VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 22/2013 vp

VaVM 22/2013 vp - HE 105/2013 vp HE 181/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi muiksi laeiksi

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 105/2013 vp) täydentämisestä

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 24 päivänä syyskuuta 2013 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle vuoden 2014 tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi muiksi laeiksi (HE 105/2013 vp) ja 12 päivänä marraskuuta 2013 eduskunta on lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle vuoden 2014 tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 105/2013 vp) täydentämisestä (HE 181/2013 vp).

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä seuraavat aloitteet:

LA 33/2013 vp  Laki tuloverolain muuttamisesta läh. 3.10.2013

LA 43/2013 vp  Laki tuloverolain 95 §:n ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta läh. 24.10.2013

LA 47/2013 vp  Laki tuloverolain 127 a ja 127 b §:n muuttamisesta läh. 23.10.2013

LA 48/2013 vp  Laki tuloverolain 23 ja 124 §:n muuttamisesta läh. 23.10.2013

LA 60/2013 vp  Vuoden 2014 tuloveroasteikkolaki läh. 12.11.2013

TPA 30/2013 vp  Kunnallisverotuksen muuttaminen progressiiviseksi  läh. 8.10.2013

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

erityisasiantuntija Ilkka Lahti, ylitarkastaja Timo Annala ja finanssisihteeri Filip Kjellberg, valtiovarainministeriö

johtava lakimies Matti Merisalo ja ylitarkastaja Mia Keskinen, Verohallinto

johtaja Timo Sipilä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

ekonomisti Helena Pentti, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

veroasiantuntija Jukka Hakola, Suomen Kuntaliitto

johtaja Anna Lundén, Suomen Yrittäjät ry

ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, Veronmaksajain Keskusliitto

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Akava ry
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • Keskuskauppakamari
  • Suomen Kuntaliitto
  • Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
  • Veronmaksajain Keskusliitto.

HALLITUKSEN ESITYKSET JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys 105/2013 vp

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vuoden 2014 tuloveroasteikkolaki. Ehdotettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon.

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettaisiin siten, että vuonna 2015 vähennyskelpoinen määrä olisi 70 prosenttia. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2 000 eurosta 2 400 euroon.

Tuloverolakiin lisättäisiin säännökset opintolainahyvityksen verovapaudesta, jolla korvattaisiin verotuksen kautta myönnettävä opintolainavähennys.

Tuloverolakiin sisältyvää verovapaiden sosiaalietuuksien luetteloa muutettaisiin siten, että lakiin lisättäisiin maininta kolttalain nojalla saadusta avustuksesta ja valtionlainaan liittyvästä tuesta. Lisäksi tuloverolaissa säädettäisiin rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa ja Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa tarkoitettuihin opintoihin liittyvien sosiaali- ja muiden etuuksien verovapaudesta, jonka johdosta viimeksi mainitusta laista vastaavat säännökset kumottaisiin tarpeettomina.

Tuloverolakia muutettaisiin väliaikaisesti siten, että luonnollisen henkilön myydessä kiinteää omaisuutta kunnalle myyntivoitto olisi verovapaata tuloa vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 loppuun mennessä tehdyissä luovutuksissa.

Tuloverolakia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että Euroopan unionin eläkejärjestelmässä kertynyt eläkeoikeus voidaan siirtää vapaaehtoiseen vakuutukseen.

Verohallinnosta annetussa laissa säädettyä niin sanottua Katso-yritystunnistuspalvelua koskevaa Verohallinnon määräaikaista tehtävää ehdotetaan jatkettavaksi kolmella vuodella.

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan julkisiksi verotustiedoiksi säädettäisiin veronhuojennukseen oikeuttavaan riskipääomasijoitukseen liittyviä tietoja.

Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta, ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa jäljempänä mainituin poikkeuksin. Kolttalain nojalla saatua avustusta ja tukea koskevaa tuloverolain muutosta sovellettaisiin jo vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa ja kiinteän omaisuuden myyntivoiton verovapautta vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 loppuun.

Opintolainavähennystä ja opintolainahyvitystä koskevat tuloverolain muutokset tulisivat voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. Asuntovelan korkovähennystä koskeva muutos tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Opintovelan korkovähennysoikeus poistuisi vuoden 2015 alusta.

Kiinteän omaisuuden myyntivoiton verovapautta koskeva tuloverolain muutos olisi voimassa vuoden 2014 loppuun. Verohallinnosta annetun lain muutos olisi voimassa vuoden 2016 loppuun.

Hallituksen esitys HE 181/2013 vp

Eduskunnalle annettua hallituksen esitystä vuoden 2014 tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi muiksi laeiksi ehdotetaan täydennettäväksi.

Vuoden 2014 valtionverotuksessa sovellettavaa progressiivista ansiotuloveroasteikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuloveroasteikon tulorajoja, lukuun ottamatta ylintä tulorajaa, korotettaisiin noin 1,5 prosentilla.

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja poistumaprosenttia korotettaisiin aiemmassa esityksessä ehdotetuista määristä.

