomailta.

Myös ns. piilotyöttömien määrä on noussut. Piilotyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on työtön, mutta joka ei aktiivisesti hae töitä. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa aktiivisesti töitä haki 197 000 henkilöä ja piilotyöttömiä oli 149 000. Viime vuoden elokuusta heidän määränsä kasvoi 32 000 henkilöllä.

Talousarvioesityksessä aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoiksi (momentti 32.30.51) esitetään 563,9 milj. euroa. Määrässä on 59,9 milj. euron lisäys verrattuna kuluvan vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon. Lisäys ei kuitenkaan käytännössä lisää palvelujen määrää, koska määrärahaan sisältyy 125 milj. euron siirto sosiaali- ja terveysministeriöstä työmarkkinatuen ja starttirahan perustuen osuuden maksamiseen. Momentilta on vähennetty 50 milj. euroa säästöpäätöksenä, opetus- ja kulttuuriministeriölle esitetään siirrettäväksi 7,5 milj. euroa oppisopimuskoulutukseen ja TE-toimistojen toimintamenomomentille 5 milj. euroa rakennepoliittisten toimien täytäntöönpanoon. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen määrärahoja esitetään lisättäväksi 7 milj. euroa. Talousarvioesityksen mukaisilla määrärahoilla arvioidaan saavutettavan ensi vuonna noin 24,5 prosentin aktivointiaste. Arvio perustuu 8,5 %:n mukaiseen työttömyysasteeseen ja siihen, että muilta momenteilta rahoitettavissa palveluissa olisi keskimäärin 50 000 henkilöä.

Valiokunta pitää ongelmallisena, että julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahoihin esitetään talousarvioesityksessä merkittävää vähennystä samanaikaisesti, kun työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja yritysten rekrytointiongelmat sekä työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu edellyttäisivät päinvastoin aktivointitoimenpiteiden lisäämistä ja niiden laadullista kehittämistä. Valiokunta huomauttaa, että ilman nyt työttöminä olevien henkilöiden työelämävalmiuksien ja työkyvyn ylläpitämistä työllisyysasteen nostaminen voi myöhemmin osoittautua hyvässäkin taloustilanteessa vaikeaksi. Valiokunta painottaa, että työvoimapoliittisiin toimiin tulee olla riittävä rahoitus, ja pitää välttämättömänä, että hallituksella on tarvittaessa valmius osoittaa niihin lisärahoitusta.

TE-toimistojen resurssit

Talousarviossa esitetään julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen momentilta 32.30.51 siirrettäväksi TE-toimistojen toimintamenoihin 5 milj. euroa rakennepoliittisten uudistusten toimeenpanoon, mikä vastaa noin 100:aa henkilötyövuotta. Samanaikaisesti TE-toimistojen toimintamenoihin kohdistuu kuitenkin yhteensä 8,976 milj. euron säästöt, jotka vastaavat noin 180 htv:n vähennystarvetta. Vuoteen 2014 verrattuna TE-toimistoihin kohdistuu siten vuonna 2015 kaikkiaan noin 80 htv:n vähennystarve. Valiokunta pitää 5 milj. euron määrärahalisäystä tarpeellisena ja hyvänä, mutta toteaa, että lisäys ei paranna TE-toimistojen palvelukykyä kuluvan vuoden tilanteesta.

TE-toimistojen kanssa samaan konserniin kuuluvat ELY-keskukset ovat mittavien säästötavoitteiden vuoksi joutuneet aloittamaan henkilöstön vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn 3 300 henkilön kanssa. Vähentämistarve on kaikkiaan 700 henkilötyövuotta. Samaan aikaan TE-toimistoihin on palkattu ja vuonna 2015 on tarkoitus palkata 360 htv:n verran henkilöstöä työllistämisvaroilla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työsopimuslain säännösten mukaan työnantajalla on työntarjoamisvelvollisuus irtisanotuille, lomautetuille ja osa-aikaisille työntekijöille. Vastaavassa tilanteessa palkkatuen ja työkokeilun käyttäminen on henkilöstön vähentämisiin joutuneissa kunnissa estynyt, mikä koetaan kunnissa kohtuuttomana.

