Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Korotusesitys
Esitys koskee yksinomaan henkilön yleisradioveroa,
jonka vähimmäis- ja enimmäismäärään ehdotetaan
pientä muutosta. Veron peruste ja kertymäprosentti
(0,68 %) säilyisivät sen sijaan ennallaan.
Myös yhteisön yleisradioveron perusteet säilyisivät
muuttumattomina.
Pienin maksuunpantava määrä on ehdotettu korotettavaksi
nykyisestä 50 eurosta 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140
eurosta 143 euroon. Muutos lisäisi veron tuottoa noin 10
milj. eurolla vuonna 2014. Sillä voitaisiin kattaa se lisätuottotavoite,
8 milj. euroa, jota ensi vuoden talousarvioesitykseen ehdotettu
siirto valtion televisio- ja radiorahastoon edellyttää.
Määräraha sisältyy
momentille 31.40.60, jolle on esitetty myönnettäväksi
yhteensä 510,5 milj. euroa. Vastaava määräraha
on tämän vuoden budjetissa 500 milj. euroa.
Korotuksen tausta
Määrärahan korotuksen taustalla on
osana Yleisradio Oy:n (Yleisradio) julkisen palvelun rahoitusjärjestelmää hyväksytty
muutos valtion televisio- ja radiorahastosta annettuun lakiin (475/2012 — HE
29/2012 vp). Muutoksella vahvistettiin paitsi
Yleisradion rahoitusmalli myös rahoituksen indeksisidonnaisuus.
Budjettiin otettavaa määrärahaa tarkistetaan
sen nojalla vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Indeksi
muodostuu elinkustannusindeksistä, jonka painoarvo on yksi
kolmasosa, ja ansiotasoindeksistä, jonka painoarvo on kaksi
kolmasosaa.
Yleisradioveroa koskevan lain muutostarve juontuu siis määrärahaan
ehdotetusta korotuksesta. Vaikka veron tuottoa ja rahastosiirtoa Yleisradiolle
ei ole kytketty suoraan toisiinsa, tavoitteena on, että ne
vastaisivat toisiaan ainakin pidemmällä aikavälillä.
Esityksessä on arvioitu, että ensi vuoden
verokertymä muodostuu nykyisillä veroperusteilla
noin 8 milj. euroa pienemmäksi kuin vuodelle 2014 ehdotettu
määräraha. Kysymys on siis tämän
vajauksen paikkauksesta. Vaihtoehtoisista tavoista on
valittu se, joka kohdistuu veroa maksaviin mahdollisimman
tasapuolisesti.
Valiokunnan yleiskannanotto
Valiokunta puoltaa korotusesitystä. Enimmäismäärän
korotus koskisi noin 2,5 miljoonaa henkilöä. Heidän
osaltaan korotus olisi siis 3 euroa vuodessa eli 25 senttiä kuukautta
kohden. Muutos olisi tätä pienempi sille joukolle,
jonka verotaso asettuu nykyisin välille 50—140
euroa. Näitä on noin 1,5 miljoonaa henkilöä,
kun veron vähimmäismäärän
alle jääviä tulonsaajia on noin 400 000.
Yleisradioveron suorittamisvelvollisuus syntyisi korotusten jälkeen
käytännössä silloin, kun vuositulot
ylittävät 7 500 euroaTuloilla tarkoitetaan
tässä verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan
pääomatulon yhteismäärää eli
tuloa, josta on vähennetty luonnolliset ja ns. viran puolesta tehtävät
vähennykset valtion- ja kunnallisverotuksessa. . Enimmäismäärän
joutuisivat vastaavasti suorittamaan ne, joiden vuotuiset tulot
ovat vähintään 21 029 euroa.
Valiokunta pitää korotuksia henkilötasolla varsin
pieninä. Niillä voidaan kuitenkin varmistaa vasta
päätetyn rahoitusmallin toiminta sekä turvata
Yleisradion tehtävä ja siitä seuraava
vastuu julkisen palvelun tuottajana. Korotukset ovat tähän
nähden perusteltuja. Olennaista on myös muistaa,
että viimevuotisella rahoitusratkaisulla haluttiin luoda
rahoitus- ja hallintomalli, joka turvaa pitkäjänteisesti
Yleisradion julkisen palvelun kehittämisen ja riippumattomuuden
nykyisenkaltaisessa laajuudessa. Huomionarvoista on myös
se, että uusi yleisradiovero kevensi useimpien maksurasitusta
tai säilytti sen lähes ennallaan laajan maksupohjan
ansiosta.