Kunnallisverotuksen perusvähennystä muutettaisiin siten, että perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin ja poistumaprosenttia alennettaisiin aiemmassa esityksessä ehdotetuista määristä.

Tuloverolaista ehdotetaan kumottavaksi säännös, jonka mukaan Verohallinto vahvistaa erikseen verosta vapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän 15 000 ajokilometriä ylittävälle osalle. Vastaavat muutokset tehtäisiin elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin, maatilatalouden tuloverolakiin sekä ennakkoperintälakiin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta, ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa.

Eduskunta-aloitteet

LA 33/2013 vp.

Lakialoitteessa ehdotetaan lapsen alaikäisyysrajaa nostettavaksi 18 vuoteen. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi verotukseen yksinhuoltajavähennys 1 200 euroa.

LA 43/2013 vp.

Lakialoitteen tarkoituksena on lisätä verotulotuottoja rajoittamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeutta

LA 47/2013 vp.

Lakialoitteessa ehdotetaan, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotuksen lisäksi kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää nostetaan 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.

LA 48/2013 vp.

Lakialoitteessa ehdotetaan, että tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen myös 100 000 euroa vuodessa ylittävästä pääomatulosta 124 §:n 2 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan. Tuloverolain 124 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 40 000 euroa, siitä suoritetaan veroa 32 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). Lisäksi yhteisön tuloveroprosentiksi vahvistetaan 22, yhteisetuuden tuloveroprosenttiksi 26 ja yleishyödyllisen yhteisön tuloveroprosentiksi pääomatulosta 15.

LA 60/2013 vp.

Lakialoite liittyy vuoden 2014 talousarvioesitykseen, ja se on tarkoitus käsitellä yhdessä hallituksen esityksen HE 105/2013 vp kanssa. Lakialoitteessa esitetään valtion tuloveroasteikkoon muutoksia 60 000 euroa ylittävien tulojen osalta. Vero olisi silloin 31 prosenttia. Vero nousisi yli 90 000 euron vuositulot ylittävältä osalta 34 prosentin tasolle. Korkein veroasteikko tulisi voimaan yli 160 000 euron vuositulojen kohdalla, jonka ylittävistä tuloista veroa perittäisiin 36 prosenttia.

Asteikkoon tehtäisiin vastaavat indeksitarkistukset, joista on sovittu työmarkkinaneuvotteluissa edellyttäen, että sopimus on riittävän kattava.

TPA 30/2013 vp.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin muuttaakseen nykyisen kunnallisverotuksen progressiiviseksi aloitteessa tarkemmin kuvatuin tavoin.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta puoltaa esitysten hyväksymistä muutettuna.

Esitykset muodostavat kokonaisuuden, jossa hallituksen esitystä tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi muiksi laeiksi (HE 105/2013 vp) on täydennetty hallitusohjelman linjaamalla tavalla sen jälkeen, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 tekemä raamisopimus on tullut hyväksytyksi riittävän kattavasti alakohtaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa. Täydentävä esitys (HE 181/2013 vp) sisältää ne ehdotukset, joilla hallitus on päättänyt tukea syntynyttä sopimusta ja ylläpitää osaltaan maamme kilpailukykyä, työllisyyttä ja kansalaisten ostovoimaa.

Täydentävä esitys on myös vaikutuksiltaan alkuperäistä esitystä selvästi merkittävämpi. Se sisältää tarkennukset ensi vuoden tuloveroasteikkoon sekä ehdotukset lisäkorotuksiksi työtulovähennykseen ja kunnallisverotuksen perusvähennykseen. Lisäksi siinä esitetään luovuttavaksi jo päätetyistä, ensi vuoden alusta voimaan tulevista verovapaiden kilometrikorvausten lisäleikkauksista.

Esitys merkitsee toisaalta myös sitä, että hallitus on muuttanut kevään 2012 kehyspäätöksessä tekemäänsä linjausta, jonka mukaan inflaatiosta ja ansiotason noususta aiheutuvaa kiristystä ei kompensoitaisi veroasteikossa myöskään ensi vuonna.

Uudet ehdotukset vähentävät tuloveron tuottoa yhteensä arviolta 171 milj. euroa hallituksen alkuperäisen esityksen noin 48 milj. euron lisäksi. Lisäksi kilometrikorvauksia koskeva päätös merkitsee noin 23 milj. euronArviossa on otettu huomioon hallituksen kehyspäätöksessä keväällä 2013 sovittu yhteisöverokannan muutos 24,5 prosentista 20 prosenttiin. vähenemää verotuotoissa. Esitysten verotuottovaikutukset ovat siis yhteensä näin yli 240 milj. euroa vuodessa. Tästä kunnille aiheutuva verotulon menetys, hieman yli 76 milj. euroa on tarkoitus kompensoida kunnille hallitusohjelman mukaisesti täysimääräisesti.

Valiokunta pitää esityksiä rakentavina ja puoltaa niihin sisältyviä keskeisiä ehdotuksia.