Valiokunta on käsitellyt TE-toimistojen resursointia ja toiminnan muutoksia laajasti vuoden 2014 talousarviosta antamassaan lausunnossa (TyVL 11/2013 vp). Valiokunta toistaa aikaisemmin lausumansa ja toteaa, että työvoimahallinnon kehittäminen organisointia ja toimintatapoja muuttamalla on ollut vähenevien resurssien vuoksi tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. Valiokunta kuitenkin huomauttaa, että jatkuvat muutokset heikentävät toiminnan tuottavuutta työntekijöiden työpanoksen mennessä jatkuvasti uusiutuvien ohjeiden ja sääntöjen omaksumiseen ja toimintatapojen opetteluun. Valiokunta katsoo, että nykyisessä korkean työttömyyden oloissa henkilöstön tarpeetonta kuormitusta tulee välttää ja tarvittaessa henkilöstöresursseja on lisättävä.

Valiokunta kiinnittää huomiota korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömien työvoimapalvelujen kehittämiseen. Korkeasti koulutetut pitkäaikaistyöttömät ovat TE-toimistoille nopeasti kasvanut asiakasryhmä, jolle ei nykyisellään ole riittävästi tarjolla heille sopivia työllistymistä tukevia palveluja. Valiokunta pitää tärkeänä, että työvoimakoulutusta ja muita työllistämistoimia uudistetaan ja kehitetään eri kohderyhmille sopiviksi.

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen

Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään vuoden 2015 alusta voimaan tulevilla uudistuksilla, jotka koskevat työmarkkinatuen rahoitusta ja työllistymistä edistävää moniammatillista yhteispalvelua. Uudistuksilla lisätään ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja rahoittamisessa sekä kohdennetaan palkkatukea ja muita työvoimapalveluita pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Valiokunta pitää hallituksen linjauksia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi erittäin tärkeinä ja tarpeellisina.

Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuu siirtyy kunnille siten, että kunnat maksavat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää, ja 70 % yli 1 000 päivää tukea saaneiden tuesta. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tuen maksaa kokonaisuudessaan valtio. Rahoitusmalli palkitsee niitä kuntia, jotka joko itse tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa pystyvät ennaltaehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä ja edistävät pitkään työttömänä olleiden työllistymistä.

Asiasta aikaisemmin antamiinsa lausuntoihin viitaten (TyVL 4/2013 vp ja TyVL 4/2014 vp) valiokunta pitää päätöstä perusteltuna. Uudistus lisää kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa kannustaen kuntia järjestämään työttömille työtä, aktiivitoimia ja pitkäaikaistyöttömille räätälöityjä yksilöllisiä palveluja. Valiokunta pitää myös aktivointipalvelujen entistä varhaisempaa aloittamista hyvänä. Valiokunta huomauttaa kuitenkin, että ilman riittäviä resursseja ja vaikuttavia välineitä kuntien mahdollisuudet työttömien aktivoinnissa ovat rajalliset.

Valtio vastaa työmarkkinatuesta aktiivitoimenpiteiden ajalta. Kunnan on siten mahdollista siirtää aktivointipalveluja järjestämällä osa työttömyyden kustannuksista valtion maksettavaksi. Laadukkaat ja vaikuttavat aktiivitoimenpiteet ovat kuitenkin kalliita, minkä vuoksi on mahdollista, että kunnalle ei koidu toiminnan järjestämisestä merkittäviä säästöjä. Tilanne saattaa valiokunnan käsityksen mukaan pahimmillaan johtaa siihen, että palvelujen tuottamisessa ratkaiseviksi tulevat kustannukset, jolloin palvelujen laatu ja vaikuttavuus jäävät heikoiksi ja työttömyys voi jopa pitkittyä.