Indeksisidonnaisuus
Esitys on herättänyt keskustelua ennen muuta sen
taustalla olevan määrärahan indeksisidonnaisuuden
vuoksi. Esillä on ollut mm. kysymys, missä määrin
korotus on perusteltu samaan aikaan, kun kaupallinen media on laaja-alaisessa taloudellisessa
ja toiminnallisessa murroksessa.
Valiokunta on kuullut asiassa mm. Yleisradion toimitusjohtajaa
sekä hallintoneuvoston ja suurimman eduskuntaryhmän
puheenjohtajaa. He ovat selvittäneet mm. sitä,
miten lisärahoitus aiotaan kohdentaa ensi vuoden
budjetissa, ja toisaalta, miten indeksikorotuksen jäädytyksen
vaikutuksia on tarkoitus selvittää ja arvioida.
Koska asia on herättänyt yleistä kiinnostusta,
valiokunta kuvaa lyhyesti saamansa selvityksen avainkohdat.
Yleisradion itsensä tarkoitus on ensinnäkin
lisätä hankintojaan ulkopuolisilta kotimaisilta
toimijoilta ja kehittää yhteistyötä luovan
alan kanssa. Kohteita ovat mm. ns. indie-hankinnat, joilla pyritään
nostamaan suomalaisen audiovisuaalisen yritystoiminnan tasoa, lisäämään
vientimahdollisuuksia kotimaiselle draamalle ja lastenohjelmille
sekä tukemaan kotimaista elokuva-alaa. Tarkoitus on kasvattaa
myös Svenska Ylen osuutta indie-tuotannoissa. Lisäksi
ensi vuoden budjettivaroja aiotaan ohjata myös kumppanuuksiin
Mediapoliksen ja Pasilan Studioiden kanssa. Vireillä on
lisäksi kaksi uutta laajaa yhteiskunnallista hanketta,
kuten Nuorille.Nyt-kokonaisuus. Peruskoulujen
kanssa on tarkoitus tehdä yhteistyötä mediakasvatuksessa
BBC:n School Report -mallin pohjalta.
Kuulemisessa on käynyt lisäksi ilmi, että Yleisradion
kotimaiset ohjelmaostot ovat lisääntyneet jo tänä vuonna
ja lisääntyvät edellä kuvatuin
tavoin myös ensi vuonna. Kaavailtujen ostojen
määrä on 24,6 milj. euroa, kun tämän vuoden
arvio on 23,4 ja vuoden 2012 toteutuma 16,7 milj. euroa. Yhtiö ylläpitää muutoin
tiukkaa talouslinjaa eikä lisää omaa
tekemistään eikä työvoimaansa.
Yleisradion hallintoneuvosto on puolestaan päättänyt
pyytää yhtiön hallitukselta arviota siitä,
mitä vaikutuksia indeksikorotuksen jäädytyksellä olisi
vuonna 2015. Selvityksen tulee olla valmis ensi vuoden maaliskuussa,
jolloin hallintoneuvosto kokoontuu seuraavan kerran. Sitä koskeva
tieto on tarkoitus välittää hallintoneuvoston
jäsenten kautta myös eduskunnalle. Ajatuksena
on, että myös eduskuntaryhmien puheenjohtajat
arvioivat yhdessä selvityksen tuloksia. — Kuulemisessa
korostettiin toisaalta sitä, ettei hallintoneuvosto päätä indeksikorotuksesta
eikä verolainsäädännöstä.
Se voi kuitenkin arvioida Yleisradion toiminnan yleisiä edellytyksiä ja
keväisen selvityksen tuloksia mm. sen valossa.
Valiokunta katsoo, että saatu lisäselvitys puoltaa
esityksen hyväksyttävyyttä. On perusteltua,
että Yleisradio käyttää hyvää asemaansa kotimaiseen
ohjelmatuotantoon ja tukee sen toimintaedellytyksiä samalla,
kun se voi huolehtia omasta perustehtävästään.
Toisaalta on perusteltua ottaa huomioon myös se, että uusi
rahoitusmalli on tuottamassa nyt vasta ensimmäisen kerran
indeksikorotuksen. Sen vuoksi on syytä katsoa hieman eteenpäin, miten
se toimii.
Yleisradion rahoitus- ja hallintomallin luonti oli kaikkiaan
hankala prosessi, jota edelsi kaikkien eduskuntaryhmien yli vaalikausien
kestänyt yhteistyö. On johdonmukaista ylläpitää saavutettua
tulosta, joka on saanut eduskunnan hyväksynnän
vasta viime vuoden keväänä.