Yleiset veroperustemuutokset

Ehdotusten taloudellinen pääpaino on edellä mainituissa yleisissä veroperustemuutoksissa. Niistä merkittävin on ehdotettu asteikkotarkistus, jonka osuus kokonaisuudesta on noin 130 milj. euroa. Se on tarkoitus toteuttaa korottamalla kuluvan vuoden veroasteikon tulorajoja 1,5 prosentilla. Korotus ei koskisi kuitenkaan ylintä tulorajaa, joka jäisi nykyiselleen. Valiokunta pitää ehdotusta yleisesti perusteltuna kansalaisten ostovoiman ylläpitämiseksi näköpiirissä olevan hitaan kasvun olosuhteissa.

Valiokunta pitää samasta syystä asianmukaisena myös työtulovähennykseen ehdotettuja muutoksia, jotka kasvattavat vähennyksen vaikutusta kaikkiaan noin 70 milj. euroa. Tämä on tarkoitus toteuttaa korottamalla vähennyksen enimmäismäärä nykyisestä 970 eurosta 1 010 euroon. Lisäksi vähennyksen kertymä- ja poistumaprosentteja nostettaisiin hieman nykyisestä. Koska työtulovähennys kohdistuu palkkatuloon ja muuhun aktiivituloon, se myös keventää työn verotusta hallitusohjelman painotusten mukaisesti.

Kolmas yleinen veroperustemuutos korottaisi kaikkein pienimpiin tuloihin kohdistuvaa perusvähennystä. Sen enimmäismäärä nousisi nykyisestä 2 880 eurosta 2 930 euroon ja poistumaprosentti alenisi 19 prosenttiin nykyisen 20 sijasta. Vähennys ulottuisi päivärahatuloa saavilla noin 18 300 euron, palkkatuloa saavilla noin 23 700 euron ja eläketuloa saavilla noin 20 700 euron vuosituloihin saakka. Muutos alentaisi verotuottoja yhteensä noin 40 milj. euroa. — Todettakoon vielä, että perusvähennyksen enimmäismäärää on korotettu kahden viimeisen vuoden aikana yhteensä 660 euroa, jos nyt ehdotettu muutos otetaan myös huomioon. Valiokunta pitää tätä yleisesti tarkoituksenmukaisena, sillä se tukee pienituloisten ostovoimaa ja sitä kautta työllisyyttä. Lisäksi se tukee verotuksen oikeudenmukaisuustavoitetta.

Edellä kuvatut muutokset merkitsevät kaikkiaan sitä, että palkkatulon veroaste pysyisi keskimäärin tämän vuoden tasolla, kun otetaan huomioon ansiotason nousu. Lisäksi muutokset työtulovähennykseen ja perusvähennykseen keventävät edellä kuvatuin tavoin erityisesti pienituloisten palkansaajien verotusta. Valiokunta pitää kokonaisuutta vallitsevassa taloustilanteessa tasapainoisena ja oikein suunnattuna.

Muut muutokset

Hallituksen esitys HE 105/2013 vp sisältää lukuisia yksittäisiä ja toisistaan riippumattomia muutosehdotuksia, jotka liittyvät verotuksen ulkopuolisiin uudistuksiin. Näitä ovat mm. opintotukiuudistukseen perustuvat ehdotukset opintolainavähennyksen asteittaisesta poistamisesta ja korvaamisesta verovapaalla opintolainahyvityksellä, ehdotus kolttalain nojalla uudisrakentamiseen myönnettävien rakentamisavustusten verovapaudesta sekä rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muutoksiin perustuvat ehdotukset eräiden opintososiaalisten etujen verovapaudesta. Valiokunnalla ei ole näiltä osin huomautettavaa.

Valiokunta pitää lisäksi ehdotuksia EU:n henkilöstön eläkeoikeuden siirron verokohtelusta ja organisaatioiden sähköiseen tunnistamiseen liittyvästä menettelyllisestä jatkoajasta puhtaasti teknisinä sekä verotustietojen julkisuuteen ehdotettua vähäistä muutosta muutoin perusteltuna.

Esitykseen sisältyy edellä olevien lisäksi kuitenkin joitakin muutosehdotuksia, joilla on yleistä merkitystä. Ne koskevat asuntovelan korkovähennystä, kotitalousvähennystä, kiinteistöstä saadun luovutusvoiton määräaikaista verovapautta sekä kilometrikorvausten verovapautta. Valiokunta käsittelee niitä seuraavassa lyhyesti vielä erikseen.

Asuntovelan korkovähennys.

Hallitusohjelmassa on sovittu mm. siitä, että asuntolainan korkojen vähennysoikeutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain vaalikauden aikana. Tarkoituksena on yhtenäistää siten vuokra- ja omistusasumisen verokohtelua. Vähennystä on pienennetty kirjauksen mukaisesti rajoittamalla korkomenojen vähennyskelpoista osuutta ensin 85:een ja sitten 80 prosenttiin. Tarkoitus oli, että vähennyskelpoinen osuus olisi ensi vuoden alusta pysyvästi 75 prosenttia koroista. Rajoitus koskee kaikkia asuntovelkoja siitä riippumatta, milloin velka on otettu.