Valiokunta pitää rahoitusosuuden muutosta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille raskaana ja pelkää, että lisääntyvät kustannukset vaarantavat palvelujen järjestämisen. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien aktivointiin kunnissa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Taloustilanteen heikentymisen vuoksi useat kunnat ovat joutuneet irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöä. Työsopimuslain säännösten mukaan kunnan on tällaisessa tilanteessa aina ensin tarjottava vapautuvaa työtä omille irtisanotuille, lomautetuille tai osa-aikaisille työntekijöille. Työntarjoamisvelvollisuus on vaikeuttanut kunnan omaa palkkatuella työllistämistä ja työkokeilun käyttöä ja johtanut palkkatuella työllistämisen ja työkokeilun lopettamiseen myös niissä kohteissa, jotka on perustettu kuntaan pelkästään työllisyydenhoitoa varten. Työllistämispalvelujen järjestäminen on jouduttu joissakin kunnissa lopettamaan jopa nuorten työpajoilla, mitä valiokunta pitää erittäin valitettavana.

Palkkatukea koskevia säännöksiä on tarkoitus muuttaa vuoden alusta siten, että työntarjoamisvelvollisuudesta voidaan poiketa sellaisissa tarkkaan rajatuissa tilanteissa, joissa kunta tai järjestö palkkaa palkkatuella pitkäaikaistyöttömän työhön, jota muutoin ei tehtäisi työsuhteisena työnä. Valiokunta pitää uudistusta erittäin tärkeänä ja tarpeellisena. Valiokunta katsoo, että työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä ja erityisesti mainittujen säännösten välistä suhdetta tulisi kuitenkin edelleen selkiyttää.

Työvoiman palvelukeskusten verkosto vakinaistetaan ja toiminta laajennetaan koko maahan. Palvelukeskukseen on tarkoitus ohjata henkilö, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään tietyn ajan. Pitkään kestäneen työttömyyden lisäksi asiakkuus edellyttää, että henkilöllä on monialaisen yhteispalvelun tarve. Uudistus velvoittaa kaikki kunnat liittymään alueelliseen palveluverkostoon, osallistumaan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tuottamiseen ja tarjoamaan asiakkaille tarpeen mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Valiokunta pitää tärkeänä, että palvelukeskusten verkosto muodostetaan siten, että palvelu on helposti saavutettavissa koko alueella ja että asiakkailla on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua palveluun.

Valiokunta pitää työvoiman palvelukeskusten vakinaistamista hyvänä ja tärkeänä uudistuksena ja katsoo, että moniammatillisen toiminnan avulla voidaan vähentää tehokkaasti vaikeaakin pitkittynyttä työttömyyttä.

Palvelukeskusten toiminta on tarkoitus mahdollisimman pitkälti toteuttaa olemassa olevilla resursseilla ja toimijakohtaisilla lakisääteisillä tehtävillä. Valiokunta pitää selvänä, että toiminnan vakinaistamisesta aiheutuu sekä kunnille että TE-hallinnolle kustannuksia, ja pitää tärkeänä, että TE-hallinnon sisällä kustannuksiin varataan riittävät määrärahat.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan tehostamalla edelleen nuorten yhteiskuntatakuuta. Valiokunta korostaa, että takuuta tulee kehittää tehtyjen selvitysten ja saatujen kokemusten pohjalta.

Nuorisotakuu lähtee siitä, että kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka taikka jokin muu työllistymistä tukeva palvelu viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Valiokunta huomauttaa, että osa nuorista tarvitsee ennen koulutuksen tai työn aloittamista kuntoutusta tai muutoin vahvaa tukea. Kuntoutus on oleellinen osa toimivaa nuorisotakuuta, minkä vuoksi sen toteuttamiseen tulee varata riittävät resurssit.

Valiokunta pitää tärkeänä ja korostaa nuorten parissa toimivien koulutuksen järjestäjien, sosiaalitoimen, nuorisotyön, TE-toimistojen sekä muiden mahdollisten sidosryhmien keskeistä moniammatillista yhteistyötä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että eri toimijoiden välinen yhteistyö järjestetään pysyvälle pohjalle siten, että jokin taho on kokonaisvastuussa nuoren tilanteesta.

