Perustelut
Pohjoismaiden neuvoston toiminta kehittyy kertomuksen mukaan
monilla aloilla. Kertomuksessa mainitaan esimerkkeinä mm.
Pohjoismaiden parlamenteissa käyty teemakeskustelu rajaesteistä sekä aktiivinen
keskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön
kehittämisestä. Tähän liittyvät
myös arktisen alueen haasteet. Suomi oli kertomusvuonna
neuvoston puheenjohtajamaa.
Rajaesteet
Pohjoismaiden pääministerien vuonna 2007 perustama
rajaestefoorumi työskentelee rajaesteiden vähentämiseksi
Pohjoismaissa. Rajaestetyön vahvistamiseksi ja tehostamiseksi
organisaatio on muutettu rajaesteneuvostoksi, jonka uusi strategia
ja toimintasuunnitelma tulivat voimaan 1. tammikuuta 2014.
Pohjoismaisen rajaestetyön uudelleenjärjestelyn
myötä rajaesteiden poistamista pyritään
tehostamaan sekä ihmisten ja yritysten liikkuvuutta lisäämään
Pohjoismaissa. Valiokunta viittaa valtioneuvoston rajaesteselonteosta
antamaansa mietintöön (UaVM 7/2012
vp) ja toteaa, että työtä vapaan
pohjoismaisen liikkuvuuden edistämiseksi ja maiden välisten
rajaesteiden poistamiseksi tulee jatkaa määrätietoisesti
ja toimet on kohdistettava todellisiin ongelmiin.
Arktinen yhteistyö
Pohjoismaiden neuvosto halua pitää kiinni
pohjoismaisesta näkökulmasta muun muassa ympäristö-,
tutkimus-, koulutus- ja elinkeinoalalla.
Ulkoasiainvaliokunta toteaa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista
selontekoa koskevassa mietinnössään (UaVM
1/2013 vp), että pohjoismaisen yhteistyön
lisääminen arktisissa kysymyksissä on
valiokunnan mielestä ensiarvoista, jotta yhteishankkeiden
kautta voitaisiin luoda todellisia synenergiaetuja. Tässä valossa olisi
valiokunnan mielestä perusteltua kartoittaa Pohjoismaiden
yhteiset intressit ja pyrkiä niiden kirjaamiseen yhteisen
toimintastrategian pohjaksi. Myös NB8-mailla (Pohjoismaat,
Liettua, Latvia ja Viro -Nordic Baltic countries) on yhteisiä intressejä alueella.
Suomen tulisi lisäksi pyrkiä aktiivisesti kahdenväliseen
yhteistyöhön Ruotsin ja Norjan kanssa selvitettäessä esimerkiksi
pohjoisten alueiden liikenneyhteyksien vahvistamista.
Lisäksi ulkoasiainvaliokunta katsoo (UaVM 1/2013
vp), että Suomen tulisi tavoitella arktisen osaamisensa
täysimittaista hyödyntämistä ja olla
aktiivinen Pohjoismaiden arktiseen alueeseen liittyvien yhteisten
intressien kartoittamisessa yhteisen strategian laatimiseksi.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Neuvoston vuonna 2012 hyväksyttyyn kansainväliseen
strategiaan on kirjattu näkemys, että pitkällä aikavälillä paras
vaihtoehto olisi ulko- ja puolustuspolitiikan ministerineuvoston
perustaminen. Olisi tarpeen tuoda neuvoston parlamentaarikot nykyistä kiinteämmin
mukaan ulko- ja puolustuspolitiikan yhteistyön tiivistämiseen.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että parlamentaarikot ovat mukana ulko- ja puolustuspolitiikan
tiivistämisessä.
Ulkoasiainvaliokunta toteaa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
koskevan selonteon mietinnössään (UaVM
1/2013 vp), selonteon ja saamansa selvityksen
perusteella olevan selvää, että pohjoismaisen
ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön lisäarvo
on korostunut. Valiokunnan mielestä on tärkeää,
että yhteistyön mahdollisuuksia hyödynnetään
johdonmukaisemmin Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Valiokunta
yhtyy asiantuntijoiden näkemykseen, että Pohjoismaiden
poliittisen yhteistyön tiivistäminen lisää pitkällä aikavälillä Suomen
turvallisuutta mm. vahvistamalla ennaltaehkäisyä,
mikäli Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen
arvioitaisiin vaikuttavan tosiasiassa muiden Pohjoismaiden reagointiin.
Pohjoismaiden ulko-, puolustus- ja kehitysministerit ovat antaneet
pohjoismaisen yhteistyön kehittämistä koskevat
julkilausumat vuoden 2014 alussa.
Neuvoston suositusten tehostaminen
Tarkastuskomitea on kertomuksen mukaan analysoinut Pohjoismaiden
neuvoston suositusten vaikuttavuutta. Valmistelun ja seurannan puutteellisuus
sekä suositusten suuri määrä tunnistettiin
tekijöiksi, joilla voi olla merkitystä suositusten
menestymiseen. Valiokunta pitää hyvänä neuvoston
päätöksiä suositusten toimeenpanon tehostamisesta.
Tarkastuskomitean laadittavaksi annettu tilanneraportti edistää omalta
osaltaan vaikuttavuuden lisäämistä.
Valiokunta pitää myös harkitsemisen
arvoisena eduskunnan kansainvälisten valtuuskuntien raportoinnin
kehittämistä niin, että raportointi ja raporttien
käsittely valiokunnassa tapahtuisi nykyistä ajantasaisemmin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ruotsissa, Norjassa ja
Islannissa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosittainen raportti
käsitellään parlamentissa samassa yhteydessä kuin Pohjoismaiden
neuvoston raportti. Ulkoasiainvaliokunta esittää harkittavaksi
samanlaista menettelyä eduskunnassa.