Hallitus on päättänyt kevään kehyspäätöksen yhteydessä rajoittaa edelleen korkomenojen vähennyskelpoista osuutta 70 prosenttiin koroista. Muutos tulisi kuitenkin voimaan vasta vuoden 2015 alusta. Ensi vuonna sovellettaisiin siis aiotuin tavoin 75 prosentin vähennyskelpoista osuutta. Ehdotettu muutos lisäisi verotuottoa vuodesta 2015 alkaen noin 27 milj. eurolla vuosittain.

Valiokunta pitää ehdotusta hyväksyttävänä. Se on osa niitä lisäsopeutustoimia, jotka ovat osoittautuneet välttämättömiksi valtion velkaantumisen hillitsemiseksi. Muutos yksilötasolla on lisäksi hallittava; 5 prosenttiyksikön vähennys pienentää esimerkiksi 100 000 euron asuntolainan korkovähennystä 3 prosentin korolla 45 euroa vuodessa. Verotuksen ennakoitavuuden kannalta on perusteltua, että muutos tule voimaan vasta vuoden 2015 alusta.

Kotitalousvähennys.

Myös ehdotus kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotuksesta nykyisestä 2 000 eurosta 2 400 euroon perustuu kehyspäätökseen. Sen tarkoituksena on edistää työllisyyttä ja tukea harmaan talouden torjuntaa. Muutos vähentäisi verotuottoja noin 13 milj. euroa vuodessa, mutta se kannustaisi samalla kotitalouksia hankkimaan edelleen vähennyksen kattamia palveluita. Valiokunta pitää esitystä tästä näkökulmasta perusteltuna.

Kiinteistöstä saadun luovutusvoiton määräaikainen verovapaus.

Kiinteistöstä saadun luovutusvoiton määräaikainen verovapaus perustuu puolestaan hallituksen kuluvan syksyn elokuussa sopimaan rakennepoliittiseen ohjelmaanRakennepoliittinen ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi, 29.8.2013.. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan talouden kasvuedellytyksiä ja kuromaan umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta. Kysymys on kaikkiaan merkittävästä ja kattavasta toimenpidekokonaisuudesta, joka heijastuu laajasti yhteiskunnan eri toimintoihin.

Yhtenä osana tätä kokonaisuutta hallitus pyrkii uudistamaan myös asuntomarkkinoiden rakenteita ja mm. poistamaan tonttimaan tarjonnan esteitä. Esityksessä ehdotetaan tämän perusteella, että kunnille tapahtuva maan myynti olisi määräajan verovapaata. Verovapaus koskisi kuitenkin vain luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien luovutuksia, jotka tehdään 1.10.2013— 31.12.2014 välisenä aikana. Määräaikaisen verovapauden arvioidaan alentavan pääomatuloista kertyvää tuloveron tuottoa kaikkiaan noin 5 milj. euroa.

Valiokunta puoltaa esitystä. Sen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on lisäksi syytä muistaa, että kunnalle — ja eräille muille julkisyhteisöille — tapahtuvan kiinteistönluovutuksen verotukseen kohdistuu pysyvä erityishuojennus, 80 prosentin hankintameno-olettama (TVL 49 §:n 1 mom. 4 kohta). Määräaikainen etu on siis tähän nähden kohtuullinen.

Kilometrikorvauksia koskeva muutos.

Esityksen kenties ongelmallisin ehdotus liittyy verovapaisiin kilometrikorvauksiin, joita koskeva, vuosi sitten tehty lainmuutos on tarkoitus perua osittain. Ehdotus liittyy toimiin, joilla hallitus on tukenut työmarkkinajärjestöjen raamisopimusta.

Viimevuotisen lainmuutoksen (HE 88/2012 vp) tarkoituksena oli rajoittaa palkansaajille maksettavien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärään sisältyvää ylikompensaatiota kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen, kaikkia koskeva kaavamainen 5 prosentin vähennys tuli voimaan jo tämän vuoden alusta. Sen on tarkoitus säilyä myös vastaisuudessa.

Seuraava muutos olisi koskenut vain paljon ajavia, ja sen oli määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta. Korvaustasoa oli tarkoitus rajoittaa silloin siltä osin kuin työmatkasta aiheutuneita ajoja on yli 15 000 kilometriä vuodessa. Verovapaa korvaus olisi voinut olla tältä osin enintään 55 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta kilometrikorvauksen enimmäismäärästä. Tämä muutos esitetään siis nyt peruttavaksi.

Ehdotus koskee pääosin noin 38 000 yksityissektorilla työskentelevää, so. noin 5 prosenttia kaikista verovapaita kilometrikorvauksia saavista. Sen vaikutus verotuottoihin olisi edellä todetuin tavoin noin 23 milj. euroa vuodessa.