TE-toimistoilla on keskeinen rooli nuorten ohjaamisessa sopiviin toimenpiteisiin ja palveluihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nuoret ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset eivät ole tyytyväisiä TE-toimistojen palveluun, vaan katsovat, että TE-toimistoissa ei riittävästi huomioida nuorten tottumattomuutta asioida viranomaisen luona, heidän toiveitaan ja henkilökohtaisia tarpeitaan. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että TE-toimistojen toimintaa ja tapaa lähestyä elämän nivelvaiheessa olevaa nuorta sekä nuorten kanssa asioivien osaamista kehitetään siten, että palveluissa kyetään huomioimaan nuoren asiakkaan erityistilanne.

Valiokunta pitää myönteisenä työvaltaisen oppimisen lisäämistä ja oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Valiokunta korostaa, että niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty koulutukseen hakeutumaan, tulee kouluun ohjaamisen sijasta aidosti hakea muita työllistymisen vaihtoehtoja ilman työmarkkinatuen menettämisen pelkoa.

Valiokunta korostaa järjestöjen merkitystä nuorten työllistämisessä ja koulutustoiminnassa. Nuorisojärjestöt ovat keskeisessä roolissa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa ja auttamisessa eteenpäin. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää mahdollisuuksia tukea järjestöjä nuorten työllistämisessä nykyistä tehokkaammin esimerkiksi Sanssi-kortin käyttöä lisäämällä.

Talousarvio ja sukupuolivaikutukset

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on hallitusohjelman mukaan hallituksen erityisenä painopisteenä lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä hankkeissa. Budjetin laatimismääräysten mukaan talousarvion pääluokkaperusteluihin tulee sisällyttää yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä talousarvioesitykseen liittyvästä toiminnasta.

Kaikilla ministeriöillä on talousarvioesityksissään ohjeiden mukainen yhteenvetotarkastelu. Valiokunta huomauttaa, että vaikka ministeriöiden yhteenvetotarkastelut mahdollistavat talousarvion sukupuolivaikutusten esiin nostamisen, jää tarkastelu monen ministeriön osalta varsin yleiselle tasolle. Sukupuolivaikutusten arviointi edellyttää ministeriöiltä täsmällisempiä kirjauksia, tavoitteita ja määrärahojen kohdentumisen arviointia. Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarvion laatimista kehitetään siten, että siinä otetaan mahdollisimman seikkaperäisesti huomioon esitettyjen määrärahojen ja toiminnan sukupuolivaikutukset.

Taantuman aikana työttömyyden kasvu alkaa yleensä miesvaltaisilla aloilla ja naisten työttömyys seuraa perässä lievempänä. Elokuun työllisyyskatsauksen mukaan miesten ja naisten työttömyys on kuitenkin noussut yhtä paljon (10 %) edellisestä vuodesta. Talousarvioesitykseen sisältyy lisäpanostuksia työllistäviin liikenne- ja rakentamishankkeisiin, perusväylänpitoon ja uusiin väylähankkeisiin. Valiokunta pitää hankkeita kannatettavina, mutta kiinnittää huomiota työllisyyspolitiikan sukupuolivaikutuksen näkökulmasta siihen, että työllisyyden tukemiseksi tehtävät toimenpiteet kohdistuvat pääosin miesvaltaisille aloille, kun samaan aikaan naisvaltaiselle julkiselle sektorille kohdistuu merkittäviä työllisyyttä alentavia leikkauksia.

Turvakodit

Valiokunta edellyttää aikaisempiin talousarvioista antamiinsa lausuntoihinsa viitaten (TyVL 16/2012 vp, TyVL 11/2013 vp ja TyVL 3/2014 vp), että hallitus rakentaa portaittaisen ohjelman, jolla turvakotiverkosto rakennetaan Istanbulin sopimuksessa tarkoitetulla tavalla, ja varaa siihen riittävät määrärahat.