Valiokunta on käsitellyt viimevuotista esitystä mietinnössään VaVM 28/2012 vp ja pitänyt ehdotettuja muutoksia periaatteellisesti oikeina ja perusteltuina. Muutos toiseen suuntaan ei siis ole tähän nähden aivan ongelmaton. Kysymys on rajanvedosta verotuksessa vähennyskelvottomien elantomenojen ja vähennyskelpoisten tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneiden menojen välillä. Yleisellä tasolla kysymys on myös kansalaisten yhdenvertaisuudesta lain edessä. Näistä syistä valiokunta puoltaa esitystä vain, koska se on osa hallituksen vastaantuloa työmarkkinaratkaisun aikaansaamiseksi.

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta ehdottaa, että aloitteet hylätään.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että hallituksen esitykseen HE 105/2013 vp sisältyvät 3.—5. lakiehdotus sekä hallituksen esitykseen HE 181/2013 vp sisältyvät 1. ja 3.—5. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että hallitukseen esitykseen HE 105/2013 vp sisältyvä 2. lakiehdotus ja hallitukseen esitykseen HE 181/2013 vp sisältyvä 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina ja yhdistettyinä 2. lakiehdotukseksi (Valiokunnan muutosehdotukset),

että hallituksen esitykseen HE 105/2013 vp sisältyvä 1. lakiehdotus hylätään,

että lakialoitteet LA 33/2013 vp, LA 43/2013 vp, LA 47/2013 vp, LA 48/2013 vp ja LA 60/2013 vp hylätään ja

että toimenpidaloite TPA 30/2013 vp hylätään.

Valiokunnan muutosehdotukset

2.

Laki

tuloverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan tuloverolain (1535/1992) 73 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 787/2012,

muutetaan (poist.) 51 §, 58 §:n 1 ja 2 momentti, 71 §:n 3 momentti, 73 §:n 2 momentti, 92 §:n 14, 16 ja 25 kohta, 106 §, 125 §:n 2 momentti, 127 a §:n 1 momentti sekä 127 d §:n 1 ja 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 58 §:n 1 ja 2 momentti sekä 127 a §:n 1 momentti laissa 1515/2011, 71 §:n 3 momentti laissa 896/2001, 73 §:n 2 momentti laissa 787/2012, 92 §:n 14 kohta laissa 1360/2002, 92 §:n 25 kohta laissa 1273/2004, 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 785/2012 sekä 127 d §:n 1 ja 2 momentti laissa 409/2005, sekä

lisätään lakiin uusi 48 a ja 81 a § sekä 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1360/2002, 1273/2004, 528/2005, 770/2005, 1128/2005, 946/2008 ja 929/2012, uusi 26 kohta seuraavasti:

48 a, 51, 58 ja 71 §

(Kuten HE 105/2013 vp)

73 §

(Kuten HE 181/2013 vp)

81 a ja 92 §

(Kuten HE 105/2013 vp)

106 ja 125 §

(Kuten HE 181/2013 vp)

127 a ja 127 d §

(kuten HE 105/2013 vp)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE 105/2013 vp)

_______________

Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2013

  • pj. Kimmo Sasi /kok
  • vpj. Pentti Kettunen /ps
  • jäs. Pertti Hemmilä /kok
  • Jouko Jääskeläinen /kd
  • Sampsa Kataja /kok
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Mikaela Nylander /r
  • Heli Paasio /sd
  • Kari Rajamäki /sd
  • Markku Rossi /kesk
  • Matti Saarinen /sd
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Jouko Skinnari /sd (osittain)
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Kari Uotila /vas
  • Ville Vähämäki /ps
  • vjäs. Johanna Karimäki /vihr
  • Raimo Piirainen /sd (osittain)
  • Eero Reijonen /kesk
  • Anne-Mari Virolainen /kok
  • Tuula Väätäinen /sd (osittain)

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

VASTALAUSE 1

Perustelut

Ansiotulojen verotus

Keskusta esittää valtion tuloveroasteikkoon muutoksia, joiden myötä veronmaksajan maksukyky huomioitaisiin Kataisen hallituksen esittämää veroratkaisua paremmin. Oikeudenmukaisuuden vuoksi kiristämme kaikkein suurituloisimpien verotusta.

Valtion tuloverotus olisi keskustan esityksessä tulonsaajan kannalta vastaavanlainen kuin hallituksenkin malli aina 60 900 euron vuotuisiin ansiotuloihin saakka. On kuitenkin syytä huomioida, että keskusta torjuisi samaan aikaan hallituksen esittämät kuntien valtionosuusleikkaukset.

Hallituksen ajamat leikkaukset heijastuvat kuntapalvelujen heikentymisen lisäksi myös kuntien paineeseen korottaa tuntuvasti kunnallisveroa. Hallitus kiristää näin ollen erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta välillisesti kuntaveron kautta eri puolilla Suomea.

Tuloverotuksen painopisteen siirtäminen yhä enemmän kuntaverotuksen kautta tapahtuvaksi tarkoittaa myös sitä, että eriarvoisuus eri kuntien välillä lisääntyy, koska kuntien veronkantokyky vaihtelee merkittävästi. Hallituksen politiikan seurauksena asuinpaikka vaikuttaa yhä enemmän siihen, millaiset julkiset palvelut kunkin kansalaisten ulottuvilla on ja siihen, kuinka paljon kukin joutuu maksamaan tuloistaan veroa.

Hallituksen päätökset ovat täydellisessä ristiriidassa nykyisen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen aiempien puheiden kanssa. Hän on aikaisemmin muun muassa eduskunnassa korostanut, että kuntaverojen korottaminen ei ole kannatettavaa. Eduskunnan täysistunnossa 9.2.2010 hän on kertonut seuraavasti:

"--- Me haluamme, että verotus perustuu veronmaksukykyyn, ja sen takia meistä on väärin, että kuntaveroa nostetaan, koska se on tasavero ja se kohtelee pienituloisia ihmisiä kaikista kovimmalla kädellä. ---"

Keskustan esittämän vaihtoehdon myötä kuntien veronkorotuspainetta voitaisiin sen sijaan hillitä. Keskustan veroratkaisu korostaisi näin ollen myös tätä kautta verotuksen oikeudenmukaisuutta.

Keskustan esittämä verotaulukko on myös vastaus kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen esittämälle kritiikille (mm. Turun Sanomat 27.9.2013), jossa hän on kertonut hallituksen sopimasta rakennepaketista, että "talouden eliittiä se ei kosketa, koska rakenteisiin tehtävät muutokset eivät juuri tunnu siellä. Pitäisi miettiä keinoja, joilla eliitti olisi mukana."

Keskustan mallissa ansiotuloveron asteikkoa muutettaisiin siten, että vero olisi 60 900 euroa ylittävien tulojen osalta 31 prosenttia. Vero nousisi yli 90 000 euron vuositulot ylittävältä osalta 34 prosentin tasolle. Korkein veroasteikko tulisi voimaan yli 160 000 euron vuositulojen kohdalla, jonka ylittävistä tuloista veroa perittäisiin 36 prosenttia. Keskusta on tehnyt aiemmin esittelemäänsä verotaulukkoonsa vastaavat indeksitarkistukset, joista on sovittu työmarkkinaneuvotteluissa pois lukien verotaulukon kaksi ylintä luokkaa eli 90 000 euron ja 160 000 euron veroluokat.

Keskustan ehdottama veroasteikko lisäisi valtion tuloverokertymää 212 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Omaisuuden luovutuksesta syntyvän tappion lukeminen pääomatulolajin tappioon

Suomi tarvitsee yrityksiä, jotka kasvavat ja työllistävät. Maassamme on käytetty paljon voimavaroja, noin 4 % bruttokansantuotteestamme, tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Nyt tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnatut varat ovat hiipumassa, emmekä ole löytäneet käytännön keinoja yksityishenkilöiden rohkaisemiseksi sijoittamaan kasvuhakuisiin pk-yrityksiin.

Syntyneet tappiot voidaan suomalaisessa tappiontasausjärjestelmässä yleensä vähentää kymmenenä seuraavana vuotena syntyneistä voitoista. Tappiontasaus toimitetaan tulolajeittain ja tulolähteittäin. Näin ollen ansiotulolajin tappiot vähennetään vain ansiotuloista ja pääomatulolajin tappiot pääomatuloista. Henkilökohtaisen tulolähteen tappiot, elinkeinotulolähteen tappiot ja maatalouden tulolähteen tappiot voidaan vähentää kymmenenä vuotena saman tulolähteen tuloista.

Tästä linjakkaasta tappiontasauksesta poikkeuksena ovat luovutustappiot. Niitä ei voida vähentää muista pääomatuloista, vaan ainoastaan luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. Luovutustappioista on siis muodostettu oma erillinen luokkansa pääomatulolajin sisään.

Luovutustappioiden hyvin rajatulle vähentämisoikeudelle ei ole riittäviä perusteita. Luovutustappiot eivät usein tule lainkaan vähennettäviksi, koska tappioita kärsinyt verovelvollinen ei säännönmukaisesti saa luovutusvoittoja viiden vuoden aikana. Näin hän joutuu liikaverotuksen kohteeksi, koska pääomatulot ovat koko ajan verotuksen kohteena, mutta pääomatulolajiin kuuluvat tappiot eivät tule vähennetyiksi.

Verolainsäädännön lähtökohtana tulee olla tasapuolisuus ja selkeys. Pienten kasvuhakuisten yritysten pääomarahoitus sisältää aina suuren riskin. Suurin ongelma verotuksessa on, että sijoitustoiminnassa tulevat tappiot saa vähentää vain luovutusvoitoista. Sijoitustoiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä. Voitot ja tappiot saattavat ajoittua kauas toisistaan. Tämä ongelma näkyy esimerkiksi ns. bisnesenkeleiden verotuksessa. Tällä toimialalla luovutustappiot ovat tavallisia. Voittoja tulee harvemmin — vaikkakin ne saattavat toteutuessaan olla suuria. Jos verovelvollinen ei saa vähentää tappioitaan muista pääomatuloista, ehkäisee tämä riskinottoa. Kuitenkin kasvuyritysten rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi tarvittaisiin tahoja, jotka ovat valmiita taloudellisen riskin kantamiseen. Verotuksessa tulisi mieluummin kannustaa sijoitusriskin ottamiseen kuin nimenomaisesti rangaista tästä toiminnasta.

Keskusta on esittänyt, että ns. bisnesenkelilaki kumotaan ja tuloverolakia muutetaan siten, että pääomatulolajin tappioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio. Tämä uudistus olisi tasapuolinen kaikkia yrityksiä ja sijoittajia kohtaan. Tappiontasauksen laajennuksen kohdistaminen vain bisnesenkeleihin ei ole ollut perusteltua. Kaikilla verovelvollisilla tulisi olla oikeus luovutustappioiden vähentämiseen samalla tavalla kuin he vähentävät muut pääomatulolajin tappiot. Näin päästäisiin normaalitapauksessa oikeampaan verotukselliseen lopputulokseen. Jos luovutustappiot saataisiin vähentää kaikista pääomatuloista kymmenen vuoden aikana, yksinkertaistuisi verotus ja verotuksen tuloksena olisi oikeamääräinen nettoverotus. Ruotsissa malli on otettu käyttöön ja kokemukset ovat hyviä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallituksen esitykseen HE 105/2013 vp sisältyvät 1.—5. lakiehdotus sekä hallituksen esitykseen HE 181/2013 vp sisältyvät 2.—5. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisina,

että hallituksen esitykseen HE 181/2013 vp sisältyvä 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset),

että lisäksi hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus).

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Vuoden 2014 tuloveroasteikkolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava

ansiotulo, euroa

Vero alarajan kohdalla, euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %

16 300—24 300

8,00

6,50

24 300—39 700

528,00

17,50

39 700—60 900

3 223,00

21,50

60 90090 000

7 781,00

31,00

90 000160 000

16 802,00

34,00

160 000

40 602,00

36,00

2 §

(Kuten VaVM)

_______________

Vastalauseen lausumaehdotus:

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan verouudistusta, jossa pääomatulolajin tappioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio.

Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2013

  • Mika Lintilä /kesk
  • Eero Reijonen /kesk
  • Markku Rossi /kesk
  • Esko Kiviranta /kesk

VASTALAUSE 2

Perustelut

Tuloveroasteikkolaki

Jokaisen työhön kykenevän Suomen kansalaisen on maksukykynsä perusteella maksettava veroja, jotta valtio pystyy kaventamaan tuloeroja ja rahoittamaan palveluja. Jo nyt on havaittavissa, että valtion verokertymästä yhä suurempi osa tulee erilaisista tasaveroista, kuten arvonlisä-, yhteisö- tai pääomaveroista. Lisäksi valtapuolueiden tekemät kevennykset valtion keräämiin tuloveroihin ovat johtaneet kunnallisverojen korottamiseen, ja näin veropolitiikalla on hyödytetty selvästi eniten suurituloisia. Monet verovähennyksetkin hyödyttävät lähinnä suurituloisia, ja niiden elinkeinopoliittinen merkitys on kyseenalainen.

Taloustieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, etteivät suurituloisten veronkorotukset johda heidän työn tarjontansa alenemiseen. Lisäksi riippumattomat suomalaiset asiantuntijat ovat laskeneet, että ottaen huomioon suomalaisen hyvinvointivaltion tulonjaolliset tavoitteet olisi Suomen suurituloisia aiheellista verottaa selvästi ankarammin kuin mitä 15 viime vuoden aikana on tehty.

Näistä syistä esitämme 4. portaan (yli 71 400 euroa vuodessa) marginaaliveron korottamista 29,75 prosentista 32 prosenttiin. Lisäksi ehdotamme viime vuoden tapaan ns. Wahlroos-veroa, eli poikkeuksellisen suurituloisiin henkilöihin kohdistuvaa verotusta. Tämä tarkoittaisi 5. portaan (yli 100 000 euroa) marginaaliveroprosentin korottamista 31,75 prosentista 36 prosenttiin. Korkein marginaaliveroprosenttimme olisi tämän korotuksen jälkeenkin kansainvälisessä vertailussa varsin kohtuullinen.

Säätiöiden ja yhdistysten pääomatulon verotus

Veropohjaa tulisi laajentaa oikeudenmukaisella tavalla ottamalla verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuosittainen veroetu oli 29—45 miljoonaa euroa vuosina 2004—2005. Säätiöiden varallisuudeksi VTV arvioi 12—15 miljardia euroa. On kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisina, joutuvat maksamaan pääomaveroa, kun todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa verottomina.

Ehdottamamme uudistus koskisi ainoastaan suurimpia säätiöitä ja hyvin varakkaita yhdistyksiä. Suomessa on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden toiminta riippuu verottomista pääomatuloista, joten niiden pääomatulot voitaisiin jättää verovapaiksi 100 000 euroon asti. Verokanta voisi myös olla yleistä pääomaverokantaa alempi, 15 prosenttia. Täten uudistus ei koskettaisi lainkaan valtaosaa suomalaisista yhdistyksistä ja säätiöistä. Se ei myöskään haittaisi ns. Linnanmäki-tyypin yleishyödyllisiä säätiöitä ja yhdistyksiä, joiden tulot koostuvat muista kuin pääomatuloista. Säätiömuotoisia yliopistoja emme asettaisi pääomaverotuksen piiriin, sillä niistä on erikseen säädetty tuloverolain 21 a §:ssä, ja säätiömuotoisten yliopistojen toisenlainen kohtelu asettaisi ne epäedulliseen asemaan.

Kotitalousvähennys

Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen työllisyydestä ja talouskasvusta. Mielestämme valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pk-yritysten kasvua, sillä viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille ja ennen kaikkea pieniin alle 5 henkilön yrityksiin.

Perussuomalaiset vastustivat jo vuoden 2012 varjobudjetissaan Kataisen hallituksen päätöstä leikata kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys on synnyttänyt uutta yritystoimintaa ja on monen pienen palveluyrittäjän liiketoiminnan elinehto. Perussuomalaiset katsovat, että kotitalousvähennyksen korottaminen on oiva keino tukea yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Tämän lisäksi kotitalousvähennyksen korotus torjuu harmaata taloutta, kun se kannustaa kotitalouksia teettämään pienet työt rehellisillä yrittäjillä. Perussuomalaiset ovatkin tyytyväisiä siihen, että hallitus on myöntänyt virheensä ja on vuoden 2014 alusta korottamassa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 400 euroon. Pidämme kuitenkin hallituksen päätöstä riittämättömänä ja ehdotammekin, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotuksen lisäksi kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää nostetaan 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.

Muuta

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä siitä, että hallitus on perumassa mielestämme epäonnistunutta päätöstä leikata kilometrikorvausten määrää.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallituksen esitykseen HE 105/2013 vp sisältyvät 1., 3.—5. lakiehdotus sekä hallituksen esitykseen HE 181/2013 vp sisältyvät 3.—5. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisina,

että hallituksen esitykseen HE 181/2013 vp sisältyvä 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset) ja

että hallituksen esitykseen HE 105/2013 vp sisältyvä 2. lakiehdotus ja hallituksen esitykseen HE 181/2013 vp sisältyvä 2. lakiehdotus hyväksytään yhdistettynä ja muutettuna 2. lakiehdotukseksi (Vastalauseen muutosehdotukset).

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Vuoden 2014 tuloveroasteikkolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava

ansiotulo, euroa

Vero alarajan kohdalla, euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %

16 300—24 300

8,00

6,50

24 300—39 700

528,00

17,50

39 700—71 400

3 223,00

21,50

71 400—100 000

10 038,50

32,00

100 000—

19 190,50

36,00
2 §

(Kuten VaVM)

_______________

2.

Laki

tuloverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan tuloverolain (1535/1992) 73 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 787/2012,

muutetaan 23 § 1 momentti, 51 §, 58 §:n 1 ja 2 momentti, 71 §:n 3 momentti, 73 §:n 2 momentti, 92 §:n 14, 16 ja 25 kohta,106 §, 124 §:n 2 momentti, 125 §:n 2 momentti, 127 a §:n 1 momentti, 127 b § sekä 127 d §:n 1 ja 2 momentti

sellaisina kuin niistä ovat 58 §:n 1 ja 2 momentti, 124 §:n 2 momentti ja 127 a §:n 1 momentti laissa 1515/2011, 71 §:n 3 momentti laissa 896/2001, 73 §:n 2 momentti laissa 787/2012, 92 §:n 14 kohta laissa 1360/2002, 92 §:n 25 kohta laissa 1273/2004, 106 §, 125 §:n 2 momentti ja 127 b § laissa 785/2012, sekä 127 d §:n 1 ja 2 momentti laissa 409/2005, sekä

lisätään lakiin uusi 48 a ja 81 a § sekä 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1360/2002, 1273/2004, 528/2005, 770/2005, 1128/2005, 946/2008 ja 929/2012, uusi 26 kohta seuraavasti:

23 § (Uusi)

Yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuus

Edellä 22 §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Se on myös verovelvollinen 100 000 euroa vuodessa ylittävästä pääomatulosta 124 §:n 2 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

48 a, 51, 58, 71, 73, 81 a, 92 ja 106 §

(Kuten VaVM)

124 § (Uusi)

Veron määräytyminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 40 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 32 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). Yhteisön ja yhteisetuuden tuloveroprosentti on 26. Yleishyödyllisen yhteisön tuloveroprosentti pääomatulosta on 15. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa (532/1998).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

125 ja 127 a §

(Kuten VaVM)

127 b § (Uusi)

Kotitalousvähennyksen peruste

Verovelvollinen saa vähentää:

1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta;

2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä;

3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tämän lain 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia.

127 d §

(Kuten VaVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

_______________

Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2013

  • Pentti Kettunen /ps
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Ville Vähämäki /ps

​​​​